Julkaistut kirjoitukset

Tälle sivulle tulevat julkisuuteen päässeet hengentuotteeni.

Ylä Kainuu lehti 29.11.2011

Mielipidekirjoitus

Suomen paikannimitutkijoista on löytynyt 100 tyhmää!

Ylä-Kainuu lehden lukijan palstalla oli torstaina 24.11.2011 ällistyttävä tieteellinen löytö. 2007 julkaistiin 100 Suomen parhaimman paikannimitutkijan yhteistyön tuloksena Suomalainen paikannimikirja. Nyt heidän tutkimustuloksensa nimistöistä joutaa romukoppaan. Suomi on saanut uuden omiin tutkimuksiinsa perustuvan oppineen, joka ällistyttää tiedemaailmaa merkittävillä löydöillään. Professori Alpo Räisäsen tämä itseoppinut tutkija lyttää täysin. Alpo Räisänen ei voi enää puolustaa itseään ja tutkimusaiheitaan. Ehkäpä juuri siksi tämä kaikista viisain uskaltaa nyt hyökätä ja syytää solvauksia kuollutta kohtaan. Aikaisemmin tämä tutkija on saanut esityksilleen nopeasti vastineen ja se on turhauttanut tämän metsänhoitaja Ilmari Kososen.

Tällä kertaa on löytynyt upea tieteellinen selitys sanalle Vuokki. Kirjoituksen mukaan muut Suomen korkeasti koulutetut kielitieteilijät ovat professoreina kielitaidottomia ja siksi epäpäteviä. Vuokki sanalle on nyt hänen mukaansa löytynyt selitys Ruotsin kielen sanasta. Erittäin hieno paikannimistä pysyvät koululaistemme opinkappaleina vielä edelleen.päätelmä ja onhan sille perustaakin olemassa. Suomi oli aikoinaan pitkään osa Ruotsin kuningaskuntaa ja totta kai sillä on ollut vaikutuksensa nimistöihin. Sen aikaisen suurvallan Ruotsin ja Venäjän rajat ovat säilyneet uskontojen rajoja myöten. Siten Suomen ja Venäjän raja-alueilla on vaikutteita molemmista suunnista.

Kainuun esihistoria ei kuitenkaan tunne sellaisia Ruotsin herroja, jotka olisivat ottaneet hallintaansa esimerkiksi Vuokin vesistön pieniä koskipaikkoja. Lohi kuului kruunulle ja sinne ylsi kuninkaan valta. Näitä Vuokin lohettomia kalapaikkoja kalastelivat suomalaiset ja kalastavat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Mikäli kuitenkin muut Suomen kielitieteilijät hyväksyvät tämän merkittävän löydön, silloin minunkin on hyväksyttävä tämä dokumentaatio. En usko näiden kelvottomien 100 paikannimitutkijankaan sitä hyväksyvän. Jopa harrastelijat tietävät raja-alueitten lähettyvillä olevan sellaisia nimiä, jotka voivat juontaa juurensa naapurimaasta. On erittäin vahvasti sanottu, että koulutetut kielitieteilijät olisivat kielitaidottomia ja he eivät ymmärtäisi historian merkitystä nimistöön.

Onneksi on Ilmari Kosonen, metsänhoitaja joka auttaa meitä ummikkoja. Koska itse olen ummikko, minua jäi mietityttämään yksi pieni asia. Onko Ruotsin valta ulottunut ortodoksisen Venäjän puolelle niin, että siellä olisi nimistöön tullut vaikutteita Ruotsin kielestä? 1595 solmittiin Täyssinän rauha, raja siirtyi silloin Pohjanlahden perukoilta Torniosta aikalailla nykyiselle paikalleen. Olisiko esimerkiksi runonlaulajistaan kuuluisa Vuokkiniemi ollut ruotsalaisten herrojen kalastuspaikka? On melkoinen epäilys ettei silloin, eikä nyt Venäjän herrat nimittänyt paikkojaan Ruotsin kielen mukaan.

Paikannimitutkijan ja kielitieteilijä Alpo Räisäsen kertomukset Suomussalmen ja Suomen  paikannimistä pysyvät koululaistemme opinkappaleina edelleen.

Yrjö Puurunen

alkuasukas Suomussalmi

--------------------------------------------------------------------

Ylä-Kainuu lehti 17.11.2011

Piispajärven ala-aste yrittämisen esteenä!

Aamukahvilla ja aamun lehteä (Ylä-Kainuu 15.11.2011) lukiessani sain tietää kokonaan uuden perusteen koulun lakkauttamiselle. Kolumnissaan Hannu Luukkonen perusteli Piispajärven koulun lakkauttamista sillä, että se sijaitsee valtatie-5 varrella. Tämä sijainti on hyväksi yrittämiselle ja siitä syystä on saatava Piispajärven ala-aste pikaisesti tyhjäksi.

Olin itse aikoinani Suomussalmen koulutuslautakunnan jäsenenä kaksi valtuustokautta ja silloin jouduimme tekemään rakenteellisia ratkaisuja useasti. Rakenteellinen ratkaisu tarkoitti koulujen lakkauttamisia ja perusteena oli oppilaitten nopea väheneminen. Koskaan ei missään vaiheessa kukaan esittänyt tuollaista perustetta ja tuolle perusteelle olisi nauranut naurismaan aidatkin. Silloin pidettiin ainoana lähtökohtana, kuinka rakenne palvelee mahdollisimman pitkään kunnan koulutoimen ja koululaisten tarpeita.

Lainaus Hannu Luukkosen kirjoituksesta: ”Jos koulu lakkautetaan mahdollisimman pian, siihen saatavat yrittäjät eivät pitkästy odottamaan. Eli kylä tulisi pärjäämään hyvin ja saattaisipa joku työpaikkakin tulla kyläkulmalle lisää. Muilla Suomussalmen sivukylillä koulun lakkauttaminen olisi kuolinisku, josta ne eivät selviäisi. Koulu on kylien ainut mahdollisuus, henkireikä. Siksipä niiden koulujen tulee säilyä.” Lainaus päättyy.

Yrittäjyydestä ja yrittäjien asioista puhutaan aivan muilla foorumeilla. Ihmettelen todella ristiriitaista päätelmää koulun lakkauttamisen vaikutuksista eri kylien kohdalla? Tuossa lainauksessa tiivistyy kyllä tämän hetkinen vasemmistossa kasvava linja. Tämä on ollut nähtävissä työryhmän työskentelyssä ja kunnanhallituksen äänestystuloksessa.

Jokainen joka on katsellut Suomussalmen kuntakarttaa voi nähdä, etteivät kunnan äärilaidalle sijoitetut koulut voi kasvaa enää minnekään. Ainoa mahdollisuus pitää ainoatakaan ala-astetta pystyssä vielä muutamia vuosia, on katsoa mikä on keskeisin koulu koko Suomussalmen yläosassa. Tulevaa ratkaisua tehdessä pitää olla mielessä ainoastaan mahdollisimman kestävä koulurakenne ja koululaisten etu.

 -----------------------------------------------

Ylä-Kainuu lehti julkaisi kirjoitukseni 23.11.2010 ja KotiseutuPlus 25.11.2010 otsikolla:

Kainuun kunnat maksamaan bonuksia!

Tähän johtopäätökseen on helppo tulla, lukiessani Kainuun Sanomien kertomusta Kainuun kuntien tilinpäätöksistä 8.11.2010. Kainuun kunnat ovat lopultakin löytäneet oikean avaimen talouskurimuksesta päästäkseen. Kuntien johtavat virkamiehet ja luottamusmiehet polkaisivat käyntiin menneinä vuosina Kainuun hallintokokeilun. Nyt kokeilu tuottaa oikein hyvää taloudellista tulosta ja surkeimmassakin kunnossa olevat kunnat ovat kääntäneet talouden plussalle. Se avain autuuteen, oli sosiaali- ja terveydenhuollon työntäminen kaukaisen maakuntahallinnon harteille.

