Satunnaiset kuvat

Lähiruokaa

Uusimmat

Blogin arkisto

048 Telkun töllöttäjät

Maanantai 19.2.2018 klo 19:55 - yrjöpoeka

Olympialaisten alla kuvittelin, että seuraan vain perinteisiä hiihtolajeja televisiosta. Viime perjantain jälkeen olen nyt ”pakotettu” viettämään pitkiä päiviä kotosalla ja sisällä. Olemme vaimoni kanssa aina olleet koiraihmisiä ja nyt saimme kotiimme todella ihanan SharPei pennun. SharPei koirarotu on karvoitukseltaan heikko ja nyt kovilla pakkasilla ei ulkosalla käydä kuin pakollisilla tarpeilla.

Siksi nyt on aikaa lojua koiran pennun kanssa lattialla ja ottaa päivisin luvallisesti torkkuja tasaisin väliajoin. Väliajoilla katselemme televisiosta urheilua ja nyt ei ole väliä mitä lajeja sieltä tulee. Usva-neito on ollut yllättävän kiinnostunut television ohjelmista ja se osaa todella ilmehtiä osuvasti kun selostajan ääni kovenee. Tänään katsoimme Mika Poutalan luistelua ja pidin kamerani valmiina. Usva oli surullisen ja totisen näköinen, kun Poutala ei saanut mitalia.

IMG_20180219_145639-EFFECTS.jpg
Ei ole totta... Mika Poutala epäonnistui..

Viikonloppuna Usva katseli sohvalla istuen miesten viestiä ja kun se ei sujunut hyvin, solahti alas sohvalta lattialle nukkumaan. Mikäpä siinä sitten oli itselläkin pötkähtää Usvan viereen. Nyt on menossa leimautumisvaihde ja minä olen nukkunut öisin koiran vieressä. Aaamuyöstä Usva on aina kainalossa ja kuono korvassani. Kun itseäni alkaa päivällä ramaista, ei tarvitse kuin laskeutua matolle, niin kaveri löytyy heti kainaloon. Nyt on pakkasviikko, joten nyt löydämme hyvän päivärytmin.

Aiemmin ei ole minulla ollut näin aktiivista rotua, joka kokeilee aivan kaiken mitä hampaisiinsa saa. Matot saavat huutia. Paperi on sille aivan vastustamatonta tavaraa. Vessapaperirullaa on mukava levitellä kaikkialle. Kaikki ulokkeet ja seinien kulmat saavat kokeilevan pureskelun. Purulelut eivät kiinnosta, vaan kaikki se jota ei saisi purra. Metalli, muovi, puu ja kaikki mahdollinen on nyt koetuksella. Ja se viaton ilme sinisissä silmissä, kun antaa hänelle hieman toruvaa palautetta. Mitä minäkö, ne näyttävät sanovan ja saman tien kokeilee hampaitaan johonkin muuhun.

Ystävät ovat toisaalta kummastellen kyselleet, miksi tämä rotu. Koiraihmiset pitävät valintaa aivan onnistuneena. Olen samaa mieltä. Itsellä ikääntyminen tuo runtuja kasvoille, joten olemme pian samankaltaisia. Usva kasvaessaan täyttää nyt löysän ihonsa ja siliää. Minä rutistun joten tasoissa ollaan. Kuva ohessa.

IMG_20180216_145225.jpg

Nyt meistä on tulossa telkun töllöttäjiä. Loppukisat sujahtavat syöden ja nokosia ottaen. Siinä sivussa kuvaan Usvan ilmeikkäitä arviointeja suomalaisten onnistumisista.

Avainsanat: sharpei, sohvaperunat, mikapoutala, suomenmiestenviestinelikko

047 Kuka on terroristin apulainen

Lauantai 17.2.2018 klo 18:23 - yrjöpoeka

Mikä tai kuka on terroristi? Miten terroristi toimi ennen ja nyt? Mitkä olivat toimintatavat ennen ja nyt? Meillä on selkeä kuva mielessämme terroristista. Hän on se joka tunteettomasti räjäyttää ja tappaa. Terroristin kohteena voi olla kuka vain. Terroristilla on yleensä aina poliittinen sanoma teolleen. Maailma oli ennen mustavalkoinen ja sitä oli helppo ymmärtää. Terroristi tappoi ja oli selkeästi paha. Lähellä olevat tarkoittivat vain hyvää.

Tänään puhutaan paljon hybridi vaikuttamisesta. Olen muutaman kerran kirjoittanut pienistä vihreistä miehistä, joiden sanoma on ympärilleen aina sama. Se on mustavalkoinen ja aina sanoman levittäjän mielestä paha. Hänelllä ei ole mitään hyvää sanottavaa lähiympäristöstään. Hänen mielestään kaikki muut tuhoavat hänen mieleisensä ympäristön ja kaikki muiden teot ovat pahoja. Tämä jatkuva mustavalkoinen ajattelu eristää hänet pikkuhiljaa ympäristöstään. Hän ei itse sitä välttämättä osaa edes ymmärtää, saati nähdä.

Tämän päivän pahin ympäristöterroristi on homeen tuhoavasta vaikutuksesta vaahtoava lähimmäinen. Hän on tietämättään osunut kultasuoneen ja hänen sanomansa on vaikutuksiltaan tuhoisa. Omasta mielestään hän on vaikuttaja ja hänen opetuslapsensa pitävät häntä melkein messiaana. Vaikutuksen lähialueella olevat ihmiset alkavat uskoa häntä ja jakavat pian hänen sanomaansa kyselemättä ja kyseenalaistamatta. Tämä ilmenee kulovalkean lailla kaikkialle levinneestä homekoulu hysteriasta.

Julkisuus ja erityisesti media on lähtenyt näiden terroristien mukaan kyseenalaistamatta vaahtojien sanomaa. Hämmästyttävän usein ja samankaltaisesti toimittajat alkavat tehdä uutisia homeen vahingollisista vaikutuksista. Kukaan ei koskaan ole pohtinut mitä home on ja mikä on sen positiivinen rooli luomakunnassa. Kaikki toimittajat ovat lähtökohtaisesti samasta koulukunnasta ja ikäluokasta siinneitä pieniä vihreitä luomakunnan kruunuja. Heidän sanomansa ja ymmärryksensä ovat kaikkien muiden ihmisten tietojen ja ymmärryksen ulko- ja yläpuolella.

Homekoulu sana on vaikuttavuudeltaan tyrmäävä ja sen sanomaa kuunnellaan, koska sitä ei voi sinällään nähdä. Ihmisiä kiinnostaa aina se mitä ei nähdä. Usko on aivan samanlainen. Sitä ei nähdä, mutta siihen uskotaan ja sen puolesta kiihkoillaan ja soditaan. Tänään tämä terroristi pystyy kaikkialla Suomen kunnissa median välityksellä vahingoittamaan meidän vaaleilla valittuja luottamuselimiämme. Nyt ei tarvitse kuin sanoa kuin muutaman kerran, että kaikki koulut ovat homekouluja, me haluamme puukouluja. Pian valtuutetut ovat julkisen painostuksen ansiosta pohtimassa ja päättämässä uusien miljoonia maksavien koulujen rakentamisesta.

Virkamiesten ja -naisten kaikki yritykset kertoa, että mitkään tutkimukset eivät terroristien sanomaa tue, kaatuvat äänekkääseen älämölöön. Poliittisen vihreän puolueen toimesta kaikkialla järjestetään avoimia tilaisuuksia, joihin homekoulujen tuhoisasta vaikutuksesta tulevat kertomaan yhdet ja samat uskonoppineet. Tänään juuri tämänkaltainen tapahtuu Suomussalmella. Muutaman kiihkoilijan aloittama kampanja tuottaa nyt hedelmää. Kukaan ei enää pohdi keisarin uusia vaatteita.

Nyt meitä kiehtovat vain puukoulut. Niitä liimataan kasaan. Liima on varmasti aina turvallista. Odotan sitä hetkeä, kun terroristi ja apulainen hoksaavat tämän.

Avainsanat: mediatukeeekoterroristia, hybridivaikuttaminen, homekoulut.puukoulutpelastajana, liimapuupalkki, liimapuulevy, cltrakenne

046 Doping, kansallinen velvollisuus

Lauantai 17.2.2018 klo 15:22 - yrjöpoeka

Olympialaisten alla saimme kuulla ja nähdä erityisesti venäläisiin kohdistuvista doping-sanktioista. Norjalaisista on aina hieman juttua tehty, mutta kukaan ei ole saanut heitä savuava ase kädessä kiinni. Huulirasvaa on toki käytetty ja astma lääkitys on norskeilla todella massiivinen. Mikäli minä haluaisin saada lääkäriltä tuhatkertaisia annoksia, se ei onnistuisi. Mutta norjalaiset ovat eritapaus. He ovat niin sairaita, että heitä on pakko lääkitä raskaimman mukaan.

Oma kyyninen arvioni on, että norskit peittävät huulirasvoilla ja astma lääkkeillä aivan jotakin muuta. Venäiläisten kohdalla on sitten nähty hieman kummallisempi tapa boikotoida urheilijoita. Syytetään kansallisesta ja järjestelmällisestä dopingista, mutta ilman selkeitä todisteita. Kerrotaan jotakin agenttitarinaa muutetuista tuloksista. Sitten urheilijat saavat oikeutta urheilun kansainväliseltä oikeusturva järjestelmältä. Olympia valtikkaa (norskit) ylläpitävät vähät välittävät siitä, heillä on valta ja voima. Kyyninen mieleni uskaltaa veikata, että norjalkaisten johtamat järjestelmät haluavat saada keskustelut siirtymään toisaalle, pois norskien rasvoista ja muista lääkityksistä

On hyvä hurskastella ja väittää jonkun muun tukevan massiivista dopingia tulosten parantamiseksi. Ei toki norskit käytä mitään, eihän? Eivät ainakaan suomalaiset, eihän ? Mehän olemme puhdistaneet itsemme Lahden käryjen jälkeen. Näiden käryjen jälkeen ovat silloin savuava ase kädessä kiinni jääneet nyt puhdistaneet meidän mielestämme itsensä ja järjestelmän. Valmentajat ovat jo pitkään saaneet valmentaa. Kärynneet hiihtäjät tekevät arvokasta työtä suomalaisen hiihtourheilun eteen. Suksitehtaat ottavat heidät töihin. Maksavat kipukorvauksia järjestelmän oikeudentunnon puolesta.

