Satunnaiset kuvat

Lohi 8.7 kg

Uusimmat

Blogin arkisto

Share |

Julkaistut kirjoitukset

Tälle sivulle tulevat julkisuuteen päässeet hengentuotteeni.


Ylä-Kainuu 6.3.2014

Erään päätöksenteon anatomia

Suomussalmen kunnan ala-asteen koulurakenteesta tehtiin viime vuonna kattava selvitys. Sivistyslautakunta teki selvityksen pohjalta päätöksen ja se eteni normaalissa järjestyksessä kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus muutti lautakunnan esitystä ja se esitys eteni joulukuun 2013 budjettivaltuuston päätettäväksi. Valtuusto kävi pitkän ja perusteellisen, monta tuntia kestäneen keskustelun. Keskustelun pohjalta valtuusto päätti lakkauttaa Ruhtinan koulun. Päätöksen perusteella Suomussalmen kunnan pohjoisosaan keskeiselle paikalle jäi Piispajärven ala-aste. Suomussalmen kunnassa on maan eniten oppilaita, joiden koulumatka on enemmän kuin 50 kilometriä. Siksi valtuusto katsoi, että keskeisellä paikalla olevalla koululla turvataan ala-asteen oppilaille kohtuullinen koulumatka pitkälle ensi vuosikymmelle saakka.

Sivistyslautakunta teki 30.1.2014 päätöksen lakkautetun Ruhtinan koulun lasten lähikoulusta. Kuulemisen jälkeen lautakunnan enemmistö päätti lähikouluksi Ruukinkankaan koulun. 35 kilometrin sijasta oppilaat saavat päätöksen mukaisesti koulumatkakseen 70 kilometriä. Kunnahallituksen pöydälle asia tuli ilmoitusasiana ja käydyn keskustelun jälkeen kunnanhallitus ei käyttänyt päätökseen otto-oikeuttaan. Allekirjoittanut jätti keskustelun jälkeen eriävän mielipiteen. Mielestäni hallituksen olisi pitänyt seurata valtuuston aikaisempaa päätöstä ja tahtoa kunnan pohjoisosan koulurakenteesta.

Normaalissa menettelyssä kun valtuusto on päätöksen tehnyt ja siitä tulee lainvoimainen, erimieltä olevien kuuluisi tukea tehtyjä päätöksiä. Samoin virkamiesten tulisi ohjata luottamuselimiä valtuuston tahtomaan suuntaan ja ainakin muistuttaa siitä luottamushenkilöitä. Demokraattisessa järjestelmässä valtuuston tekemän lopullisen päätöksen pitäisi ohjata virkamiesten ja luottamuselinten päätöksentekoa. Sivistyslautakunnan jäsenet ovat melkein kaikki valtuutettuja ja olivat hyvin tietoisia mikä oli valtuuston päätös ja mikä oli valtuuston tahtotila kouluunottoalueista. Johtosäännön mukaan päätösvalta kouluunottoalueista on sivistyslautakunnalla. Joulukuun valtuustossa lautakunnan enemmistö oli eri mieltä valtuuston päätöksestä. Sama enemmistö teki nyt päätöksen kouluunottoalueesta, jolla murennettiin valtuuston tekemää päätöstä ja tahtoa. Kaikkea nyt käytävää julkista keskustelua sävyttää kauna ja katkeruus valtuuston enemmistön tekemää päätöstä kohtaan. Sivistystoimen tekemää päätöstä puolustellaan asiantuntijuudella ja vanhempien kuulemisen tärkeydellä.

Kuka on asiassa kärsijä? Se on pieni koululainen, joka vanhempien ja nyt luottamuselinten siunaamina saavat istua päivittäin yli 140 kilometriä koulutaksin kyydissä. 80 km nopeusrajoituksilla se tietää ajassa useita tunteja. Siinä unohtui omien lasten etu. Lieneekö kukaan ehtinyt pohtimaan kaikkein pienemmille, eskarilaisille aiheutettua haittaa? Tehdyillä ratkaisuilla on hintansa ja maksajaksi joudumme kaikki.

Luottamushenkilönä puolustan valtuuston päätösvaltaa ja demokraattista oikeutta tehdä päätöksiä. Päätöksiä joilla ohjataan kunnan rakenteita tulevaisuuteen. Tehdyt päätökset eivät ole kaikille kuntalaisille mieleen. Silti se on demokratiaa. Valtuutetut vastaavat tehdyistä päätöksistä äänestäjille seuraavissa vaaleissa. Mikäli menemme huutodemokratiaan, voimme lakkauttaa valtuuston.

Yrjö Puurunen

Valtuutettu/kunnanhallituksen 2vpj ps.


Ylä-Kainuu 25.10.2012

...usein huomaamatta jää.

Mielipidekirjoitus Ylä-Kainuu 23.10 oli otsikoitu ”Tuuliviiri yllä talon katon...”. Lauseen loppu on erinomaisen hyvä alku vastineelleni. Kirjoituksen luettuani ymmärsin erinomaisen hyvin, miksi keskusta on valinnut vaalilauseekseen ”On kotiintulon aika”.

Kirjoittaja joko ei ole lukenut viimeisen neljän vuoden aikana laatimiani kirjoituksia, tai sitten olen kirjoittanut hänelle liian vaikeaselkoisia tekstejä. En missään kirjoituksessani ja puheissani ole millään tavalla keskittänyt lähipalveluja. Puolustanut kylläkin. Kirjoittajalla on ilmeisen kova halu muuttaa sanomisiani aivan muuksi. Sitä tautia on ilmentynyt juuri nyt vaalien alla. Missään vaiheessa en ole edellisten vaalien jälkeen maininnut laittavani yksin sote-asiat kuntoon. Halusin päästä lautakuntaan ja se on ollut silmiä avaava kokemus. Sitä ennen elin, kuten kirjoittajakin, samanlaista piilopirtin aikaa omassa pienessä kotokunnassa. Ns. itsenäisyyttä vaalien.

Neljä vuotta riitti avaamaan silmäni. Neljä vuotta olen saanut kuulla kainuulaisten ihmisten huolia ja murheita. Olen saanut elää ihmisten parissa ja oppia, että murheemme ovat yhteiset. Kaikkialla Kainuussa eletään samojen ongelmien parissa, palvelut heikkenevät kaiken aikaa. Hallinto sen sijaan voi hyvin. Sitä hallinnon määrää eivät ole olleet rakentamassa perussuomalaiset. Sitä ovat rakentaneet aivan muut ja sitä kutsutaan nyt itsenäisen kotikunnan puolustamiseksi. Sitä kutsutaan joskus Impivaaralaisuudeksi.

Olen kirjoittanut mielestäni ja saamani palautteen mukaan, asiallisia kirjoituksia vaalien alla. Palaute kertoo, että äänestäjät haluavat palvelua. Ei hallintoa. En ole lähtenyt arvostelemaan ihmisiä. Vastineissani olen joutunut vastaamaan henkilöille pyrkien olemaan neutraali ja keskittymään aiheeseen. Olen kirjoituksissani pohtinut asioita, joiden odotan kiinnostavan kunnan asukkaita.

Jälkikirjoituksessaan kirjoittaja on löytänyt viisauden. On silmiä avaavaa käydä umpion ulkopuolella. Sieltä palattuaan kannattaa avata verhot ikkunoista ja tuulettaa kunnolla.


Ylä-Kainuu 23.10.2012

Vastoin parempaa tietoa

Torstain Ylä-Kainuu (18.10.2012) julkaisi jutun ja ja mielipidekirjoituksen jossa yksi kohta kirjoituksestani vaalilehdessä ja puheessani Suomussalmen torilla leimattiin suomeksi sanottuna valehteluksi. Kirjoituksessa jonka oli allekirjoittanut Sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto ja Suomussalmen kunnajohtaja Asta Tolonen, otettiin voimakkaasti kantaa Suomussalmen terveyskeskuksen olemassa oloon. Kirjeessä tuotiin esille Puolankaa ja pitkiä välimatkoja, jotka puolustavat terveyskeskuksen olemassaoloa. Aiheesta josta minä en ollut puhunut sanaakaan. Akuuttivuodeosasto mainittiin sivulauseessa. Kyseessä on tietoinen harhautus ja sen aloitti kunnanjohtaja Asta Tolonen röntsy-markkinoilla. Siellä usea kuulija ihmetteli kunnajohtajan vastinetta aivan muusta aiheesta. Annoin pitämäni puheen kopion heti torilla toimittajalle ja siinä en ole puhunut terveyskeskuksen alasajosta. Ainoastaan akuuttivuodeosaston kohtalosta.

Sote-lautakunnan puheenjohtaja Pekka Heikkinen (kesk) soitti minulle 18.10 aamupäivällä. Heikkinen oli olettanut, että kyse on 24.9 olleesta seminaarista, jolloin hän oli jo lomamatkalla. Heikkisen käsitykseksi oli tullut, että toimittaja kyseli häneltä Suomussalmen terveysaseman lakkauttamisesta. Hän ilman muuta oli sanonut, ettei sellaisesta ole ollut koskaan puhetta. Heikkinen muisti 29.8 pidetyn seminaarin ja sen, että siellä puhuttiin esille nostamastani aiheesta. Kirjoitin aiheesta 3.9 blogiini otsikolla "Tuhon tie". Heikkinen ei ollut pitänyt sitä yhtä tärkeänä kuin minä, vaan yhtenä mahdollisena vaihtoehtona jatkossa. Minä pidin, minä asun ja elän Suomussalmella. Lautakunnan puheenjohtaja on nyt vahvistanut, etten puhunut vastoin parempaa tietoa.

On erinomainen asia, että aiheesta keskustellaan vaalien alla ja virkajohtajien suulla vahvistetaan akuuttivuodeosaston säilyminen Suomussalmella. Kirjoitukseni ja puheeni johtivat siten hyvään lopputulokseen. Perussuomalaiset haluavat entistä avoimempaa keskustelua kuntalaisten näkyville jo valmisteluvaiheessa.


Ylä-Kainuu 11.10.2012

Huvittavia esityksiä

Kari Moilanen (Ylä-Kainuu 8.10.2012) pitää huvittavina esityksiä kuntarakenteiden yhtenäistämiseksi. Hän tuo kirjoituksessaan esille sen, että nämä esityksien tekijät lupaavat kaiken mahdollisen hyvän ja autuuden. Samoin häntä närästää kovasti se, että joku arvioi kunnantyöntekijöiden suurta määrää hänen puolueessaan. Hänen mielestä Suomussalmi pärjää jämäkästi entisellä linjalla. Kaikkein huvittavimpana hän piti esitystä Metsähallituksen maiden omistuksen siirtymistä kunnille. Hän ei suoraan nimennyt minua huvittavien esitysten tekijäksi, mutta koska tunnistan kirjoituksesta itseni vastaan hieman.

Tarkoituksena esityksissäni ei ole palvelujen siirto kauemmaksi, vaan kustannusten säästö. Suurin kustannus on henkilöstön palkat. Saatavat säästöt palkoista eivät ole yhdentekeviä. Tämä on yksi esitys vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Näyttääkö uskottavalta, että puolue joka kynsin hampain vastustaa kuntien liitoksia, haalii ehdokkaikseen suuren määrän kunnantyöntekijöitä? Suomussalmen talous on hyvässä kunnossa siksi, että kunta on ollut ”hannu hanhi” viimeiset kymmenen vuotta valtionosuuksien jaossa. Ilman tätä onnea, olisimme samassa jamassa muiden Kainuun kuntien kanssa.

Metsähallituksen maiden siirtämisestä kuntien omistukseen hän pitää erityisen huvittavana. Elinkeinopolitiikkaa käsittelevässä kirjoituksessa tein esityksen elinkeinotoimelle. Se sisältää myös kunnanjohtajan. Virkamiesten tehtävänä on tehdä kaikki mahdollinen tulevaisuuden eteen ja tämä asia oli niistä yksi. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, kenen hallussa maiden omistus tulevaisuudessa on. Tällä viittaan kaivannaisteollisuuteen. En ole pitänyt huvittavana sitä, että myös keskustan puolue-elimissä on tehty aloite samasta aiheesta.

Poliitikkojen tehtävä on olla aloitteellisia ja keskustelun herättäjiä. Kuntalaiset äänestäjinä odottavat, että päättäjiksi pyrkivät kertovat edes jotakin tavoitteistaan. Sitä olen pyrkinyt tekemään.



Ylä-Kainuu 2.10.2012

Onko kuntarakenne tullut tiensä päähän?

Kainuussa keskustelu on kiihtymässä juuri vaalien alla ja se on mielestäni hyvä asia. Kainuun hallintokokeiluun lähdettiin hakemaan yhteistä hyvää, mutta tuloksena olemme saaneet eripuraisen joukon mustasukkaisesti omia reviirejään vartioivia kuntia. Kunnat eivät tällä hetkellä kykene mielestäni näkemään ja ymmärtämään Kainuuta kokonaisuutena. Kunnat eivät ole yksinäisiä saarekkeita, vaan kokonaisuuden osia. Kuntarakenne on muuttunut historian eri vaiheissa suurista emäpitäjistä nykyiseen muotoon. Kaikki muutokset ovat johtuneet väestön jatkuvasta kasvusta. Kasvun lakipiste on ohitettu, mutta hallinto rakenteineen on kasvanut silloisia tarpeita varten. Rakenteiden muuttaminen tyrehtyi hallintokokeilun alettua. Kunnat tuhlasivat näin etsikkoaikansa. Nyt puolustetaan sellaista rakennetta, joka kuluttaa suunnattomasti yhteisiä varoja.

