Satunnaiset kuvat

Syyskuinen aamu

Uusimmat

Blogin arkisto

051 Ihmettelyä

Torstai 28.6.2012 klo 6:42 - yrjöpoeka

Kainuun kunnat ovat pitäneet kesäkuun aikana tilinpäätöskokouksia ja niiden viesti on yhteneväinen. Kunnilla olisi näiden uutisointien mukaan mennyt ihan hyvin, mutta kuntayhtymä siirtää tappiot kuntien maksettavaksi. Kysyä voi mitkä tappiot?

Kainuun maakuntakuntayhtymä tuottaa kaikille Kainuun kunnille sote-palvelut ja toisen asteen koulupalvelut. Kuntalaisten palvelutarve on kasvanut tasaisesti ja kunnissa on uskottu suuruuden ekonomian tuovan lopulta selkävoiton taloudesta. Kunnat ovat omissa neuvotteluissaan laittaneet useana vuotena aivan liian vähän rahaa omien kuntalaistensa palvelutarpeisiin. Kuntayhtymän on kuitenkin pitänyt hoitaa kaikki lakisääteiset velvollisuudet ja lasku näistä tulee kunnille nyt jälkijunassa.

Kainuun mahtipuolueet keskusta ja vasemmistoliitto ovat useita vuosia hehkutelleet, kuinka paljon on säästetty kainuulaisten varoja kuntayhtymän ansiosta. Tampereen yliopistolta on tilattu tutkimuksia jotka todistavat kaikille, kuinka hyvin täällä menee. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat säestäneet tätä hölmöläisten peiton jatkamista. Tutkimukset ovat oikeassa siinä, että rahaa on kulunut vähemmän ja että palvelut ovat alueella keskittyneet kuntakeskuksiin. Syrjäiset alueet ja pienten kuntien palvelut on ajettu alas.

Yksi asia näiltä puolueilta ja johtajilta on kaikessa tohinassa jäänyt huomioimatta, tai sitä ei ole osattu hehkutuksen keskellä arvioida. Kainuulaisten palvelujentarve on jatkanut kovaa kasvuaan ennusteiden mukaan. Sitä tarvetta ei voi tehdä maan keskiarvoa vähemmillä summilla. Kainuun pitäisi kaiken järjen mukaan olla väestörakenteensa takia, koko maan kallein maakunta palveluiden osalta.

Hyrynsalmen kunnanvaltuuston uutisoinnissa paikallislehdessä asia tuotiin esille näin. ”Ilman kuntayhtymän maksuosuutta kunnan talous olisi 450 000 euroa plussalla ja vuosikate Keräsen mukaan 40 000-50 000 ylijäämäinen.” Suomussalmella olisi ollut ylijäämää 1 800 000 tuhatta, mutta siitä piti lohkaista tälle inhalle kuntayhtymälle 1 400 000 euroa. Väkisin tulee mieleen, että kunnat olisivat valmiita nykypäättäjilla lopettamaan kuntalaistensa palvelut.

Vuonna 2013 on voimassa toinen meno. Enää ei vaaleilla valita maakuntavaltuustoa, vaan kuntayhtymän hallintoon valitaan puolueiden toimesta sellaiset kellokkaat, jotka ovat kilttejä. Nykyinen demokraattinen järjestelmä oli kuntien johdon mukaan epäonnistunut, koska maakunnan sote-lautakunta alkoi esittämään todellisia lukuja palvelujen tarpeesta.

Juhannuksen alla tilinpäätöskokouksessa tuli Suomussalmelta sitten varsinainen kultajyvä tulevaisuuden ratkaisuihin. Kunnahallituksen puheenjohtaja Ritva Huttunen (kesk) oli tämän neronleimauksen äiti. Huttunen ehdotti kunnan väestötappion muuttamiseksi ja tyhjien asuntojen täyttämiseksi massiivista maahanmuuttoa. Hän oli uutisen mukaan saanut erittäin positiivisen kuvan Pudasjärven kaupungin ratkaisusta. Siellä oli hänen mukaansa maahanmuutto nähty positiivisena mahdollisuutena myös työpaikkakehityksen kannalta. Kertakaikkisen nerokasta! Tällaisia ”ajatusten Tonavia” voi syntyä vain keskustan ajatushautomosta.

On todella harmi, että nämä nerokkaat ajatukset ja uutiset eivät ole lehden verkkoversiossa kaikkien Suomen kansalaisten saatavilla. Tästä on tehtävä esitys paikallislehden toimitukseen. Ylä-Kainuu paikallislehti saisi runsaasti uusia lukijoita ja uteliaita tulvisi kuuntelemaan Huttusen nerokkaita ajatuksia.