Aivan kuin pisteenä iinpäälle, näitä kärynneitä urheilijoita kutsutaan eri televisio kanavien kommentaattoreiksi. Oikein alleviivaten he voivat kauhistella Venäjän tapaa loukata puhdasta urheilua. Itse olen sitä mieltä, että kärynneitä urheilijoita ei koskaan enää saisi julkisesti käyttää hiihtourheilun näkyvillä paikoilla. Kärynneet hiihtäjät saisivat korkeintaan toimia suksitallien talonmiehinä. Hekin voivat olla vaarallisia, kuten tapaus Martti Vainio aikolnaan osoitti. Kuunnellessani Isometsää, Kirvesniemeä ja Immosta, voi kuulla, etteivät he kadu tekemisiään. Heitä harmittaa vain se, että jäivät kiinni. Juuri tämän mielikuvan takia heitä ei koskaan saisi päästää hurskastelemaan julkiseen mediaan.

Miksikö nän. Siksi, että mikäli haluamme tukea puhdasta urheilua, meidän on heitettävä ulos kaikki ne jotka toivat Suomeen järjestelmällisen huijauksen. Koira ei karvoistaan eroon pääse pitää tässä tapauksessa erittäin hyvin paikkansa. Minua näiden huiputtajien julkisuudessa olo ja toiminen erityisasiantuntijoina oksettaa. Tästä syystä en juuri jaksa enkä viitsi seurata suuria urheilukilpailuja. Tämä koskettaa erityisesti hiihtoa.

Meneillään olevissa olympialaisissa Suomen miehet eivät loista. He yrittävät kisailla pelkällä kaurapuurolla. Eron hiihtoajoissa muihin maihin voi jokainen nähdä tulosluetteloista. Kaurapuuro ei riitä. Sitä nämä entiset huiput yrittävät median ystävällisellä avustuksella meille kertoa. Suomi ei menesty hiihtokisoissa ilman massiivista kansallista ohjelmaa.

Pian valmennusjohto ja järjestelmä taipuvat tutkimaan miten voisimme saavuttaa kansainvälisen kärjen. Sitä ennen, hutkitaan muita.

Avainsanat: norjalaistahuulirasvaajaastmalääkitystä, lahdendopingkäryt, isometsä, kirvesniemi, immonen, kaurapuuronvoimallavoittoon,

045 Löylykauhasta asiaa

Torstai 15.2.2018 klo 19:37 - yrjöpoeka

Kuntalaisaloite on lähivaikuttamisen keino, jolla kuntalaiset voivat tuoda äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Kuntalaisaloite on yksittäisen asukkaan tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite, jonka kautta kunnan asukas voi vaikuttaa suoraan oman kuntansa toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaisten aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (410/2015) 23 §:ssä

Kunnan asukkaiden lisäksi yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Myös palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa

Näin kerrotaan kuntaliiton sivuilla. Kunta on se elin, johon valitaan kunnanvaltuutetut tekemään päätöksiä. Päätökset koskettavat kuntalaisia ja ne eivät aina tyydytä kunnan asukkaita. Toiseksi jokin palvelu voi olla huono ja toimimaton. Jossakin kohteessa voi olla vikaa ja kuntalainen voi haluta siihen korjausta. Sitä varten on olemassa kuntalaisaloite. Aloitteeseen kannattaa kirjata vapaamuotoisesti mikä mättää. Aloitteeseen kirjataan missä kohde tai vika sijaitsee. Tai sitten mihin ja minne halutaan mahdollisesti jotakin uutta.

Kuten kuntaliiton ohjeessa selkeästi kerrotaan, kuntalaisaloite on kuntalaisia varten. Aloite esitetään kunnan luottamuselimissä ja lopullisen vastauksen antaa joko virkamies, alempi luottamuselin ja viimesijaisena kunnanvaltuusto. Kaikki kuntalaisaloitteet tuodaan kunnan valtuustolle vuosittain tiedoksi. Näin tämän pitäisi toimia käytännössä. Nyt saan kuitenkin hämmentyneenä seurata, kuinka Suomussalmen kunnanvaltuutetut tekevät itselleen kuntalaisaloitteita. Voitte lukea siitä tästä.

Olen itse toiminut pitkään kunnanvaltuutettuna ja toiminut eri lautakunnissa ja myös puheenjohtajistossa. Olen toiminut myös maakunnallisissa tehtävissä kaksi valtuustokautta. Missään en ole aiemmin törmännyt tällaiseen toimintaan. Valtuutetulla on jo valmiiksi kaikki ovet avoinna kunnan/maakunnan virkakoneistoon. Mikäli jokin asia ei toimi, silloin rittää keskustelu vaikka kahvipöydässä ja asiaa lähdetään korjaamaan. Nyt valtuutettu toiminnallaan työllistää koko koneiston.

Ensiksi virkamies käsittelee asiaa, kirjaa sen saapuneeksi ja se kirjataan kunnan diaarioon. Seuraavaksi siitä tehdää suunnitelma joka viedään luottamuselinten käsiteltäväksi. Tupakkia, kahvia ja aikaa kuluu. Kuten tässäkin paikallislehti Ylä-Kainuun jutussa ilmenee, löylykauhan hankintaan vaadittiin useiden kuukausien työ. Homma olisi toiminut näppärästi siten, että olisi esittänyt kylpylän henkilökunnalle vastaanottotiskillä kysymyksen. Saisiko saunaan toisen löylykauhan, kiitos. Valtuutetulle tämä oli ilmeisesti liian vaikea rasti. Valtuutettuna hän oli saanut esitteistä lukea taikasanan. Se sana oli kuntalaisaloite. Haa, minä Matti Mulari olen kuntalainen. Voin siis tehdä valtuutetuille tiukan kysymyksen ja vaatimuksen.

Suomussalmi suuntaa näin reteästi huomiseen. Virkamiehet saavat työtä ja tuppi heiluu. Paikallislehti Ylä-Kainuu kirjaa valtuutetun tekemän urotyön kansalaisille luettavaksi.

Suomussalmi. Tahdosta tekoihin.

Avainsanat: kuntalaisaloite, kuntaliitto, kuntalaisenvaikuttamismahdollisuus, paikallislehtiyläkainuu, suomussalmitahdostatekoihin

044 Siltarumpupolitiikkaa perhepalveluissa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 8:34 - yrjöpoeka

Takavuosikymmeninä tunnettiin tällainen nimitys. Arvostetut poliitikot hallituksissa vedättivät rahanjaossa kotiinpäin, jotta oma uudelleen valinta varmistuisi. Rkp ja keskusta ovat olleet tässä erittäin ansioituneita. Keskustalla tämä jatkuu ja viimeisin nähtiin lasten kotihoidontuen pitämisessä ennallaan. Keskustan ja erityisesti pääministerin ja perhepalveluministerin kotikenttä vaati, että mitään ei saa muuttaa. Suurilapsisten perheiden kotihoidontuen oli säilyttävä ennallaan koko kolmenvuoden jakson ajan. Siinä välissä he ehtisivät pyöräyttää uusia lapsia lisää, jotta tulevien keskustan äänestäjien lukumäärä säilyisi samana.

Tuntuu jotenkin oudolta ajatus, että jonkin pienen ja alueellisen ryhmän eduista huolehtiminen tehdään veronmaksajien kukkarolla. Keskustan naisten kotonaolemisen hinta on mielestäni tänään kohtuuton. Keskusta puhuu hartaasti lasten kotona kasvattamisesta. Samaan aikaan yhteiskunta muuttuu todella nopeasti ja lasten varhaiskasvatus on todella tärkeätä lasten tulevaisuuden takia. Tulevina vuosikymmeninä meillä ei ole varaa enää yhteenkään koulupudokkaaseen. Menneen ajan perhepalvelut eivät elä enää oikeassa ajassa. Nyt ei enää pitäisi ajaa pelkästään hellan ja nyrkin välissä pidettävien keskustan naisten etua. Nyt pitäisi ajaa jokaisen syntyvän lapsen etua.

Ministeri Saarikon ja pääministerin ratkaisu palvelee jatkossa Suomen etua. Seuraavassa hallituksessa me emme tule näkemään ketään nykyisistä kepun ministereistä. Toivottavasti näemme tulevassa hallituksessa sellaisia politiikkoja, joilla on näkemystä uudenlaisesta perhepalvelumallista. Mallista, jossa ei jaeta yhteiskunnan varoja jäsenkirjan ja uskonnon varjolla. Mallista joka palvelee tulevaisuudessa kaikkien perheiden etua ja erityisesti lapsien etua varhaiskasvatukseen. Jokainen on jo nähnyt rajun ja nopean muutoksen koulumaailmassa ja se jatkuu entistä nopeammin.

Tämän perhepalvelu vedätyksen muistavat erittäin hyvin ihmiset siellä, missä heitä on eniten. Suurissa kaupungeissa etelässä. Siellä ei keskustan politiikka pure, jalasmökki Väyrystä lukuunottamatta.

Avainsanat: siltarumpupolitiikka, perhepalveluministerisaarikko, lastenoikeusvarhaiskasvatukseen, jalasmökkiväyrynen

043 Väyrystä, Kärnää ja lottoa

Tiistai 13.2.2018 klo 15:24 - yrjöpoeka

Lapin kuninkaasta Paavo Väyrysestä puhutaan paljon ja myös kirjoitetaan paljon. Ei päivää ilman mainintaa Väyrysestä. Viimevuoden loppu ja nyt alkuvuosi ovat olleet päivittäistä väykkä tulitusta. Paavo on todella median lempilapsi. Toisaalta Paavoa pidetään harmittomana, mutta toisaalta hänestä löytyy sellaista särmää jota ei muilla ole. Se on ainakin varmaa, että pohjaton usko omaan erehtymättömään mielipiteeseen on ainoa oikea. Sitä vahvaa uskoa ei muilla ole. Keskustan nykyiset puoluesatraapit vihaavat Paavoa, mutta tietävät, että ilman Paavoa keskustasta ei puhuttaisi näin paljoa. Kainuun Sanomat ja Kainuun keskusta on aloittanut todella vahvan työn. Sotkamo halutaan täyttää oikeilla kepulaisilla.

Paavon varjossa on Lapissa kasvanut toinen kepulainen, joka ampuu kaikkea mikä liikkuu. Ampuu myös vaikkei liikkuisikaan. Hän on Mikko Kärnä. Viimeisten kuukausien aikana ei ole ollut sellaista päivää ettei mediatiedote tai twitter viesti singahda ilmoille. Välillä saavat vihreät ja muut erimieltä olevat tulta ja tappuraa. Ei ole olemassa aihetta mistä Kärnä ei jotakin sanoisi. Tiedoitteet seuraavat toisiaan ja kepun alueelliset lehdet julkaisevat ne uskollisesti. Metsä, metsänriista ja myös rauhoitetut alueet ja eläimet ovat vapaata riistaa ja tuhottavissa ja tapettavissa. Joutsenkaan ei ole turvassa häneltä, kuten keskustan tukilehti uutisessaan toteaa.