Talousarvioiden toteutumien mukaan kuntien tulot ylittyvät yli 6 miljoonalla eurolla. Lehden erinomaisessa jutussa pisti silmään Sotkamon kunnanjohtajan lausunto. Kauppinen totesi lehden mukaan, ”Jos ylijäämiä syntyy, silloin on kuntalaisten palveluista tingitty.” Voiko sen enää paremmin sanoa! Kunnilla on rahaa, mutta sitä ei olla valmiita laittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin.  Mutta Kauppinen lohduttaa kuntalaisia sillä, että jatkossakin on tarpeen palvelutason tarkastelu. Tarkastelu on suomeksi, palvelujen alasajo. Onneksi löytyi vielä perusfundamentti: ” Nou Hätä!” Kaiken huippuna on Puolangan ilmoitus veroprosentin laskusta! Kriisikuntien joukkoon laskeutunut kunta on ensimmäisenä toteamassa, että rahaa on jo liikaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on viilannut ja höylännyt ensivuoden budjettiaan kuntien tarjoaman raamin puitteissa. Palveluista ja niiden tasosta on pakko tinkiä, koska rahat eivät riitä. Tuota 6 – 7 miljoonan luokkaa oleva vaje on lautakunnan ensivuoden budjetissa, mitä kunnat ovat ylijäämää takomassa. Kysymys kuuluukin, tarvitaanko tuo raha hallinnon ja seinien ylläpitoon? Toisena vaihtoehtona olisivat sitten nuo kuntalaisten tarpeet, mutta se lienee liikaa pyydetty? Jokatapauksessa syy palvelujen huonoon tilaan saadaan näin vieritettyä kätevästi maakunnalle ja erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Koska esittämäni toiveet ovat yltiöpäisiä, teen rakentavan ehdotuksen ylijäämän käytöstä. Kuntien virkamiesten palkkoihin on lisättävä reilu bonus hyvän tuloksen johdosta. Luottamusmiesten palkkioita on korotettava myös samassa suhteessa. Koska myös kuntalaiset veronmaksajina ovat tämän hyvän tuloksen takana, heille on myös löydettävä sopiva palkitsemiskeino. Koska rahaa ei haluta heihin käyttää, veronmaksajien osana on huutolaisaika!

Kainuun Sanomat julkaisi vastineeni edellisen kirjoituksen kommentoijalle 3.11.2010

Lopetetaanko hallintokokeilu vai yhdistetäänkö kuntia? osa 2

Kari Moilanen Kiannalta kommentoi kirjoitustani ja hän oli jäänyt erittäin epätietoiseksi siitä, mitä olin kirjoittanut. Kirjoitukseni otsikko kertoi minusta erittäin selvästi kaksi erilaista vaihtoehtoa joista voisi aloittaa. Kirjoituksessani en tietoisesti puhunut mitään lakkauttamisista, koska lakkauttaminen sanaan on sitoutunut niin paljon tunnetta mukaan. Sen sanan tehon Kari Moilanen toi kirjoituksessaan hyvin esille.

Tultuani valituksi viime vaaleissa maakuntavaltuustoon, olen pyrkinyt vaikuttamaan ongelmakohtien korjaamiseen. Vastustin aikoinaan hallintokokeilua sen keskittämisvaikutusten takia. Politiikassa enemmistön tahtoon on sopeuduttava ja yritettävä etsiä tapoja joilla vaikuttaa asioihin. Koska toimin vain maakuntavaltuutettuna, tarkastelen asioita vain siitä käsin. Mikäli nykyinen kuntien rahoituspolitiikka saa jatkua, johtaa se erittäin varmasti palvelujen keskittämiseen entistä harvempiin paikkoihin. Kuntien toimintoja ollaan siirtämässä entistä enemmän maakunnan hoidettavaksi ja siksi olen yhdellä esimerkillä esittänyt kuntien toimintojen yhdistämisiä. Miksi veronmaksajat maksaisivat turhasta hallinnosta ja tyhjistä seinistä? Olen käynyt jokaisessa Kainuun kunnassa viime vuonna vähintäänkin kaksi kertaa ja myös tämän vuoden aikana olen kiertänyt joka kunnassa erilaisissa tilaisuuksissa ihmisten parissa. Joka paikassa ihmiset ovat tuskastuneet maksamaan turhasta hallinnosta, he haluavat palvelua maksamilleen veroeuroille! Ihmiset haluavat auttavia käsiä tekemään sitä työtä, tyhjän panttina oleva kuntien luottamusmies organisaatio ei sitä apua tuo.

Kunnat ovat itse hallintokokeilun alusta aloittaneet toimintojensa alasajon ja nyt kuntien organisaatiot toimivat vain poliittisten toimijoiden takia. Samalla kun yhdistetään luottamusmies organisaatioita, saadaan säästöjä. Huonona puolena siinä tietysti on se, että suurten puolueiden organisaatiot rapautuvat. Luottamusmiesten maksamat palkkiot puolueorganisaatioille, ovat suurin syy miksi mikään ei muutu.

Keskustapuolueen uusi puoluesihteeri on lanseerannut uuden pelotteen jäsenistönsä käyttöön ja se on maaseudun alasajo Perussuomalaisten kannatuksen kasvaessa. Kari Moilanen oli läksynsä lukenut ja ruoskii meidän uhkaamme kovin sanoin. Muistuttaisin kuitenkin ensin, mikä puolue on ollut vallassa -60, -70, -80, -90, ja 2000 luvuilla? Maalaisliitto/Keskusta se on ollut ja sen aikana maaseutu on jo valmiiksi autioitettu! Talopoikien tappolinja on puolueesi johtamana saavuttanut tavoitteensa, maa on autio ja tyhjä.

Yrjö Puurunen

kansanedustajaehdokas (ps)

Kainuun Sanomat ja osa Kainuulaisista paikallislehdistä julkaisi oheisen kannanottoni aina ajankohtaiseen maakuntahallintoon/kuntienhallintoon

Kirjoitus julkaistiin myös Perussuomalaiset lehdessä. http://www.perussuomalaiset.fi/mielipiteet/?issue=643

27.10.2010

Lopetetaanko hallintokokeilu vai yhdistetäänkö kuntia? 

Tämä ajatus on tullut väistämättä mieleen viime viikkoina, kun olen seurannut keskusteluja eri viestimissä. Toisena asiana olen pohtinut kuntien olemassaolon oikeutusta. Kumman hallinto puretaan, maakunnan vai kuntien? Keskustelut ovat mediassa menneet pääosin kokeilua puolustaen ja kritiikin esittäjiä kurittaen. Kansalaisten ja eri työntekijä ryhmien kasvava kritiikki kuitataan epäasialliseksi, kuten on käynyt Kajaanin terveysasemaa koskeneissa lehtikirjoituksissa. Hallinto ei edelleenkään osaa kuunnella kritiikin sisältöjä, vaan siirretään keskustelu henkilöihin ja onko mahdollisesti loukattu hallinnon henkilöiden kunniaa. Hallinto on koko kokeilun ajan ihmetellyt kansalaisten kritiikkiä ja siihen on etsitty syitä, vain kansalaisten ja työntekijöiden suunnasta. Oikeasti voisi joskus aloittaa pohtimisen, tehtiinkö suunnitelma ja liikkeelle lähtö liian nopeasti? Lähdettiinkö liikkeelle kansalaisia kuullen? Oikeasti kuunnellen, ei vain valmiita suunnitelmia pöytään lyöden. Esimerkkeinä voinee mainita kokeilun alkuvaiheessa Vuolijoen ja Ristijärven kansalaisten nousemisen vastarintaan. Nyt olemme menossa toisessa vaiheessa ja esimerkkeinä on Hyrynsalmi ja Puolanka. Vaala kuuluu myös tähän joukkoon, vaikkakin se on alun alkaen lähtenyt suuntautumaan Oulun suuntaan. Jokaisessa tapauksessa kyse on samasta asiasta, palveluverkon alasajosta reuna alueilta ja ihmisten kuulemisesta. Viime aikoina on puhuttu paljon lukioverkosta, mutta mielestäni tärkein on tällä hetkellä terveys-, vanhus- ja vammaispalvelujen verkosto ja myös mielenterveyspalvelut.

