Satunnaiset kuvat

Ruukinkankaan urheilukenttä/kuva Teppo Turpeinen

Uusimmat

Blogin arkisto

059 Suomussalmi-Tahdosta tekoihin

Tiistai 29.11.2011 klo 14:24 - yrjöpoeka

Suomussalmi on toiminut nykyaikaisesti ja saanut palkatun konsultin avulla uuden toimintaansa kuvaavan brändin. Tuon seurauksena Helsingin Sanomat uutisoi (25.11) näyttävästi kunnanjohtaja Matti Mentilän ajatuksen. Tämä tahdosta tekoihin lause kuului: ”Suhtaudumme turvapaikanhakijoiden asuttamiseen avoimin mielin.”

Lisää löylyä antoi Ylä-Kainuu lehdessä (29.11) kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva Huttunen (kesk.). Lainaus: ”Vakavasti harkittava asia, kun meillä kerran on tyhjiä tiloja. Niitä voisivat käyttää turvapaikanhakijat, jotka odottavat sijoitusta. Valtiohan korvaa kustannukset ja myös uusia työpaikkoja syntyisi. Tämä on varteenotettava vaihtoehto ja suhtaudun asiaan positiivisesti. Tämä on yksi mahdollisuus, enkä näe sitä uhkana. Tämä on lähinnä organisointikysymys.”

Loistavaa argumentointia! Lähinnä organisointikysymys!

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen käyttää samasta aiheesta ilmaisua: ”Itse suhtaudun ennakkoluulottomasti, jopa innostuneesti asiaan.”

Ylä-Kainuun Perussuomalaisten puheenjohtajana minulle asetettiin lehden toimesta myös kysymys, mitä mieltä olin kunnanjohtajan lausunnosta. Lainaus: ” Se olisi aika lyhytnäköistä politiikkaa. Tyhjiksi jääneiden tilojen käyttöön on löydettävä kestävämpiä ratkaisuja. Saisimme valtiolta 3 vuotta tuloa, mutta kaikki ongelmat jäisivät myöhemmin meidän hoidettavaksemme. Suomussalmelaisten päättäjien kannattaa harkita asiaa tarkkaan ja käydä vaikka opintomatkalla Kajaanissa. Turvapaikanhakijoiden tuominen syrjäisille alueille ei ole paras ratkaisu, esimerkiksi sopii Lieksan tilanne.”

Mikäli väen väkisin halutaan jokainen kunnan tyhjä asunto täyttää, teen toisenlaisen ehdotuksen. Pääkaupunki seudulla on satoja suomalaisia asunnottomia pitkin metsiä. Heille ei kukaan löydä tyhjiä asuntoja, etenkään pääkaupunki seudulta. Miksi emme tekisi yhteistyö sopimusta Helsingin kaupungin kanssa ja tarjoaisi asuntoja Helsingin asunnottomille? Kielikin olisi sama, selviäisimme ilman tulkkien ja sosiaalitanttojen laumaa. Muutto ystävällisten ihmisten keskelle voisi tuoda näille asunnottomille kokonaan uuden elämän. Helsingin kaupunki ja mahdollisesti myös valtio mukaan ja yhteiskunnan rahaa säästyy. Kaupantekijäisiksi saisimme hyvän mielen.

Olen syyskesän ja -talven aikana useaan kertaan makustellut tuota lausetta ja se ei oikein toimi kunnan tekemisien kanssa. Keväällä Suomussalmelaiset nuoret äidit repäisivät oikein kunnolla ja haastoivat kunnan johdon Ämmänsaaren torille. Heidän aiheenaan oli lasten leikkipaikan saaminen autiolle ja tyhjälle torille. Äitien erinomaisena perusteluna oli torin elävöittäminen kesäaikana. Heidän vaatimuksensa kunnalle oli, että kunta olisi rakentanut yhdelle kulmalle siirrettäviä leikkitelineitä, hiekkalaatikoita ja istuimia.

Mitä teki kunnanjohto, Mentilä ja Huttunen? Sitä ei ole budjetoitu ja tekninen toimi ei ole asiaa suunnitellut ja kunnalla ei nyt ole varaa. Muutaman satasen sijoituksella ja muutaman tunnin työllä paikka olisi jopa äitien toimesta laitettu kuntoon. Johdon perustelut jatkuivat. Pitää miettiä kuinka äitien aloite sopii torin muuhun käyttöön, mutta pohdimme asiaa sitten kun taloudellinen tilanne paranee.