Eurojackpot on uhkapeliä ja siinä tuurilla on suunnaton merkitys. Onni nimisen kaverin pitää istua olkapäillä pelikuponkia täytettäessä. Kukaan Veikkauksen pelejä pelaava, ei usko kymmenien vuosien aktiivisesta pelaamisesta huolimatta kenestäkään tulevan ammattilaista. Olen itsekin pelannut näitä pelejä aina silloin, kun pelien potti on kasvanut isoksi. Olen joskus sitten saanut jopa kokonaisia euroja voittoina, ei kuitenkaan koskaan yli kymmenen euron. Harvahkolla pelaamisella en kehity ammattilaiseksi, enkä edes usko kehittyväni paremmaksi pelaajaksi.

Urheilussa sen sijaan kehitytään vuosien mittaan ja siinä voidaan lopulta puhua ammattimaisuudesta. Jatkuva itsensä rääkkääminen kovissa harjoituksissa antaa urheilijalle hyvän pohjakunnon ja lopulta uskon siihen, että hän voi olla voittaja. Ja juuri sen takia, että kovaa vuosien harjoittelua on riittävästi takana. Ampumahiihtäjät kehittyvät myös ammunnassa todella kovan luokan ammattilaisiksi. Niin miesten kuin naisten kovissa kisoissa voittavat vuodesta toiseen samat nimet. Kovat kiertueet Euroopassa jokaikinen viikonloppu, antavat kuvan tosiammattilaisista. Näissä mittelöissä ei kukaan puhu tuurista mitään. Jokainen tietää mitä voittaminen vaatii.

Huolimatta ammattimaisuudesta ja jopa voittamisesta, joskus jollakin urheilijalla kehittyy epäusko omiin kykyihinsä. Näissä tapauksissa hän alkaakin puhua huonosta tuurista ja huonoista ilmoista. Tuulikin vaivaa vain häntä. Lopuksi urheilija alkaa puhua jo ennen kisoja siitä, että hänellä ei ole koskaan hyvää tuuria tärkeissä kisoissa. Suomessa on yksi tällainen maailmanluokan urheilija. Hän on Kaisa Mäkäräinen. Maailmancupin kisoja hän voittaa mennen tullen ja vie usein kokonaiscupin voiton. Oikeasti hän on kovan luokan ammattilainen ja yksi maailman parhaimmista ampumahiihtäjistä.

MM-kisoissa ja olympialaisissa hän puhuu vain huosta tuurista ja huonoista tuulista. Ollaankohan ampumahiihtoliitossa nyt ajan tasalla? Pitäisikö heidän aloittaa loton pelaaminen. Antakaa Kaisalle lottokuponki ja tuuria.

Avainsanat: paavoväyrynen, keskustanpuoluekokoussotkamossa, mikkokärnä, tuurinmerkityslotossa, kaisamäkäräinen, ampumahiihtoliittolottoamaan, tuurillavoivoittaa

042 Minä teen vain töitä täällä

Maanantai 12.2.2018 klo 16:13 - yrjöpoeka

Turvapaikkaa hakeneita ihmisiä on hallituksen päätöksillä pakkopalautettu lähtömaihinsa. Suomen hallitus teki sellaisen diilin, jossa persujen/sinisten ryhmän vaatimukset piti saada täytäntöön. Toki keskustan vanhoillisen siiven silmissä kaikki kiristykset turvapaikkaan olivat oikein ja hyväksyttäviä. Jokainen joka seuraa uutisvirtaa tajuaa, etteivät palautetut palaa turvalliseen kotimaahansa. Syyria ja Irak ovat täynnä aseita heiluttavia joukkioita. Maiden armeijoilla ei ole otetta kansalliseen turvallisuuteen. Kaiken lisäksi ulkopuoliset maat, USA ja Venäjä etunenässä rahoittavat ja aseistavat eri ryhmiä.

Suomessa on tullut tutuksi Migri ja sen julkisuudesta nauttivat narsistit. He piiloutuvat poliittisten päätöksentekijöiden taakse ja kertovat olevansa vain töissä täällä. 2016 toukokuussa Migri ilmoitti Irakin, Somalian ja Afganistanin olevan turvallisia maita. Päätös tehtiin jotta voitiin toteuttaa hallituksen sopimat kiristykset turvapaikan saannissa. Kaikissa näissä maissa paukkuvat pommit melkein joka päivä ja kukaan ei siellä ole turvassa. Suomi on takuuvarmasti saamassa jatkossa muistutuksia EU:n taholta. Valitettavasti mikään ei palauta henkiin niitä, jotka ovat kuolleet näiden päätösten takia.

Tänään on uutisoitu Irakissa kuolleen Alin tapauksesta. Hänen omaisensa odottaa vielä pakkopalautusta Suomessa. Jokainen voi miettiä miltä tuntuu palata maahan, jossa oma isä on juuri tapettu. Suomella on varaa palauttaa nuoria ihmisiä kuolemaan hallitussovun takia. Keskustan johdossa on julkiuskovainen, mutta omatunto ei kuulu pääministerin tehtäviin. Hän lienee myös vain töissä täällä ja toteuttaa muiden tekemiä päätöksiä. Kuten uusi sisäministeri Mykkänen lausui käsiään pesten, kyseessä on surullinen ja traaginen tapaus. Hänkin on vain töissä ja tekee päätöksiä, kuten hallituksessa on sovittu.

Migri toteaa Alin tapauksesta, että viranomaiset eivät ole enää vastuussa maasta lähetetyn turvallisuudesta. Migrin mukaan kyseessä on vain yksittäistapaus ja siihen voi ottaa kantaa vain yleisellä tasolla. Kaiken lisäksi kaikki on tehty oikein. Lakia on noudatettu ja sillä siisti. Olen todella huolissani suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. Lisääntynyt nationalismi ja kansallismielisyys heijastuu kaikkialle. Poliisiin, oikeuslaitokseen ja erityisesti Suomen eduskuntaan ja hallitukseen. Vaikka mitä muuta väitettäisiin, Suomi on menossa samaan kimppaan itäisen Euroopan maiden kanssa. Läntisen Euroopan maat ovat pitäneet keskiössä inhimillisyyden ja Suomi ei enää näytä sopivan samaan joukkoon.

Suomen hallitus ja eduskunta olisi pakkolähetettävä kuukauden reissulle Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin. Sieltä kuukaudeksi Irakiin. Lopuksi kuukauden ajan he voisivat nauttia Syyrian Aleppossa hyvästä ja turvallisesta oleskelusta. Tästä kolmenkuukauden jaksosta hyötyisimme kaikki. Vatulointi ja jappaseminen loppuisi. Hengissä säilyneet edustajat voisivat sitten palattuaan kertoa meille, kuinka siellä kaikki olivat ystävällisesti ase kädessä vastassa.

Päivi Nerg kutsuttaisiin hampaat lotisten kommentoimaan näiden maiden turvallisuustilannetta. Myös hän toteaisi tapauksen olevan surullinen ja traaginen. On jokaisen itsensä vastuulla huolehtia turvallisuudestaan ulkomailla lomaillessa. Lopuksi hän kertoisi kaiken vastuun olevan poliittisten päätöksentekijöiden harteilla. Hän itse on vain töissä täällä.

Avainsanat: turvapaikanhaku, migri, iraksomaliajaafganistanovatturvallisiamaita, päivinerg, mykkänenpesikätensäalintapauksesta, vastuuonpoliittisillapäättäjillä

041 Antakaa hänelle banaani

Maanantai 12.2.2018 klo 10:41 - yrjöpoeka

Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea ovat malliesimerkkejä maista, joissa sotilasparaateilla on suuri merkitys. Näiden maiden johtajat haluavat esitellä aseita, armeijoita ja valmiuttaan käyttää niitä. Afrikassa mahtavat paraatit ja upeat värikkäät pellepuvut ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Mitä mitättömämpi valtio, sitä suurellisemmat pippalot. Aseidenmyyjä valtiot, kuten USA, Kiina, Venäjä ja entiset itäeuroopan valtiot hierovat käsiään jokaisen sotilasvallankaappauksen jälkeen.

Aseiden avulla valtaan nousseet hallitsevat omilla armeijoillaan. Tämä toimii niin kauan kuin joukot saavat kaiken haluamansa. Diktaattorien haudoilla ovat useimmat hautausmaat täytetty. Kuka muistaa Irakin Saddam Husseinia. Hänelle oli kaikkein tärkeintä näytellä vahvaa sotilasjohtajaa ja vahvaa armeijaa. Sotilaalliset taidot olivat köykäiset ja siksi USAn sotilasteknologia murskasi hänen kalustonsa ja siinä samalla armeijan. Aaavikot täyttyivät miljardien arvoisista sotaromuista. USA hävitti itäisen teknologian tuotteet ja aloitti heti omien aseiden kylvämisen kaikille halukkaille Irakissa.

Nyt on ilmaantunut uusi suureksi sotilajohtajaksi pyrkivä pelle. Tämä pelle on USAn presidentti Trump. Käydessään Euroopassa hän sai samalla nähdä Ranskan pienen presidentin järjestämän sotilasparaatin. Vähänkö oli Trump kade tästä. Koska Trump pitää itseään messiaana, hän haluaisi maailmman mahtavimman sotilasparaatin Washingtonin kaduille. Hän ei saanut sitä vielä virkaanastujaisiinsa, mutta nyt hän on vallassa ja kaikki on mahdollista. Trumppia ottaa päähän myös ylensyöneen Pohjois-Korean sammakon pullistelu ja näyttävät spektaakkelit. Mahtavat ja värikkäät paraatit ovat olleet kuin sodanjulistus ja nyt hän haluaa paraateja esittelemään USAn asemahtia. Kuten hän aiemmin ilmaisi itseänsä, hän haluaa olla se jolla on suurempi nappula.

USAn sotilaat eivät ole samaa mieltä. He haluavat pitää panssarit varikoilla valmiusasemissa. Osama bin Ladenin eliminoijaksi mainittu erikoisjoukkojen sotilas Robert O'Neill on ilmaissut tämän sotilaan mielipiteen hyvin. ”Me valmistaudumme. Me taistelemme. Sotilasparaati on kolmannen maailman paskaa.”

Hän on oikeassa. Antakaa Trumpille banaani.

Avainsanat: pohjoiskoreansotilasparaati, kolmannenmaailmandiktaattorit, saddamhussein, kimjongun, trumpinsuurempinappula, osamabinladen

040 Onnenpeliä ja kisaähkyä

Lauantai 10.2.2018 klo 17:54 - yrjöpoeka

Päivänlehdet ovat nyt tietysti täynnä olympiahuumaa. Tämän päälle Loimaalla kaikki ovat tuntevinaan, ketkä voittivat 90 miljoonaa euroa. Lehdet tekevät arvuutteluja, mitä sillä rahalla voisi tehdä. Ihmisiltä kysellään Loimaan prismassa, miltä nyt tuntuu. Vastaajat tuntuvat olevan joviaaleja, mutta salaa kaihertaa suunnaton tuska, miksen minä sitä voittanut. Eräskin kertoi toimittajalle, että oli melkein ostanut samoihin aikoihin loton prismasta. Kyllä liippasi läheltä..