Nyt viimeistään on kuntapäättäjien linjattava ja kerrottava omille kuntalaisille, mitä palveluja he haluavat maakunnan sosiaali- ja terveystoimen alueellaan tuottavan tai lakkauttavan Mitä terveyspalveluja ei enää tarvita, mitä vanhustenhuollonpalveluja ei tarvita? Lyödäänkö jonkin kunnan mielenterveyspalvelujen paikat kokonaan kiinni? Tarvitseeko Sotkamo terveyskeskusta, koska Kajaani on niin lähellä? Keskitetäänkö kaikki Kainuun palvelut Kajaaniin, kun kunnat vähentävät rahoitusta? Tällä hetkellä vaihtoehtona on ainoastaan kaiken keskittäminen ja ilman keskustelua.

Yhtenä vaihtoehtona osa kunnista voisi aloittaa tehtävien yhdistämisen, mikäli eivät ole valmiita kuntaliitoksiin. Olen aina ottanut esimerkiksi Ylä-Kainuun alueen. Alueella on vähemmän väkeä kuin oli Suomussalmella enimmillään. Silti joka kunnassa toimii koko politiikan kirjo luottamusmiehineen kaikkineen. Johtajia on näissä kolmessa kunnassa, Puolanka, Hyrynsalmi, Suomussalmi, kolme kappaletta jokaista lajia. Samoin kunnissa on suuria komeita kunnanvirastoja, joiden ylläpito maksaa maltaita. Paljonko kuntalaisille tuottaa hyvinvointia valtavat kiinteistöt ja useiden päällekkäisten johtajien palkkaus? Säästöjä saataisiin aikaan useiden kuntien yhteisillä valtuustoilla. Ylä-Kainuussa riittäisi jatkossa 35 valtuutettua tehtävien hoitamiseen ja yksi kunnanjohtaja. Tiivistettynä sanoma on, kuntien tehtävänä pitää olla omista kuntalaisista huolehtiminen, ei kunnantalojen seinistä, eikä turhista luottamusmiesorganisaatioiden jäännöksistä.

Nyt on aika tehdä valinta, kuinka asiassa edetään! Palvelurakenteeseen ja palveluihin liittyvät asiat on selvitettävä kansalaisille ennen mitään tulevaa päätöksentekoa. Kansalaiskuuleminen on nostettava erityisasemaan laajassa maakunnassa. Ilman sitä maakunnan asukkaat eivät löydä yhteistä maakunnallista ajattelua.

Yrjö Puurunen

Perussuomalainen kansanedustajaehdokas

Perussuomalainen lehti julkaisi kirjoitukseni lokakuun numerossa 13

Kainuun Perussuomalaiset kesän 2010 messuilla ja markkinoilla

Kainuun perussuomalaiset eduskuntavaaliehdokkaat ovat kulkeneet ahkerasti eri tapahtumissa kesän ja syksyn mittaan.

Kajaanin markkinakatu avasi menot 7-10.7.2010 ja kesäinen helle oli vallitseva ilmapiiri. Ihmiset olivat rentoja ja teltallamme riitti kulkijoita jokaisena päivänä. Kajaanin vakituisella väestöllä suurimpana huolena olivat heikentyneet terveydenhuollon palvelut. Erityisesti heitä kiusasivat erittäin huonot yhteydet palveluihin, puhelimeen ei saa vastausta. Kun lopulta saa yhteyden, ei löydy lääkäriä vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Toinen kajaanilaisia vaivannut asia oli maahanmuuttajat, töihin tulevia ei vastustanut kukaan. Kajaani on ottanut vuosittain pakolaisia vastaan useista kohdemaista ja se näkyy katukuvassa. Kansalaiset toivoivat perussuomalaisten tuovan lopultakin järkeä holtittomaan mahanmuuttoon.

17.7.2010 oli vuorossa Kuhmo ja siellä rompetori tapahtuma. Muita puolueita ei paikalla näkynyt ja saimme yleisöltä erittäin lämpimän vastaanoton. Kuhmossa toivottiin puolueeltamme lisää näkyvyyttä ja usea paikalla käynyt kertoi haluavansa äänestää perussuomalaisia. Lehti ja esitteet tekivät erittäin hyvin kauppansa.

4-8.8.2010 vuoroon tuli Pohjois-Suomen messut Oulussa. Helteinen kesä oli jäämässä ja ensimmäinen päivä meni vesitulvassa. Toisena päivänä vuorossa oli sitten todella kova tuuli ja teltan liepeissä piti välillä olla itsekin painona. Säätilasta huolimatta saimme kontaktin erittäin suureen yleisömäärään, siitäkin huolimatta, että messut kärsivät kävijäpulasta. Vaalirahoitus ja sukupuolineutraali avioliittolaki puhuttivat messuväkeä.

28.8.2010 kutsui Taivalkosken elomarkkinat. Taivalkoski oli todellinen yllättäjä. Taivalkoskiset vastaanottivat meidät todella ystävällisesti ja saimme sanomallemme todella hyvän kaikupohjan. Vaalirahoitukseen liittyvät uutiset olivat monelle olleet liikaa ja he halusivat vaikuttaa muutokseen. Erityisesti puhutti sukupuolineutraali avioliittolaki ja se oli valtaosalle kävijöistä todella punainen vaate.

3-4.9.2010 oli vuorossa Kajaanin syysmarkkinat. Perussuomalaiset saivat yksin tuoda ilosanomaa, muut puolueet olivat suosiolla luovuttaneet kentän meille. Kajaanin väki tuli sankoin joukoin juttusillemme ja ajoittain teltallamme käytiin hyvää poliittista keskustelua. Syksyn viileys ei ollut hiljentänyt poliittista aktiivisuutta ja keskustelut antoivat lisää uskoa työllemme.

Hyvä ystäväni Olavi Mustalahti 80v Rajavartijoiden entinen järjestösihteeri Kajaanin markkinoilla tutustui Perussuomalaisten toimintaan

6-7.9.2010 Puolangan syysmarkkinat ja siellä oli kansalaisten tunnoilla samoja asioita kuin muuallakin. Kansalaisten usko koko poliittiseen järjestelmään on horjumassa. Poliitikot koetaan täysin oman edun tavoittelijoiksi ja he unohtavat valinnan jälkeen äänestäjänsä. Vaikuttaminen koettiin todella heikoksi ja äänestämisellä ei uskottu olevan enää mitään vaikutusta.

10.9.2010 Hyrynsalmen syysmarkkinat ja meno torilla oli todella hyvä. Ihmiset olivat todella ystävällisiä viestillemme ja jokainen kävijä todella toivoi puolueemme menestystä. Kerroin heille sen olevan heidän käsissään ja huhtikuun 17 päivä on ratkaisun päivä. Koska kyse oli naapurikunnasta, sain itse henkilökohtaisesti hyvin paljon palautetta ja tukea työlleni. Hyrynsalmelta oli todella mukava lähteä viikonlopun viettoon.

17–18.9.2010 Kuusamon syysmarkkinat ja siellä saimme jälleen olla ainut puolue. Toriyleisöä se ei haitannut ja usea totesi, että parempi kuin muut pysyvätkin poissa. Vaalirahoitukseen liittyvät asiat olivat täälläkin puheenaiheina ja entisen pääministerin syytepino. Paikallinen väki tutustui todella innolla ehdokaslistaamme ja saimme vastata useisiin kysymyksiin julisteen luona. Kuusamossa toivottiin myös jatkoa puolueen tapahtumille ja sain kerrottua heille, että kierros tulee rantautumaan myös Kuusamoon ensivuoden puolella ja useamman kerran.