Hyrynsalmella ja Puolangalla, köyhissä naapurikunnissa samankaltaisen asian kanssa ei sen sijaan tarvittu budjetointia eikä suunnittelua. Siellä johto pani kunnan miehet hetkeksi töihin ja kas, leikkipaikat ovat valmiina. Hyrynsalmella sipaistiin myös uusi kevyen liikenteen väylä, kun todettiin lasten koulunkäynnin olevan vaarallista. Tuosta noin vaan! Olen erittäin ylpeä naapurikuntien päättäjien ja virkamiesten tahdosta tekoihin. Tällaisiin pieniin, mutta suuresti ihmisiin vaikuttaviin asioihin ei tarvita nykyaikana byrokratiaa. Ilmeisesti Suomussalmen kunnanvirastolla alkavat työt olla todella niin katselussa, että tällaiset asiat pitää kierrättää koko tyhjän panttina seisovan koneiston läpi.

Jotenkin nauru kuplii ajatuksissani, mutta asia itse on vakava. Suomussalmi-Tahdosta tekoihin.

Avainsanat: suomussalmitahdosta tekoihin, turvapaikanhakijoidenasuttaminen, ryysyranta, ritvahuttusenorganisointikysymys, pientenlastenäitienaloite, leikkipaikkatorille, byrokratiaseisauttaajärjenkäytön, suomussalmenkunnanvirastotyhjänpanttina

058 Työvoimapula loppumassa?

Keskiviikko 23.11.2011 klo 9:58 - yrjöpoeka

Ajankohtainen 2 toi esille ajatuksen, joka on ollut kansalaisten tiedossa. Siitä huolimatta valtion johto on huutanut jatkuvaa työvoimapulaa vuosikausia. Tilanne on samankaltainen kuin oli 90-luvun alussa. Silloin huudettiin työvoimapulaa ja kerrottiin, kuinka pitää hyvin nopeasti tuoda Virosta 150 – 200 000 työntekijää auttamaan mummojen ja pappojen pesussa. Miten kävi? Hyvin pian oli 500 000 työtöntä. Kukaan ei julistanut, että oli tullut puhuttua palturia ja että työvoimapula poistui muilla keinoin.

Nyt päällä olevan työvoimapulan keskellä on aloitettu uudenlainen keskustelu ja puhutaan uudesta termistä, tuottavuusvaje. Tämän arvion mukaan johtajien palkkiot ja optiot voidaan turvata poistamalla 150 000 työntekijää. Tämän arvion perusteella voisi kysyä pääministeri Kataiselta, joko työvoimapula on poistunut? Voidaanko tämän perusteella lopettaa massamuutto maahamme?

Toisaalta viimeiset vuodet on puhuttu myös valtavasta lääkäripulasta. Suomen väkiluku on todella hitaasti noussut ja sekin on melkein maahanmuuton seurausta. Yhden lukemani uutisen perusteella Suomessa oli kymmenen (10) vuotta sitten 15 000 lääkäriä. Muistan kyllä ne ajat, ensimmäisiä oireita oli Kainuussa nähtävissä, erityisesti pienissä kunnissa. Uusimman tilaston mukaan Suomessa on nyt 25 000 lääkäriä, eli 10 000 enemmän kuin 10 vuotta sitten. Nyt lääkäripula on suorastaan katastrofaalinen.

Kannattaako yhteiskunnan subventoida lääkärien koulutukseen valtavia summia, koska pula vain pahenee? Nykysysteemillä ei kannata. Yhteiskunnan laittamalle panostukselle on löydyttävä jokin sanktio ja se voisi olla pakollinen vuosia kestävä terveyskeskus palvelu. Ilman sitä ei voisi toimia Suomessa lääkärinä. Mikäli joku haluaisi ohittaa yhteiskunnan velvoitteet, hän voisi kustantaa lääkäri opiskelunsa itse.

Minulle kyllä, muille ei mitään ajattelu kantaa hedelmää yhteiskunnassa. Yhteisöllinen ajattelu on viimevuosina kokenut täydellisen inflaation. Kaikkea on selitelty yksilön hyvällä ja yksilön vapaudella. Jokainen huutaa vain ja ainoastaan omien oikeuksiensa perään. Tästä osoituksena eilisen päivän aikana kuulin radion uutis lähetyksissä Suomen pystykorva järjestön nokkamiehen ajatuksia koskien lintujen talvimetsästystä.