Tulevina päivinä ja jo tänään, Loimaan prisman myyntipisteessä on myyty ennäytysmäärä lottoa ja muita uhkapelejä. On jotenkin kummallista, että ihmiset tunkevat samaan paikkaan rahojaan tuhlaamaan. On todella pieni mahdollisuus, että uusi voitto kopsahtaisi samaan paikkaan. Veikkausyhtiö vielä kertoo, kuinka mojova tuuri on Suomea kohdannut Eurojackpot pelissä. Yli 500 miljoonaa suuria voittoja on maahamme virrannut. Häveliäästi yhtiö jättää kertomatta, kuinka suurilla summilla Suomessa on pelattu tätä peliä. On takuuvarmaa, että suurempi summa on kannettu peliin. Lotto ei ole hyväntekeväisyyttä, Se on uhkapeliä ja pelin tarkoitus on tuottaa voittoa yhtiölle.

Olympialaiset on nyt avattu. Yhden pronssimitalin takia on suuri meteli, vaikka itse näin kuinka Pärmäkoski hävisi kilpailun ja jäi kolmanneksi. Vain voitot ovat niitä, jotka muistetaan. Kristan kotikunnan kunnanjohtaja on jo luvannut, että Pärmäkoski on saamassa jotakin hyvää kotikunnastaan. Jos kerran pronssista saa jo talon, niin kyllä pelkästä osallistumisesta pitää tarjota jotakin. Vaikkapa ekovessa pihan perälle. KIlpailujen voittajat saavat palkintonaan hyviä sponsorisopimuksia ja yleensä Audi merkkisen ajoneuvon allensa. Ei kunnan tehtävä ole jostakin metalli levykkeestä taloja ja tontteja jaella.

Mäkihypyn tila on todella surkea. Suomesta ei olisi pitänyt lähettää yhtään hyppääjää kisoihin. He ovat turhan kallis kuluerä, nekin rahat olisi voinut jakaa nuorisotyöhön ja valmennukseen kotimaassa. Suomen joukkueen kokoa on kasvatettu turhilla kisailijoilla. Sellaisilla, joilla ei ole mitään menestymiseen mahdollisuuksia. Sijoitus jossakin 30-60 välillä ei meitä kiinnosta. Joukkueen kokoa on kasvatettu johdon takia. Mitä suurempi joukko, sitä useampi mätisäkki pääsee siivellä kisoja seuraamaan. Kyllä oikeasti jokaisella kisoihin lähteneellä pitää olla mahdollisuus kilpailla voitosta. Harjoittelua ja kokemusta kisoista voi hankkia kotimaassa. Olympialaiset ovat tarkoitettu vain maailman parhaille.

Saimpahan puristettua kisaähkyä itsestäni ulos. Nyt valmistaudun huomisen hiihtoihin. Iivo Niskanen on se, jolla on oikeasti mahdollisuus voittaa. Happo Heikkinen on myös hyvänä päivänä kova luu. Nämä ovat nyt seurannassa ja kisaähkyä lisäämässä.

Avainsanat: eurojackpotinvoittoloimaalle, loimaanprisma, kristapärmäkoski, iivoniskanen, happoheikkinen

039 Vanhoja muistellen tikulla silmään

Perjantai 9.2.2018 klo 12:03 - yrjöpoeka

Muistan omaa lapsuuttani ja radion merkitystä urheilun tarjonnassa. Televisio tuli mukaan vasta oikeastaan 1980-luvulla. Aikoinaan radio toi kuuluville muutamia suomalaisille tärkeitä lajeja. Hiihto oli pääosassa ja Pekka Tiilikainen ja häntä seurasi Paavo Noponen. Hiihdon lisäksi oli ohjelmassa luistelua, mäkihyppyä ja yhdistettyä. Suomi oli silloin urheilun suurvalta. Silloin kun saimme kuunnella radiosta lähetystä, kotona oli hiirenhiljaista. Jopa isäni kuunteli lähetyksiä, vaikka muulloin jurnutti joutavista ohjelmista ja paristojen kulumisesta.

Kotikylälläni oli runsaasti suuria perheitä ja paljon toimeliaita poikia. Kisojen aikana olivat ladut kunnossa ja jokainen kuvitteli olevansa joku Suomen hiihtosankareista. Jokainen mäki oli otettu käyttöön ja sinne rakennettiin isojen poikien avustuksella hyppyrimäet. Usein saimme kotosalla korvamakeata, kun katkoimme vaivalla tehdyt sukset. Kahvipurkkien ohut pelti oli hyvää korjausainetta ja iltaisin naputeltiin sukset kuntoon. Viikonloput menivät poikaporukalla mäenlaskuun ja pellon ympäryslatujen hiihtoihin. Tämä oli sillä oletuksella, ettei vanhemmilla ollut silloin tarjota työohjelmaa. Halkorante kutsui usein meitä poikia.

Iltaisin ei tarvinnut pohtia tuleeko unta. Ahtaassa kodissani levitimme olkitäytteiset patjat vieriviereen ja uni tuli takuuvarmasti. Aamuisin oli mukava herätä, kun äiti kolisteli uuninsuuluukkuja ja laittoi tulia uuniin. Kahvin tuoksu muistuu vieläkin tuoreena mieleeni. Vanhempana muistaa liiankin hyvin menneet ajat.Tänään olympiakisat ovat täynnä toinen toistaan kummallisempia lajeja. Minua ne eivät kiinnosta ja telkku ja radio pysyvät niiden kohdalla kiinni. Perinteiset hiihdot ja erityisesti väiaikalähtö, ovat minun suosikkejani. Samoin yhdistetty. Muut lajit saavat olla rauhassa.

Tämän lajitulvan takia, kisat ovat venyneet viikkokausien mittaisiksi ja hiihtojen osuus on pienentynyt olemattomiin. Kaikkein surullisinta on se, että perinteistä väliaikalähdön 50-kilometriä ei enää nähdä. Massalähtöisiä kisoja, jotka eivät sytytä. Eivät myöskään tekemällä tehdyt sprintti-hiihdot. Oikeasti pitäisi jonkun aloittaa vanhojen kisojen elvyttäminen. Näissä kisoissa pääosissa olisi hiihto, mäkihyppy, yhdistetty ja luistelu. Kaupan päälle väliaikalähdöin ampumahiihto. Kaikki muu hömppä saisi pitää omat olympialaisensa toisena aikana ja toisessa paikassa.

Olisipa helppo katsoa kisaohjelmaa ja suunnitella oma ohjelmansa. Nyt tuon sillisalaatin seasta on tosi vaikea löytää hiihto. Useissa ohjelmissa se on ilmaistu vain sanalla hiihtoa. Muusta hömpästä kyllä on jo pelkässä ohjelmassa aivan liikaa tekstiä. Kaikkinainen temppuilu sirkukseen pellehyppyineen ja pellepukuineen. Pellekenkien tilalle ovat kehitelleet erilaisia lautoja. Ne näyttävät aivan samankaltaisilta.

Huomenna tiedän ensimmäisen hiihdon tulevan ja siihen varaudun kuohuvalla (Zero-cokis) juomalla ja popcorneilla. Pieni Suomen lippu on varattuna elämöintiä varten. Kisat alkakoot.

Avainsanat: talviolympialaiset, suomenurheiluselostajat, pekkatiilikainen, paavonoponen, väliaikalähdönkuninkuusmatka, pelleohjelmatsirkuksessa

038 Valohoitoa kuntaan

Torstai 8.2.2018 klo 11:02 - yrjöpoeka

Valohoidolla ainakin autoilijat ymmärtävät huollon tekemän työn. Sen työn mikä huollossa jää tekemättä. Eräs tuttuni sai eräältä autoliikkeeltä ja sen huollon johdolta puhelun. Kohtalaisen uusi ajoneuvo varustettiin pienillä merkityillä vioilla, jotka ns. isossa huollossa tulisi löytää ja korjata. Ainakin tulisi soittaa omistajalle ja kysyä korjataanko. Auto kävi huollossa ja sen jälkeen ketjun ammattilaiset tekivät tarkastuksen. Auto oli saanut todellisen valohoidon. Kaikesta oli veloitettu tekemättä mitään. Omistaja ei menettänyt mitään. Sitä en tiedä, kuinka korjaamon esimiehen ja huoltomiehen kävi.

Suomussalmen luottamusjohto asetti reilu vuosi sitten juhlatoimikunnan kehittelemään kunnan 150-vuotis juhlaa. Samassa toimeksiannossa kehiteltiin myös Suomi100 juhlallisuuksia Suomussalmella. Juhlatoimikunta teki esityksen kunnahallitukselle, että Suomussalmi tilaisi Ämmänpäre tilataideteoksen. Päätös tehtiin ja teos pystyttettiin vuoden viimeisenä päivänä. Avajaisia juhlistettiin kunnan järjestämällä näyttävällä ilotulituksella. Tilataideteos kuvaa Ilmari Kiannon Punaista viivaa siten, että siitä lähtee vaakasuoraan punainen valokiila kohti Suomussalmen pääkirkkoa. Toinen viistosti kohti keskustaajaman kirkkoa.

Olin itse toimikunnassa ja oletin, että valaisimen valmistaja oli kokeillut sitä paikallisissa olosuhteissa. Teoksen valot ovat kuitenkin olleet täydellinen pettymys. Olen ollut heti avajaisten jälkeen yhteydessä kunnanjohtoon, mutta asialle ei ole tehty edelleenkään mitään. Olemme saaneet reilulla sadallatuhannella (100 000) eurolla valohoitoa. Olen itse käynyt pallon vieressä hentoisella lumisateella ja sumulla kokeilemassa omaa led-valaisintani. Se on kohtuullisen tehokas ja se päihittää teoksen valotehon mennen tullen. Valon tulisi valaista sateessa ja sumussa 50 – 200 metriin ylöspäin ja vaakasuoraan enemmän.

Teoksen valojen tuli sumussa ja sateella valaista ilmassa olevat pienet hituset niin, että kulkija olisi sivusta nähnyt valopylvään. Oma valaisimeni näyttää sen tehokkaasti. Pallossa oleva valo valaisee vain sen suojana olevan levyn ja hieman pallon juurella lunta. Odotan veronmaksajana sitä, että kunta reklamoi tekijää ja valojen valmistajaa välittömästi. Valohoidosta meidän ei pidä maksaa. Tehokkaita valojärjestelmiä on olemassa. Siitä ovat olleet näyttönä erilaiset valotaideteokset. Suomi100 juhlien osana valaistiin esimerkiksi Saana tunturi. Juhlatoimikunnan mielestä kunnollisella valolla tilataideteos on huomiotaherättävä pysäyttäjä. Teos sopii erinomaisesti Jalonniemen maisemaan.