(http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/100.htm) Tuokiokuvia Kainuun kulmakunnilta siellä on tiivistetty Kainuun kuntakehitys näin: ” Hallinnollisesti Suomussalmi kuului aluksi Oulujärven erämaa -nimiseen suurpitäjään. Vuodesta 1599 lähtien koko Kainuu kuului Paltamon emäpitäjään, joka jaettiin vuonna 1647 kahtia Sotkamon ja Paltamon pitäjiin. Suomussalmi kuului jälkimmäiseen aina vuoteen 1786 asti, jolloin Suomussalmi liitettiin kappelina Hyrynsalmen seurakuntaan. Kirkollinen hallinto kesti Suomussalmella vuoteen 1867, jolloin siellä siirryttiin kunnallishallintoon. Samalla pitäjän nimi muutettiin Kiannasta Suomussalmeksi.”

Suomussalmen lakipiste oli 1967, väkiluku oli silloin 15900. Nyt alle 9000 ja meno jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen samana. Palvelutarve kasvaa kuitenkin kovaa vauhtia ja se koskettaa koko Kainuuta. Nyt on aika kaikkien pohtia, tarvitsemmeko vähenevää väestöä varten näin raskasta kunta- ja hallintorakennetta? Maailma on muuttunut ja rakenteen on muututtava alueen palvelutarvetta vastaavaksi. Omat virka- ja luottamusmiespaikat eivät saa olla päätöksenteon esteenä.


YläKainuu 25.9.2012

Elinkeinojen kehittämisestä tulosvastuuseen

Kehys-Kainuun ja Kuhmon ongelmat seuraavina 20-vuotena aivan samat. Väkimäärän jatkuva lasku ja ikärakenteen suuri vinoutuma. 0-15 vuotiaitten määrän romahtaminen vaikuttaa kouluverkostoon. Yli 65-vuotiaitten ryhmän kasvu kuormittaa terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa. Samaan aikaan kuntien työssäkäyvän väestön määrä putoaa ja työpaikat lisääntyvät vain verovaroilla tuotetuissa hyvinvointipalveluissa. Näissä kunnissa valtionosuudet ovat yli 50% kuntien tuloista. Kasvava kustannuspaine sosiaali- ja terveydenhuollossa asettaa alueen kunnat tosiasioiden eteen.

Kuinka vastata huomisen haasteisiin? Jatkammeko sellaisella hallinnolla ja rakenteella kuin tähänkin asti? Raju murros alueen sisällä pakottaa meidät hakemaan uusia keinoja turvata palvelut alueen asukkaille. Alueella on useita tahoja kehittämässä elinkeinoja, ilman tulosvastuuta. Jokainen tahollaan haaveilee lottovoitosta, jolla jokin suuryritys rantautuisi alueelle. Toisena haaveillaan suurista kaivoshankkeista. Kumpikaan näistä ei ole realistinen vastaus seuraavien 20-vuoden haasteisiin. Suurin tarve on saada alueelle runsaasti lisää pienyrityksiä. Yritykset tuovat työtä, toimeliaisuutta ja niitä kaivattuja verotuloja aluetalouteen.

Esitän tälle alueelle sellaista mallia, jossa elinkeinojen kehittäminen on tulosvastuullista ja joka vuosi mitattavissa. Alueen kehittäminen pitää aloittaa siitä, ettei yksittäinen kunta voi toimia enää irrallisena ympäristöstään. Kuhmo ja Suomussalmi ovat historialtaan samanlaisia. Tervan- sodan-, kulttuurin ja luontomatkailunhistoria. Hyrynsalmi ja Puolanka kuuluvat saumattomasti tähän ympäristöön. Näiden kuntien suurin maanomistaja on valtio. Tämä uusi kuntien yhteinen tulosvastuullinen elinkeinoyhtiö voisi aloittaa suoraan siitä tehtävästä, että valtionmaiden omistus siirrettäisiin alueen kunnille. Silloin eurot eivät siirtyisi Helsinkiläisten ongelmaksi, vaan ne kasvattaisivat kuntien tulopohjaa alueella. Tätä valtionmaa asiaa on jo aikaisemmin esittänyt julkisuudessa Erkki Oikarinen Suomussalmelta ja hän on ehdokkaana Suomussalmella.


Koillismaan Uutiset 28.6.2012

Kuusinki kutsuu jälleen kalastajia!

Jokavuotinen Kuusingin Kuningas-Taimen kisa on on parhaaseen kesäaikaan. 7-8.7 oleva kisa on mielestäni joen parasta kalastusaikaa ja kalojen nousuaikaa. Vuosivuodelta kalojen ensimmäinen nousu on aikastunut ja niin tänäkin keväänä ensimmäiset ovat nousseet jo jokeen ja ovat kalastajien tavoitettavissa koko joen pituudelta. Olen itse saanut useita näköhavaintoja nousevista kaloista ja olen saanut myös tuntea kuinka raju on taimenen kiinniotto.

Varmimpia alkukevään saaliskaloja ovat olleet suuret hauet. Niitä on joessa myös heinäkuun kisan aikaan ja voivat aiheuttaa järkytyksen perhokalastajille. Suuret ahvenet ovat myös nousussa ja ensimmäisiä on nosteltu alajuoksulta. Suuret säyneet ovat vielä pysytelleet rauhallisina ja odottavat hienoista veden laskua. Vedenlämpötila on pysynyt viileänä ja myös se on hillinnyt kalojen aktiivisuutta. Veden lämpötilan nousu muutamalla asteella saa tulevissa kisoissa usean kalastajan ilmeet muikeiksi. Olipa kala mikä hyvänsä, joesta saatu kala on syötäväksi kelpaavaa. Ei ole kalastajien arvolle sopivaa nakata kaloja rantapenkereille. Ruodottomaksi fileoitu hauki on oikein terveellinen ruoka ja savustettu suuri säyne on herkuttelijan erinomainen ateria.

Tämän vuoden aikan on palattu uudelleen vanhaan hyvään käytäntöön ja Kuusinki-joella on käytössä yksilupa kaudella 2012. Kisojen aikana ovat voimassa kalojen alamitat ja on syytä todella varmistua, että jokainen kala on mitat täyttävä. On helppoa merkitä vapaan taimenen ja harjuksen alamitta. Kalan voi mitata siten vedessä ja sitä ei tarvitse nostella ilmaan mitattavaksi. Koukun käyttö on ehdottomasti kielletty. Melalammen yläpuolisella osalla on sallittu vain harjuksen kalastus. Hauki on sielläkin luvallinen ylösotettava! Solmuton haavi on paras ylösottoväline. Kalastajan nautinnon kruunaa parhaiten käsin tapahtuva taimenen ylösotto. Kala on helppo hallita, kun sen pyrstöstä saa hyvän otteen, peukalo kohti kalan niskaa. Itse olen sitä keinoa käyttänyt jo useita vuosia ja sen takia en ole menettänyt yhtään kalaa. Alamittaisen taimenen irtipäästäminen on siten helppoa.

Kisojen aikana ja sen jälkeenkin ovat voimassa herrasmiessäännöt kalastuspaikoilla. Tunnetuimmilla joen ottipaikoilla, kuten esimerkiksi Koivumutka, on syytä joka heiton jälkeen astua alavirran suuntaan kaksi askelta ja uusia heitto. Näin jokainen halukas ehtii kalastaa haluamallaan paikalla. Juurtumista samoille jalansijoille on vältettävä. Joella on jokatapauksessa tilaa paljon ja hyviä ottipaikkoja ja luonnonrauhaa riittää meille jokaiselle. Toivotan kaikille kalastajille antoisaa kalastuskisaa ja kalastuskesää.


Ylä-Kainuu 21.6.2012

Paavo Rautavan muistolle

Tuomen kukkiessa

kalastaja heräsi,

joki kutsui.

Jälleen tuomi kukkii.

Aika on mennä,

suuri kalastaja kutsuu.

Nuo sanat tulivat ajatuksiini, kun sain tiedon pitkäaikaisen työtoverini Paavo Rautavan kuolemasta. Muutamassa kuukaudessa todella ärhäkkä syöpä vei ulkoilmasta pitävän miehen hautaan. Tutustuin Saarijärveltä kotoisin olevaan Paavoon Pirttivaaran vartioasemalla, aloittaessani urani Rajavartiolaitoksessa. Alusta alkaen tuli esille Paavon poikkeava rauhallisuus ja harkitsevaisuus. Huumoria hän jakoi omalla rauhallisella tyylillään ja hän oli erittäin pidetty työtoveri. Työnsä hän teki tunnollisesti ja jämptisti.

Vuosien mittaan tutustuimme paremmin asuessamme perheinemme rajavartioasemalla. Useat olivat ne metsästysreissut jotka teimme itärajan selkosilla. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat metsähanhet ja juuri Paavo kouli minut niiden metsästyksen saloihin. Useat reissut metsissä toivat esille rauhallisen ja ja juurevan miehen. Malttia hän ei menettänyt milloinkaan ja voimasanoja ei häneltä irronnut, vaikka tilanne monasti olisi omasta mielestäni jo joitakin sanoja vaatinut.

Perhokalastus oli Paavon mieliharrastus ja myös sen taidon alkeet minä sain häneltä. Erityisesti perhokalastus vaatii paljon pohdiskelua ja malttia. Perhokalastus ei ole kiireisen ihmisen laji ja juuri sen parissa hän oli omimmillaan. Useina vuosina kohtasimme Kuusamon kuuluisalla Kuusinki joella. Koskaan hänellä ei ollut kiire, aina oli aikaa pohtia mitä mielessä kulloinkin oli.

Työtehtävien parissa opin sen, että juuri Paavolta löytyivät ratkaisut joskus vaikeisiinkin ongelmiin. Olimme yhdessä 1980-luvulla partio reissussa ja meillä oli silloin kulkuvälineenä Lynx moottorikelkka. Sen aikaiset kelkat olivat vielä aika keskentekoisia ja siksi oli aina luontevaa pitää sukset mukana. Olin silloin hiihtohinauksessa ja keskellä Martinselkosen itärajaa moottorikelkka sitten hyytyi. Moottori kävi, mutta veto oli poissa. Olin vakuuttunut siitä, että kelkka on jätettävä siihen, koska yksi metallinen osa variaattorista oli mennyt rikki. Paavo tuumi rauhallisena piipunsavun keskeltä, että eipä hätäillä. Jonkin aikaa mietittyään hän teki väliaikaisratkaisuksi puusta osan ja sen avulla ajoimme kelkan pois selkosesta.

Paavolla oli erikoisena miehenä myös työkaverien antamia korkonimiä. Rauta-Pate oli yleisin. Hänen sukunimestään tuli minun mielestäni paras korkonimi, Luja. Siinä sanassa kuvastuu Paavon koko olemus ja ei ole ihme, että se nimi syntyi.

Sain mahdollisuuden olla saattamassa Paavoa hänen viimeisellä matkallaan ja se oli erittäin mieleenjäävä kokemus. Paljon oli väkeä liikkeellä ja se kertoi, että Saarijärven Paavosta oli tullut osa kainuulaista yhteisöä.

Paavo Rautavan muisto elää ja minulla oli onni oppia tuntemaan hänet.


Ylä-Kainuu 26.4.2012

Rivien välistä luettua

Veikko Timonen laittoi rakentavia terveisiä allekirjoittaneelle ja lienee syytä hieman täsmentää edellistä tekstiäni. Ensimmäiseksi hän väittää minun syyllistävän Suomussalmen kuntaa maakunnan talousahdingosta. Väite pitää paikkansa siltäosin, että Suomussalmen kunta on yksi maakunnan rahoittajista. Toiseksi argumentiksi Timonen nostaa minun  leppymättömän katkeruuteni Suomussalmelaisia luottamushenkilöitä kohtaan? Ensimmäisen kerran minun vaatimattomaan persoonaani liitetään tällainen määritelmä. Olen vuosien mittaan ottanut kantaa erilaisiin kuntaan liittyviin asioihin, mutta siitä on pitkä matka luottamushenkilöihin. Valitettavasti meillä ei ole opittu siihen, että organisaatiota ja sen toimintaa arvostellaan. Se ei ole kuitenkaan katkeruutta.

Seuraavaksi aiheeksi nousee minun vastuun pakoiluni maakunnallisena päättäjänä. Tärkein vastuun paikkani on sosiaali- ja terveyslautakunta ja halusin siihen tehtävään. Valitettavasti lautakunnan ja soten-virkamiesten esityksiin ja varoitteluihin ei ole uskottu. Kunnat ovat näppituntumalla kunnanjohtajien avustuksella tehneet ns. kompromissit, millä summilla kuntien asukkaita hoidetaan. Lautakunnan on aina ollut pakko hyväksyä annettu raami. Alijäämiä on tullut, koska lakisääteiset palvelut on jokatapauksessa maakunnan asukkaille turvattava. Erityisen vaikea tilanne on juuri nyt. Kuntien vaatimuksesta, annettua alimittaista raamia leikataan lisää. Vaikea on vastuuta pitää, koska maakuntahallitus ja kunnat kävelevät asiantuntija lautakunnan ylitse. Timonen kirjoittaa: ”Pääasia, palvelut, niiden toiminta ja rahoitus on pidettävä kirkkaana mielessä.” Nämä asiat ovat minun ja uskoakseni lautakunnan mielessä kirkkaana, ainoastaan rahoitus palveluihin on viisaammissa käsissä. Siitä aiheutuu nyt ja jatkossa lisää valituksia.

Olen vuosikausia nostanut esimerkkinä ja arvovalintana esiin kuntien toiminnasta seiniin sijoittamisen. Erityisen paljon kritisoin aihetta silloin, kun esille nostetaan luottamusmiesten ja -naisten toimesta sosiaali- ja terveyspalvelujen huono tila. Väkiluku vähenee, palvelujen tarve kasvaa ja veronmaksajien määrä ei ole enää nouseva. Tästä syystä otan rakenteet esimerkkinä ja arvovalintana esille. Arvokeskustelun perään huudetaan useimmissa valtuustoseminaareissa. Olisiko aika rakentavasti miettiä erivaltuustoryhmissä, mikä on meidän arvovalintamme?