25.9.2010 Oli perinteisen Tyrnävän perunamarkkinoiden aika. Sää oli todella sateinen ja se vaikutti väkimäärään järjestäjien mukaan jonkin verran. Perussuomalaisten teltalla sitä ei huomattu, väkeä kävi jatkuvasti ja esitteet ja lehdet tekivät kauppansa todella hyvin. Kannatustulosten julkistaminen juuri perunamarkkinoiden alla, toi todella säpinää teltallemme. Perussuomalaisten kannattajista ei tällä hetkellä voi vetää mitään stereotypiaa, kaikista yhteiskuntaluokista tulee nyt kannattajia ja he haluavat tutustua meidän ehdokkaisiimme. Paikalla olleet ehdokkaat saivat todella hyvän vastaanoton ja keskustelun aiheita riitti laidasta laitaan. Maaseudun ihmisiä kurittava paskalaki oli yksi eniten kommentteja saanut ja sen vaikutukset koskettavat myös jokaista kesämökin omistajaa. Myös muut ajankohtaiset aiheet puhuttivat paikalla käyneitä. Kaikista eniten väkeä puhutti puolueemme suuri kannatuksen kasvu ja sen toivottiin säilyvän vaaleihin asti. Aika moni paikalla käyneistä kertoi jo tehneensä henkilövalinnan ja nyt puolueen vaaliohjelmaa todella odotetaan.

Kesän ja syksyn jälkeen voi ennustella, että ”roknoosi” puolueen kannatuksesta, on maakunnissa huomattavasti korkeampi kuin valtakunnallinen kannatus. Nyt on ehdokkaiden pidettävä jalat maassa ja jatkettava jalkatyötä. Media ja netti eivät ole vielä lyöneet perinteistä vaalityötä, ihmisten kohtaamista silmästä silmään. Toisten ehdokkaiden ja piirien luottamushenkilöiden tukeminen on jokaisen ehdokkaan tärkeä tehtävä. Myrkynkylväjille omien joukosta ei ole enää mitään tilausta ja se on ehdokkaiden päättävästi torjuttava. Yksituumaisesti ja yhteistyössä voimme saavuttaa puolueellemme tuloksen, joka on nyt näköpiirissä.

Perussuomalaisten Kainuun-piiri jatkaa kierrostaan eri tapahtumissa yhteistyössä Oulun-piirin kanssa. Tästä on hyvä jatkaa.

Taisto Heikkinen ja uusisammakko Hyrynsalmen markkinoilla

KUUSINGIN TULEVAISUUS

Kuusingin vuotuinen kalastuskisa on käyty ja sen pohjalta ja keskusteluista jäi mieleeni muutamia ajatuksia. Niitä voi itse kukin mietiskellä ja pohtia, vaikka siellä jokivarressa, yön hämärinä hetkinä. Päivä aikaan niitä ei kohta voi edes ajatella.

Kuusingin ja myös muiden Kuusamon suurjokien tilanne on todella huolestuttava. Kalamiehet ovat jo useita vuosia tuoneet huolestumisensa julkisuuteen, mutta vesialueen omistajat eivät juuri kuuntele ulkopuolisten ajatuksia kalavesien hoidosta. Nyt erityisesti Kuusingin tila alkaa olla pohjalukemissa ja joessa alkaa olla muita kalalajeja enemmistönä. Jokialueen poikastuotto ei pysty enää ylläpitämään taimenkantaa ja viimeiset kalat alkavat olla laarissa. Huolimatta siitä, että jokialueen kalastuspaine ei ole enää niin kova kuin oli 1990 luvulla. Kalalla on ottajia Venäjän puolen syönnösalueilla ja joen kuivuminen aina talvisin, tuhoaa lopunkin kudun. Suuret koskelo-poikueet syövät jokivarressa kuivuvasta joesta loput taimenen poikaset ja kalastajille jää vain upea jokivarren luonto ihailtavaksi.

Mielestäni nyt on aika rauhoittaa joki muutamaksi vuodeksi ja sinä aikana selvittää kaikki mahdollisuudet ainutlaatuisen kudulle nousevan taimenkannan pelastamiseksi. Rauhoituksen kesto voisi olla vaikka 5 – 6 vuotta. Rauhoituksen aikana etsittäisiin keinot turvata kalakantojen tulevaisuus ja järjesteltäisiin tulevaisuuden kestävä kalastus. Parhaat poikastuotannon alueet kartoitettaisiin kunnolla ja niillä rajoitettaisiin kalastusta. Näillä alueilla sallittaisiin vain harjuksen kalastus ja välineiden koko voisi olla korkeintaan 4 luokan perhokalastusvälineet.

Ravinne kuormituksen osalta tulee selvittää kaikki mahdolliset kuormitus tekijät, alkaen maataloudesta, asumisesta ja metsätaloudesta. Samalla on selvitettävä Myllykosken voimalan kohtalo, se tuhoaa säätelyllään lopullisesti Kuusinki joen. Mikä merkitys voimalaitoksella on koko Suomen mittakaavassa ja voiko joki ja sen taimenet olla kansallisesti vielä arvokkaampi pääoma? Tämän vuoden kilpailun aikana jokainen sai nähdä, kuinka vähän vettä on todella lämpimässä joessa. Ilmaston muutoksesta ja sen lämpiämisestä puhutaan paljon. Kuinka taimen voi nousta ja kutea, jos vettä on vähän ja se on liian lämmintä? Lämpöä voi olla ajoittain enemmänkin, mutta tärkein on virtaaman määrä. Mielestäni Kuusamon kaikki suuret taimenjoet ovat kansallisesti erittäin tärkeitä ja nyt ne alkavat olla kaikki uhanalaisia. Kuusamo itse ei mielestäni ole vielä osannut arvostaa olemassa olevaa pääomaa ja jokien tulevaisuutta ovat aina puolustaneet yksityiset ihmiset.

Kuusamon kunta ja vesialueen omistajat ovat pääroolissa jokien tulevaisuuden suhteen ja heidän tehtävänään on etsiä keinot rahoituksen suhteen. Kalakantojen pelastamiseksi on saatava mukaan myös naapurimaa Venäjä, siellä sijaitsevat taimenten syönnösalueet. Raha on aina ongelmana ja siksi on etsittävä keinoja rahoittaa tulevaisuus projekti esimerkiksi EU:n avulla. Taimenista ja muista lohikaloista on tehty paljon tutkimuksia ja suomessa on tälläkin hetkellä useita arvostettuja tutkijoita, joiden tietämystä olisi hyvä käyttää.

Suomessa kohistaan monista pienistä ötököistä ja ihmiset sitovat itseään vaikka kettingillä puihin ja laitteisiin. Miksi ei tehdä kohua taimenen puolesta? Miksi ei iltapäivälehtien lööpit kerro suurin otsikoin, kuinka tärkeästä asiasta on kyse? Alueet liittyvät Venäjän puolella kansallispuistoon ja on myös Suomen etu säilyttää jälkipolville jotakin ainutlaatuista.

Kuningas Taimen on sen arvoinen ja meidän lapsemme ovat sen arvoisia, että myös he voisivat kokea jokikalastuksen tenhon.

16.3.2010

Ylä-Kainuu lehti julkaisi seuraavan jutun

Olemmeko sinisilmäisiä hölmöjä?

Suomussalmelainen vasemmiston kansanedustaja Merja Kyllönen on esittänyt vaatimuksen 3.3.2010, siitä uutisoi myös Ylä-Kainuu. Kyllönen on vasemmistoliiton maahantulopoliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja. Kyllösen tekemän vaatimuksen perusteella, joka pitäjässä olisi oltava ensikesänä asianmukaiset peseytymis- ja ruokailutilat Romanialaisia ”turisteja” varten. Romanialaiset ”turistit” etsivät sinisilmäisten hölmöjen täyttämiä maita, joissa he voivat rauhassa jatkaa ikiaikaisia perinne töitään. Tämä turisti virta liikkuu sinne, minne niitä johtavat rikollisliigat käskevät niiden mennä. Osa turisteista on jo suoraan rikollisjoukon jäseniä ja loput toimivat pakotettuina.

Suomen tapa jakaa ilmaista ja vastikkeetonta tukea muun maailman ”hädänalaisille” johtaa juuri tähän. Kuten Kyllönen julkilausumassaan tekee tiettäväksi, näillä turisteilla on todella pieni (alle 100 €) kuukausi ansio kotimaassaan. Suomen jakama holtiton raha, useita satoja euroja kuukaudessa ilmaisella ylöspidolla, on näille varsinaista ”amerikan” tienestiä. Kaiken lisäksi suomalaiset ovat niin kohteliasta kansaa, että säännöllisin väliajoin ”turisteja” käytetään kotimaassaan ja vielä ilmaiseksi. Saattajien lähtiessä paluulennolle he ovat jälleen mukana ja kotimaan (siis Suomen) kamaralla, he pyytävät jälleen turvapaikkaa. Turvapaikkaharkinta aloitetaan alusta ja sitä odotellessa nämä turistit kansoittavat kauppakeskusten etuovien vierukset kerjäämistä varten. Suomalaiset ovat saaneet köyhyyden ja kerjäämisen loppumaan ja nyt me olemme hyväuskoisia höynäytettäviä.