Suomussalmen kunta etsii uutta kunnanjohtajaa Asta Tolosen lähdettyä uusiin tehtäviin. Hakukierros päättyi ja 17 hakijaa ilmaantui. Sen verran olen ollut mukana luottamustehtävissä ja myös seulomassa erilaisia hakijoita, että ensimmäinen tunne oli pettymys. Hyvin pian tein paikallisen lehden palstalla selväksi, että hakuaikaa on jatkettava. Kunnahallitus tuli aivan samaan tulokseen ja nyt odotellaan uusia päteviä hakijoita. Viimeisten vuosien aikana ovat kunnajohtajien haut järjestään olleet sellaisia, että ensimmäisellä kierroksella eivät ole mukana varteenotettavat hakijat. He tietävät uuden haun tulevan ja jos ei tule, kunta saa mitä tilaa.

Tästä on tulossa erinomainen vuosi. Saan arvioida sitä estottomasti valohoidon tilaa. Sanoa sanasen kunnanjohtajan valinnasta. Kynät ovat terävinä.

Avainsanat: autohuollonantamavalohoito, ämmänpäretilataideteos, suomi100, suomussalmi150vuotta, valotaidetekset, saanatunturinvalaisu, suomussalmenkunnajohtajaastatolonen

037 Paremmat palvelut

Keskiviikko 7.2.2018 klo 13:22 - yrjöpoeka

Otin 26.1 blogissani kantaa Kainuun seurakuntien hankkeeseen yhdistää seurakunnat ja tehostaa näin palvelujaan. Nyt seurattuani Kajaanin seurakunnan uutisointia hautausmaksujen korotuksista ja aikeista myös jatkossa maksattaa kaikesta, olen entistä epäilevämpi seurakuntien yhdistämiselle. Olen vuosien mittaan saanut kuulla usein erilaisten yhtymien edustajien puheita, kuinka palvelut paranevat voimien yhdistämisen jälkeen. Valitettavasti todellisuus on aina ollut se, että palvelut heikkenevät. Erityisesti ne heikkenevät reuna-alueilla.

Olen keskustellut useiden seurakuntien jäsenten kanssa ja kukaan ei kannata yhdistymistä. Seurakuntien johdossa olevat elävät jonkinlaisessa kokoomuslaisessa hurmiossa. Eripuolueiden edustajat ovat ilmeisesti lipsahtaneet samoille urille, koska sieltä ei ole ilmaantunut mitään poikkipuolista sanaa hankkeesta. Kuten aina tällaisessa suuressa hankkeessa, media on valjastettu kertomaan kansalaisille oikea totuus. Totuus on kuitenkin sellainen, että usea on kertonut lähtevänsä kirkosta lopullisesti. Miksi he maksaisivat tyhjästä, jos palvelut karkaavat ja uusia maksuja kehitellään syrjäalueiden asukkaille.

Ei tarvitse olla ennustaja kun sanoo, että heti yhdistymisen jälkeen näemme uutisen, joka kertoo juuri meidän palvelujemme olevan niitä kalliita. Siksi niitä on leikattava ja nostettava hintoja. Sanon tämän kokemuksesta, näin on aina tapahtunut. Ja valitsemamme henkilöt kertovat tämän tapahtuvan pakon edessä. Mitään pakkoa ei ole. On vain menty yhden totuuden perässä niin pitkälle, ettei enää nähdä kunniallista paluuta mahdolliseksi. Kannattaisi lukea satu keisarin uusista vaatteista iltaisin. Oikein ajatuksen kanssa. Saavatko mummot ja papat yhdistymisen jälkeen Näljängällä tai Hossassa paremmat palvelut?

Toinen parempaa palvelua muka tarjoava lähde on Yle Kajaanin toimitus. Aikoinaan Jura Tarvasmäki teki sellaista asiakaslähtöistä maakuntaradiota, josta ikääntyvät kainuulaiset tykkäsivät. Juran lähdettyä alkoi uusiaika. Toimittajat alkoivat keskenään räkättää aamusta iltaan ja kertoa navanalusjuttujaan. Aamunlehtien lukua ja sen toistamista kokopäivän. On se helppoa uutistoimittamista ja juontamista, kun luetaan radiossa toisten tekemiä juttuja ja kerrotaan toimittajien omia ajatuksia aiheesta. Ei enää kunnollista taustoittamista, ei enää puolueetonta toimittamista. Nyt toimittajien tärkein asia on kertoa omasta perheestään ja omista paskalla käynneistään.

Maakuntalehtemme Kainuun Sanomien mielipidepalstalle oli Ilmari Schepel kirjoittanut tänään aiheesta oikein hyvän jutun. Ainoa huono asia oli se, että hän pyyteli etukäteen toimittajilta anteeksi. Hän pyyteli anteeksi sitä, että hän oli pakotettu kirjoittamaan negatiivisen artikkelin Yle Kajaanin toiminnasta. Nän voi toimia vain suomalaisuuden ytimeen päässyt ihminen. Ilmari on oppinut. Hän pyytelee ensin anteeksi. Ei hyvää päivää! Yle Kajaanin lähetykset ovat pelkkää roskaa. Kuuntelen aamuisin Yleltä uutiset ja käännän hyvin nopeasti kanavaa musiikkipitoiselle puolelle.

Harri Nousiainen on sellainen toimittaja, että häntä kuuntelen usein Ouluradion lähetyksissä. Hänessä on vielä jäljellä vanhaa koulukuntaa. Hän arvostaa kuuntelijaa ja lähetys tehdään kuuntelijalle. Ei toimittajalle.

Avainsanat: kainuunseurakuntienyhteenliittyminen, palvelutparanevat, , keisarinuudetvaatteet, ylekaajaani, juratarvasaho, harrinousiainenyleoulu

036 Rasismia ja ahdistelua

Tiistai 6.2.2018 klo 11:04 - yrjöpoeka

En varmasti ole yksin mietteissäni ihmiskunnan ja erityisesti suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Näen suomalaisen yhteisön ahdistuneena ja mieleltään epävarmana epäilevän kaikkea suomalaisuudestaan. Suomalaiset ovat jatkuvasti pyytelemässä anteeksi muilta kansoilta, vaikka nämä eivät mitään anteeksipyytöjä vaatisikaan. Suomalaiset yrittävät epätoivoisesti kertoa ulospäin, kuinka me olemme tarkkoina kaiken epäasiallisen toiminnan suhteen.

Rasismi on sana, jossa yritämme näyttää ulospäin puhtoisilta pulmusilta. Perustamme toimikuntia oikein etsimään missä vahingollisia sanoja piilee. Vaikka ne olisivat olleet kielenkäytössämme jo enemmän kuin sata vuotta. Ja vaikka sanat olisivat sellaisia, mitä ei kansalainen edes osaa pitää epäsopivana. Sanat eivät välttämättä osoita meille, että niissä voi piillä rasismin siemen. Tänään lukiessani uutisia lintujen nimien muuttamisista, en enää tiedä itkeä vai nauraa. Toimikunta on etsinyt lintujen nimistä epäasiallisuuksia ja nyt he nohevina esittävät muutoksia. 1800 luvun alusta asti tunnettu Kafferikiitäjä on muutettu nyt Häätökiitäjäksi. Birdlife Suomen valta ei riitä kuitenkaan sen latinankielisen nimen muuttamiseen. Siksi Apus kaffer säilyy sen oikeana nimenä, eikä sitä muuteta missään. Kafferien perilliset eivät varmasti osaa olla tarpeeksi kiitollisia suomalaisten työlle. Eivät he edes tiedä Suomen olemassaolosta.

Eiköhän kohta joku taho esitä vaikkapa rakennustarvikkeiden nimien tarkistamista ja tutkimista onko niissä rasismia tai muuta epäsopivaa. Tutkinnan voisi aloittaa ilmastointiteipistä. Paremmin se tunnetaan jesarina, jeesusteippinä ja lienee sillä vielä lisääkin pitäviä muotoja. Koulukirjojen ja yleensä kirjojen nimiä on niin valtavasti, että siellä riittää tutkimista monelle aktiivityöttömälle. Toimikunnat on tietysti nimitettävä poliittisella mandaatilla. Siksi on sopivaa aloittaa työ Suomen itsenäistymisen alkuajoilta. Oliko sota minkä niminen, siinä hurahtaa seuraavat satavuotta kivuttomasti.

Maailma on henkeään pidätellen seurannut ns. metoo-kampanjaa. Kukaan ei ole turvassa julkkisnaisten muisteluilta monenkymmenenvuoden takaa. Tyrkkyinä toimineet tähtöset ovat edistäneet aikoinaan uraansa mogulien sylissä ja nyt he ovat päättäneet avautua. Useilla näistä ulkomaan tähtösistä on parasta ennen päiväys mennyt ja nyt he kertovat kaikille, että joku on joskus halunnut minuakin. Todisteita ei kukaan kaipaa, he ovat oikeassa. Voi sitä mogulia, joka ei ole aikoinaan huomannut liehitellä aivan kaikkia tähtösiä.

Sinänsä tämä kampanja on oikea ja sen sanoma todella vakava. Naisten ahdistelu on arkipäivää kaikkialla maailmassa. Joissakin kulttuureissa, kuten Intiassa, pienet lapsetkaan eivät ole turvassa. Nyt maailmalla on huomattu sellaisia taideteoksia, joissa on kuvattu alastomia naisia ja vanhempia miehiä heitä vokottelemassa. Suomessa herättiin ja Akseli Gallen-Gallelan teos Aino-triptyykki on nyt joutunut mestattavaksi. Kalevalan tarustossa Aino mieluimmin hukuttautuu kuin antautuu vanhalle Wäinämöiselle.

Olemme me melkoinen kansakunta. Hurahdamme kaikkeen mahdolliseen joka nousee päivän puheenaiheeksi. Meidän sisäämme on asennettu toisten miellyttämisen halua.

Haluamme että meitä paijataan sanomalla: Olette kuuliainen ja kiltti kansa. Teidän on taivasten valtakunta.

Avainsanat: rasistilinnut, birdlifesuomi, kafferikiitäjä, jeesusteippi, akseligallengallela, ainotriptyykki

035 Tasavalta kriisissä

Maanantai 5.2.2018 klo 10:08 - yrjöpoeka

Odotan malttamattomana, kuka laittaa alulle hankkeen valtiojärjestelmän muuttamiseksi kuningaskunnaksi. Aloitteessa pitäisi vähintään vaatia pikaista kansanäänestystä. Ei liene kenellekään vaikeata arvata, miksi pohdiskelen tätä. Tasavallan presidentin puolison synnytettyä pojan alkoi sellainen rumba, ettei moista ole nähty. Ei edes yhdessäkään nykyisessä kuningaskunnassa. Mikäli joku tuon aloitteen pykää, on oletettavaa että satojatuhansia allekirjoittajia löytyy.