Haukkuvien koirien omistajana hän ei salli ja hänen johtamansa järjestö ei salli koirattomien metsästäjien harrastuksia. Perusteluina tämä neropatti esitti, että koirametsästystä voisi pidentää syksystä. Toisena perusteena hänellä oli ajatus talvisen metsän lumenpaljoudesta, joka estää liikkumisen luonnossa. Yhtenä ajatuksena hänellä vielä oli, ettei metsälintuja pidä muiden ottaa saaliiksi, se kuuluu pystykorvamiehille. Perustelu oli todellinen pohjanoteeraus.

Koiramiesten metsästys on tekniikan kehittyessä mennyt siihen, että löysätään koira metsään ja seurataan koiran työskentelyä mobiililaitteen näytöltä. Metsäautotie verkosto peittää metsästysalueet todella hyvin ja turhalta liikkumiselta nykymetsästäjä pääsee näin eroon. Tieverkosto on tuonut Suomeen kokonaan uuden metsästäjäsukupolven, autometsästäjät.

Luonnonvarojen kestävässä käytössä lintukantoja voidaan verottaa silloin, kun kannat ovat huipussaan. Talvimetsästystä minä kannatan juuri sillä perusteella. Itse voisin siirtää kaiken metsälintu metsästyksen talveen. Itselläni on haukkuva koira ja pystyn koirani kanssa toimimaan tieverkon ulkopuolella. Siinä vaiheessa kun en itse enää pääse tienreunusojan ylitse, lopetan metsästyksen.

Keskitalven lyhyessä päivässä riistalintujen mahdollisuudet olisivat aivan toiset, kuin syksyisen aamun soratien reunustalla.

Avainsanat: ylenareena, ajankohtainenkakkonen, tuottavuusvaje, liikaatyöntekijöitä, liikaalääkäreitä, minäminäminä, lintujentalvimetsästys, kestäväkehitys

057 Maakuntapolitiikkaa osa 3

Perjantai 18.11.2011 klo 15:37 - yrjöpoeka

Lainaus: ”Puolangan kunta ei hyväksy hallintokokeilun jatkoa. Käydyissä keskusteluissa ei ole pystytty rakentamaan mallia, joka turvaisi peruspalvelut kohtuullisin kustannuksin puolankalaisille.”

Edellä oleva teksti on peräisin Puolangan kunnanvaltuuston pöytäkirjasta 21.6.2011 pykälä 16. Esittelytekstin viimeinen kappale päättyy lauseeseen: ”Maakunnan liittoa ja erityissairaanhoitopiiriä lukuunnottamatta palvelut voidaan järjestää myös isäntäkuntamallilla.” Kirjoitusvirheineen.

Puolangan valtuuston selkärangan katkaisuun on varmasti monta syytä. Yksi on selkeästi isojen kuntien sanelupolitiikka julkisuudessa ja tietynlainen öykkäröinti. Maakuntalehti on ansiokkaasti toiminut sanelupolitiikan äänitorvena.

Puolangan kunnanhallitus ja -valtuusto ei kunnanjohtajan esittelystä halunnut lisätä kunnan maksuosuutta tulevalle vuodelle 2012. Summaksi ilmoitetaan esittelytekstissä 750 000 euroa. Mikäli tämä summa katkaisi mahdollisuuden jatkaa kuntien yhteistä kokeilua sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, jäin miettimään vaihtoehtoa?

Päätösesityksessä mainitaan sana, kohtuullisin kustannuksin. Minua ainakin poliitikkona kiinnostaisi kuulla päätöstä tehdessäni, mitä nämä kohtuulliset kustannukset oikeasti ovat?

Olisi mielenkiintoista nähdä Puolangan virkamiesten laskelmat siitä, miten kustannukset kohtuullistuvat kokeilun jälkeen, toiminnan siirtyessä kokonaan kunnan maksettavaksi? Kuinka kunta saa rekrytoitua työntekijät maakunnanpalkkalistoilta ja millä hinnalla? Kuinka paljon maksavat mahdollisten isäntäkuntien palvelukset? Onko siinä vaiheessa pakko nostaa veroprosenttia?