Luettuani tekstini uudelleen, en pidä sitä mitenkään rankkana. Vanha sananlasku kertoo jotakin siitä kalikan kalahtamisesta. Silloin sitä joku voi pitää rankkana.

Ilman katkeruutta

Yrjö Puurunen


Ylä-Kainuu lehti 19.4.2012

Kurimon ahdinko

Ylä-Kainuun lehden yleisönosastolla oli 17.4.2012 kaksi hyvin samanlaista kirjoitusta. Ihmettelyä miksi hoitokoti on niin ahtaalla ja kysytään myös sitä, kuka on asiasta vastuussa.
Maakuntavaltuusto hyväksyi viimevuoden marraskuussa jo valmiiksi alimitoitetun budjetin, josta myös lautakunta kirjasi varoituksen omaan pöytäkirjaansa. Tämän jälkeen maakuntahallitus toimeenpanokäskyssään lähti leikkaamaan lisää 5-10 miljoonaa euroa tästä alimittaisesta budjetista. Tämän toimeenpanokäskyn toteuttaminen on nyt menossa ja se tapahtuu täysin virkamiestyönä. Maakuntavaltuusto ja sosiaali- ja terveyslautakunta seuraa voimatonna tapahtunutta. Juuri tällä hetkellä myllerrys koskettaa kaikista eniten vanhustenhuoltoa ja kehitysvammapalveluita. Asiakkaiden ja työntekijöiden oikeuksista ei välitetä.Miksi tämä tapahtuu ja kenen käskystä? Sitä kyselevät myös mielipidekirjoittajat Aune Juntunen ja Ahti Pakarinen, molemmat Suomussalmen kunnanvaltuutettuja.

Maakunnan rahoitusmallin ovat neuvotelleet Kainuun kunnajohtajat ja sen ovat siunanneet kuntienvaltuustot. Myös molemmat mielipidekirjoittajat ovat hyväksyneet tämän mallin. Rahoitusmalli on lukittu ja se ei ota huomioon kasvavia kustannuksia. Kustannusten kasvusta on vuosikausia varoitellut edellinen sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen. Erityisesti hän on varoittanut väestön ikärakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista palvelutarpeen kasvuun. Nyt elämme juuri sitä murrosvaihdetta. Tämä vaihde tulee jatkumaan seuraavat 20-vuotta.

Tulevaisuutta suunnitellaan juuri nyt ja päätökset ensivuoden osalta valmistuvat kesäkuun aikana. Kunnanvaltuustojen käsissä on, kuinka paljon annetaan rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mikäli jatketaan entisellä rahoituspohjalla vanhukset jätetään sitten oikeasti heitteille. Kehitysvammaisten asumisen osalta puhutaan kauniisti yksikkökokojen kasvattamisesta. Niistä on tulossa säilöntäyksiköitä. Kaikki työ- ja päivätoiminnot laitetaan kiinni 3 kuukaudeksi kesän ajalta.
Samaan aikaan kunnat investoivat ympäristöihin ja rakennuksiin. Jokaiselle valtuutetulle tulee hyvä mieli kun kesäisin turistit ihastelevat kauniisti laitettua ympäristöä. Suomussalmi suunnittelee juuri nyt voimalla uutta ilmettä keskustan ilmeeseen. Valtuutetut ovat yksituumaisesti hankkeiden takana. Olisiko nyt aika pohtia rahoituksen lisäämisestä sosiaali- ja terveystoimelle?

Vastuu tämän hetken ahdingosta ja tulevasta vuodesta on tällä hetkellä kunnanvaltuutettujen käsissä.


Kainuun Sanomat 12.4.2012

 

Kainuun maakuntakokeilun loppu

Elsa Kyllönen kirjoitti KS 5.4.2012 hallintokokeilusta ja oli sen loppumisesta kiitollinen.
Kyllösen mielestä nyt saadaan valtavasti säästöjä, kun puretaan kuntayhtymän moniportainen luottamushenkilö- ja viranhaltijajärjestelmä. Kysyä sopii säästöistä, koska nyt perustetaan vähintään kaksi eri kuntayhtymää. Niihin valitaan luottamushenkilöt sitten puolueitten voimasuhteitten mukaan kumileimasimiksi ja ilman vaaleja. En ole huono ennustaja jos luulen, että tehtäviä hoitamaan tarvitaan lisää työntekijöitä. Juuri niitä, joita kirjoittajan mukaan oli ollut liikaa.

Kyllösen mielestä sosiaali- ja terveydenhuolto pitäisi palauttaa peruskuntien hoidettavaksi. Valitettavasti kaikki osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin on kunnista hävinnyt kokeilun aikana. Palaaminen entiseen ei ole enää tästä ajasta.
Kyllönen ihmettelee sitä, että Suomussalmen kunnantalo tyhjenee ja työntekijät siirtyvät pienempiin tiloihin. Hän tuo kirjoituksessaan esille erittäin tärkeän seikan. Kunnat ovat koko ajan nostaneet tilavuokria tiloista, jotka ovat maakunnan työntekijöiden käytössä. On ollut tervettä pohtia, ovatko hulppeat seinät niitä palvelun tuottajia, vai voisiko niissä säästää. Suomussalmen kunta joutuu varmasti monen muun tapaan pohtimaan sitä, mitä tehdä tyhjenevillä seinillä. Hallinto on vielä todennut ne tärkeämmiksi kuin kuntalaisten saamat palvelut.

Kokeilun aikana saatiin lopulta rakennettua maakuntaan toimivat tietojärjestelmät, joiden ansiosta palkanlaskentaa voitiin suorittaa siellä missä oli vapaana työkapasiteettia. Kirjoittaja koki tämän toiminnan sekavaksi. Itse luottamusmiehenä näen sen työvoiman erinomaisena käyttönä. Tietojärjestelmien hyvästä tulevaisuuden käytöstä on koko Pohjois-Suomen kattava ERVA-yhteistyö. Voit käyttää missä tahansa alueen laboratoriossa saamasi lähetteen. Kuntalainen ei ole enää sidottu omaan terveysasemaan. Kirjoittajan kiitoksia saava Puolanka, saa nyt rakentaa aivan omat tietojärjestelmät ja se ei ole ilmaista.

Kirjoittaja moittii allekirjoittanutta huuhaa ihmiseksi, koska olen esittänyt ajatuksia siirtymisestä yhden kunnan malliin. Ihmetyksen aihe on hänen mielestään motiivini. Mielipidekirjoituksensa alussa hän itse kirjoittaa juuri sen minun ajamani motiivin. Kyllönen kirjoittaa: ”Kainuun kuntien olisi pitänyt ennakkoluulottomasti aloittaa kokeilun rakentaminen yksinkertaisella ja pienellä luottamushenkilöjärjestelmällä, sekä johtajien ja päälliköiden vähäisellä lukumäärällä.” Voisiko sen paremmin ilmaista! Tyhjenevät kunnantalojen seinät eivät tuota palveluja. Kaikkein tärkeintä on saada elinkeinotoimi yhteiseksi. Nykyinen kuntien hajallaan toimiva projekti-puuhastelu ei tuota Kainuuseen riittävästi elinvoimaa.

Kainuu tarvitsee nyt rohkeita tulevaisuuden näkijöitä. Menneisyyden kaipaaminen ei auta palvelujen perään huudellessa parahin Elsa Kyllönen.

 



Kainuun Sanomat 15.3.2012

Kainuun-kunta, osa III

Kainuun maakunta on saanut valmiiksi yhteisen sähköisen palveluverkon, verkon joka helpottaa kansalaisten saamia palveluja ja tuo samalla säästöjä. Nyt kunnat alkavat osittain purkaa järjestelmää, johon on sitkeästi yhteistyöllä pyritty. Erityisen merkittävä on terveyspuolen sähköinen verkko kokonaisuudessaan.  Pohjois-Suomen ERVA-alue laboratorioiden osalta mahdollistaa näytteidenoton missä tahansa sopimus alueella. Lähetteet palveluihin ovat voimassa koko sopimusalueella ja kansalainen ei enää ole sidottu siihen lähimpään palvelupisteeseen. Yhteinen verkko nopeuttaa ja antaa nyt mahdollisuuksia säästää  niin ihmistyövoimassa kuin euroissakin.
Yhtäaikaa kehitetty ensihoito on nopeuttanut avun tuloa merkittävästi verrattuna aikaan 2005 ja sitä ennen. Silloin oli joka kunnassa yksi ambulanssi ja mikäli auto vei potilaan Ouluun kunta jäi ilman ambulanssia. Nyt autoja on Kainuun alueella 15 ja kaikki toimivat ensihoito periaatteella. Henkilöstö on myös koulutukseltaan aivan toista, kuin ennen vuotta 2005. Nyt potilas arvioidaan ja hoidetaan etälääkärien päätöksillä itse kohteessa. Tämä on todella merkittävä parannus kaikille Kainuulaisille. Kainuun tieverkko on pysynyt sellaisessa kunnossa, että potilaiden kuljetus pitkistä välimatkoista huolimatta on parantanut ja nopeuttanut potilaiden pikaista hoitoonpääsyä.
Tämän yhteisen hyvän aikaansaatuamme kunnat ovat nyt valmiita puolustamaan vanhoja kuntarakenteita puolustaen niitä kuntalaisten palveluilla. Samaan aikaan kuntalaiset siirtyvät vauhdilla sähköiseen verkkoon. Pankkipalvelut jo osataan ja nyt Kainuun asukkaat opettelevat terveyspalveluiden ajanvarauksia. Uudenajan sähköistä verkkoa rakennetaan vauhdilla jokaiselle syrjäkylälle, kylille joista kaikki palvelut ovat jo poistuneet vanhojen kuntien toimesta. Maakunnan asukkaita opetetaan uudenajan palveluiden käyttöön ja Kainuulaiset ovat ottaneet ennakkoluulottomasti uusia palveluita käyttöön.
Vanhojen kuntarakenteiden puolustajat eivät näe, kuinka uusiaika tekee vanhat kunnat tarpeettomiksi. Tulevaisuuden Kainuussa ei etäisyys enää ratkaise, pääasia on että saa haluamaansa palvelua. Nyt ei ole aika peruuttaa ja siirtyä takaisin hevosvetoiseen aikaan. Tämä ei palvele vähenevien maksajien rasitusta. Kuntien on muutoin hyvin pian korotettava veroprosenttejaan. Kainuun poliittisilta päättäjiltä vaaditaan nyt tulevaisuuden näkemistä. Rakennammeko me menneisyyden Kainuuta puhelinvaihteineen ja keskusneiteineen?
Vai uskallammeko nähdä minne Kainuulaiset ovat menossa?


Kainuun Sanomat 9.3.2012

Kainuun kunta osa II

Näen edelleenkin erittäin tärkeänä, ettemme hukkaa sitä oraalla olevaa osaamista maakunnallisesta ajattelusta. Valitettavasti viimeiset vuodet ovat ajautuneet kaaokseen ja erilaisiin valtapoliittisiin pyrkimyksiin. Kaiken lisäksi valtaosa kuntien luottamusjohdoista on ajautunut omien seiniensä pönkittämiseen ja kuntalaisten tarpeet ovat joutuneet sivuraiteelle. Sivuraiteelle on joutunut Kainuun mahtipuolue keskusta. Puolueen johdosta alkaen on siirrytty aktiiviseen kaiken mahdollisen vastustamiseen. Toisaalta se on ihmiselle hyväksi, nyt tiedämme missä he ovat. Nahkurin orsilla, sanoisi Lipponen.

Blogissani olen tuonut esille ajatuksen Kainuun yhteisestä elinkeinotoimesta, sitä ei ole tohdittu kommentoida yhtään missään. Jokainen elinkeinotoimen kanssa puuhaava haluaa pitää oman turvallisen kotipesän.  Sosiaali- ja terveystoimelta haluavat useimmat kunnat yhteistyötä, miksei sitten elinkeinotoimelta? Uskon siihen, että kokoamalla yhteen koko Kainuu, voisimme säästää monessa projektissa. Nyt jokainen kunta puuhastelee samansuuntaisten projektien parissa ja ne eivät pääse hyödyttämään muita kuin elinkeinojohtajia. Koska kyseessä ovat kainuulaisten kuihtuvat eurot, nyt on syytä etsiä mahdollisimman halpoja keinoja tuottaa yhteistä hyvää.

Yhteinen Kainuun-kunta antaisi mahdollisuuden pohtia koko Kainuuta vaivaavan tyhjenevien kiinteistömassojen hoitoon. Kunnat joutuvat jokainen vuosi miettimään, mitä tehdä tyhjenevillä kiinteistöillä. Yhteiseen kuntaan siirryttäessä kaikki  kiinteistömassa siirrettäisiin sitä varten perustettavan yhtiön hoidettavaksi. Yhtiön tehtävänä olisi hallinnoida ja myydä kaikki tyhjät kiinteistöt markkina hintaan. Mikäli jotakin kohdetta ei saada myytyä, se on purettava.

Suomussalmi on oikein hyvä esimerkki tällaisesta rakenteellisesta muutoksesta ja sen hallinnasta edes jotenkin. Viime vuosituhannen loppupuolella kunta joutui laittamaan ns. koipussiin kaksi kerrostaloa. Lopulta niitä mietittiin jo purettaviksi. Lopulta kokeiltiin, voisiko niitä myydä markkinahintaan. Nyt jokainen asunto on myyty ja ostajina ovat olleet, joko takaisin muuttavat eläköityneet Suomussalmelaiset, tai sitten aivan uudet muuttajat Etelä-Suomesta.

Yhtiö sai kohteista vajaan kaksimiljoonaa euroa ja ne eurot ovat olleet todella tarpeen muiden käytössä olevien kohteiden remontoinneissa. Suomussalmella on edelleen valtava määrä tyhjiä kiinteistöjä odottamassa ja samalla rasittamassa kunnan taloutta. Karhulanvaaran kotitalousoppilaitos on siitä hyvä esimerkki. Kuntien taloutta rasittaa jatkossakin tyhjenevien kiinteistöjen ongelma ja siitä olisi päästävä irti. Kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta voisimme vastata jotenkin seuraavien 20 vuoden aikana kasvavaan palvelutarpeeseen.