Olen tietysti onnellinen siitä, että presidentille on syntynyt lapsi. Olen toisten mukana toivottamassa onnea tuleville vuosille. Niin työssään kuin perhe elämässään. Tasavaltaisen demokratian kannattajana haluttaa kuitenkin hieman kirjoittaa näistä näkyvissä olevista ylilyönneistä. Aivan ensimmäiseksi ryhdyttiin pohtimaan lapselle nimeä. Lehdet kilvan laittoivat lukijoita tämän asian äärelle. Naistenklinikalla oli jonkun sukuun syntynyt tyttö. Heti oli ehdottamassa pojalle vaimoksi ja prinsessaksi.

Tietysti lapsen pitää päästä päiväkotiin ja sitä voi viikko- ja päivälehtien avustuksella pohtia nyt viikkokausia. Mikä on se päiväkoti ja olisiko se nimettävä presidentilliseksi päiväkodiksi? Lastenklinikkaa oli jo ehdoteltu, joten kyllä meillä riittää tuleville viikoille ja kuukausille pohdittavaa. Heti on aloitettu pohdiskelu siitä, sopiiko presidentin virka-asunto miten lapsiperheelle. Pohjaton uteliaisuus ja kateus saa myös aprikoimaan, kuka maksaa Jenni Haukion sukulaisten muonituksen ja asustelun virka-asunnolla. Sauli pian säntillisenä kamreerina ilmoittaa, että hän maksaa kymmenykset suvun muonituksista valtiolle.

On meillä tottaste vieköön mukavaa pohdittavaa. Naapurimaamme Venäjän presidentti on kyllä nyt kateellinen. Hänen tulisi etsiä pikaisesti vaimo, joka aloittaisi onnellisen odotuksen. Vaalien tuloksesta hän ei ole huolissaan. Erimieliset vangitaan tai pelotellaan. Taatusti on parempi prosenttitulos äänestäjistä kuin Sauli Niinistöllä. Mutta tuota hypetystä ja gloriaa hän ei saavuta. Kukaan ei lähetä hänelle tuhansia pareja villasukkia. Sauli voisi kyläillessään jakaa hyvänmielen tuotteina muutamia ylimääräisi pareja.

Presidentillisiä vauvanlaatikoita rakennellaan aivan talkoilla. Halpisversioita voitaisiin sitten myydä muualle maailmaan presidentin logolla varustettuna. Oltaisiin kun kuninkaallisia hovihankkijoita. Pian olisi edessä pienokaisen koulun valinta ja sen tulisi saada myös logo seinään. Hyvän koulutuksen jälkeen nuorukainen olisi valmis turvalliseen ja kansan haluamaan vallanvaihtoon. Tästä voisi aloittaa hyvin monenlaisia kilpailuja hovin virallisten lehtien avustuksella. Tottahan sellaisia medioita tulee meillä olla.

Kuningaskunnan nimestä olisi saatava kansanäänestys. Toimikunta valitseisi muutamia kansalaisten ehdotuksia ja kansan sanottua sanansa valtiomme saisi kuningaskunnan statuksen. Ensimmäisen kuninkaan nimestä tulisi myös kansalaisten sanoa sanansa. Miltä tuntuisi nimenä Wäinämö I? Valtion nimenä Salen valinta? Kuten huomaatte, alan itsekin jo pohtia liikaa tätä aihetta. Siksi jätän tulevan kansan kärttyisiin käsiin.

Kallion kirkko on jo sanansa sanonut. Jos joku olis kertonut, että myös kirkon piirissä on tilausta kuninkaallisille ajatuksille, en olisi uskonut. Mutta toisaalta, kuninkaastahan kirkko kertoo. Sen voitte lukea tästä jutusta. 

Avainsanat: haukionsynnytys, mikälapsellenimeksi, presidentillinennaistenklinikka, kuninkaallinenhovihankkija, wäinämö1, kallionkirkkorulettaa

034 The Ruthless Raja 2018 ajatuksia

Sunnuntai 4.2.2018 klo 17:04 - yrjöpoeka

Useita viikkoja olen joutunut todella miettimään ja samalla pelkäämään, mitä luonto voi tarjota tähän hiihtotapahtumaan. Testihiihdon aikan kaksi vuotta sitten satoi taivaalta lunta tuulen auttamana niin paljon, että turvallisuussyistä keskeytimme tapahtuman. Viime vuoden tapahtuman pääosan meinasivat alkumatkalla viedä reitin polkeneet kelkkailijat. Nyt pelkäsin todella kovan pakkasjakson alkamista. Itse pelkäsi vielä enemmän sitä, että en pysty olemaan mukana. Luonto on ottamassa otteen minusta itsestäni. Sain hieman armoa ja pääsin mukaan aistimaan tunnelmaa.

Nimenä tapahtumalla on armoton raja ja sen opin tuntemaan rajavartioston tehtävissä useina vuosikymmeninä tällä samaisella reitin alueella. Pakkasta on pahimmillaan ollut lähes 50 astetta. Sadetta ja tuulta on riittänyt. Toisaalta luonto on usein myös tarjonnut henkeäsalpaavan kauniita kelejä. Nyt lauantaiaamu 3.2.2018 valkeni pikkupakkasen nipistellessä poskipäitä ja koillisen ilmavirtauksen liikutellessa höyhenenkevyttä lunta.

Reitin teossa äärimmäisen tärkeässä roolissa ovat olleet Hossan moottorikelkkailijoiden takoomiehet. Samoin kunnan palkkalistoilla olevat liikuntapaikkojen työntekijät. Näin oli myös lauantaiaamuna. Kelkat lähtivät liikkeelle ja latu-uraa syntyi puhtaaseen lumeen 160 kilometriä. Kelkkailijoiden panos on todella suuri ja siitä kiitos ja kumarrus heille. Reitillä olevat matkailuyrittäjät ovat mahdollistaneet huollon järjestelyt ja ne sujuivat viikonlopun aikana todella hyvin.

Kitkuinen pakkaslumi oli hienoinen ongelma, mutta hiihtäjät läksivät hymyssäsuin tapaleelle. Kyseessä ei ole kilpailu, vaan enemminkin itsensä voittamiseen tähtäävä ultrasuoritus. Numerolapun saaminen hiihtäjään kiinni voittaa usein kaiken ja vauhti kasvaa. Niin kävi myös tällä kerralla. Neljä ensimmäistä kovakuntoisinta ampaisi sellaisella vauhdilla matkaan, että hiihtivät ylimääräiset 5 kilometriä. Vauhtia se ei suinkaan hidastanut. Onneksi ylimääräiset kilometrit tulivat alkumatkasta. Loppumatkasta sattuneena olisi voinut tulla sanomista.

Kovakuntoisimmat hiihtäjät eivät tästä hätkähtäneet. He kiristivät pikkuhiljaa tahtia ja olivat aivan ensimmäisten joukossa maalissa. Siitäkin huolimatta, että noin puolimatkasta lähteneet saivat etumatkaa. Viimevuonna totesin, että naiset osaavat ottaa tällaisen tapahtuman rennommin. Se piti paikkansa myös lauantain aikana. Raatten Portin huoltopisteessa sain kuulla ja seurata naisten naurua ja ilakointia. Hekin hiihtivät todella kovaa, mutta ilo säilyi rasittavasta reissusta huolimatta. Naisten asenteessa olisi meillä miehillä oppimista.

Sain kyllä nähdä myös miesten rentoa menoa. Useilla Raatteen pisteen ohittaneilla 100-mailin hiihtäjillä oli selkeästi voittajan mieli. He tiesivät selviävänsä maaliin asti. Sen pystyi aistimaan ja kuulemaan tauon aikana. Olin aamulla maalissa näkemässä kahden viimeisen hiihtäjän tulon. Molemmat olivat iloisia selvitessään maaliin. He olivat iloisia upeasta reitistä ja hyvästä huollosta. Keli oli mitä oli, mutta tärkeimpänä oli kuultavissa kiitollisuus itsensä voittamiseen. He olivat yllättyneitä kuullessaan kuinka kova pakkanen oli. Se vaihteli hieman -18 ja -20 välillä.

Kuunnellessa näiden kahden puhetta jouduin salaa pyyhkimään kosteutta silmistäni. He olivat kokemastaan ja näkemästään onnellisia. 22 tuntia hereillä ja jalkojen päällä. Yksin omien ajatusten kera. Nämä kaksi oikein alleviivasivat sen, millaisena olen aina kuvitellut tämän tapahtuman luonteen. Näille miehille oli huippua sekin, että kaikki ihmiset organisaatiossa seurasivat ja valvoivat heidän kulkuaan herkeämättä läpi vuorokauden. Pääsin mekastamaan heille kylpylän kulmalla kuin paremmassakin loppukirikamppailussa. Kello oli aamu 06.00 ja muita liikkujia ei kylpylän läheisyydessä näkynyt. Maalissa odotti sauna, ruoka ja lepo hotellin sängyissä.

Toivottavasti näen kaikki nyt mukana ollet myös tulevaisuudessa hiihtämässä The Ruthless Rajaa. Samoin kuin pyöräilijät. Itse toivon , että saamme palautetta kirjallisessa ja kuvallisessa muodossa. Siten voimme parantaa omaa tekemistämme. Julkinen palaute ja keskustelut esimerkiksi facebookissa ovat mauste ja suola.

Kuten aamulla toiseksi viimeinen hiihtäjä totesi, nyt riittää edes hetkeksi perinteisen hiihto. Tämän hän sanoi hymyssä suin. Levätään ja nautitaan keväästä. 

Avainsanat: theruthlessraja2018, ultrahiihto, endurancekainuu, luontomatkailuyrittäjät

033 Ketunhäntä kainalossa

Keskiviikko 31.1.2018 klo 12:04 - yrjöpoeka

Näin voisi kuvata SAKn masinoimaa lakkoa ja mielenilmaisua tulevana perjantaina. Viimevuoden aikana liitot kävivät hallituksen kanssa neuvotteluja ja siellä oli tämä aktiivimalli esillä. Hyväpalkkaiset johtajat ottivat neuvotteluissa herneet sieraimiinsa ja kävelivät ulos neuvotteluista. Hallitus teki kuten oli aikonut, valmisteli lain ilman ammattiyhdistysliikken apua. SAK oli hiljaa lain hyväksymisen aikana. Sitä ei kiinnosta työttömät, vain omat liittojen jäsenet. SAK oikeasti hylkäsi työttömät lähtemällä neuvotteluista kävelemään.