Suomen suvessa syntyy muutakin kuin kärpäsiä!

Avainsanat: tilinpäätöskokous, kainuunmaakuntakuntatyhtymä, selkävoittotaloudesta, kainuunmahtipuolueet, hölmöläistenpeitonjatkaminen, kultajyvä, pelastuksenamaahanmuutto, ajatustentonava, ajatushautomo

050 Suomalaisia kysymyksiä

Torstai 21.6.2012 klo 9:41 - yrjöpoeka

Utelias nuori mies Suomussalmen korvesta laittoi vastattavakseni muutamia kysymyksiä ja yritän vastata niihin.

Suomalainen maanpuolustus on ajettu todella alas. Maailma ei ole muuttunut ihmisineen paremmaksi, jotta miekat voisi takoa auroiksi. Maanpuolustusta tarvitaan aina ja suomalainen malli on ollut todella hyvä. Puolustustahto on kasvanut omista kansallisista kokemuksista. Kysymyksesi Nato jäsenyydestä on saanut aikaan parranpärinää monella suunnalla. Jäsenyyden vastustaminen tai puoltaminen on osa poliittista peliä. Suomi on aina hakenut läntistä viitekehystä, kun on joutunut pohtimaan maanpuolustustaan. Nato kuuluu läntiseen viitekehykseen ja Suomi on aktiivisesti mennyt mukaan erilaisiin yhteistyö muotoihin. Varsinainen jäsenyys ei enää mielestäni muuta olemassa olevaa käytäntöä.

Presidentti Niinistö asetti mielestäni kenraali Makarovin puheet sille tasolle mille ne kuuluivat. Maiden päämiehet keskustelevat ja päättävät asioista ja erilaiset koepallot työntekijöiden suunnasta on otettava yksityisajatteluina. Suomettumisen aika opetti osan kansasta lukemaan rivien välitkin ja erilaiset juoksupojat nousivat jopa presidentin tekijöiksi. Maailma on muuttunut ja valtionpäämiehenä Niinistö asetti sanansa oikein. Putin on se henkilö jonka kanssa Suomen presidentti keskustelee.

En ole seurannut verkkomedian sivustoja. Kyseisen sivuston uutisoinnit vaikuttavat hyvltä, mutta pitää miettiä mitä ja keitä varten sitä tuotetaan? Onko se vapaata tiedonvälitystä vai ohjaako sen uutisointia jokin tarkoitus ja taho. Uutiset vaikuttavat raskailta ja osa uhkaavilta. Jatkan edelleenkin muiden kanavien seuraamista ja niiden kautta voi peilata tämän sivuston uutisointia. Kaikilla medioilla on omat tarkoitusperänsä ja sieltä pitäisi pystyä omaksumaan se olennainen. En usko itätuulien kovenevan. Venäjä tarvitsee lounaisella alueella luotettavan ja ennakoitavan turvallisuuden.

Juuri tänään aamupäivällä radio uutisoi osan kenraali Makarovin viesteistä Suomelle. Niinistö kertoi Pietarissa, että Venäjä on kiinnostunut ostamaan 500 kranaatinheitinvaunua Suomesta. Makarov taisi olla ostosmatkalla ja puheillaan sai aikaan sen, että hänet huomattiin. Puheen jälkeen oli hyvä aloittaa keskustelut siitä, mitä hän ja Venäjän armeija tarvitsee. Muutakin on varmasti ollut ostoslistalla ja ne selviävät Niinistön vierailun aikana ja sen jälkeen.

Avainsanat: suomussalmenkorvessa, maanpuolustus, läntinenviitekehys, natoonvaiei, suomettumisenaika, presidentitkeskustelevat, juoksupojatpresidentintekijöinä, ostosmatkailijamakarov, asekauppaavenäjänkanssa

049 Ahdistusta kotitarpeiksi

Tiistai 19.6.2012 klo 10:19 - yrjöpoeka

Viimeiset kolmeviikkoa ovat olleet itselleni todella ahdistavat. Poikani raskas sairaalakiertue on saanut menneisyyden palaamaan takaisin. Luulin päässeeni eroon ensimmäisen poikani kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta, mutta nyt menneisyys on vyörynyt päälleni. Isänä en toivoisi tätä, että lapseni ovat sairaalassa ja raskaissa hoidoissa. Menettäminen ja menettämisen pelko ovat pysäyttäneet kaiken tekemisen. Kirjoittamisen taito on ollut todella hukassa. Ajatukset kiertelevät päättymätöntä kehää ilman päämäärää.