Kaiken vastustajat huutavat nyt suureen ääneen, kuinka kaikki päätösvalta valuisi Kajaaniin. Vaaleilla valittava valtuusto ei jakaisi kaikkia paikkoja nykyiseen Kajaaniin. Tästä on hyvänä esimerkkinä nykyinen maakuntavaltuusto. Ei nykyinen Kajaani pysty sanelemaan, kyllä sen on löydettävä yhtestyöhön kykeneviä koko Kainuusta. Sama myös toisinpäin, kuten kunnissa nyt toimitaan. Uskon siihen, että valitussa valtuustossa reuna-alueet pitäisivät puolensa. Jokatapauksessa kyseessä olisi kaikkien Kainuulaisten yhteinen hyvä.
Kainuu on juuri sopivan kokoinen huomisen kunnaksi!


Kainuun Sanomat 23.2.2012

Kainuun-kunta

Perussuomalaisena maakuntavaltuutettuna olen joutunut osaltani pohdiskelemaan koko Kainuun tulevaisuutta peruspalvelujen osalta. Perussuomalaisten Kainuun-piiri esitti ennen selvityksen julkituloa, että Kainuuseen muodostettaisiin 3 kuntaa. Kuntauudistuksen esitys Kainuuseen on kolme kuntaa tai yksi kunta. Osa puolueista on jo ehtinyt tyrmätä koko esityksen. Kunnat haluavat perustaa vain kuntayhtymiä, eli pelkkiä hallintoja lisää.
Alkuun ajatus yhdestä kunnasta tuntui vieraalta, mutta tutustuessani paremmin selvityksiin Kainuun tulevaisuudesta, olen tullut samoihin ajatuksiin. Lisää kimmoketta sain tehdessäni lukukierroksen valtioneuvoston sivustoilla. Hakusanalla valtioneuvosto.fi/kunnat/kainuu.pdf löytyy karua lukemista. On pakko sanoa, etteivät meidän rahkeemme riitä yksittäisinä kuntina ja kuntayhtymät eivät ole ratkaisu palveluihin. Samaisen selvityksen mukaan Kainuu oli vuonna 2010 taloudellisesti maan heikoin maakunta. Väestöennusteet ovat olleet laskevia viimeiset 20 vuotta ja tahti kiihtyy nyt erityisesti Kainuun reuna-alueilla. Yhtenä kuntana Kainuussa olisi yhteinen elinkeinotoimi ja silloin sen hartiat olisivat riittävän leveät ottamaan vastaan karun tulevaisuuden. Kainuun on saatava verotulopohjaansa leveämmäksi.
”Kaikissa Kainuun kunnissa valtionosuudet muodostavat tuloista suuren osan. Vuonna 2010 valtionosuuksien osuus tulopohjasta oli matalin Kajaanissa 29,3 prosenttia ja Ristijärvellä 32,7 prosenttia, mutta näissäkin varsin korkealla tasolla koko maan tasoon verrattuna. Kaikkien muiden kuntien tulopohjasta valtionosuudet ovat yli 40 prosenttia, mikä tarkoittaa merkittävää valtionosuusriskiä. Hyrynsalmen 51,1 prosenttia ja Puolangan 52,7 prosenttia olivat maan korkeimpia.” Lainaus samasta raportista kertoo sen olennaisen seikan, että muutokset valtionosuuksiin romahduttavat tulopohjan palvelujen tuottamiseen.
Kainuulla on nyt kokemusta koko maakuntaa käsittävistä vaaleista ja uskoisin, että meillä on myös kokemusta koko Kainuuta koskevasta ajattelusta. Mielestäni meidän on nyt käytettävä hyväksi saatu kokemus. Viimeksi suoritettu maakunnallinen vaali oli osoituksena, että valituksi tulevan on saatava kannatusta koko Kainuusta. Siitä on samalla erinomainen hyöty Kainuulaisen näkökulman laajentamiseen. Oma kotikyläni on edelleen erittäin tärkeä paikka ja se tulee säilymään jatkossakin. Kainuussa on paljon samanlaisia kotikyliä ja niillä kaikilla on aivan samanlaisia ongelmia. Ihmisten identiteetti säilyy jatkossakin. Kotikyläni Piispajärvi on osa Suomussalmea ja Suomussalmi on osa Kainuuta.
Olen viime vuosien aikaan joutunut kiertämään Kainuun maakuntaa. Tuntemus sieltä on, että ihmiset ymmärtävät talouden realiteetit paljon paremmin kuin me poliitikot. Kaikkien palvelujen ei tarvitse enää olla joka kylällä, sen maakunnan asukkaat ymmärtävät oikein hyvin.
Miltä tuntuisi kunnan nimenä Kainuu?


Ylä Kainuu lehti 29.11.2011

Mielipidekirjoitus

Suomen paikannimitutkijoista on löytynyt 100 tyhmää!

 

Ylä-Kainuu lehden lukijan palstalla oli torstaina 24.11.2011 ällistyttävä tieteellinen löytö. 2007 julkaistiin 100 Suomen parhaimman paikannimitutkijan yhteistyön tuloksena Suomalainen paikannimikirja. Nyt heidän tutkimustuloksensa nimistöistä joutaa romukoppaan. Suomi on saanut uuden omiin tutkimuksiinsa perustuvan oppineen, joka ällistyttää tiedemaailmaa merkittävillä löydöillään. Professori Alpo Räisäsen tämä itseoppinut tutkija lyttää täysin. Alpo Räisänen ei voi enää puolustaa itseään ja tutkimusaiheitaan. Ehkäpä juuri siksi tämä kaikista viisain uskaltaa nyt hyökätä ja syytää solvauksia kuollutta kohtaan. Aikaisemmin tämä tutkija on saanut esityksilleen nopeasti vastineen ja se on turhauttanut tämän metsänhoitaja Ilmari Kososen.

Tällä kertaa on löytynyt upea tieteellinen selitys sanalle Vuokki. Kirjoituksen mukaan muut Suomen korkeasti koulutetut kielitieteilijät ovat professoreina kielitaidottomia ja siksi epäpäteviä. Vuokki sanalle on nyt hänen mukaansa löytynyt selitys Ruotsin kielen sanasta. Erittäin hieno paikannimistä pysyvät koululaistemme opinkappaleina vielä edelleen.päätelmä ja onhan sille perustaakin olemassa. Suomi oli aikoinaan pitkään osa Ruotsin kuningaskuntaa ja totta kai sillä on ollut vaikutuksensa nimistöihin. Sen aikaisen suurvallan Ruotsin ja Venäjän rajat ovat säilyneet uskontojen rajoja myöten. Siten Suomen ja Venäjän raja-alueilla on vaikutteita molemmista suunnista.

Kainuun esihistoria ei kuitenkaan tunne sellaisia Ruotsin herroja, jotka olisivat ottaneet hallintaansa esimerkiksi Vuokin vesistön pieniä koskipaikkoja. Lohi kuului kruunulle ja sinne ylsi kuninkaan valta. Näitä Vuokin lohettomia kalapaikkoja kalastelivat suomalaiset ja kalastavat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Mikäli kuitenkin muut Suomen kielitieteilijät hyväksyvät tämän merkittävän löydön, silloin minunkin on hyväksyttävä tämä dokumentaatio. En usko näiden kelvottomien 100 paikannimitutkijankaan sitä hyväksyvän. Jopa harrastelijat tietävät raja-alueitten lähettyvillä olevan sellaisia nimiä, jotka voivat juontaa juurensa naapurimaasta. On erittäin vahvasti sanottu, että koulutetut kielitieteilijät olisivat kielitaidottomia ja he eivät ymmärtäisi historian merkitystä nimistöön.

Onneksi on Ilmari Kosonen, metsänhoitaja joka auttaa meitä ummikkoja. Koska itse olen ummikko, minua jäi mietityttämään yksi pieni asia. Onko Ruotsin valta ulottunut ortodoksisen Venäjän puolelle niin, että siellä olisi nimistöön tullut vaikutteita Ruotsin kielestä? 1595 solmittiin Täyssinän rauha, raja siirtyi silloin Pohjanlahden perukoilta Torniosta aikalailla nykyiselle paikalleen. Olisiko esimerkiksi runonlaulajistaan kuuluisa Vuokkiniemi ollut ruotsalaisten herrojen kalastuspaikka? On melkoinen epäilys ettei silloin, eikä nyt Venäjän herrat nimittänyt paikkojaan Ruotsin kielen mukaan.

Paikannimitutkijan ja kielitieteilijä Alpo Räisäsen kertomukset Suomussalmen ja Suomen  paikannimistä pysyvät koululaistemme opinkappaleina edelleen.

 

Yrjö Puurunen

alkuasukas Suomussalmi


--------------------------------------------------------------------

Ylä-Kainuu lehti 17.11.2011

Piispajärven ala-aste yrittämisen esteenä!

 

Aamukahvilla ja aamun lehteä (Ylä-Kainuu 15.11.2011) lukiessani sain tietää kokonaan uuden perusteen koulun lakkauttamiselle. Kolumnissaan Hannu Luukkonen perusteli Piispajärven koulun lakkauttamista sillä, että se sijaitsee valtatie-5 varrella. Tämä sijainti on hyväksi yrittämiselle ja siitä syystä on saatava Piispajärven ala-aste pikaisesti tyhjäksi.

Olin itse aikoinani Suomussalmen koulutuslautakunnan jäsenenä kaksi valtuustokautta ja silloin jouduimme tekemään rakenteellisia ratkaisuja useasti. Rakenteellinen ratkaisu tarkoitti koulujen lakkauttamisia ja perusteena oli oppilaitten nopea väheneminen. Koskaan ei missään vaiheessa kukaan esittänyt tuollaista perustetta ja tuolle perusteelle olisi nauranut naurismaan aidatkin. Silloin pidettiin ainoana lähtökohtana, kuinka rakenne palvelee mahdollisimman pitkään kunnan koulutoimen ja koululaisten tarpeita.

Lainaus Hannu Luukkosen kirjoituksesta: ”Jos koulu lakkautetaan mahdollisimman pian, siihen saatavat yrittäjät eivät pitkästy odottamaan. Eli kylä tulisi pärjäämään hyvin ja saattaisipa joku työpaikkakin tulla kyläkulmalle lisää. Muilla Suomussalmen sivukylillä koulun lakkauttaminen olisi kuolinisku, josta ne eivät selviäisi. Koulu on kylien ainut mahdollisuus, henkireikä. Siksipä niiden koulujen tulee säilyä.” Lainaus päättyy.

Yrittäjyydestä ja yrittäjien asioista puhutaan aivan muilla foorumeilla. Ihmettelen todella ristiriitaista päätelmää koulun lakkauttamisen vaikutuksista eri kylien kohdalla? Tuossa lainauksessa tiivistyy kyllä tämän hetkinen vasemmistossa kasvava linja. Tämä on ollut nähtävissä työryhmän työskentelyssä ja kunnanhallituksen äänestystuloksessa.

Jokainen joka on katsellut Suomussalmen kuntakarttaa voi nähdä, etteivät kunnan äärilaidalle sijoitetut koulut voi kasvaa enää minnekään. Ainoa mahdollisuus pitää ainoatakaan ala-astetta pystyssä vielä muutamia vuosia, on katsoa mikä on keskeisin koulu koko Suomussalmen yläosassa. Tulevaa ratkaisua tehdessä pitää olla mielessä ainoastaan mahdollisimman kestävä koulurakenne ja koululaisten etu.

 

 -----------------------------------------------

 

Ylä-Kainuu lehti julkaisi kirjoitukseni 23.11.2010 ja KotiseutuPlus 25.11.2010 otsikolla:

Kainuun kunnat maksamaan bonuksia!

 

Tähän johtopäätökseen on helppo tulla, lukiessani Kainuun Sanomien kertomusta Kainuun kuntien tilinpäätöksistä 8.11.2010. Kainuun kunnat ovat lopultakin löytäneet oikean avaimen talouskurimuksesta päästäkseen. Kuntien johtavat virkamiehet ja luottamusmiehet polkaisivat käyntiin menneinä vuosina Kainuun hallintokokeilun. Nyt kokeilu tuottaa oikein hyvää taloudellista tulosta ja surkeimmassakin kunnossa olevat kunnat ovat kääntäneet talouden plussalle. Se avain autuuteen, oli sosiaali- ja terveydenhuollon työntäminen kaukaisen maakuntahallinnon harteille.

Talousarvioiden toteutumien mukaan kuntien tulot ylittyvät yli 6 miljoonalla eurolla. Lehden erinomaisessa jutussa pisti silmään Sotkamon kunnanjohtajan lausunto. Kauppinen totesi lehden mukaan, ”Jos ylijäämiä syntyy, silloin on kuntalaisten palveluista tingitty.” Voiko sen enää paremmin sanoa! Kunnilla on rahaa, mutta sitä ei olla valmiita laittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin.  Mutta Kauppinen lohduttaa kuntalaisia sillä, että jatkossakin on tarpeen palvelutason tarkastelu. Tarkastelu on suomeksi, palvelujen alasajo. Onneksi löytyi vielä perusfundamentti: ” Nou Hätä!” Kaiken huippuna on Puolangan ilmoitus veroprosentin laskusta! Kriisikuntien joukkoon laskeutunut kunta on ensimmäisenä toteamassa, että rahaa on jo liikaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on viilannut ja höylännyt ensivuoden budjettiaan kuntien tarjoaman raamin puitteissa. Palveluista ja niiden tasosta on pakko tinkiä, koska rahat eivät riitä. Tuota 6 – 7 miljoonan luokkaa oleva vaje on lautakunnan ensivuoden budjetissa, mitä kunnat ovat ylijäämää takomassa. Kysymys kuuluukin, tarvitaanko tuo raha hallinnon ja seinien ylläpitoon? Toisena vaihtoehtona olisivat sitten nuo kuntalaisten tarpeet, mutta se lienee liikaa pyydetty? Jokatapauksessa syy palvelujen huonoon tilaan saadaan näin vieritettyä kätevästi maakunnalle ja erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Koska esittämäni toiveet ovat yltiöpäisiä, teen rakentavan ehdotuksen ylijäämän käytöstä. Kuntien virkamiesten palkkoihin on lisättävä reilu bonus hyvän tuloksen johdosta. Luottamusmiesten palkkioita on korotettava myös samassa suhteessa. Koska myös kuntalaiset veronmaksajina ovat tämän hyvän tuloksen takana, heille on myös löydettävä sopiva palkitsemiskeino. Koska rahaa ei haluta heihin käyttää, veronmaksajien osana on huutolaisaika!