Nyt he aktivoituivat aktivointimallin nimienkeruun suuren määrän takia ja samalla yli-innostui SDPn Antti Rinne. Nämä tahot kuvittelevat työttömien uskovan heidän puheitaan. Näitä puheita eivät ymmärrä edes omat jäsenet. Juuri kun on pitkästä lamasta päästy nousukierteeseen, pitäisi aloittaa toreilla mekastaminen. Minä luulen aika monen vierastavan tätä yli-innokasta messua. Naurettavuuksiin homma meni eilen illalla A-studion lähetyksessä, kun SAKn Eloranta totesi, että lapset voi ottaa vaikka mukaan työpaikalle, mikäli päiväkoti on kiinni. Haluaisimpa nähdä tehtaan, jossa lapset leikkisivät pitkin lattioita. On elämälle vieraantunut hän.

Suomi sai sunnuntaina uuden tasavallan presidentin veret seisauttavalla äänivyöryllä. Viran vastaanotto on jo huomenna. Vastavalittua presidenttiä kunnioitetaan verta pakkiin huudoilla SAKn ja SDPn toimesta. Eivät muista nämä tahot, mitä presidentti puhui uudenvuoden päivänä. Sen voi lukea tästä. Presidentti on ollut kansanvallan puolestapuhuja ja sen kärkenä hän pitää edustuksellista demokratiaa. Hän on tuonut usein esille sen, että silloin kun maailma on levoton, kansakunnan on harrastettava yksituumaisuutta. Kaikki nämä Niinistön puheet ja avaukset ovat sattuneet kansalaisten sydämiin.

Siksi ei ole ollenkaan ihme, että hän sai äänivyöryn. Kansalaiset hakevat oikealla hetkellä yksituumaisuutta valitsemalla pätevimmän johtajan opastamaan ja neuvomaan. Näyttämään samalla esimerkkiä, kuten hän on tehnyt. SAKn lakkoon pakottamista työläisistä suurin osa on äänestänyt Niinistöä. Kansanvallan ja edustuksellisen demokratian puolestapuhujaa. Nyt SAK ja SDP lyövät väärällä hetkellä jäsentensä edessä nyrkkiä ja mesovat eduskunnan päätösvaltaa vastaan.

Äänestäjä ei ole tyhmä. Juuri siitä syystä vasemmisto ja SAK menettävät jäseniään ja kannattajiaan. Nämä mainitut tahot elävät vielä menneisyyden harhoissa. 1950 ja -60 luvulla pystyivät nämä tahot halvaannuttamaan Suomen. Suomi on nyt voimakkaassa murroksessa ja sen suurimpana aiheuttajana on sosiaalinen media. Enää eivät puoluestraapit ja ay-jyrät voi jäseniään aivopestä. Ihmiset elävät reaali maailmassa ja tieto on valtaa kaikille ja kaikkialla.

Aktivointimallia voi ja pitää kritisoida. SAK jätti edunvalvonnan tekemättä ja on siitä velkaa jäsenilleen ja työttömille. Malli on voimassa ja sen aiheuttamat hankaluudet ja vaivat voidaan ensimmäisen kerran korjata keväällä. Silloin ja sitä ennen, olisi opposition ja ay-liikkeen valvottava sitä. MIkäli odottavat hallituksen peruuttavan lain, he ovat väärällä vuosituhannella. Minä morkkaan hallituksen päätöksiä usein, mutta puolustan samalla demokratiaa. Sitä minä tein myös presidentin vaaleissa. Ja kaikissa sitä seuraavissa vaaleissa.

Aliena vitia in oculis habemus, a tergo nostra sunt.

Avainsanat: aktiivimalli, saknmielenilmaushelsingissä, edustuksellinendemokratia, sosiaalisenmedianvoima, silmiemme edessäovattoistenvirheetselkämmetakanaomat

032 Talvipäivitys

Tiistai 30.1.2018 klo 14:28 - yrjöpoeka

Olen saanut vuodenvaihteen jälkeen toivomuksia, että laittaisin juttua kotiseutuni lumitilanteesta kuvien kera. Maailmalla olevat lukijani haluavat oikean talven kuvia ja kommentteja. Yritän kuvata talven tilannetta nyt hieman.

Lunta on todella satanut. Marrasakuun alusta saakka alkanut talvi toi jatkuvat sateet ja lauhan sään. Siksi järvet eivät saaneet kunnollista jääkantta. Useilla verkkokalastajilla on ollut todella ongelmia, koska jäätilanne on vaihdellut säännöstellyn Kianta-järven virtausten takia. Jatkuva runsas lumisade peitti jäänpinnan ja siksi jää on paikoin aivan pelkkää kohvajäätä. Kuusamon korkeudella oli kunnolliset pakkaskelit ja jäätilanne lähes normaali. Sielläkin on ollut paikkoja, joissa runsas veden virtaus on estänyt jäille menon pitkälle tammikuulle.

IMG_20180103_111402.jpg
Pihapuut taakan alla

Runsaasta lumesta on ollut se haitta, että välillä on ollut päiviä, jolloin ei ehdi muuta tekemään kuin siirtelemään lunta paikasta toiseen. Harvoin on ollut kuorma-autojen omistajilla tällaista onnea. Päivästä toiseen jatkuva lumen ajaminen taajamasta pois. Silti päivisin on kauppojen parkkipaikoilla valtavia lumivuoria ilahduttamassa ihmisiä. Pahimmat haitat Koko Kainuun maakunnan asukkaille lumi aiheutti nyt tammikuussa. Lumi alkoi tarttua puiden oksille jo marraskuun lopulla ja se on pysynyt niissä tiukasti kiinni.

IMG_20180126_143327.jpg
Lunta on ollut mistä liikutella

Lopulta alkoivat puut kaatuilla sähkölinjoille ja melkoinen kaaos vallitsi ajoittain Kainuussa. Ihmiset ovat kuitenkin oppineet elämään oikuttelevan talvenkin kanssa. Kainuun kuntien kriisiajan organisaatiot saivat nyt oikeata harjoitusta. Ei tarvinnut miettiä, mikä on se kriisi mitä harjoitellaan. Nyt harjoiteltiin elävien ihmisten kanssa. Vanhusten elossa ja lämpimänä pysyminen kotonaan tuli kaikkein tärkeimmäksi asiaksi.

Todellinen harjoitus osoitti Kainuulaiset kärsivälliseksi kansaksi. Naapurit auttoivat toisiaan ja katsoivat toistensa perään. Ensimmäisen kerran minun muistini mukaan, aluelle tuotiin SPRn avustuskuormia. Tärkeimpänä asiana sähkögeneraattorit. Paikallisten kauppojen myyjät möivät välillä eioota, mutta tukkuliikkeet huomasivat markkinaraon ja kyllä niitä on täällä nyt myyty runsaasti. Lumen aiheuttamat vauriot metsissä ovat vielä näkemättä. Valtava määrä aivan tässä lähialueilla olevia männiköitä joudutaan korjaamaan keväällä pois. Kaatuneita ja puolestavälistä katkenneita on todella paljon. Lähikadulla oli välillä kaatuneita puita liikenne esteenä.

Maapohja on sulana ja heti kun sateessa oli muutaman päivän tauko, lumipinta laski. Painuminen jatkuu, mutta välillä siihen on tullut uutta pinnalle ja reilusti. Lumen kertyminen lakkaa yleensä tällä korkeudella maaliskuun alkupuolella. Nyt talvi on ollut senverran erikoinen, ettei voi ennustaa mitään. Otetaan vastaan se mitä tulee. Hyvääkin leudosta talvesta on nähtävissä. Lämmitykseen ei kulu niin paljoa energiaa kuin pakkastalvena. Hiihtäjille on riittävästi lunta. Moottorikelkkailijoille ja erityisesti kauppiaille tämä lumenpaljous on ollut mannaa. Valkoista on sekin.

Ohessa muutamia kuvia lumesta ja yksi tuosta kotikadun reunalta männiköstä. Lumi on todella painavaa.

IMG_20180127_134942.jpg
Tolpankujan vierustaa

Avainsanat: lumikaaoskainuussa, loistesähköyhtiö, pelastuslaitoksenvalmiusharjoitus, metsätuhot

031 Jatketaan ihmettelyä

Tiistai 30.1.2018 klo 9:54 - yrjöpoeka

Media on saanut uutta tavaraa presidentinvaalien tuloksesta. Nyt marssitetaan voittajia ja hävinneitä studioon kertomaan miltä nyt tuntuu. Kaikki ihmettelevät kuinka puolueiden ehdokkaat eivät pärjänneet. Puoluesatraapit kertovat sen johtuneen Niinistön ylivoimasta. Totta on, että heti vaalien ensimmäisestä panelista muut osanottajat tajusivat omat roolinsa. He olivat pakollista kauraa median sirkukseen.

Suurten puolueiden puheenjohtajien mielestä kukaan ei olisi pärjännyt nyt Niinistölle. Tämä on heppoinen selitys. Mietitäämpä asiaa. Laura Huhtasaari on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja silti hän pystyi murtautumaan kepun ja sosdemien ohitse. Samoin Väyrynen ohitti heidät heittämällä. Kaksi sellaista ehdokasta, ettei heillä pitäisi olla mitään asiaa johtotroikkaan. Se mikä erotti nämä kaksi, on heidän omitakeinen ohjelmansa.

Äänestäjä näki millaista mössöä vanhat puolueet olivat ja kun heille tarjottiin edes jonkinlainen vaihtoehto he tarttuivat siihen. Kepu ja sossut eivät tarjonneet mitään, ei myöskään vasemmisto. Nyt näiden puolueiden ehdokkaat ja puheenjohtajat kertovat puppua siitä, kuinka Niinistö olisi ottanut heidän esillä pitämänsä asiat omaan ohjelmaansa. Tälle selitykselle nauravat naurismaan aidatkin.

Vihreitten ja sosdemin puheenjohtajat puhuivat eilen kuin automaatista samaa levyä pyörittäen. Toimittajan olisi pitänyt keskeyttää haastattelu ja sanoa, ettei tätä kannata jatkaa. Toistoautomaattia varten ei ajankohtaistoimituksen työaikaa kannata tuhlata. Vasemmisto oli näissä vaaleissa kyllä tehnyt limbo ohjelman. Maailmoja syleilevä rakastaminen ja rauhan sanoma, ei juuri nyt pure. Sen aika oli viime vuosituhannella 1960 ja -70 luvulla.

Olen sitä mieltä, että hyvin erottuvalla ohjelmalla ja raikkailla kasvoilla nämä puolueet olisivat voineet päästä parempaan tulokseen. Sossuilla on hyviä nuoria naisia kasvamassa, ei olisi pitänyt tyytyä vanhoihin, koskla ne pyörittävät herkästi samaa levyä. Sosdemeillä olisi ollut myös yksi Timo Harakka. Hänen kokemuksellaan televisiotyöstä olisi voitu nostaa paljon enemmän kierroksia pelissä. Harakka olisi myös uskaltanut olla räväkkä ja juuri sitä television tuottama julkisuus tarvitsee. Draamaa jolla erotutaan ja tarjotaan katselijalle elämyksiä.