Useita todella kipeitä kysymyksiä jää ilmaan ja päätöksenteko on perustunut epämääräiseen lauseeseen, kohtuulliset kustannukset. Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui lokakuussa kuuntelemaan Puolankalaisten työntekijöiden tuntoja hallintokokeilun jatkosta. Keskusteluissa kävi selväksi, että työntekijät ja kunnanhallinto puhuivat aivan eri kieltä. Hallinto ei kuule työntekijöiden ääntä, vaikka he kertovat palveluiden jopa parantuneen kokeilun aikana. Työntekijät ovat myös kokeneet suuremman yhteisön tuoman tuen äärimmäisen tärkeäksi työlleen. Tähän saakka työntekijät ovat olleet Puolangan kunnan asukkaita, ovatko he sitä jatkossa?

Paluuta entiseen aikaan ennen kokeilua ei enää ole. Kokonaan uuden palveluverkoston rakentaminen vanhoille raunioille voi osoittautua kohtuullisia kustannuksia suuremmiksi.

 

 

Avainsanat: kainuunhallintokokeilu, kohtuullisinkustannuksin, isäntäkuntamalli, selkärangankatkaisu, työntekijäpulauhkaapuolankaa

056 Isänpäivän jälkeisiä mietteitä

Tiistai 15.11.2011 klo 10:18 - yrjöpoeka

Tänä vuonna sain kokea oikein erinomaisen hyvän isänpäivän! Sain olla mukana Facebookin eräässä isyyteen liittyvässä keskusteluryhmässä, oikein mukava tapahtuma. Isänpäivään kuului aikainen herätys ja koiran kanssa tehty aamulenkki. Lenkillä virittyi oikeaan tunnelmaan hiljaisuudessa ja aamukahvilla ollessani koin, että isänä on ja on ollut hyvä olla. Isänpäivään liittyi myös isovanhemmuus ja olotila ukkina. Tähän saakka olen saanut onnen olla yhden tirhakan tyttölapsen ukki. Nyt olen saanut viestejä maailmalta, että ensivuonna tilanne muuttuu. Optio on kahteen uuteen ukin rooliin ja se on erinomainen parannus. Mihin tästä ehtineekään vuosien varrella?

Presidentti peli ja vaalikuume ovat nousemassa. Ehdokkaiden vaalikiertueet ulottuvat jo tänne syrjäisimmillekin seuduille. Ääniä on vähän jaossa, ilmeisesti kaikki ovat vielä galluppien jälkeenkin tarpeen. Kiertueiden annit ovat vielä olleet aika köykäisiä. Luvataan sitä ja tätä, vaikkeivät ne kuuluisi edes presidentin tehtäviin. Merkillepantavaa on muutos vaalibudjeteissa. Nyt puhutaan jokaisen ehdokkaan kohdalla alle miljoonan euron potista. Ensimmäisessä vaalitentissä televisiossa toimittaja epäili Timo Soinin pyrkimystä, koska hänen budjettinsa on ”vain” 350 000 euroa. Kuten Soini totesi, pelkällä rahalla vaaleja ei käydä. Ihmiset ovat tärkeitä vaalityössä edelleen ja sen arvostusta on syytä korostaa.

Talvivaaran uraani/nikkelikaivos puhuttaa Kainuulaisia. Kaivoskuumeen kyllästämässä Suomessa Talvivaaran ympäristöongelmien räjähtäminen julkisuuteen on positiivinen asia. Kaivosta perustettaessa julkisuuteen luotiin kuva erehtymättömästä teknologiasta. Uusi bio-liuottaminen oli näiden kertomusten mukaan käänteentekevä. Paikallinen media meni tähän mukaan ja kertoi bakteerien tuomasta saasteettomuudesta. Usko ja autuus olivat kuultavissa kaikkien poliittisten johtajien puheissa. Paikalliset epäilijät vaiennettiin tehokkaasti kaivoksen tuomien työpaikkojen ihmeitä tekevällä autuudella.

Kaivoksen ensimmäiset vuodet ovat nyt takana. Laajentuminen vielä kolme kertaa isommaksi on saanut kiivaimmatkin kaivoksen puolustajat avaamaan hieman silmiään. Vuoden jokaisena päivinä kaivokselle vyöryvä myrkkyrekkojen ralli on tuonut ensimmäiset oireet ympäristön saastumisesta. Nyt on viimeinen aika pohtia ympäristöviranomaisten ja kaivoksen omistajien vastuista. Ensimmäinen suolattu järvi toi esille sen, ettei kukaan ollut pohtinut erilaisten myrkkyjen yhteisvaikutuksia mitenkään. Tai sitten siitä ei välitetty.