 


Kainuun Sanomat julkaisi vastineeni edellisen kirjoituksen kommentoijalle 3.11.2010

Lopetetaanko hallintokokeilu vai yhdistetäänkö kuntia? osa 2

 

Kari Moilanen Kiannalta kommentoi kirjoitustani ja hän oli jäänyt erittäin epätietoiseksi siitä, mitä olin kirjoittanut. Kirjoitukseni otsikko kertoi minusta erittäin selvästi kaksi erilaista vaihtoehtoa joista voisi aloittaa. Kirjoituksessani en tietoisesti puhunut mitään lakkauttamisista, koska lakkauttaminen sanaan on sitoutunut niin paljon tunnetta mukaan. Sen sanan tehon Kari Moilanen toi kirjoituksessaan hyvin esille.

Tultuani valituksi viime vaaleissa maakuntavaltuustoon, olen pyrkinyt vaikuttamaan ongelmakohtien korjaamiseen. Vastustin aikoinaan hallintokokeilua sen keskittämisvaikutusten takia. Politiikassa enemmistön tahtoon on sopeuduttava ja yritettävä etsiä tapoja joilla vaikuttaa asioihin. Koska toimin vain maakuntavaltuutettuna, tarkastelen asioita vain siitä käsin. Mikäli nykyinen kuntien rahoituspolitiikka saa jatkua, johtaa se erittäin varmasti palvelujen keskittämiseen entistä harvempiin paikkoihin. Kuntien toimintoja ollaan siirtämässä entistä enemmän maakunnan hoidettavaksi ja siksi olen yhdellä esimerkillä esittänyt kuntien toimintojen yhdistämisiä. Miksi veronmaksajat maksaisivat turhasta hallinnosta ja tyhjistä seinistä? Olen käynyt jokaisessa Kainuun kunnassa viime vuonna vähintäänkin kaksi kertaa ja myös tämän vuoden aikana olen kiertänyt joka kunnassa erilaisissa tilaisuuksissa ihmisten parissa. Joka paikassa ihmiset ovat tuskastuneet maksamaan turhasta hallinnosta, he haluavat palvelua maksamilleen veroeuroille! Ihmiset haluavat auttavia käsiä tekemään sitä työtä, tyhjän panttina oleva kuntien luottamusmies organisaatio ei sitä apua tuo.

Kunnat ovat itse hallintokokeilun alusta aloittaneet toimintojensa alasajon ja nyt kuntien organisaatiot toimivat vain poliittisten toimijoiden takia. Samalla kun yhdistetään luottamusmies organisaatioita, saadaan säästöjä. Huonona puolena siinä tietysti on se, että suurten puolueiden organisaatiot rapautuvat. Luottamusmiesten maksamat palkkiot puolueorganisaatioille, ovat suurin syy miksi mikään ei muutu.

Keskustapuolueen uusi puoluesihteeri on lanseerannut uuden pelotteen jäsenistönsä käyttöön ja se on maaseudun alasajo Perussuomalaisten kannatuksen kasvaessa. Kari Moilanen oli läksynsä lukenut ja ruoskii meidän uhkaamme kovin sanoin. Muistuttaisin kuitenkin ensin, mikä puolue on ollut vallassa -60, -70, -80, -90, ja 2000 luvuilla? Maalaisliitto/Keskusta se on ollut ja sen aikana maaseutu on jo valmiiksi autioitettu! Talopoikien tappolinja on puolueesi johtamana saavuttanut tavoitteensa, maa on autio ja tyhjä.

 

Yrjö Puurunen

kansanedustajaehdokas (ps)

 


 

Kainuun Sanomat ja osa Kainuulaisista paikallislehdistä julkaisi oheisen kannanottoni aina ajankohtaiseen maakuntahallintoon/kuntienhallintoon

Kirjoitus julkaistiin myös Perussuomalaiset lehdessä. http://www.perussuomalaiset.fi/mielipiteet/?issue=643

27.10.2010

Lopetetaanko hallintokokeilu vai yhdistetäänkö kuntia? 

Tämä ajatus on tullut väistämättä mieleen viime viikkoina, kun olen seurannut keskusteluja eri viestimissä. Toisena asiana olen pohtinut kuntien olemassaolon oikeutusta. Kumman hallinto puretaan, maakunnan vai kuntien? Keskustelut ovat mediassa menneet pääosin kokeilua puolustaen ja kritiikin esittäjiä kurittaen. Kansalaisten ja eri työntekijä ryhmien kasvava kritiikki kuitataan epäasialliseksi, kuten on käynyt Kajaanin terveysasemaa koskeneissa lehtikirjoituksissa. Hallinto ei edelleenkään osaa kuunnella kritiikin sisältöjä, vaan siirretään keskustelu henkilöihin ja onko mahdollisesti loukattu hallinnon henkilöiden kunniaa. Hallinto on koko kokeilun ajan ihmetellyt kansalaisten kritiikkiä ja siihen on etsitty syitä, vain kansalaisten ja työntekijöiden suunnasta. Oikeasti voisi joskus aloittaa pohtimisen, tehtiinkö suunnitelma ja liikkeelle lähtö liian nopeasti? Lähdettiinkö liikkeelle kansalaisia kuullen? Oikeasti kuunnellen, ei vain valmiita suunnitelmia pöytään lyöden. Esimerkkeinä voinee mainita kokeilun alkuvaiheessa Vuolijoen ja Ristijärven kansalaisten nousemisen vastarintaan. Nyt olemme menossa toisessa vaiheessa ja esimerkkeinä on Hyrynsalmi ja Puolanka. Vaala kuuluu myös tähän joukkoon, vaikkakin se on alun alkaen lähtenyt suuntautumaan Oulun suuntaan. Jokaisessa tapauksessa kyse on samasta asiasta, palveluverkon alasajosta reuna alueilta ja ihmisten kuulemisesta. Viime aikoina on puhuttu paljon lukioverkosta, mutta mielestäni tärkein on tällä hetkellä terveys-, vanhus- ja vammaispalvelujen verkosto ja myös mielenterveyspalvelut.

Nyt viimeistään on kuntapäättäjien linjattava ja kerrottava omille kuntalaisille, mitä palveluja he haluavat maakunnan sosiaali- ja terveystoimen alueellaan tuottavan tai lakkauttavan Mitä terveyspalveluja ei enää tarvita, mitä vanhustenhuollonpalveluja ei tarvita? Lyödäänkö jonkin kunnan mielenterveyspalvelujen paikat kokonaan kiinni? Tarvitseeko Sotkamo terveyskeskusta, koska Kajaani on niin lähellä? Keskitetäänkö kaikki Kainuun palvelut Kajaaniin, kun kunnat vähentävät rahoitusta? Tällä hetkellä vaihtoehtona on ainoastaan kaiken keskittäminen ja ilman keskustelua.

Yhtenä vaihtoehtona osa kunnista voisi aloittaa tehtävien yhdistämisen, mikäli eivät ole valmiita kuntaliitoksiin. Olen aina ottanut esimerkiksi Ylä-Kainuun alueen. Alueella on vähemmän väkeä kuin oli Suomussalmella enimmillään. Silti joka kunnassa toimii koko politiikan kirjo luottamusmiehineen kaikkineen. Johtajia on näissä kolmessa kunnassa, Puolanka, Hyrynsalmi, Suomussalmi, kolme kappaletta jokaista lajia. Samoin kunnissa on suuria komeita kunnanvirastoja, joiden ylläpito maksaa maltaita. Paljonko kuntalaisille tuottaa hyvinvointia valtavat kiinteistöt ja useiden päällekkäisten johtajien palkkaus? Säästöjä saataisiin aikaan useiden kuntien yhteisillä valtuustoilla. Ylä-Kainuussa riittäisi jatkossa 35 valtuutettua tehtävien hoitamiseen ja yksi kunnanjohtaja. Tiivistettynä sanoma on, kuntien tehtävänä pitää olla omista kuntalaisista huolehtiminen, ei kunnantalojen seinistä, eikä turhista luottamusmiesorganisaatioiden jäännöksistä.

Nyt on aika tehdä valinta, kuinka asiassa edetään! Palvelurakenteeseen ja palveluihin liittyvät asiat on selvitettävä kansalaisille ennen mitään tulevaa päätöksentekoa. Kansalaiskuuleminen on nostettava erityisasemaan laajassa maakunnassa. Ilman sitä maakunnan asukkaat eivät löydä yhteistä maakunnallista ajattelua.

Yrjö Puurunen

Perussuomalainen kansanedustajaehdokas

 


 

Perussuomalainen lehti julkaisi kirjoitukseni lokakuun numerossa 13

Kainuun Perussuomalaiset kesän 2010 messuilla ja markkinoilla

Kainuun perussuomalaiset eduskuntavaaliehdokkaat ovat kulkeneet ahkerasti eri tapahtumissa kesän ja syksyn mittaan.

Kajaanin markkinakatu avasi menot 7-10.7.2010 ja kesäinen helle oli vallitseva ilmapiiri. Ihmiset olivat rentoja ja teltallamme riitti kulkijoita jokaisena päivänä. Kajaanin vakituisella väestöllä suurimpana huolena olivat heikentyneet terveydenhuollon palvelut. Erityisesti heitä kiusasivat erittäin huonot yhteydet palveluihin, puhelimeen ei saa vastausta. Kun lopulta saa yhteyden, ei löydy lääkäriä vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Toinen kajaanilaisia vaivannut asia oli maahanmuuttajat, töihin tulevia ei vastustanut kukaan. Kajaani on ottanut vuosittain pakolaisia vastaan useista kohdemaista ja se näkyy katukuvassa. Kansalaiset toivoivat perussuomalaisten tuovan lopultakin järkeä holtittomaan mahanmuuttoon.

17.7.2010 oli vuorossa Kuhmo ja siellä rompetori tapahtuma. Muita puolueita ei paikalla näkynyt ja saimme yleisöltä erittäin lämpimän vastaanoton. Kuhmossa toivottiin puolueeltamme lisää näkyvyyttä ja usea paikalla käynyt kertoi haluavansa äänestää perussuomalaisia. Lehti ja esitteet tekivät erittäin hyvin kauppansa.

4-8.8.2010 vuoroon tuli Pohjois-Suomen messut Oulussa. Helteinen kesä oli jäämässä ja ensimmäinen päivä meni vesitulvassa. Toisena päivänä vuorossa oli sitten todella kova tuuli ja teltan liepeissä piti välillä olla itsekin painona. Säätilasta huolimatta saimme kontaktin erittäin suureen yleisömäärään, siitäkin huolimatta, että messut kärsivät kävijäpulasta. Vaalirahoitus ja sukupuolineutraali avioliittolaki puhuttivat messuväkeä.

28.8.2010 kutsui Taivalkosken elomarkkinat. Taivalkoski oli todellinen yllättäjä. Taivalkoskiset vastaanottivat meidät todella ystävällisesti ja saimme sanomallemme todella hyvän kaikupohjan. Vaalirahoitukseen liittyvät uutiset olivat monelle olleet liikaa ja he halusivat vaikuttaa muutokseen. Erityisesti puhutti sukupuolineutraali avioliittolaki ja se oli valtaosalle kävijöistä todella punainen vaate.

3-4.9.2010 oli vuorossa Kajaanin syysmarkkinat. Perussuomalaiset saivat yksin tuoda ilosanomaa, muut puolueet olivat suosiolla luovuttaneet kentän meille. Kajaanin väki tuli sankoin joukoin juttusillemme ja ajoittain teltallamme käytiin hyvää poliittista keskustelua. Syksyn viileys ei ollut hiljentänyt poliittista aktiivisuutta ja keskustelut antoivat lisää uskoa työllemme.

hpim4260.jpg
Hyvä ystäväni Olavi Mustalahti 80v Rajavartijoiden entinen järjestösihteeri Kajaanin markkinoilla tutustui Perussuomalaisten toimintaan

6-7.9.2010 Puolangan syysmarkkinat ja siellä oli kansalaisten tunnoilla samoja asioita kuin muuallakin. Kansalaisten usko koko poliittiseen järjestelmään on horjumassa. Poliitikot koetaan täysin oman edun tavoittelijoiksi ja he unohtavat valinnan jälkeen äänestäjänsä. Vaikuttaminen koettiin todella heikoksi ja äänestämisellä ei uskottu olevan enää mitään vaikutusta.

10.9.2010 Hyrynsalmen syysmarkkinat ja meno torilla oli todella hyvä. Ihmiset olivat todella ystävällisiä viestillemme ja jokainen kävijä todella toivoi puolueemme menestystä. Kerroin heille sen olevan heidän käsissään ja huhtikuun 17 päivä on ratkaisun päivä. Koska kyse oli naapurikunnasta, sain itse henkilökohtaisesti hyvin paljon palautetta ja tukea työlleni. Hyrynsalmelta oli todella mukava lähteä viikonlopun viettoon.