Puolueet olisivat voineet miettiä presidentinvaalia etukäteen. Kaikilla vaaleilla on vaikutuksensa ja niin myös tällä. Vaaleja on tulossa sillä vauhdilla, että edellisten huono tulos tuntuu seuraavissa väistämättä. Sama ongelma on kepulla. He tekivät virheen kun valitsivat Vanhasen kaksi vuotta ennen vaaleja. Tämä tehtiin Väyrysen tien katkaisemiseksi. Vanhanen oli pakotettu sitten ”pitkään marssiin”. Ei nykyajan ihmiset suhtaudu vakavasti moiseen. Kolmen kuukauden ehdokkuus on jo siinä rajoilla, että sitä voisi vielä lyhentää.

Tämä siitä syystä, että ehdokkaat ovat yleensä jo tuttuja kasvoja. Tarvitaan vain uskottava ja raikas ohjelma jolla erotutaan. Television ja sosiaalisen median aikakaudella on myös valtava merkitys ehdokkaan ulkoisella olemuksella. Harmaat seipään nielleet voi heittää suoraan roskiin. Kiltit nössöt joutavat vaikka pyhäkouluja pitämään. Kuten näissäkin vaaleissa televisio paljastaa armotta sellaiset ehdokkaat, joilla ei ole minkäänlaista henkeä asiansa ajamiseen.

Väriä, rosoa, henkeä. Uusia kasvoja. Dixi, et animam levavi.

Avainsanat: niinistönylivoima, puolueidenpuheenjohtajat, pitkämarssi, timoharakka, dixietanimamlevavi

030 Hän ei petä

Maanantai 29.1.2018 klo 13:53 - yrjöpoeka

Suomalainen sananlasku sanoo, kepu pettää aina. Se pitää entistä paremmin paikkansa nyt, päivä jälkeen veret seisauttavien presidentinvaalien. On yksi joka ei petä. Se on pääministeri Juha Sipilä. Kun hän sanoo tekevänsä yhtä ja tekeekin toista, se ei enää yllätä. Kun tähän vatuloinnin mestarin toimintaan pääsee sisälle pitempiaikaisessa suhteessa, siinä on yllättäen järkeä. Siksi hän onkin ainoa kepulaisten joukossa joka ei petä.

Pari viikkoa sitten Sipilä kertoi pääministerin haastattelutunnilla, että tulevat vaalit ovat vedenjakaja. Mikäli tulee huono tulos, hän joutuu vakavasti pohtimaan puolueen puheenjohtajan tehtävin jatkamisen osalta. Kaikki lukivat sen oikein. Jos Väyrynen peittoaa Vanhasen, Sipilä lähtee. Kesäkuussa on puoluekokous ja kepu valitsee silloin puheenjohtajansa. Eilen vaalien todellinen pettymys sai Sipilän kertomaan, että hän muuttaakin mieltään. Nyt hän aikoo ehdottomasti jatkaa. Kantona kaskessa on taas kerran tuttu mies, Paavo Väyrynen.

Väyrynen kokeili kepun kenttää ja on aivan varmaa, että kesäkuussa keskustan kunniapuheenjohtaja ja jäsen sanoo sanansa uudesta puheenjohtajasta. Sipilän ja Vanhasen selän kääntely ja uskotteleminen, ettei Väyrysen prosentit kirpaisseet kertoo kepusta kaiken. Kepun kenttä tuntee Väyrysen ja vanha kettu haistoi ajan olevan oikean Sipilän kampeamiseksi puolueen johdosta. Väyryselle oli itseelleen kuitenkin shokki, kuinka ylivoimainen Niinistö oli. Sen näki televisiossa, kun hän näki tuloksen. Suu muotoili selvästi tutun suomalaisen voimasanan.

Väyrynen tointui nopeasti ja siksi ilme oli iloinen, kun hän kertoi tuloksen olleen loistavan. Siinä hän jätti kertomatta, mihin hän oikeasti tulosta vertaa. Sekä hän, että kepun kenttä vertaa tulosta Vanhasen tulokseen. En ole huono ennustaja jos hyvin pikaisesti helmi/maaliskuun vaihteessa kuulemme voimistuvia vaatimuksia kepun kentältä puheenjohtajan haastamiseksi. Väyrynen todennäköisesti lähettää omia tuttujaan kepun sisällä nostattamaan muutoksen tuulia. Toki kentällä kuuluneet nurinat saavat tästä tuulta purjeisiin.

Väyrynen on varmasti nohevana poliitikkona tajunnut, kuinka hyvin hänen taktiikkansa toi ääniä myös perussuomalaisten kannattajakunnalta. Hänen uusi puolueensa ei ole kenellekään mitään velkaa ja kaikki äänet kelpaavat. Toimittajien utelut vaalien aikana kannattajakunnan äärilaidasta, valuivat kuin vesi Paavon selästä. Paavo osaa ja uskaltaa puhua toimittajien kysymykset solmuun. Monella nuoremman polven poliitikolla, kuten Huhtasaarella, on väärä käsitys Väyrysestä. He luulevat häntä seniiliksi vanhukseksi ja hänen pitäisi olla vanhainkodissa. Paavo itse sanoi vaalien hurmoksessa olevansa kuin nuori varsa. Tämä mennyt vaali todisti hänen puheensa oikeaksi. Hän on aivan yhtä sujuva itsensä kehuja kuin oli nuorena poikasena. Jotkut vanhanevat ikääntyessään, mutta ei meidän Paavo.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa Väyrynen on mukana. Sitten tulevissa eurovaaleissa hän on mukana. Sen jälkeen hän jättää eduskunnan hetkeksi ja lähtee rahan tuntevana Brysselin parempien palkkojen pariin. Toki simpukoillakin on siihen osansa. Sitten Väyrynen on taas eduskuntavaalien ehdokkaana. Kas kummaa. Sieltähän ovat taas tulossa presidentinvaalit.

Paavo ”Väykkä” Väyrynen ei petä.

Avainsanat: vatuloinninmestari, juhasipilä, presidentinvaalit, vanhasenmahalasku, paavoväyrynen, keskustanpuoluekokous

029 Hautarauha uhattuna

Sunnuntai 28.1.2018 klo 18:38 - yrjöpoeka

Naapurikuntani Kuusamon poliittisessa elämässä vaikuttavat luonnonmukaiset vihreät tuulet. Kuusamon entisen vahvan luontoihmisen Reino Rinteen lauseita ja elämän filosofiaa käytetään häikälemättä omien poliittisten tarkoitusperien hyväksi. Reino Rinne varoitti yrityksiä sotkemasta käsiään Kitkajärven ja Kitka-joen puhtaisiin vesiin. Reino Rinne aktivoitui aikoinaan siihen, että vesivoimayhtiöt yrittivät valjastaa Kuusamon kosket. Se taistelu katsotaan voitetuksi Rinteen kovan kamppailun tuloksena.

Mitä tänään tapahtuu esimerkiksi juuri Reino Rinteen Kuusamossa? Vihreitten ydinvoimaexpertti ja kaivosvastustaja Mika Flöjt nostaa kaikessa esiin Reino Rinteen ajatukset ja muiston arvoksi, jota kaikkien Kuusamolaisten on ikuisesti puolustettava. Ajatukset joita Rinne esitti on ensin sidottava omaan aikaansa. Reino Rinne nousi kaikkien luntoihmisten tietoisuuteen, kun Kuusamon vapaina virtaavia vesiä yritettiin vesivoimayhtiöiden avulla valjastaa. Paikallisena aktiivina Rinne onnistui todella hyvin ja olemme hänelle paljosta velkaa. Sen työn ansiona Oulanka-, Kitka- Ja Kuusinkijoki virtaavat vapaina. Kuusinki-jokeen ehdittiin rakentaa pienivoimala sitä varten, että Kitka-jokeen olisi rakennettu iso pato.

Seuratessani keskusteluja olen tullut kyyniseksi siihen, millä tavoin keskusteluja ohjataan. Vihreitten nokkamiehet Mika Flöjt etunenässä kertovat Reino Rinteen kääntyvän haudassa, jos Kuusamon maisemia kaivosmiehet kopeloivat. Mikäli joku esittää kaivoksen avaamista, sitä vastustetaan luontokaupungin imagolla. Rukan vetovoimaa näiden tahojen mielestä katoaa ja luontomatkailu voi sitten laittaa lapun luukulle. Reino Rinne vastusti jokiyhtiöiden mielivaltaa. Rinne ei vastustanut kaivoksia, eikä sellaista työtä, joka tuo työtä ja elinvoimaa Kuusamoon.

Samaan aikaan nämä samat tahot tekevät kaikkensa, että kiinalaisten vyöry Lappiin ja Kuusamoon jatkuu. Minä muistan vielä ajat ennen. Silloin juhannuksena oli Rukalla juhannustanssit ja ihmiset tulivat telttojen kanssa. Niin tulin minäkin. Silloinen Ruka on jo luonnonmukaisena menetetty. Kaikkialle on rakennettu ja lisää on tulossa. Rukan infra on suurempi kuin itse kuntakeskuksen. Suuntaus on edelleen kasvava. Mitä tämä matkailija virta jättää jälkeensä. Tuotujen rahojen lisäksi he jättävät valtaisan jätevuoren. Suuret ihmismassat kuluttavat ympäristöä. Tämä jälki on pysyvää.

Kymmenen kilometrin säteellä Ruka-tunturista, kaikki on kohta useaan kertaan käännetty ja sitten asfaltoitu. Lisää rakennetaan ja kaikki suuret rakennukset muokkaavat ympäristöä. Miksi turismin aiheuttama ympäristön raju muutos ei ole haitallinen, mutta pienikin maan kaivelu saa vastustajat punaiselle. Julkisuuteen tuotetaan toinen toistaan raflaavampia väitteitä. Myrkyt liukenevat ja pölyävät kaikkialle. Eroosio jatkuu hamaan ikuisuuteen jos maahan kosketaan. Samaan aikaan jokainen Kuusamolainen voi käydä tarkastelemassa yhteismetsän tekemiä hakkuita ja sen jälkeen suoritettuja maanmuokkauksia. Se jälki on karua ja aiheuttaa alkuun eroosiota.

Metsityksen ansiosta alueet peittyvät 10-20 vuodessa vihreyteen. Luonto voittaa pikkuhiljaa ihmisen jäljet. Yhtä asiaa luonto ei pysty korjaamaan.

Yhdelle asialle vihkiytyneen vihreän ihmisen jääräpäisyyttä.

Avainsanat: kuusamo, rukatunturi, reinorinne, kuusamonvapaanavirtaavatjoet, turismijajätevuori

Vanhemmat kirjoitukset »