Suomessa on menossa todellinen kaivoskuume ja Talvivaara on todella hyvä herättäjä. Ympäristöviranomaisten on herättävä ja valvottava, ettei kaikki tapahdu ympäristön ja paikallisten ihmisten kustannuksella. Nykyaikainen kaivostoiminta voi loppua yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Markkinat määrittävät kaivoksen kannattavuuden. Kaivoksen loppuessa jäljet jäävät ja ongelmat. Maailmalla on nähtävissä lopetettujen kaivosten mukanaan tuomia ongelmia. Pörssiyhtiöiden vastuu loppuu välittömästi.

Jokatapauksessa Kainuun tulevaisuuteen kuuluu ehdottomasti kaivannaisteollisuus! Kainuun kivijalka on ollut viimevuosisadalla metsä. Aluksi metsistä otettiin terva ja sen käytön loputtua alkoi metsien hyödyntäminen teollisuuden tarpeisiin. Ne on nyt käsitelty, niihin liittyvä teollisuus ja työpaikat ovat menneet. Pelkkä palvelualoihin liittyvä työpaikkojen lisäys ei tuo Kainuulle elinvoimaa. Kaivosteollisuuden kasvaessa on huolehdittava luonnon ja siihen oleellisesti liittyvän matkailun eduista. Luonto ja matkailu ovat Kainuun tulevaisuutta yhdessä kaivannaisteollisuuden kanssa. Edut eivät välttämättä ole ristiriidassa.

Vastuu luonnosta ja Kainuun tulevaisuudesta on yhteinen.

 

Avainsanat: isänpäivä, Mistätiedänisäntarvitsevan apua?kuinkavoinauttaa, presidenttipelialkaa, talvivaara, bioliuotus, kemikaalienyhteisvaikutus, kaivoskuume, ympäristöviranomaistenvastuu, yhteisvastuu

055 Tasapuolistako?

Tiistai 8.11.2011 klo 9:42 - yrjöpoeka

Viime kevään eduskuntavaalien ”jytky” tuloksen selvittyä, on maassa riittänyt parran pärinää. Puheissa on vilahdellut maailmanlopun tunnelmat ja osa on suunnitellut jopa maasta muuttoa. Pölyn laskeuduttua on aloitettu järjestelmällinen seuranta ja tutkiminen, ketä nämä ”jytkyt” ovat. Osa uusista kansanedustajista on takertunut sanoistaan kiinni ja siitä on riemua riittänyt. Osansa ovat saaneet muutkin kuin valitut kansanedustajat. Paikallisvaltuustojen varamiehetkin on etsitty sanoistaan kiinni ja sen aiheuttamalla uhalla on koko valtakunnan media huutanut tuomioitaan.

Toisaalta on ollut oikein hyvä, että on puhuttu vain perussuomalaisista. Kansalle on tullut viimeistään nyt selväksi, kuinka paljon valtaa perussuomalaisilla on. Viimepäivinä on tullut ns. ”tietovuotoja” joiden avulla on löytynyt vallan mahdottomia. Peräti kaksi puolueen jäsentä on jossakin vaiheessa etsinyt paikkaansa jostakin isänmaallisesta järjestöstä. Sen nojalla valtakunnan televisio lähetti eilen 7.11.2011 A-studiossa ohjelman, jossa selvitettiin perussuomalaisten yhteyksiä kansallismielisiin järjestöihin. Lähetykseen oli haalittu mukaan joku Supon mies kertomaan näkemyksiä toimittajan esittämistä uhkakuvista.

Joskus ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Olemattomista aiheista saadaan valtakunnan ykkösaiheita. Juuri niin kävi eilisen tv-lähetyksen tiimoilta. Vähän villoja, paljon tyhjää porua.

Paljon on viime viikkoina puhuttu kansanedustajien vastuusta hyvään kielenkäyttöön ja vastuuseen sanoistaan. Olen asiasta samaa mieltä. Kansanedustajan on pystyttävä ilmaisemaan itsensä selkeästi ja hänen tulee miettiä sanomisiaan paljon tarkemmin kuin tavallisen kadunkulkijan. Tämä sääntö ei kuitenkaan näytä koskevan kaikkia kansanedustajia.