17–18.9.2010 Kuusamon syysmarkkinat ja siellä saimme jälleen olla ainut puolue. Toriyleisöä se ei haitannut ja usea totesi, että parempi kuin muut pysyvätkin poissa. Vaalirahoitukseen liittyvät asiat olivat täälläkin puheenaiheina ja entisen pääministerin syytepino. Paikallinen väki tutustui todella innolla ehdokaslistaamme ja saimme vastata useisiin kysymyksiin julisteen luona. Kuusamossa toivottiin myös jatkoa puolueen tapahtumille ja sain kerrottua heille, että kierros tulee rantautumaan myös Kuusamoon ensivuoden puolella ja useamman kerran.

25.9.2010 Oli perinteisen Tyrnävän perunamarkkinoiden aika. Sää oli todella sateinen ja se vaikutti väkimäärään järjestäjien mukaan jonkin verran. Perussuomalaisten teltalla sitä ei huomattu, väkeä kävi jatkuvasti ja esitteet ja lehdet tekivät kauppansa todella hyvin. Kannatustulosten julkistaminen juuri perunamarkkinoiden alla, toi todella säpinää teltallemme. Perussuomalaisten kannattajista ei tällä hetkellä voi vetää mitään stereotypiaa, kaikista yhteiskuntaluokista tulee nyt kannattajia ja he haluavat tutustua meidän ehdokkaisiimme. Paikalla olleet ehdokkaat saivat todella hyvän vastaanoton ja keskustelun aiheita riitti laidasta laitaan. Maaseudun ihmisiä kurittava paskalaki oli yksi eniten kommentteja saanut ja sen vaikutukset koskettavat myös jokaista kesämökin omistajaa. Myös muut ajankohtaiset aiheet puhuttivat paikalla käyneitä. Kaikista eniten väkeä puhutti puolueemme suuri kannatuksen kasvu ja sen toivottiin säilyvän vaaleihin asti. Aika moni paikalla käyneistä kertoi jo tehneensä henkilövalinnan ja nyt puolueen vaaliohjelmaa todella odotetaan.

Kesän ja syksyn jälkeen voi ennustella, että ”roknoosi” puolueen kannatuksesta, on maakunnissa huomattavasti korkeampi kuin valtakunnallinen kannatus. Nyt on ehdokkaiden pidettävä jalat maassa ja jatkettava jalkatyötä. Media ja netti eivät ole vielä lyöneet perinteistä vaalityötä, ihmisten kohtaamista silmästä silmään. Toisten ehdokkaiden ja piirien luottamushenkilöiden tukeminen on jokaisen ehdokkaan tärkeä tehtävä. Myrkynkylväjille omien joukosta ei ole enää mitään tilausta ja se on ehdokkaiden päättävästi torjuttava. Yksituumaisesti ja yhteistyössä voimme saavuttaa puolueellemme tuloksen, joka on nyt näköpiirissä.

Perussuomalaisten Kainuun-piiri jatkaa kierrostaan eri tapahtumissa yhteistyössä Oulun-piirin kanssa. Tästä on hyvä jatkaa.

hpim4265.jpg
Taisto Heikkinen ja uusisammakko Hyrynsalmen markkinoilla

 


Elokuun alkupäivinä julkaisi oheisen mielipidekirjoitukseni sanomalehti Kaleva, Paikallislehdet Koillismaanuutiset ja Koillissanomat

 

KUUSINGIN TULEVAISUUS

Kuusingin vuotuinen kalastuskisa on käyty ja sen pohjalta ja keskusteluista jäi mieleeni muutamia ajatuksia. Niitä voi itse kukin mietiskellä ja pohtia, vaikka siellä jokivarressa, yön hämärinä hetkinä. Päivä aikaan niitä ei kohta voi edes ajatella.

Kuusingin ja myös muiden Kuusamon suurjokien tilanne on todella huolestuttava. Kalamiehet ovat jo useita vuosia tuoneet huolestumisensa julkisuuteen, mutta vesialueen omistajat eivät juuri kuuntele ulkopuolisten ajatuksia kalavesien hoidosta. Nyt erityisesti Kuusingin tila alkaa olla pohjalukemissa ja joessa alkaa olla muita kalalajeja enemmistönä. Jokialueen poikastuotto ei pysty enää ylläpitämään taimenkantaa ja viimeiset kalat alkavat olla laarissa. Huolimatta siitä, että jokialueen kalastuspaine ei ole enää niin kova kuin oli 1990 luvulla. Kalalla on ottajia Venäjän puolen syönnösalueilla ja joen kuivuminen aina talvisin, tuhoaa lopunkin kudun. Suuret koskelo-poikueet syövät jokivarressa kuivuvasta joesta loput taimenen poikaset ja kalastajille jää vain upea jokivarren luonto ihailtavaksi.

Mielestäni nyt on aika rauhoittaa joki muutamaksi vuodeksi ja sinä aikana selvittää kaikki mahdollisuudet ainutlaatuisen kudulle nousevan taimenkannan pelastamiseksi. Rauhoituksen kesto voisi olla vaikka 5 – 6 vuotta. Rauhoituksen aikana etsittäisiin keinot turvata kalakantojen tulevaisuus ja järjesteltäisiin tulevaisuuden kestävä kalastus. Parhaat poikastuotannon alueet kartoitettaisiin kunnolla ja niillä rajoitettaisiin kalastusta. Näillä alueilla sallittaisiin vain harjuksen kalastus ja välineiden koko voisi olla korkeintaan 4 luokan perhokalastusvälineet.

Ravinne kuormituksen osalta tulee selvittää kaikki mahdolliset kuormitus tekijät, alkaen maataloudesta, asumisesta ja metsätaloudesta. Samalla on selvitettävä Myllykosken voimalan kohtalo, se tuhoaa säätelyllään lopullisesti Kuusinki joen. Mikä merkitys voimalaitoksella on koko Suomen mittakaavassa ja voiko joki ja sen taimenet olla kansallisesti vielä arvokkaampi pääoma? Tämän vuoden kilpailun aikana jokainen sai nähdä, kuinka vähän vettä on todella lämpimässä joessa. Ilmaston muutoksesta ja sen lämpiämisestä puhutaan paljon. Kuinka taimen voi nousta ja kutea, jos vettä on vähän ja se on liian lämmintä? Lämpöä voi olla ajoittain enemmänkin, mutta tärkein on virtaaman määrä. Mielestäni Kuusamon kaikki suuret taimenjoet ovat kansallisesti erittäin tärkeitä ja nyt ne alkavat olla kaikki uhanalaisia. Kuusamo itse ei mielestäni ole vielä osannut arvostaa olemassa olevaa pääomaa ja jokien tulevaisuutta ovat aina puolustaneet yksityiset ihmiset.

Kuusamon kunta ja vesialueen omistajat ovat pääroolissa jokien tulevaisuuden suhteen ja heidän tehtävänään on etsiä keinot rahoituksen suhteen. Kalakantojen pelastamiseksi on saatava mukaan myös naapurimaa Venäjä, siellä sijaitsevat taimenten syönnösalueet. Raha on aina ongelmana ja siksi on etsittävä keinoja rahoittaa tulevaisuus projekti esimerkiksi EU:n avulla. Taimenista ja muista lohikaloista on tehty paljon tutkimuksia ja suomessa on tälläkin hetkellä useita arvostettuja tutkijoita, joiden tietämystä olisi hyvä käyttää.

Suomessa kohistaan monista pienistä ötököistä ja ihmiset sitovat itseään vaikka kettingillä puihin ja laitteisiin. Miksi ei tehdä kohua taimenen puolesta? Miksi ei iltapäivälehtien lööpit kerro suurin otsikoin, kuinka tärkeästä asiasta on kyse? Alueet liittyvät Venäjän puolella kansallispuistoon ja on myös Suomen etu säilyttää jälkipolville jotakin ainutlaatuista.

Kuningas Taimen on sen arvoinen ja meidän lapsemme ovat sen arvoisia, että myös he voisivat kokea jokikalastuksen tenhon.

 

 

 


 

16.3.2010

Ylä-Kainuu lehti julkaisi seuraavan jutun

Olemmeko sinisilmäisiä hölmöjä?

Suomussalmelainen vasemmiston kansanedustaja Merja Kyllönen on esittänyt vaatimuksen 3.3.2010, siitä uutisoi myös Ylä-Kainuu. Kyllönen on vasemmistoliiton maahantulopoliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja. Kyllösen tekemän vaatimuksen perusteella, joka pitäjässä olisi oltava ensikesänä asianmukaiset peseytymis- ja ruokailutilat Romanialaisia ”turisteja” varten. Romanialaiset ”turistit” etsivät sinisilmäisten hölmöjen täyttämiä maita, joissa he voivat rauhassa jatkaa ikiaikaisia perinne töitään. Tämä turisti virta liikkuu sinne, minne niitä johtavat rikollisliigat käskevät niiden mennä. Osa turisteista on jo suoraan rikollisjoukon jäseniä ja loput toimivat pakotettuina.

Suomen tapa jakaa ilmaista ja vastikkeetonta tukea muun maailman ”hädänalaisille” johtaa juuri tähän. Kuten Kyllönen julkilausumassaan tekee tiettäväksi, näillä turisteilla on todella pieni (alle 100 €) kuukausi ansio kotimaassaan. Suomen jakama holtiton raha, useita satoja euroja kuukaudessa ilmaisella ylöspidolla, on näille varsinaista ”amerikan” tienestiä. Kaiken lisäksi suomalaiset ovat niin kohteliasta kansaa, että säännöllisin väliajoin ”turisteja” käytetään kotimaassaan ja vielä ilmaiseksi. Saattajien lähtiessä paluulennolle he ovat jälleen mukana ja kotimaan (siis Suomen) kamaralla, he pyytävät jälleen turvapaikkaa. Turvapaikkaharkinta aloitetaan alusta ja sitä odotellessa nämä turistit kansoittavat kauppakeskusten etuovien vierukset kerjäämistä varten. Suomalaiset ovat saaneet köyhyyden ja kerjäämisen loppumaan ja nyt me olemme hyväuskoisia höynäytettäviä.

Laajeneva EU tuo nyt meille kaikkea sitä autuutta, jota poliittinen eliitti on hakenut. Toivottavasti tämä tukehtuu lopulta omaan mahdottomuuteensa ja palaamme normaaliin passin ja viisumin vaatimuksiin. Nykyinen tila on mahdoton yhtälö, jossa toisen EU maan asukas voi hakea toisesta EU maasta turvapaikkaa, se ei ole oikein.

Miksi kansanedustaja Kyllönen ei esitä samanlaisia mahdollisuuksia perus suomalaisille? Suomessa on paljon omia kansalaisia erilaisista syistä ilman asuntoa ja hyviä ruokailu- ja peseytymismahdollisuuksia. Joka vuosi Helsingissä ja muualla Suomessa vietetään asunnottomien yötä ja nyt esitetään vaatimuksia hätämajoituksista vieraan maan kansalaisille. Mielestäni omien köyhien ja työttömien armeija on etusijalla, jos ryhdymme toimimaan Kyllösen esittämällä tavalla.

Yrjö Puurunen

Maakuntavaltuutettu/PerusS

 


 


 

9.3.2010

Ylä-Kainuu lehti julkaisi seuraavan jutun

PERUKAN POLIITIKKO VASTAA

 

Jokaisen ihmisen pitää olla tasa-arvoinen terveyspalveluissa. Näin kirjoitti Juha Hankkila Ylä-Kainuun 16.2 numerossa, kertoessaan perukan ihmisen hätähuudosta.

Kirjoituksen aiheena oli ambulanssin hidas saapuminen perukan ihmisen luo. Jutussa oli päähenkilönä Taisto Heikkinen Hyrynsalmelta ja hänen mielestään perukan ihminen kuuluu viimeiseen kastiin maakunnassamme. Jutussa tuotiin voimakkaasti esille se, että politiikalla on pilattu terveyspalvelut.

Mitä palveluita olisi tarjolla ilman politiikkaa, vain yksityisiä palveluita ja niitä olisi vain suuremmilla paikkakunnilla. Kyllä allekirjoittaneenkin mielestä lääkäreitä saisi olla tiheämmässä ja myös terveyspalveluita yleensä saisi olla lähempänä perukkalaisia. Valitettavasti niitä ei voi kuitenkaan olla joka kylällä, vero eurot eivät yksinkertaisesti riitä. Yksityisiä palveluita ei tule myöskään joka kylälle. Myöskään ambulansseja ei voi ostaa joka kylälle ja väestön vähenemisestä huolimatta, ambulansseja on tänään enemmän kuin ennen poliitikkojen aloittamaa ja haluamaa hallintokokeilua.

Me perukkalaiset emme voi olla tasa-arvoisia palveluiden saannissa etäisyyksien takia. Jokainen perukkalainen on itse valinnut asuinpaikkansa ja myös hyväksyy sen tuoman haitan. Maakuntamme on jatkossakin yhtä suuri ja palvelut tulevat todennäköisesti edelleen keskittymään kuntakeskuksiin ja Kajaaniin, siellä ne ovat olleet aina ennenkin. Vaikka joka kunnasta valittaisiin ne Taisto Heikkisen esiintuomat viisaat ihmiset tekemään päätöksiä politiikkojen sijasta, lopputulos olisi silti sama. Me Kainuun äärilaidoilla asuvat perukkalaiset joudumme todennäköisesti hädän hetkellä turvaamaan ensin rukouksiin ja sitten jatkamaan odottelua. Heikkinen on oikeassa siinä, että ambulanssin odottaminen perukkalaiselle kestää joskus liiankin kauan. Välimatkoille me emme voi mitään ja aika moni haluaa asua edelleenkin perukassa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenistä on perukkalaisia lautakunnan puheenjohtaja Pekka Heikkinen Kuhmosta ja myös Kuhmon entinen kirkkoherra Kari Nikulainen asuu kaukana perukassa. Allekirjoittanut on sitten kaikkein kauimpana kaikesta ja kannan Taisto Heikkisen tavoin huolta perukan ihmisten palvelujen saannista. Suomussalmen perukassa on aina asunut minun sukuni ja perheeni, sillä on vaikutuksensa siihen, että kannan huolta perukkalaisten terveyspalvelujen saannista. Hyvin paljon ystäviäni ympäri maakuntaa asuu perukoissa ja he eivät aio muuttaa minnekään, ennekuin joku syy pakottaa siihen.  Yleensä perukasta muutetaan kuntakeskukseen siinä vaiheessa, kun ikää tulee paljon, tai perukkalainen jää vanhuuttaan yksin. Myös vakava sairaus voi olla syynä muuttoon, lähemmäksi tarvittavia palveluja. Kannan myös huolta kaikkien Kainuulaisten terveys palvelujen saannista ja se vaatii sitä yhteistyötä, jota politiikaksi kutsutaan. Taisto Heikkinen on myös oikeassa siinä, että viisaita ihmisiä löytyy poliitikkojen tilalle. Se on totta ja poliitikot voi vaihtaa taas seuraavissa vaaleissa.