Laajeneva EU tuo nyt meille kaikkea sitä autuutta, jota poliittinen eliitti on hakenut. Toivottavasti tämä tukehtuu lopulta omaan mahdottomuuteensa ja palaamme normaaliin passin ja viisumin vaatimuksiin. Nykyinen tila on mahdoton yhtälö, jossa toisen EU maan asukas voi hakea toisesta EU maasta turvapaikkaa, se ei ole oikein.

Miksi kansanedustaja Kyllönen ei esitä samanlaisia mahdollisuuksia perus suomalaisille? Suomessa on paljon omia kansalaisia erilaisista syistä ilman asuntoa ja hyviä ruokailu- ja peseytymismahdollisuuksia. Joka vuosi Helsingissä ja muualla Suomessa vietetään asunnottomien yötä ja nyt esitetään vaatimuksia hätämajoituksista vieraan maan kansalaisille. Mielestäni omien köyhien ja työttömien armeija on etusijalla, jos ryhdymme toimimaan Kyllösen esittämällä tavalla.

Yrjö Puurunen

Maakuntavaltuutettu/PerusS

9.3.2010

Ylä-Kainuu lehti julkaisi seuraavan jutun

PERUKAN POLIITIKKO VASTAA

Jokaisen ihmisen pitää olla tasa-arvoinen terveyspalveluissa. Näin kirjoitti Juha Hankkila Ylä-Kainuun 16.2 numerossa, kertoessaan perukan ihmisen hätähuudosta.

Kirjoituksen aiheena oli ambulanssin hidas saapuminen perukan ihmisen luo. Jutussa oli päähenkilönä Taisto Heikkinen Hyrynsalmelta ja hänen mielestään perukan ihminen kuuluu viimeiseen kastiin maakunnassamme. Jutussa tuotiin voimakkaasti esille se, että politiikalla on pilattu terveyspalvelut.

Mitä palveluita olisi tarjolla ilman politiikkaa, vain yksityisiä palveluita ja niitä olisi vain suuremmilla paikkakunnilla. Kyllä allekirjoittaneenkin mielestä lääkäreitä saisi olla tiheämmässä ja myös terveyspalveluita yleensä saisi olla lähempänä perukkalaisia. Valitettavasti niitä ei voi kuitenkaan olla joka kylällä, vero eurot eivät yksinkertaisesti riitä. Yksityisiä palveluita ei tule myöskään joka kylälle. Myöskään ambulansseja ei voi ostaa joka kylälle ja väestön vähenemisestä huolimatta, ambulansseja on tänään enemmän kuin ennen poliitikkojen aloittamaa ja haluamaa hallintokokeilua.

Me perukkalaiset emme voi olla tasa-arvoisia palveluiden saannissa etäisyyksien takia. Jokainen perukkalainen on itse valinnut asuinpaikkansa ja myös hyväksyy sen tuoman haitan. Maakuntamme on jatkossakin yhtä suuri ja palvelut tulevat todennäköisesti edelleen keskittymään kuntakeskuksiin ja Kajaaniin, siellä ne ovat olleet aina ennenkin. Vaikka joka kunnasta valittaisiin ne Taisto Heikkisen esiintuomat viisaat ihmiset tekemään päätöksiä politiikkojen sijasta, lopputulos olisi silti sama. Me Kainuun äärilaidoilla asuvat perukkalaiset joudumme todennäköisesti hädän hetkellä turvaamaan ensin rukouksiin ja sitten jatkamaan odottelua. Heikkinen on oikeassa siinä, että ambulanssin odottaminen perukkalaiselle kestää joskus liiankin kauan. Välimatkoille me emme voi mitään ja aika moni haluaa asua edelleenkin perukassa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenistä on perukkalaisia lautakunnan puheenjohtaja Pekka Heikkinen Kuhmosta ja myös Kuhmon entinen kirkkoherra Kari Nikulainen asuu kaukana perukassa. Allekirjoittanut on sitten kaikkein kauimpana kaikesta ja kannan Taisto Heikkisen tavoin huolta perukan ihmisten palvelujen saannista. Suomussalmen perukassa on aina asunut minun sukuni ja perheeni, sillä on vaikutuksensa siihen, että kannan huolta perukkalaisten terveyspalvelujen saannista. Hyvin paljon ystäviäni ympäri maakuntaa asuu perukoissa ja he eivät aio muuttaa minnekään, ennekuin joku syy pakottaa siihen.  Yleensä perukasta muutetaan kuntakeskukseen siinä vaiheessa, kun ikää tulee paljon, tai perukkalainen jää vanhuuttaan yksin. Myös vakava sairaus voi olla syynä muuttoon, lähemmäksi tarvittavia palveluja. Kannan myös huolta kaikkien Kainuulaisten terveys palvelujen saannista ja se vaatii sitä yhteistyötä, jota politiikaksi kutsutaan. Taisto Heikkinen on myös oikeassa siinä, että viisaita ihmisiä löytyy poliitikkojen tilalle. Se on totta ja poliitikot voi vaihtaa taas seuraavissa vaaleissa.

Yrjö Puurunen

sosiaali-ja terveyslautakunta

(PerusS)

2.2.2010

Ylä-Kainuu lehti julkaisi alla olevan kirjoitukseni

KUMILEIMASINPOLITIIKKAA

Olen viime päivinä joutunut pakostakin ja aivan ilman pyytämättä seuraamaan Suomussalmen kunnanjohtajan valinnasta kehkeytynyttä keskustelua(farssia). Mielenkiintoinen aihe ja sen laineet lyövät kuumina niin paikallislehdessä, kuin myös erilaisissa keskustelufoorumeissa. Puolesta ja vastaan kirjoituksia sinkoilee tiheään julkisuuteen, valitsijat puolustavat yksituumaisuuttaan ja he eivät muuta enää voi. Valinnan virheellisyys alkaa pikkuhiljaa valaistua monelle päättäjällekin ja se on hyvä. Ei pidä aina luottaa siihen joka johtaa, vaan uskaltaa lopulta olla itsekin julkisesti eri mieltä.

Suomussalmen kunta, kuten kaikki Kainuun kunnat luovuttivat päätösvallan yhteisellä sopimuksella ja yli 60 % rahoistaan maakunnan hoidettaviksi. Päätösvaltaa näissä asioissa käyttää vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Sosiaali- ja terveydenhuolto, samoin toisen asteen koulutus on ulkoistettu maakunnan hoidettavaksi. Suomeksi sanottuna kunta on luovuttanut määräysvallan kuntalaisten asioista kunnan ulkopuolelle. Mihin tarvitaan enää kunnanjohtajaa, 40 % rahoitusosuuden vartijaksiko ja onko tämä loppuosa tehtävistä niitä kunnan ydintehtäviä? Kuinka moni kuntalainen oikeasti tapaa ja keskustelee kunnanjohtajan kanssa koskaan elämänsä aikana? Mikä merkitys kunnanjohtajalla ja kunnanvirastolla on kuntalaisen elämään?