Halla-ahon ja Hakkaraisen puheista nousee poru heti, kun he suunsa aukaisevat. Ensimmäisen kauden kansanedustajan Alexander Stubbin sanomisista media melkein myhäillen vaikenee. Hänet on leimattu joka äidin unelmavävyksi ja kultapojuksi. Lisäksi hän kuuluu kokoomuksen kultapossukerhoon. Ainoastaan Helsingin Sanomat ja Aamulehti kommentoivat viikolla kultapojun kielenkäyttöä kriittisesti. Muutoin ei hänen sanomisensa saa kansanliikettä aikaiseksi, vaikka sanomisen foorumi oli paljon kovempi. Foorumina toimi Pohjoismaiden neuvosto.

VMP, EVVK, siinä elämään jäävä lyhenne hyvin artikuloivan Stubbin sanavarastosta. Hesarin jutun mukaan suomennettuna lyhenne kuuluu: ”vittu mitä paskaa, ei vois vähempää kiinnostaa”. Sinällään napakkaa tekstiä ja kertoo siitä, minkälaisen arvostuksen kokoomuksen kultapoika neuvostolle antaa. Pitäisi sitä arvostaa, koska kokoomuksen Kimmo Sasi valittiin neuvoston presidentiksi!

Tarkoin uusien edustajien kielenkäyttöä seuraavalta medialta odottaisin edes hieman enemmän tasapuolisuutta. Mutta lienee aivan turha toivomus. Mielestäni on aivan eri asia mitä Stubb sanoo, kuin mitä joku perussuomalaisten paikallisosaston jäsen sanoo tai tekee.

Näillä mennään.

Avainsanat: jytky, kansanedustajienkielenhuolto, suojelupoliisitutkii, perussuomalaistavaltaa, vittumitäpaskaa, eivoisvähempääkiinnostaa, sasistapresidentti

054 "Röntsy-markkinat"

Perjantai 4.11.2011 klo 21:48 - yrjöpoeka

Perinteiset kekrimarkkinat on jälleen pidetty. Väkeä kävi paikalla runsaasti ja kenttäkeittiön hernekeitto löysi tiensä markkinayleisön vatsoihin. Perinteinen markkina tapahtuma oli kokenut runsaasti muutoksia ja muutoksista voidaan olla montaa mieltä. Tapahtumaan oli liitetty sisätiloissa oleva kirpputori tapahtuma ja teatteri esiintymiset. Ulkopaikoilla oli vain kenttäkeittiö ja perussuomalaisten teltta, josta annettiin tapahtumayleisölle luettavaa mukaan.

Yleisön mieltä kaiversi todella paljon valtakunnan tason politiikka. Kreikka oli jokaisen mielissä ja Suomen lainarahoitus pankkien pohjattomiin säkkeihin. Kaikki juttusillamme käyneet antoivat kipakan palautteen nykymenolle. Mikäli olisimme pitäneet mielipidetiedustelun, olisimme saaneet murskaavan tuomion hallituksen toimille.

Kainuulaisista asioista markkinayleisöllä oli päällimmäisenä huoli koko Kainuun tulevaisuudesta ja sosiaali- ja terveystoimesta. Ihmiset haluavat palvelua, eivät turhia seiniä ja hallintoa. Jokaisessa Kainuun kunnassa olisi järjestettävä kansanäänestys, jossa ihmisiltä kysyttäisiin selkeillä kysymyksillä mitkä asiat ovat Kainuulaisille tärkeimmät. Ovatko kunnantalojen miljoonaremontit nykypäivää, vai pitäisikö kaikki liikenevät eurot siirtää palveluihin? Oma arvioni palautteesta on selkeä. Nyt on panostettava palveluihin ja kuntien rakenteita on höylättävä nopeasti ja virkoja on yhdistettävä.

Ensimmäisen kerran maakuntalehti otti todella asiallisesti lautakunnan huolet ensivuodesta ja kuntien antaman rahan riittämättömyydestä. Annan pelkkää plussaa nyt pääkirjoituksen laatijalle. Olen tehnyt useana vuonna esityksiä niin blokissani ja myös lehtikirjoituksissa erityisesti Ylä-Kainuun kuntien rakenteeseen. Nyt myös maakuntalehden pääkirjoittaja on tullut samoihin tuloksiin.