Yrjö Puurunen

sosiaali-ja terveyslautakunta

(PerusS)

 


2.2.2010

Ylä-Kainuu lehti julkaisi alla olevan kirjoitukseni

KUMILEIMASINPOLITIIKKAA

Olen viime päivinä joutunut pakostakin ja aivan ilman pyytämättä seuraamaan Suomussalmen kunnanjohtajan valinnasta kehkeytynyttä keskustelua(farssia). Mielenkiintoinen aihe ja sen laineet lyövät kuumina niin paikallislehdessä, kuin myös erilaisissa keskustelufoorumeissa. Puolesta ja vastaan kirjoituksia sinkoilee tiheään julkisuuteen, valitsijat puolustavat yksituumaisuuttaan ja he eivät muuta enää voi. Valinnan virheellisyys alkaa pikkuhiljaa valaistua monelle päättäjällekin ja se on hyvä. Ei pidä aina luottaa siihen joka johtaa, vaan uskaltaa lopulta olla itsekin julkisesti eri mieltä.

Suomussalmen kunta, kuten kaikki Kainuun kunnat luovuttivat päätösvallan yhteisellä sopimuksella ja yli 60 % rahoistaan maakunnan hoidettaviksi. Päätösvaltaa näissä asioissa käyttää vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Sosiaali- ja terveydenhuolto, samoin toisen asteen koulutus on ulkoistettu maakunnan hoidettavaksi. Suomeksi sanottuna kunta on luovuttanut määräysvallan kuntalaisten asioista kunnan ulkopuolelle. Mihin tarvitaan enää kunnanjohtajaa, 40 % rahoitusosuuden vartijaksiko ja onko tämä loppuosa tehtävistä niitä kunnan ydintehtäviä? Kuinka moni kuntalainen oikeasti tapaa ja keskustelee kunnanjohtajan kanssa koskaan elämänsä aikana? Mikä merkitys kunnanjohtajalla ja kunnanvirastolla on kuntalaisen elämään?

Virkamiehet ja kuntien valtuustot haluavat, että kunnanjohtajia ja valtuustoja tarvitaan edelleenkin, mutta ketä ja mitä varten? Kunnanjohtajat kehuvat Kainuun hallintomallia sen tuomista säästöistä ja kuntien luottamusmiehet ja – naiset kertovat kuinka tärkeitä kunnanjohtajat ovat kuntiensa kehitykselle. Samalla valtuustot puolustavat omaa asemaansa, joka muuttui hallintokokeilun myötä todella pieneksi ja merkityksettömäksi. Vaalien aikaan jokainen kunnanvaltuustoon pyrkijä kertoi äänestäjille laittavansa perusturvan asiat kuntoon ja edes äänestäjät eivät kaikki huomanneet sitä, ettei kunnanvaltuustoilla ole puhevaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin. Huolimatta mullistuksesta kuntien tärkeimmässä asiassa, valtuustot puolustavat olemassa oloaan samoilla menneitten vuosikymmenien argumenteilla. Usea Kainuun kunta kohotti viime vuoden lopulla veroprosenttiaan ja siinäkin kysymys kuuluu, että miksi? Luottamusjohto kunnissa toistelee sokeasti mantraa, siten saadaan turvattua peruspalveluja kunnissa. Tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että entinen meno jatkuu, luottamusmiesten määrä ja palkkiot säilyvät ennallaan. Kunnanjohtajien ja alempien johtajien palkat säilyvät entisellään ja kunnanvirastojen tyhjenevät huoneet täytetään kaikenlaisilla projekti henkilöillä ja siten toiminta ja meno näyttävät tehokkaalta.

Kun Suomussalmen kunnanjohtajan valinta kaatuu, en käytä sanaa jos, hakua ei uusita. Ylä-Kainuu on väestömäärältään pieni alue ja lisää vähennystä täällä tulee joka päivä, niinpä on otettava yhteys alueen muihin kuntiin kunnanjohtaja yhteistyön käynnistämiseksi. Sama menettely aloitetaan kaikilla hallinnonaloilla välittömästi ja näin säästyvillä varoilla kuntalaiset oikeasti saavat enemmän palvelua. Yhtä aikaa on aloitettava yhteistyö kuntien välillä yhteisen kunnanvaltuuston muodostamiseksi, väkeä alueella on jo vähemmän kuin Suomussalmella oli enimmillään. En esitä kuntien liitosneuvotteluja, vaan pelkästään yhteistyötä Ylä-Kainuulaisten eduksi.

Tiedän esittämieni ajatusten aiheuttavan raivokkaita ja tunteenomaisia vastalauseita. Se on tietysti aivan ymmärrettävää, jokainen puolustaa omia paikkojaan, luottamusmiehet omiaan ja virkamiehet omiaan. Kuntalaiset eivät kuitenkaan menetä tässä yhtään mitään, vaan he saavat rahoilleen enemmän vastinetta. Ovathan kunnanvaltuustot jo luovuttaneet enimmän osan päätösvallastaan kuntalaisia kuulematta. Kunnanvirastojen seinät eivät palvele kuntalaisia, päällekkäisten johtajien virat eivät lämmitä syrjäkylän mummojen taskuja. Palvelut joita virastot tuottavat, niistä voidaan suuri osa siirtää sähköisen asioinnin puolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ollaan jo menossa tähän suuntaan ja ne palvelut koskettavat kuitenkin jokaista Kainuulaista elämänsä aikana. Sosiaali- ja terveyden huollon palvelut ovat kuntien yhteisellä päätöksellä viety todella kauaksi kuntalaisista ja sitä on perusteltu aikoinaan yhteiskunnan muutoksella ja tarpeella säästää kustannuksissa. Nyt on viimeinkin aika aloittaa sama työ loppujen kunnantoimintojen osalta.

Juhani Seppänen (laki-jussi) ansaitsee kiitokset tekemästään työstä oikeudenmukaisuuden puolesta ja siitä, että nyt kuntalaiset näkevät, mitä kumileimasin oikein tarkoittaa.

Yrjö Puurunen

Perussuomalainen/maakuntavaltuutettu

Suomussalmen kunnan asukas

 

 


 

17.11.2009

 

Kirjoitusjulkaistu Kainuun Sanomat maakuntalehdessä

 

ASENNEVAMMA KULJETUSPALVELUISSA

 

Tarja Valtanen kirjoitti (KS 11.11) otsikolla ”Kuljetuspalveluiden käyttäjät on huomioitava”. Valtanen on huomiossaan täysin oikeassa ja olen itse huomannut saman puutteen asioiden hoidossa, asiakkaiden kannanotoista ei matkapalvelukeskuksen johdossa välitetä.

Olin kuuntelemassa KAKS:n isossa luentosalissa 3.11.2009 pidettyä Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen ja kuntayhtymän edustajien yhteistyökokousta. Paikalla käytti puheenvuoron myös kuljetuspalvelu vastaava Juha Hänninen.

Tarja Valtanen kirjoitti, että ”matkapalvelukeskuksen johdossa oleva vammaisia ja vanhuksia väheksyvä asennevamma on korjattava.” Tähän asennevammaan puutun kirjoituksessani ja se kulminoituu kuljetuspalvelu vastaavaan. Tämän asenteen hän ilmaisi julkisessa yhteistyökokouksessa ja hänen mielestään vammaisten ja vanhusten kuljetus on kallista ja on paikallaan tarkkailla kuljetusten tarkoituksenmukaisuutta. Hänen mielestään vanhus ja vammainen eivät ole yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä ja heille ei kuulu vapaa valinta, koska he käyttävät yhteisiä veroeuroja. Kokouksessa hän kritisoi tilannetta, jossa asiakasta kuljetetaan ns. tuttutaksilla. Hänen sanojensa mukaan nämä kuljetettavat ”pyrkivät käyttämään kuljetusoikeutensa viimeiseen tappiin saakka”. Hänen mielestään kuljetuspalvelu keskuksella on oikeus puuttua yksityisen ihmisen oikeuksiin, vaikka ne eivät perustu yhtään mihinkään. Sosiaalipalvelujen myöntämä oikeus esim. 18 yhdensuuntaiseen matkaan, ei kuulu mitenkään kuljetuspalveluvastaavalle. Kaikki tuntemani tuttutaksi kuljettajat, ovat pystyneet palvelemaan asiakastaan virheettömästi. Jos viivästyksiä on ollut tulossa, asiakasta on informoitu välittömästi. Jokaista asiakasta ei voi kuljettaa kaikilla autoilla ja asiakkaiden erityisongelmista, jotka vaikeuttavat kuljettamista, niistä ei haluta keskustella. Oma arvioni oli jo aivan alkuvuodesta saman ongelman edessä, että kuljetuspalvelujen johtoon oli valittu omalla tavallaan pätevä insinööri. Ongelma asiassa on se, että hän ei ymmärrä ongelmakentästä juuri mitään. Kuljetuspalvelut on nyt rakennettu kartelliksi, jossa jumalasta seuraava jakaa keikat kuljettajille ja hänen kertomansa mukaan tasapuolisesti kartellin jäsenille. Vapaata kilpailua kuljetuksista ei tällä järjestelmällä tule syntymään. Olen ymmärtänyt kilpailun niin, että kuljetusyrittäjät kilpailisivat asiakkaista. Kuljetuspalvelu vastaava Juha Hänninen on puolustanut järjestelmää sillä, että se on käytössä Espoossa, Tampereella ja Rovaniemellä. Espoo lakkautti järjestelmän toimimattomana kesällä, koska kuljetuspalvelujen järjestäminen tulikin paljon kalliimmaksi.

Kainuussa käytiin syyskesän aikana sosiaali- ja terveyspalvelut tutuksi kunta kierrosta. Siellä tuli selkeästi esille väestön kritiikin kohde ja se on huono palvelu. Suuri osa asioista voidaan hoitaa ilman suuria rahallisia satsauksia kohdilleen, puuttumalla ongelmiin heti ja muuttamalla tarvittaessa järjestelmää. Nyt on aika vuodenvaihteessa pohtia, voidaanko järjestelmää korjata, vai lopetetaanko huonoksi todettu palvelu tähän.

 

Yrjö Puurunen

Maakuntavaltuutettu

Sote-lautakunnan jäsen

 

 


 

16.10.2009

Vastaus 08.10.2009 Ylä-Kainuu lehdessä olleeseen mielipidekirjoitukseen.

Julkaistu 15.10.2009

”Hei Kotiväki!”

Näillä sanoilla avasi Kehitysvammaisten Tuki ry keskustelun Ylä-Kainuu lehdessä 8.10.2009. Olen itsekin kehitysvammaisen pojan isä ja tämä kyseinen päätös uuden ja ison yksikön rakentamisesta koskettaa minua henkilökohtaisesti. Vielä enemmän se koskettaa poikaani, joka tehokkuuden ja kustannusten minimoimisen ehdoilla joutuu tuon keskityksen kohteeksi. Olen itse ollut vanhempien edustajana mukana työryhmässä, jossa on suunniteltu tulevaa asumisen ratkaisua Suomussalmella. Tähän jouduttiin sen takia, että entisissä kunnan osoittamissa tiloissa ilmeni niin paljon hometta, että ne ovat asumiskelvottomia.

Työskentelyn aluksi kävimme tutustumassa saneerattuihin kohteisiin ja erityisesti Kemissä oli oivallinen kohde. Siellä oli kyseessä samoin kerrostalo ja siihen oli saneerattu kehitysvammaisten asunnot. Osa oli todella hyviä ratkaisuja asumisen kannalta, osa oli tarkoitettu pelkästään kehitysvammaisten säilömiseen. Suomussalmen kunta osoitti Pitämältä uuden kohteen asumista varten, kunnanhallitus teki asiasta päätöksen alkuvuodesta kuuntelematta omaisia ja Tukiyhdistystä ollenkaan. Huolimatta näistä alkuvaikeuksista työryhmä aloitti työskentelyn ja keväällä oli Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettävänä kolme erilaista vaihtoehtoa asumisratkaisuihin. Nykyinen lautakunnan hyväksymä malli oli niistä yksi ja tässä ratkaisussa asuminen ja työtoiminnat keskitetään saman katon alle. Vaihtoehtona oli myös malli jossa asuminen olisi tullut tähän kerrostaloon ja työtoiminnat olisi suunniteltu Siikarannan vapautuviin ammattikoulun tiloihin. Minä itse olin nimenomaan tämän mallin takana työryhmässä. Itse en voinut osallistua lautakunnan kokoukseen koska olin poikani takia jäävi päätöksentekoon. Lautakunta on päätöksessään nähnyt sellaisia seikkoja jotka suosivat tätä keskittämistä ja se on heidän oikeutensa päätöstä tehdessään. Itse olen erittäin huolestunut koko Ylä-Kainuun kehitysvammaisten tulevasta kohtalosta ja erityisesti asumisen ja työpaikan yhdistämisen ratkaisuista. Onko keskittäminen se ratkaisu jolla säästöjä todella syntyy, vai onko olemassa toisenlaisia ratkaisuja.