Virkamiehet ja kuntien valtuustot haluavat, että kunnanjohtajia ja valtuustoja tarvitaan edelleenkin, mutta ketä ja mitä varten? Kunnanjohtajat kehuvat Kainuun hallintomallia sen tuomista säästöistä ja kuntien luottamusmiehet ja – naiset kertovat kuinka tärkeitä kunnanjohtajat ovat kuntiensa kehitykselle. Samalla valtuustot puolustavat omaa asemaansa, joka muuttui hallintokokeilun myötä todella pieneksi ja merkityksettömäksi. Vaalien aikaan jokainen kunnanvaltuustoon pyrkijä kertoi äänestäjille laittavansa perusturvan asiat kuntoon ja edes äänestäjät eivät kaikki huomanneet sitä, ettei kunnanvaltuustoilla ole puhevaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin. Huolimatta mullistuksesta kuntien tärkeimmässä asiassa, valtuustot puolustavat olemassa oloaan samoilla menneitten vuosikymmenien argumenteilla. Usea Kainuun kunta kohotti viime vuoden lopulla veroprosenttiaan ja siinäkin kysymys kuuluu, että miksi? Luottamusjohto kunnissa toistelee sokeasti mantraa, siten saadaan turvattua peruspalveluja kunnissa. Tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että entinen meno jatkuu, luottamusmiesten määrä ja palkkiot säilyvät ennallaan. Kunnanjohtajien ja alempien johtajien palkat säilyvät entisellään ja kunnanvirastojen tyhjenevät huoneet täytetään kaikenlaisilla projekti henkilöillä ja siten toiminta ja meno näyttävät tehokkaalta.

Kun Suomussalmen kunnanjohtajan valinta kaatuu, en käytä sanaa jos, hakua ei uusita. Ylä-Kainuu on väestömäärältään pieni alue ja lisää vähennystä täällä tulee joka päivä, niinpä on otettava yhteys alueen muihin kuntiin kunnanjohtaja yhteistyön käynnistämiseksi. Sama menettely aloitetaan kaikilla hallinnonaloilla välittömästi ja näin säästyvillä varoilla kuntalaiset oikeasti saavat enemmän palvelua. Yhtä aikaa on aloitettava yhteistyö kuntien välillä yhteisen kunnanvaltuuston muodostamiseksi, väkeä alueella on jo vähemmän kuin Suomussalmella oli enimmillään. En esitä kuntien liitosneuvotteluja, vaan pelkästään yhteistyötä Ylä-Kainuulaisten eduksi.

Tiedän esittämieni ajatusten aiheuttavan raivokkaita ja tunteenomaisia vastalauseita. Se on tietysti aivan ymmärrettävää, jokainen puolustaa omia paikkojaan, luottamusmiehet omiaan ja virkamiehet omiaan. Kuntalaiset eivät kuitenkaan menetä tässä yhtään mitään, vaan he saavat rahoilleen enemmän vastinetta. Ovathan kunnanvaltuustot jo luovuttaneet enimmän osan päätösvallastaan kuntalaisia kuulematta. Kunnanvirastojen seinät eivät palvele kuntalaisia, päällekkäisten johtajien virat eivät lämmitä syrjäkylän mummojen taskuja. Palvelut joita virastot tuottavat, niistä voidaan suuri osa siirtää sähköisen asioinnin puolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ollaan jo menossa tähän suuntaan ja ne palvelut koskettavat kuitenkin jokaista Kainuulaista elämänsä aikana. Sosiaali- ja terveyden huollon palvelut ovat kuntien yhteisellä päätöksellä viety todella kauaksi kuntalaisista ja sitä on perusteltu aikoinaan yhteiskunnan muutoksella ja tarpeella säästää kustannuksissa. Nyt on viimeinkin aika aloittaa sama työ loppujen kunnantoimintojen osalta.

Juhani Seppänen (laki-jussi) ansaitsee kiitokset tekemästään työstä oikeudenmukaisuuden puolesta ja siitä, että nyt kuntalaiset näkevät, mitä kumileimasin oikein tarkoittaa.

Yrjö Puurunen

Perussuomalainen/maakuntavaltuutettu

Suomussalmen kunnan asukas

17.11.2009

Kirjoitusjulkaistu Kainuun Sanomat maakuntalehdessä

ASENNEVAMMA KULJETUSPALVELUISSA

Tarja Valtanen kirjoitti (KS 11.11) otsikolla ”Kuljetuspalveluiden käyttäjät on huomioitava”. Valtanen on huomiossaan täysin oikeassa ja olen itse huomannut saman puutteen asioiden hoidossa, asiakkaiden kannanotoista ei matkapalvelukeskuksen johdossa välitetä.

Olin kuuntelemassa KAKS:n isossa luentosalissa 3.11.2009 pidettyä Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen ja kuntayhtymän edustajien yhteistyökokousta. Paikalla käytti puheenvuoron myös kuljetuspalvelu vastaava Juha Hänninen.

Tarja Valtanen kirjoitti, että ”matkapalvelukeskuksen johdossa oleva vammaisia ja vanhuksia väheksyvä asennevamma on korjattava.” Tähän asennevammaan puutun kirjoituksessani ja se kulminoituu kuljetuspalvelu vastaavaan. Tämän asenteen hän ilmaisi julkisessa yhteistyökokouksessa ja hänen mielestään vammaisten ja vanhusten kuljetus on kallista ja on paikallaan tarkkailla kuljetusten tarkoituksenmukaisuutta. Hänen mielestään vanhus ja vammainen eivät ole yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä ja heille ei kuulu vapaa valinta, koska he käyttävät yhteisiä veroeuroja. Kokouksessa hän kritisoi tilannetta, jossa asiakasta kuljetetaan ns. tuttutaksilla. Hänen sanojensa mukaan nämä kuljetettavat ”pyrkivät käyttämään kuljetusoikeutensa viimeiseen tappiin saakka”. Hänen mielestään kuljetuspalvelu keskuksella on oikeus puuttua yksityisen ihmisen oikeuksiin, vaikka ne eivät perustu yhtään mihinkään. Sosiaalipalvelujen myöntämä oikeus esim. 18 yhdensuuntaiseen matkaan, ei kuulu mitenkään kuljetuspalveluvastaavalle. Kaikki tuntemani tuttutaksi kuljettajat, ovat pystyneet palvelemaan asiakastaan virheettömästi. Jos viivästyksiä on ollut tulossa, asiakasta on informoitu välittömästi. Jokaista asiakasta ei voi kuljettaa kaikilla autoilla ja asiakkaiden erityisongelmista, jotka vaikeuttavat kuljettamista, niistä ei haluta keskustella. Oma arvioni oli jo aivan alkuvuodesta saman ongelman edessä, että kuljetuspalvelujen johtoon oli valittu omalla tavallaan pätevä insinööri. Ongelma asiassa on se, että hän ei ymmärrä ongelmakentästä juuri mitään. Kuljetuspalvelut on nyt rakennettu kartelliksi, jossa jumalasta seuraava jakaa keikat kuljettajille ja hänen kertomansa mukaan tasapuolisesti kartellin jäsenille. Vapaata kilpailua kuljetuksista ei tällä järjestelmällä tule syntymään. Olen ymmärtänyt kilpailun niin, että kuljetusyrittäjät kilpailisivat asiakkaista. Kuljetuspalvelu vastaava Juha Hänninen on puolustanut järjestelmää sillä, että se on käytössä Espoossa, Tampereella ja Rovaniemellä. Espoo lakkautti järjestelmän toimimattomana kesällä, koska kuljetuspalvelujen järjestäminen tulikin paljon kalliimmaksi.

Kainuussa käytiin syyskesän aikana sosiaali- ja terveyspalvelut tutuksi kunta kierrosta. Siellä tuli selkeästi esille väestön kritiikin kohde ja se on huono palvelu. Suuri osa asioista voidaan hoitaa ilman suuria rahallisia satsauksia kohdilleen, puuttumalla ongelmiin heti ja muuttamalla tarvittaessa järjestelmää. Nyt on aika vuodenvaihteessa pohtia, voidaanko järjestelmää korjata, vai lopetetaanko huonoksi todettu palvelu tähän.

Yrjö Puurunen

Maakuntavaltuutettu

Sote-lautakunnan jäsen

16.10.2009

Vastaus 08.10.2009 Ylä-Kainuu lehdessä olleeseen mielipidekirjoitukseen.

Julkaistu 15.10.2009

”Hei Kotiväki!”