Tulevat vuodet sisältävät kaksi tärkeää asiaa, jotka vaikuttavat lisääntyvään rahoitustarpeeseen. Ensimmäinen on työntekijöiden nopea keski-iän nousu. Se tuo lisää sairaslomia ja se on kuluvana vuonna ollut selkeästi näkyvissä. Siihen auttaa vain ja ainoastaan uusi palkattu ammattitaitoinen työvoima. Toinen tekijä on koko väestön ikääntyminen ja sen aiheuttama paine terveydenhoidossa ja vanhustenhuollossa. Palkkojen ja kustannusten nousu on myös aiheuttamassa kestämättömän tilanteen.

Mikäli meno jatkuu nykyisenä ja kunnat päättävät jatkossakin rahoituksesta, kokeilu voidaan lopettaa. Yhtenä vaihtoehtona on, että sosiaali- ja terveyslautakunta lopetetaan tarpeettomana. Alimitoitetuista budjeteista päättäminen, ei ainakaan minua kovin pitkään miellytä. Samaan aikaan laitetaan rahaa esimerkiksi kunnantalon kattoon. Nykyaikainen ilmastointi on tietysti mukavaa, mutta se ei auta kuntalaisia. Kuntien tuottamat voitot siirretään toisarvoisiin asioihin.

Jatkan asioiden pohtimista taas tuonnempana. Nyt siirryn pohtimaan perheasioita vaimoni kainaloon.

 

Avainsanat: kekrimarkkinat, kenttäkeittiö, hernekeittoontodellahyvää, maakuntapolitiikkapuhuttaa, pelkkääplussaa, kuntarakenneonremonttiavailla, perheonparas

053 Maakuntapolitiikkaa osa 4

Torstai 3.11.2011 klo 21:59

Vuoden 2012 budjetin käsittely jatkui lautakunnassa. Edellisen kokouksen keskeyttänyt oppisopimuskoulutus tulee lautakunnan viralliseen käsittelyyn 9.11 ja luvassa on tiukka vääntö. Minulle itselleni ja aivan varmasti koko lautakunnalle tuli selväksi se, että lautakunta oli joutunut virkamiesten lattiamatoksi. Seuraavan kokouksen jälkeen jää nähtäväksi, mikä on virkamiesvastuu.

Lautakunnan hyväksymä ensivuoden budjetti on saanut aikaan napakkaa keskustelua maakuntalehden nettisivuilla ja keskustelu on räväkkää toreilla ja turuilla. Lautakunta joutui toisen kerran peräkkäin hyväksymään hallinnon antaman tiukan raamin. Tällä kertaa lautakunta oli yksimielinen siitä, että tilanne ei voi jatkua näin. Lautakunta kirjasi selkeästi oman näkemyksensä budjettiin ja se tekee hyvää tulevalle keskustelulle julkisuudessa ja seuraavassa maakuntavaltuustossa.

Tänään sain olla mukana Suomussalmella pidetyssä ikääntymispolitiikan seminaarissa ”Plussan puolelle!” Seminaari kesti koko päivän ja sen anti oli erittäin hyvä. Alustajat ympäri Suomea saivat todella hyvän ilmapiirin valoisilla esityksillään. Poissa oli jatkuva itku ja valitus Kainuuta uhkaavasta vanhustulvasta. Oli kerrassaan loistava päivä!

Huomenna on vuorossa ulkoilupäivä. Suomussalmella pidetään perinteiset ”Röntsy-markkinat” ja olen mukana menossa. Toivottavasti sää pysyy sateettomana ja tuulesta ei ole haittaa. Toivottavasti ehdin saada annoksen Rajasisarien keittämää mainiota hernekeittoa.

Sitä odotellessa.

Avainsanat: alimitoitettubudjetti, kuntienriittämätönrahoitus, kainuunhallintokokeilutiensäpäässä, plussanpuolelle

052 Maakuntapolitiikkaa osa 3

Tiistai 1.11.2011 klo 10:09 - yrjöpoeka

Puolanka tuli tutuksi lautakunnan kokoontuessa siellä viime viikolla. Lautakunnalle ja ainakin itselle, jäi hieman ristiriitainen kuva Puolangan ongelmista. Mukana olleet luottamusmiehet olivat aivan eri mieltä palveluista, kuin paikalla olleet Puolankalaiset työntekijöiden edustajat. Paikalla olleet luottamusmiehet pitivät palveluja surkeina ja työntekijät olivat kokeneet saaneensa paljon suuremmasta työyhteisöstä ja että usea palvelu on paljon paremmalla tolalla nyt. Asiat joihin työntekijät kaipasivat parannuksia, olivat sellaisia, että ne saadaan korjattua ilman suuria kustannuksia. Tilaisuudesta jäi kokonaisuudessaan oikein positiivinen kuva ja uskon hallintokokeilun jatkuvan siten, että Puolanka on mukana jatkossakin.