Eilinen oli jo lupausta vailla ja ajoin Kajaaniin toivossa, että poikani pääsee edes juhannuksen ajaksi kotiin. Ei onnistanut ja nyt odottelen antavatko Oyks:n lääkärit tänään luvan kotiuttamiseen.

Viikonlopun aikana sain viettää Kajaanissa hyvässä seurassa Perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa. Tuttujen ihmisten tapaaminen ympäri suomea olivat oikein hyvää terapiaa. Maakunnan lehti avasi lauantai päivän todellisella anti perussuomalaisuutta koskevilla uutisilla. Toimittajat olivat laittaneet todella kaunakirjoittimet päälle. Onneksi Kajaanin kauppatorilla totuus valkeni myös kainarin toimittajille. Tori oli täynnä väkeä! Sunnuntain paperilehti kainarista näytti oikein kuvan kera, että väki ei lehtien tekemistä gallupeista piittaa.

Aurinkoinen sää näytti kokousväelle Kainuun parhaat puolet. Vehreyden ja rauhallisen ympäristön lisäksi, lähes yöttömän yön. Kaukametsän kokousympäristö sai väeltä runsaasti kehuja. Kaikki toimi sujuvasti ja siinä oli ilo kuunnella puheita, joissa oli usko tulevaisuuteen. Kahden päivän aikana en nähnyt happamia ilmeitä kokousväellä. Ainoastaan muutamilla toimittajilla oli ajoittain vaikeata kuunnella perussuomalaisia puheita. Sitä oli mukava seurata ja se toi lievitystä ahdistuneeseen mieleeni. Hyvä viikonloppu kaikenkaikkiaan.

Viimepäivien rankat sateet ovat räjäyttäneet luonnon täyteen kukkaan. Ensimmäiset perunat aloittavat kukinnan, eivät aivan ehtineet juhannuspöytään. Ensimmäiset mansikat ovat kypsyneet ja lisää on luvassa. Mikä on ihmisen ollessa, kun aamusella avaa oven ja astuu pihalle. Linnut karjuvat kuorossa ja luonnon aamukasteinen tuoksu täyttää ilman. Kyllä siinä kelpaa aamukahvit juoda.

Vaikeuksien keskellä on kuitenkin toivo.

Elämä on elämistä varten.

Avainsanat: ahdistunutmieli, menettämisenpelko, perussuomalaistenpuolueneuvosto, antiuutiset, kaunakirjoitukset, kaukametsä, elämäon

048 Paavo Rautavan muistolle

Sunnuntai 10.6.2012 klo 20:44 - yrjöpoeka

Tuomen kukkiessa

kalastaja heräsi,

joki kutsui.

Jälleen tuomi kukkii.

Aika on mennä,

suuri kalastaja kutsuu.

Nuo sanat tulivat ajatuksiini, kun sain tiedon pitkäaikaisen työtoverini Paavo Rautavan kuolemasta. Muutamassa kuukaudessa todella ärhäkkä syöpä vei ulkoilmasta pitävän miehen hautaan. Tutustuin Saarijärveltä kotoisin olevaan Paavoon Pirttivaaran vartioasemalla, aloittaessani urani Rajavartiolaitoksessa. Alusta alkaen tuli esille Paavon poikkeava rauhallisuus ja harkitsevaisuus. Huumoria hän jakoi omalla rauhallisella tyylillään ja hän oli erittäin pidetty työtoveri. Työnsä hän teki tunnollisesti ja jämptisti.

Vuosien mittaan tutustuimme paremmin asuessamme perheinemme rajavartioasemalla. Useat olivat ne metsästysreissut jotka teimme itärajan selkosilla. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat metsähanhet ja juuri Paavo kouli minut niiden metsästyksen saloihin. Useat reissut metsissä toivat esille rauhallisen ja ja juurevan miehen. Malttia hän ei menettänyt milloinkaan ja voimasanoja ei häneltä irronnut, vaikka tilanne monasti olisi omasta mielestäni jo joitakin sanoja vaatinut.

Perhokalastus oli Paavon mieliharrastus ja myös sen taidon alkeet minä sain häneltä. Erityisesti perhokalastus vaatii paljon pohdiskelua ja malttia. Perhokalastus ei ole kiireisen ihmisen laji ja juuri sen parissa hän oli omimmillaan. Useina vuosina kohtasimme Kuusamon kuuluisalla Kuusinki joella. Koskaan hänellä ei ollut kiire, aina oli aikaa pohtia mitä mielessä kulloinkin oli.