Näillä sanoilla avasi Kehitysvammaisten Tuki ry keskustelun Ylä-Kainuu lehdessä 8.10.2009. Olen itsekin kehitysvammaisen pojan isä ja tämä kyseinen päätös uuden ja ison yksikön rakentamisesta koskettaa minua henkilökohtaisesti. Vielä enemmän se koskettaa poikaani, joka tehokkuuden ja kustannusten minimoimisen ehdoilla joutuu tuon keskityksen kohteeksi. Olen itse ollut vanhempien edustajana mukana työryhmässä, jossa on suunniteltu tulevaa asumisen ratkaisua Suomussalmella. Tähän jouduttiin sen takia, että entisissä kunnan osoittamissa tiloissa ilmeni niin paljon hometta, että ne ovat asumiskelvottomia.

Työskentelyn aluksi kävimme tutustumassa saneerattuihin kohteisiin ja erityisesti Kemissä oli oivallinen kohde. Siellä oli kyseessä samoin kerrostalo ja siihen oli saneerattu kehitysvammaisten asunnot. Osa oli todella hyviä ratkaisuja asumisen kannalta, osa oli tarkoitettu pelkästään kehitysvammaisten säilömiseen. Suomussalmen kunta osoitti Pitämältä uuden kohteen asumista varten, kunnanhallitus teki asiasta päätöksen alkuvuodesta kuuntelematta omaisia ja Tukiyhdistystä ollenkaan. Huolimatta näistä alkuvaikeuksista työryhmä aloitti työskentelyn ja keväällä oli Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettävänä kolme erilaista vaihtoehtoa asumisratkaisuihin. Nykyinen lautakunnan hyväksymä malli oli niistä yksi ja tässä ratkaisussa asuminen ja työtoiminnat keskitetään saman katon alle. Vaihtoehtona oli myös malli jossa asuminen olisi tullut tähän kerrostaloon ja työtoiminnat olisi suunniteltu Siikarannan vapautuviin ammattikoulun tiloihin. Minä itse olin nimenomaan tämän mallin takana työryhmässä. Itse en voinut osallistua lautakunnan kokoukseen koska olin poikani takia jäävi päätöksentekoon. Lautakunta on päätöksessään nähnyt sellaisia seikkoja jotka suosivat tätä keskittämistä ja se on heidän oikeutensa päätöstä tehdessään. Itse olen erittäin huolestunut koko Ylä-Kainuun kehitysvammaisten tulevasta kohtalosta ja erityisesti asumisen ja työpaikan yhdistämisen ratkaisuista. Onko keskittäminen se ratkaisu jolla säästöjä todella syntyy, vai onko olemassa toisenlaisia ratkaisuja.

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1082044

Tämän linkin kautta pääsee tutustumaan selvitysmies Markku Niemelän ja Krista Brandtin sosiaali- ja terveysministeriölle tekemään selvitykseen. Selvityksen nimi on ”Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja.” Sosiaali- ja terveysministeriön johtopäätökset ovat olleet sellaisia, että muualla Suomessa ollaan purkamassa entisiä suuria ja laitosmaisia yksikköjä. Tämä tuleva ratkaisu Suomussalmella joutuu varmasti erityisen mielenkiinnon kohteeksi. Asumisen kohdalla tehtyihin ratkaisuihin tässä suunnitelmassa olen vanhempana tyytyväinen ja ne edustavat sellaista tulevaisuutta mitä myös valtakunnallisesti ollaan hakemassa.

Minua vanhempana arveluttaa se, että tulevaisuudessa lapsemme asuvat ja työskentelevät samassa talossa koko elämänsä. Hissillä alas ja hissillä ylös, mistään normalisaatiosta ei voida enää puhua. Normaalia on asua jossain ja lähteä sieltä työhön muualle, kuten muutkin ihmiset tekevät. En myöskään usko, että keskittämisestä saataisiin sitä ns. synergiaetua. Nyt uskotaan työntekijöitten pystyvän uudessa mallissa tekemään asioita taloudellisemmin ja tehokkaammin. Uusi malli toimii varmasti hyvin työntekijöiden näkökulmasta, mutta itse palvelujen kohteen kannalta se on turmiollinen.

Olen samaa mieltä Kehitysvammaisten tuki ry, n kanssa, asuminen ja työ eivät voi olla samojen seinien sisällä.

Yrjö Puurunen

Kehitysvammaisen pojan isä

Maakuntavaltuutettu/sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

PerusS

Julkaistu Kainuun Sanomissa, mielipidekirjoitus 20.3.2009

Julkaistu Ylä-Kainuu lehdessä, kolumni 24.3.2009

Ihmisoikeudet

Kuulemme usein tämän sanan ja erityisesti silloin, kun puhutaan maahanmuuttajista, pakolaisista ja vangeista.

Suomen vankiloissa olevat vankimme vaativat erityisen tarkasti ihmisoikeuksien toteutumista. Jokin aika sitten maamme vankilaviranomaiset saivat sapiskaa Eu- komission suunnasta. Direktiivien mukaan maamme vankiloissa on erittäin kiellettyjä ”palju-sellejä”. Toisin sanoen kyseessä on vankiselli ja sinne tuodaan palju tarpeitten tekoa varten. Suomen on pikaisesti parannettava tapojaan, tai muutoin saamme lisää moitteita. Vangeilla on mahdollisuus opiskella, harrastaa melkein kaikkea mahdollista. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös lääkäripalvelut ja myös psykologit ja terapeutit. Kaikki tämä kuuluu ihmisoikeuksiin ja valtion, eli meidän kustannettavaksi.

Maahamme tuodaan ja tänne muuttaa, yhä kiihtyvällä tahdilla ns. maahanmuuttajia. Heidän oikeuksiensa toteutumista valvoo kokonainen sosiaali- ja virkamiesten lauma. Globaalissa maailmassa liikkuva väestömassa saa todella nopeasti tietää, missä maassa valvotaan ihmisoikeuksia todella tarkasti. Meidän hallintokoneistomme on maailman kuulu siinä, että se fanaattisesti tottelee muualta tulevia ukaaseja tai direktiivejä. Maahanmuuttajien ihmisoikeudet on myös turvattava täysin valtion varoista.

Sivistysvaltio, joihin maamme ylpeästi kuuluu, pitäisi taata kaikille asukkaille mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään.

Suomussalmella suunnitellaan kehitysvammaisille uusia asuntoja, entisten homevaurioisten tilalle. Kysymys kuuluu, koskettavatko ihmisoikeudet tätä pientä vähemmistö ryhmää? Aina kun maassamme aloitetaan asuntojen suunnittelu kehitysvammaisille, lähtökohta on noin 10 neliön huone! Huone on pienempi kuin vankiselli ja sellaisesta pitää maksaa vuokraa paikkakunnan hintatason mukaisesti.  Intimiteetti ja yksityisyys esimerkiksi wc-asioissa unohdetaan ja suunnitellaan yhteinen vessa vähintään kymmenelle asujalle. Lähtökohtaisesti rakennetaan heti paljuselliä! Miten helposti unohdamme tärkeät ihmisoikeudet, kun kohteena on oman väestön erityisryhmä? Miten on niin vaikea suunnitella tavallista, yksilöllistä asuntoa sitä tarvitseville?

Kehitysvammaisille on taattava ihmisoikeudet, samat jotka suojaavat myös sinua.

18.2.2009 Kainuun Sanomat, mielipidekirjoitus

KIITOKSEN KIPEÄKÖ?

Otsikon mukainen sanonta tulee mieleeni, nyt kun takana on reilu kuukausi maakuntavaltuuston jäsenenä. Ensimmäinen valtuuston kokous oli osa sitä. Kiitoksen kipeyttä oli tuotu toistamaan myös ministeri. Ministeri kehui estoitta mallia ja tutkimusta joka julkistettiin kokouksessa. Ministeri pohdiskeli tutkimusta valtuustossa todeten sen olleen johdon ja työntekijöiden antama, kuitenkin hän pohti, milloin olisi oikea aika kuulla sitä palvelujen kohdetta? Olisiko tutkimus silloinkin yhtä sinistä ajatusta? Nykyinenkin tutkimus antoi juuri sellaisen vastauksen riippumattomilta tutkijoilta, kuin sen haluttiin antavan. Edellinen maakuntavaltuusto oli saanut kehua oman toimintansa ja 63 % valtuutetuista oli sanansa sanonut. Totesivat toiminnan olleen aivan erinomaista. Tiedotuksen kertoivat olleen sen pullonkaulan, miksi kansalaiset eivät osanneet kiitellä maakunnanjohtoa. Sitä pohdin itsekseni, miksi kolmannes valtuutetuista oli ollut hiljaa? Eivätkö he olleet samaa mieltä niukan enemmistön kanssa?