Lautakunta joutui jättämään pöydälle ensivuoden talousarvion ja kokoontuu uudelleen asiaa pohtimaan 2.11. Talousarvion raami on tiukka ja siihen sisältyvä oppisopimuskoulutus on yllättävä.

Aihetta on käsitelty nyt myös julkisuudessa ja eilisen päivän aikana sain kipinöitä tutustuessani tarkemmin Kainuun Radion tekemään juttuun. Uutinen on raflaavasti kirjoitettu, Kainuussa kiistellään oppisopimuskoulutuksen maksajasta. Lautakunta ei suinkaan kiistellyt aiheesta. Lautakunta halusi tietää, kuka ja millä mandaatilla on tuonut oppisopimuskoulutuksen sosiaali- ja terveyslautakunnalle? Lisäksi halusimme seikkaperäisen selvityksen maksajasta, koska sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole asiassa itse ollut aloitteellinen.

Olen pitänyt maakunnan talousjohtaja Asta Tolosta järkevänä ja tolkun naisena. Nyt uutisoinnin mukaan pitänee korjata mielipidettä. Argumenttien loppuessa talousjohtaja heittäytyy populistiksi ja maalailee uhkakuvia, mikäli lautakunta ei tee niin kuin ”joku” jossakin haluaa. Uhkailua Thaimaalaisilla, tämä on aivan uskomatonta tuubaa!

Maakunnan ammatissa työskentelevä henkilöstö on tiukoilla nykyisissä tehtävissään. Nyt pitäisi työn ohella pystyä ohjaamaan ja valvomaan useita kymmeniä ammattitaidottomia opiskelijoita. Talousjohtaja Tolonen uskoi tällä pystyttävän vaikuttamaan sosiaalipuolen uhkaavaan työvoimapulaan. Kyllä tällä pula vain pahenee, kun ei ehditä hoitaa omiakaan töitä. Ainoastaan valmis koulutettu ammattilainen auttaa nykyistä henkilöstöä jaksamaan.

Oppisopimuskoulutettu ja siihen laitettu raha ei välttämättä realisoidu jatkossa mitenkään maakunnan omaan työvoimaan. Koulutettu voi mennä ja hakea mihin jatkossa haluaa. Kaiken lisäksi hän joutuu kilpailemaan muiden ammattikoulutuksen saaneiden kanssa, avoimeksi julistetuista toimista.

Esitetyt huolet ja murheet eivät edelleenkään kerro, kuka on se taho tai henkilö, joka tätä oppisopimuskoulutusta ajaa kuin käärmettä pyssyyn? Lautakunta ei ole esittänyt sellaista tarvetta.

Mielestäni ammattioppilaitokset kouluttavat alan ammattilaisia ympäri Suomea ja me emme tarvitse oppisopimuskoulutusta tässä tilanteessa. Mikäli talousjohtaja haluaa estää uhkaavan työvoimapulan, hän voi osoittaa tuon miljoonan euron potin palkkauskustannuksiin. Mielestäni suurin uhka on ollut nyt ja jatkossakin, rahan puute. Mikäli kunnat osoittavat riittävästi rahaa työvoiman palkkaamiseen, lautakunta hoitaa rekrytoinnin pikaisesti. Työvoimaa on vielä, rahaa ei.

Kunnat ovat esittäneet tiukkoja teesejä kaikista työvoiman lisäyksistä ja pitävät tarkoin silmällä sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemisiä. Miten kunnat reagoivat kustannusten kasvuun ja siihen, että hyöty ei jatkossa välttämättä palaudu maksajalle?

Vaikka talousarvio raamia nostettaisiin, en näe oppisopimuskoulutuksesta sellaista hyötyä, että sitä kannattaisin lautakunnassa. Talousjohtajan esitys uutisen mukaan on, ettei raamia voi nostaa ja silloin on vielä helpompi vastustaa sitä.

 

 

Avainsanat: maakunatpolitiikkaa, puolankaonmukanahallintokokeilunjatkossa, talousarviojätettiinpöydälle, talousjohtajapopulistina, käärmettäpyssyyn, työvoimapulauhkaakainuuta,