Työtehtävien parissa opin sen, että juuri Paavolta löytyivät ratkaisut joskus vaikeisiinkin ongelmiin. Olimme yhdessä 1980-luvulla partio reissussa ja meillä oli silloin kulkuvälineenä Lynx moottorikelkka. Sen aikaiset kelkat olivat vielä aika keskentekoisia ja siksi oli aina luontevaa pitää sukset mukana. Olin silloin hiihtohinauksessa ja keskellä Martinselkosen itärajaa moottorikelkka sitten hyytyi. Moottori kävi, mutta veto oli poissa. Olin vakuuttunut siitä, että kelkka on jätettävä siihen, koska yksi metallinen osa variaattorista oli mennyt rikki. Paavo tuumi rauhallisena piipunsavun keskeltä, että eipä hätäillä. Jonkin aikaa mietittyään hän teki väliaikaisratkaisuksi puusta osan ja sen avulla ajoimme kelkan pois selkosesta.

Paavolla oli erikoisena miehenä myös työkaverien antamia korkonimiä. Rauta-Pate oli yleisin. Hänen sukunimestään tuli minun mielestäni paras korkonimi, Luja. Siinä sanassa kuvastuu Paavon koko olemus ja ei ole ihme, että se nimi syntyi.

Sain mahdollisuuden olla saattamassa Paavoa hänen viimeisellä matkallaan ja se oli erittäin mieleenjäävä kokemus. Paljon oli väkeä liikkeellä ja se kertoi, että Saarijärven Paavosta oli tullut osa kainuulaista yhteisöä.

Paavo Rautavan muisto elää ja minulla oli onni oppia tuntemaan hänet.

Avainsanat: muistokirjoitus, inmemorian, saarijärvenpaavo, rajavartiolaitos, pirttivaara, martinselkonen, perhokalastus, kuusinki

047 Liian vaarallisia ja vaikeita kysymyksiä?

Perjantai 8.6.2012 klo 14:38

Tämä kirjoitukseni tulee saamaan aikaan sydämentykytyksiä ja hengenahdistusta Kainuun maakunnan sote-toimialan virkanaisissa. Näin viikonlopuksi kaiken muun ahdistuksen keskellä selvennän hieman mennyttä viikkoa.

Otsikon ajatus tuli väistämättä mieleeni keskiviikon sote-kokouksen aluksi saamani ripityksen jälkeen. Virkanaisten johdolla on lähdetty nyt voimalliseen hyökkäykseen allekirjoittanutta kohtaan. Asiaan täysin kuulumaton lautakunta halutaan valjastaa nyt siksi voimaksi, jolla minut yritetään savustaa luottamustehtävästäni pois. Virkanaisten tavoitteena näyttää olevan luottamuspulaan vetoaminen ja siihen he tarvitsevat asiaan kuulumatonta lautakuntaa. Tämä viimemainittu uhka tuli selkeästi esille sote-johtajan ripityksestä.

Itse pääasia, esittämäni kysymykset Anna-Liisa Kainulaiselle ja Terttu Huttu-Juntuselle on virkanaisten toimesta jäänyt kokonaan sivuraiteelle. Pääosaan on nostettu aivan muut asiat. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä asiana sain kuulla, ettei minulla poliittisesti valittuna luottamushenkilönä ole oikeutta saada haluamiani tietoja. Ripityksen ohessa sain kuulla kahden lakinaisen johdolle lähettämästä sähköpostista kuinka laki kohdallani luetaan. Hetken mietittyäni pyysin kirjallisena kaiken lakinaisten toimittaman materiaalin itselleni.

Nähtäväksi jää saanko pyytämiäni asioita itselle, vai tekeekö itse lautakunta päätöksen asiasta. Eli siitä, onko lautakunnan jäsenellä yksilönä oikeutta pyytää ja saada johonkin asiaan liittyviä yksityiskohtaisia tietoja.

Tarmoa asian suhteen on tullut suhteettoman paljon. Esittämäni kysymykset pitäisi olla selvillä taloushallinnossa ja niiden esille saaminen olisi taatusti ollut pienempi vaiva kuin tämä johdon masinoima mekkala. Mikäli kysymiäni asioita ei ole tiedossa, silloin lautakunta on joutunut tekemään paljon muutakin virkanaisten mututiedon varassa. Virkanaiset ovat todella unohtaneet, ketä varten he ovat olemassa. Ei ole ihme, että maakunta meni tuuliajolle. Virkakoneisto alkoi elämään kuten lapamato ja nyt se hallinnoi isäntiään.