Maakuntajohto on viimeaikoina pitänyt ongelmana viestintää, eli siinä he kokevat epäonnistuneensa. Erilaisissa tapahtumissa pohdiskellaan ainoastaan sitä, miten kansalaiset ymmärtäisivät kiittää viisaita päätöksentekijöitä. Hallinto pohtii asioita ainoastaan omasta näkökulmastaan. Kansalainen palvelujen kohde on toissijainen, eli häiriötekijä. Ongelmana koetaan myös eri kansalaistahot, jotka valittavat asioista ja hidastavat toimintaa. Erikoista minusta luottamushenkilönä on se, että kansalaisten toimintaa pidetään epäsopivana. Kansalaisten kuuleminen on hallinnon silmissä sitä, että ensin asioista päätetään, sitten lähdetään tiedottamaan ja antamaan kansalaisille vaikuttamismahdollisuus?

Miten siihen johdon hakemaan kiitokseen sitten päästäisiin? Ensimmäinen asia olisi saada sellainen puhelinyhteys, josta kuuluisi muutakin kuin ”olet jonossa”. Toinen asia olisi asiakkaan kannalta saada edes ystävällistä palvelua. Kolmanneksi, ei viedä tärkeimpiä kansalaisten tarvitsemia palveluita kunnista pois. Näiden kolmen pienen asian kuntoon saattamisella Kainuun katajainenkansa voisi jo sanoa jotakin pientä.

Ylä-Kainuu 10.2.2009 Kolumni

Suorayhteys tulotasoon

Saatuani tuoreen kansanterveyslaitoksen Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa julkaisun käteeni, ajattelin että tervetuloa hyvät yöunet. Luettuani alkuosan julkaisusta, jäin pohdiskelemaan tutkimuksen tuloksia ja tulipa asiat mieleen vielä sängyssäkin. Tähän raporttiin on koottu tietoa kainuulaisten terveydestä, terveyskäyttäytymisestä, riskitekijöistä, kuolleisuudesta ja terveyspalveluiden käytöstä. Kansallisella tasolla on tavoitteena terveyserojen kaventaminen eri väestöryhmien välillä

Tutkijat ovat saaneet selville suoraviivaisen yhteyden sosiaalisen aseman ja terveyden välillä. Mitä isompi kiho ja paksumpi rahapussi sitä pidempi on elinajanodote. Myös terveyskäyttäytymisessä on parempituloisella asiat hyvällä mallilla. Kaiken hyvänpäälle parempiosaisia myös hoidetaan paremmin ja aktiivisemmin terveydenhuollossa. Eikä siinä vielä kaikki, hän harrastaa terveyttä edistävää liikuntaa enemmän kuin perusreppana.

Pienituloisen kainuulaisen asema on sitten jo paljon huonompi. Köyhän on vaarallista olla ja elää, pelkästään hengissä pysyminen on paljon huonompaa kuin varakkaalla.  Ruokapuoli on todettu myös köyhällä heikommaksi, ei laita riittävästi terveysruokaa lautaselle. Kaikenlisäksi pienituloinen vähälle koulutukselle jäänyt, ei osaa hoitaa terveyttään niin hyvin kuin pitäisi.

Ylävesien hiihtokoulussa asia on ollut aikoja sitten selviö. Parempituloinen saa terveyspalveluita silloin kun haluaa, köyhemmän on ensin tarkistettava onko rahapussissa mitään. Ruokapuolella sama juttu, pienituloinen maksaa ensin vuokran ja pakolliset lääkkeet. Loput pienituloinen jaksaa jo laittaa perusruokaan.

Yhteenvetona tutkimus toteaa Kainuussa asuvan saavan huonommat edellytykset selvitä elämästä hengissä. Kuolleisuus on todettu Suomen keskiarvoa suuremmaksi, itsestäni tuntuu tämä toteamus oudolta. Eiköhän me kaikki joskus jouduta lähtemään? Kainuulaiset syövät vihanneksia vähän ja alkoholia kuluu liikaa. Tupakkaa röyhytellään aivan liikaa ja asialla taas vähänkoulutetut. Joka viides on sitten lihava ja liikuntaa ei harrasteta muutenkaan riittävästi.

Luettuani tutkimuksen tilanne näyttää lohduttomalta. Tutkijat näkevät kainuulaisen reppanana, joka ei osaa huolehtia edes itsestään.

Lohdullista on tietää se, että paksummalla rahapussilla nämä ongelmat häviävät!

Mielipidekirjoitus 27.1.2009 Ylä-Kainuun nettilehdessä ja Ylä-Kainuu lehdessä 3.2.2009

Miten hallintokokeilu on vaikuttanut terveydenhuollon palveluihin Suomussalmella?

Suomussalmen terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla, tavallinen kuntalainen saa tänään todella useasti huonoa ja ynseää palvelua.

Terveydenhuollon aikaisemmat hyvät palvelutavat on heitetty täysin romukoppaan. Verorahoilla palkattu henkilökunta istuu joukolla palleillaan ja toistaa monotonisesti yksinkertaisia lauseita kuten, tämä asia ei kuulu meille tai, en tiedä asiasta mitään. Kuntalaisten esittämiin kysymyksiin ja odotuksiin, että joku tietäisi edes jotakin, saa vain nuo samat vastaukset.

Kaiholla muistellen aikoja ennen, jos menin valkopukuiselta naishenkilöltä kysymään jotakin asiaa. Silloin palveltiin asiakasta hymyillen ja otettiin selvää kuka tietää asiasta enemmän ja kenen hoidettaviin asia kuuluu. Ennen työntekijät tiesivät kenen leipää syövät ja heille oli kunnia asia hoitaa terveyskeskuksen tehtävät kuntalaisia hyödyttävällä tavalla.

Kuntalaiset ovat olleet allekirjoittaneeseen yhteydessä tässä asiassa. Missä tahansa alkaa keskustelu terveydenhuollon tilasta Suomussalmella, ensimmäiseksi ongelmakohdaksi nousee tuo erittäin huono palvelu päivystyspolilla. Esimerkiksi nyt ennen vuodenvaihdetta, kansalaiset kävivät saamassa influenssarokotuksia. Polilla istui mitään tekemättä yhtä aikaa jopa kolme ns. ammatti-ihmistä. Monotoninen viesti kuului, ei kuulu meille, menkää terveydenhoitajan luokse. Terveydenhoitajat olivat koko ajan ylityöllistettyjä ja moni kuntalainen teki uuden reissun palvelujen äärelle. Veronmaksajana en jaksa ymmärtää tätä nykyistä tehtävien hoitoa, mikä ei suoraan kuulu minulle, sitä työtä en tee. Erityisesti silloin, kun on aikaa istua mitään tekemättä ja ynseän ja vihaisen näköisenä.

Jos tilanne on tällainen, että palkatulla henkilöstöllä on aikaa istuksia mitään tekemättä, on syytä tarkastella henkilöstön määrää kriittisesti kyseessä olevassa työpisteessä.

Samansuuntaisia viestejä on tullut myös muun terveydenhuollon osalta. Hallintokokeilun tuomat muutokset ovat syöneet työmoraalin ja kohta useimmat eivät enää tiedä mitä varten he ovat töissä. Kenen rahoilla heidät on palkattu ja mitä työtä tekemään he ovat alunpitäen hakeneet.

Sairaanhoitaja ei enää ole kutsumustyössä, hän odottelee työpäivän päättymistä. Raskaan istumisen vastapainoksi on sitten mukava mennä kuntosalille ja uimaan.

Olen viime aikoina saanut itsekin asiakkaana todeta saman asian.

Terveydenhuollon sisällä tiedetään ongelman olemassaolo, mutta kukaan ei joko osaa tai halua tehdä asialle mitään. Nyt toivon saavani aikaan pientä väreilyä terveyskeskuksen tiloihin.