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1082044

Tämän linkin kautta pääsee tutustumaan selvitysmies Markku Niemelän ja Krista Brandtin sosiaali- ja terveysministeriölle tekemään selvitykseen. Selvityksen nimi on ”Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja.” Sosiaali- ja terveysministeriön johtopäätökset ovat olleet sellaisia, että muualla Suomessa ollaan purkamassa entisiä suuria ja laitosmaisia yksikköjä. Tämä tuleva ratkaisu Suomussalmella joutuu varmasti erityisen mielenkiinnon kohteeksi. Asumisen kohdalla tehtyihin ratkaisuihin tässä suunnitelmassa olen vanhempana tyytyväinen ja ne edustavat sellaista tulevaisuutta mitä myös valtakunnallisesti ollaan hakemassa.

Minua vanhempana arveluttaa se, että tulevaisuudessa lapsemme asuvat ja työskentelevät samassa talossa koko elämänsä. Hissillä alas ja hissillä ylös, mistään normalisaatiosta ei voida enää puhua. Normaalia on asua jossain ja lähteä sieltä työhön muualle, kuten muutkin ihmiset tekevät. En myöskään usko, että keskittämisestä saataisiin sitä ns. synergiaetua. Nyt uskotaan työntekijöitten pystyvän uudessa mallissa tekemään asioita taloudellisemmin ja tehokkaammin. Uusi malli toimii varmasti hyvin työntekijöiden näkökulmasta, mutta itse palvelujen kohteen kannalta se on turmiollinen.

Olen samaa mieltä Kehitysvammaisten tuki ry, n kanssa, asuminen ja työ eivät voi olla samojen seinien sisällä.

 

Yrjö Puurunen

Kehitysvammaisen pojan isä

Maakuntavaltuutettu/sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

PerusS

 


18.3.2009 Ylä-Kainuulehti, mielipidekirjoitus keskustelupalstalle
 

 

Julkaistu Kainuun Sanomissa, mielipidekirjoitus 20.3.2009

Julkaistu Ylä-Kainuu lehdessä, kolumni 24.3.2009

 

Ihmisoikeudet

 

Kuulemme usein tämän sanan ja erityisesti silloin, kun puhutaan maahanmuuttajista, pakolaisista ja vangeista.

Suomen vankiloissa olevat vankimme vaativat erityisen tarkasti ihmisoikeuksien toteutumista. Jokin aika sitten maamme vankilaviranomaiset saivat sapiskaa Eu- komission suunnasta. Direktiivien mukaan maamme vankiloissa on erittäin kiellettyjä ”palju-sellejä”. Toisin sanoen kyseessä on vankiselli ja sinne tuodaan palju tarpeitten tekoa varten. Suomen on pikaisesti parannettava tapojaan, tai muutoin saamme lisää moitteita. Vangeilla on mahdollisuus opiskella, harrastaa melkein kaikkea mahdollista. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös lääkäripalvelut ja myös psykologit ja terapeutit. Kaikki tämä kuuluu ihmisoikeuksiin ja valtion, eli meidän kustannettavaksi.

Maahamme tuodaan ja tänne muuttaa, yhä kiihtyvällä tahdilla ns. maahanmuuttajia. Heidän oikeuksiensa toteutumista valvoo kokonainen sosiaali- ja virkamiesten lauma. Globaalissa maailmassa liikkuva väestömassa saa todella nopeasti tietää, missä maassa valvotaan ihmisoikeuksia todella tarkasti. Meidän hallintokoneistomme on maailman kuulu siinä, että se fanaattisesti tottelee muualta tulevia ukaaseja tai direktiivejä. Maahanmuuttajien ihmisoikeudet on myös turvattava täysin valtion varoista.

Sivistysvaltio, joihin maamme ylpeästi kuuluu, pitäisi taata kaikille asukkaille mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään.

Suomussalmella suunnitellaan kehitysvammaisille uusia asuntoja, entisten homevaurioisten tilalle. Kysymys kuuluu, koskettavatko ihmisoikeudet tätä pientä vähemmistö ryhmää? Aina kun maassamme aloitetaan asuntojen suunnittelu kehitysvammaisille, lähtökohta on noin 10 neliön huone! Huone on pienempi kuin vankiselli ja sellaisesta pitää maksaa vuokraa paikkakunnan hintatason mukaisesti.  Intimiteetti ja yksityisyys esimerkiksi wc-asioissa unohdetaan ja suunnitellaan yhteinen vessa vähintään kymmenelle asujalle. Lähtökohtaisesti rakennetaan heti paljuselliä! Miten helposti unohdamme tärkeät ihmisoikeudet, kun kohteena on oman väestön erityisryhmä? Miten on niin vaikea suunnitella tavallista, yksilöllistä asuntoa sitä tarvitseville?

Kehitysvammaisille on taattava ihmisoikeudet, samat jotka suojaavat myös sinua.




18.2.2009 Kainuun Sanomat, mielipidekirjoitus

KIITOKSEN KIPEÄKÖ?

Otsikon mukainen sanonta tulee mieleeni, nyt kun takana on reilu kuukausi maakuntavaltuuston jäsenenä. Ensimmäinen valtuuston kokous oli osa sitä. Kiitoksen kipeyttä oli tuotu toistamaan myös ministeri. Ministeri kehui estoitta mallia ja tutkimusta joka julkistettiin kokouksessa. Ministeri pohdiskeli tutkimusta valtuustossa todeten sen olleen johdon ja työntekijöiden antama, kuitenkin hän pohti, milloin olisi oikea aika kuulla sitä palvelujen kohdetta? Olisiko tutkimus silloinkin yhtä sinistä ajatusta? Nykyinenkin tutkimus antoi juuri sellaisen vastauksen riippumattomilta tutkijoilta, kuin sen haluttiin antavan. Edellinen maakuntavaltuusto oli saanut kehua oman toimintansa ja 63 % valtuutetuista oli sanansa sanonut. Totesivat toiminnan olleen aivan erinomaista. Tiedotuksen kertoivat olleen sen pullonkaulan, miksi kansalaiset eivät osanneet kiitellä maakunnanjohtoa. Sitä pohdin itsekseni, miksi kolmannes valtuutetuista oli ollut hiljaa? Eivätkö he olleet samaa mieltä niukan enemmistön kanssa?

Maakuntajohto on viimeaikoina pitänyt ongelmana viestintää, eli siinä he kokevat epäonnistuneensa. Erilaisissa tapahtumissa pohdiskellaan ainoastaan sitä, miten kansalaiset ymmärtäisivät kiittää viisaita päätöksentekijöitä. Hallinto pohtii asioita ainoastaan omasta näkökulmastaan. Kansalainen palvelujen kohde on toissijainen, eli häiriötekijä. Ongelmana koetaan myös eri kansalaistahot, jotka valittavat asioista ja hidastavat toimintaa. Erikoista minusta luottamushenkilönä on se, että kansalaisten toimintaa pidetään epäsopivana. Kansalaisten kuuleminen on hallinnon silmissä sitä, että ensin asioista päätetään, sitten lähdetään tiedottamaan ja antamaan kansalaisille vaikuttamismahdollisuus?

Miten siihen johdon hakemaan kiitokseen sitten päästäisiin? Ensimmäinen asia olisi saada sellainen puhelinyhteys, josta kuuluisi muutakin kuin ”olet jonossa”. Toinen asia olisi asiakkaan kannalta saada edes ystävällistä palvelua. Kolmanneksi, ei viedä tärkeimpiä kansalaisten tarvitsemia palveluita kunnista pois. Näiden kolmen pienen asian kuntoon saattamisella Kainuun katajainenkansa voisi jo sanoa jotakin pientä.

 


Ylä-Kainuu 10.2.2009 Kolumni

Suorayhteys tulotasoon

Saatuani tuoreen kansanterveyslaitoksen Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa julkaisun käteeni, ajattelin että tervetuloa hyvät yöunet. Luettuani alkuosan julkaisusta, jäin pohdiskelemaan tutkimuksen tuloksia ja tulipa asiat mieleen vielä sängyssäkin. Tähän raporttiin on koottu tietoa kainuulaisten terveydestä, terveyskäyttäytymisestä, riskitekijöistä, kuolleisuudesta ja terveyspalveluiden käytöstä. Kansallisella tasolla on tavoitteena terveyserojen kaventaminen eri väestöryhmien välillä

Tutkijat ovat saaneet selville suoraviivaisen yhteyden sosiaalisen aseman ja terveyden välillä. Mitä isompi kiho ja paksumpi rahapussi sitä pidempi on elinajanodote. Myös terveyskäyttäytymisessä on parempituloisella asiat hyvällä mallilla. Kaiken hyvänpäälle parempiosaisia myös hoidetaan paremmin ja aktiivisemmin terveydenhuollossa. Eikä siinä vielä kaikki, hän harrastaa terveyttä edistävää liikuntaa enemmän kuin perusreppana.

Pienituloisen kainuulaisen asema on sitten jo paljon huonompi. Köyhän on vaarallista olla ja elää, pelkästään hengissä pysyminen on paljon huonompaa kuin varakkaalla.  Ruokapuoli on todettu myös köyhällä heikommaksi, ei laita riittävästi terveysruokaa lautaselle. Kaikenlisäksi pienituloinen vähälle koulutukselle jäänyt, ei osaa hoitaa terveyttään niin hyvin kuin pitäisi.

Ylävesien hiihtokoulussa asia on ollut aikoja sitten selviö. Parempituloinen saa terveyspalveluita silloin kun haluaa, köyhemmän on ensin tarkistettava onko rahapussissa mitään. Ruokapuolella sama juttu, pienituloinen maksaa ensin vuokran ja pakolliset lääkkeet. Loput pienituloinen jaksaa jo laittaa perusruokaan.

Yhteenvetona tutkimus toteaa Kainuussa asuvan saavan huonommat edellytykset selvitä elämästä hengissä. Kuolleisuus on todettu Suomen keskiarvoa suuremmaksi, itsestäni tuntuu tämä toteamus oudolta. Eiköhän me kaikki joskus jouduta lähtemään? Kainuulaiset syövät vihanneksia vähän ja alkoholia kuluu liikaa. Tupakkaa röyhytellään aivan liikaa ja asialla taas vähänkoulutetut. Joka viides on sitten lihava ja liikuntaa ei harrasteta muutenkaan riittävästi.

Luettuani tutkimuksen tilanne näyttää lohduttomalta. Tutkijat näkevät kainuulaisen reppanana, joka ei osaa huolehtia edes itsestään.

Lohdullista on tietää se, että paksummalla rahapussilla nämä ongelmat häviävät!

 

 

 

Mielipidekirjoitus 27.1.2009 Ylä-Kainuun nettilehdessä ja Ylä-Kainuu lehdessä 3.2.2009

Miten hallintokokeilu on vaikuttanut terveydenhuollon palveluihin Suomussalmella?

Suomussalmen terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla, tavallinen kuntalainen saa tänään todella useasti huonoa ja ynseää palvelua.

Terveydenhuollon aikaisemmat hyvät palvelutavat on heitetty täysin romukoppaan. Verorahoilla palkattu henkilökunta istuu joukolla palleillaan ja toistaa monotonisesti yksinkertaisia lauseita kuten, tämä asia ei kuulu meille tai, en tiedä asiasta mitään. Kuntalaisten esittämiin kysymyksiin ja odotuksiin, että joku tietäisi edes jotakin, saa vain nuo samat vastaukset.

Kaiholla muistellen aikoja ennen, jos menin valkopukuiselta naishenkilöltä kysymään jotakin asiaa. Silloin palveltiin asiakasta hymyillen ja otettiin selvää kuka tietää asiasta enemmän ja kenen hoidettaviin asia kuuluu. Ennen työntekijät tiesivät kenen leipää syövät ja heille oli kunnia asia hoitaa terveyskeskuksen tehtävät kuntalaisia hyödyttävällä tavalla.

Kuntalaiset ovat olleet allekirjoittaneeseen yhteydessä tässä asiassa. Missä tahansa alkaa keskustelu terveydenhuollon tilasta Suomussalmella, ensimmäiseksi ongelmakohdaksi nousee tuo erittäin huono palvelu päivystyspolilla. Esimerkiksi nyt ennen vuodenvaihdetta, kansalaiset kävivät saamassa influenssarokotuksia. Polilla istui mitään tekemättä yhtä aikaa jopa kolme ns. ammatti-ihmistä. Monotoninen viesti kuului, ei kuulu meille, menkää terveydenhoitajan luokse. Terveydenhoitajat olivat koko ajan ylityöllistettyjä ja moni kuntalainen teki uuden reissun palvelujen äärelle. Veronmaksajana en jaksa ymmärtää tätä nykyistä tehtävien hoitoa, mikä ei suoraan kuulu minulle, sitä työtä en tee. Erityisesti silloin, kun on aikaa istua mitään tekemättä ja ynseän ja vihaisen näköisenä.

Jos tilanne on tällainen, että palkatulla henkilöstöllä on aikaa istuksia mitään tekemättä, on syytä tarkastella henkilöstön määrää kriittisesti kyseessä olevassa työpisteessä.

Samansuuntaisia viestejä on tullut myös muun terveydenhuollon osalta. Hallintokokeilun tuomat muutokset ovat syöneet työmoraalin ja kohta useimmat eivät enää tiedä mitä varten he ovat töissä. Kenen rahoilla heidät on palkattu ja mitä työtä tekemään he ovat alunpitäen hakeneet.

Sairaanhoitaja ei enää ole kutsumustyössä, hän odottelee työpäivän päättymistä. Raskaan istumisen vastapainoksi on sitten mukava mennä kuntosalille ja uimaan.

 

Olen viime aikoina saanut itsekin asiakkaana todeta saman asian.

Terveydenhuollon sisällä tiedetään ongelman olemassaolo, mutta kukaan ei joko osaa tai halua tehdä asialle mitään. Nyt toivon saavani aikaan pientä väreilyä terveyskeskuksen tiloihin.