Minulta on kyselty kuinka poikani voi. Poikani osalta näyttää nyt siltä että menee vähintäänkin useita viikkoja Oyks:sa. Useita leikkauksia takana ja kuinka monta edessä, sitä emme tiedä. Isänä tunnen avuttomuutta nähdessäni poikani letkuissa ja pää täynnä shuntteja ja letkuja. Kilometrejä tulee kertymään tulevina viikkoina.

Luottamustehtäväni vaikeudet asettuvat hyttysen paskan kokoiseksi, kun vastapainona on poikani elämä.

Onneksi voin edes joskus käydä hieman vesien äärellä ja nauttia kalastuksesta.

kuva0114-crop1.jpg
Kesän ensimmäinen! Malli vaappu korvallisella.

046 Elämä on..

Sunnuntai 3.6.2012 klo 20:56 - yrjöpoeka

Viimeinen viikko on ollut todellista elämää. Toisaalta sen anti on ollut ennalta arvattavissa ja toisaalta sitä ei ole voinut ennustaa mitenkään. Vanhimman lapseni synnyttämä poikavauva oli ennalta arvattava asia ja isovanhemmille iloinen uutinen. Poikani iloinen viikonloppu päättyi ennalta arvaamattomasti Oyks:n teho-osastolle.

Lähtiessäni kalastusreissulle minulla oli aavistus siitä, ettei kalastukseni ehkä tule kestämään kovin montaa päivää. 3;n vuorokauden luvastani ei ehtinyt kulua edes yksikään loppuun, kun minulle tuli tarve lähteä katsomaan poikaani. Kalastusvehkeitä on taas levällään jokapaikassa ja niiden kasaaminen jonkinlaiseen järjestykseen tulee viemään aikaa.

Elämä on. Joskus iloa syntymän ihmeestä. Joskus huolta ja murhetta läheisten hyvinvoinnista.

Näillä on jokatapauksessa mentävä.

Lähetin muutamia kysymyksiä 26.4 Kainuun kehitysvammahuollon vastuu henkilölle Anna-Liisa Kainulaiselle. Vastausta siitä suunnasta ei ole tullut. Kiirehtiessäni asiaa jaoin kysymyksen myös Kainulaisen esimiehelle Terttu Huttu-Juntuselle. Vastausta ei ole tullut ja kokouksia päätettävän asian tiimoilta on tullut ja mennyt. Nyt Huttu-Juntunen on 1.6 lähettänyt välitettynä postia allekirjoittaneelle.

Valitettavasti saamani posti oli täyttä tuubaa. Se ei vastannut mihinkään asettamaani kysymykseen. Kysymykseni kuului: Mitkä ovat Kajaani ryhmäkotien hoitopäivähinnat, asukkaiden vuokrat kuukaudessa, ateriakorvauksen suuruudet vuorokaudessa, ylläpitokorvauksen suuruus? Mitä asioita hoitopäivän hintaan on sisällytetty, sisältääkö se kaikki oman hallinnon ja keskushallinnon vyörytetyt kulut ja sisältyykö siihen myös huollon- ja pääomakulut. Lisäksi mikä on henkilöstömitoitus suhteutettuna asukkaiden tarpeisiin ryhmäkodittain? Nämä kysymykset olivat heille liian vaikeita vastattavaksi.

Tämän hetken virkanaisisto johtajina on täysin ammattitaidotonta ja kyvytöntä toimimaan muuttuvassa ympäristössä. Tätä en voi väittää faktana, mutta kaikki oletukset puhuvat sen puolesta. Jos joku sanoisi heidän olevan täysin tarpeettomia kehitysvammahuollon tulevaisuuden kehittämisessä, minun olisi myönnettävä asian olevan juuri niin. Samoin jos joku väittäisi heidän tekevän Kainuusta kehitysvammaisten keskitysleiriä, minun olisi myönnettävä asian olevan juuri noin. Totuutena tätä juttua ei voi pitää. Mikäli joku kuitenkin pitää, minun on sitä varmasti tuettava.

Elämä on. Sisältää myös näitä vuoden turhakkeita.

Avainsanat: elämäon, syntymänihme, poikavauva, isovanhemmuus, oykstehoosasto, kalastusreissunlopetus, täyttätuubaahuttujuntuselta, kehitysvammaistenkeskitysleirikainuuseen, vuodenturhake