Satunnaiset kuvat

Mänty

Uusimmat

Blogin arkisto

057 Nuortti-joki, kalamiehen paratiisi

Maanantai 27.8.2012 klo 15:03 - yrjöpoeka

Näillä sanoilla voisi kuvata jokea ensinäkemältä. Joki kiemurtelee uskomattoman kauniissa maisemassa ja vesi on hyvin kirkasta. Jokivarteen on rakennettu runsaasti erilaisia tulipaikkoja ja joukossa erittäin upeita autiotupia. Matkailija ja kalastaja ei ole sidottu yhteen, valinnan varaa alueella on.

Parasta alueella on, ettei metsäautotie verkosto ulotu aivan jokivarteen. Sinne on käveltävä muutamia kilometrejä, liikenteen melua ei kulkija kuule. Itse majoituin Tulppion-majoilla siellä käydessäni. Upealla kuivalla mennyttä alueen historiaa henkivällä jäkälikkökankaalla sijaitsi hyvin varusteltuja mökkejä. Alueella on jatkuvasti runsaasti matkamiehiä ympäri Suomea. Matkailuvaunuja ja -autoja on ilo pysäköidä puitten katveeseen. Loistavassa kunnossa olevat huoltotilat ovat plussaa ja ne olivat puhtaita! Päärakennuksessa alueen yrittäjä helli matkamiehiä uskomattoman upeasti esille laitetuilla ruoka-annoksilla. Monella matkailuyrityksellä olisi hyvä käydä katsomassa kuinka pienistä asioista hyvä ruokailu rakentuu.

Alueella oli hyvin esillä Nuortin alueen historia. Keskellä erämaata honkakatoksessa on esillä uskomaton esine, veturi! Koska se sijaitsee kaukana kaikista rautateistä siitä on matkamiehen saatava selvää. Paikalla oli lyhyesti esitelty veturin historia ja siitä on tietokoneaikana erittäin hyvä saada lisää tietoa. Alue on erittäin hyvä muillekin kuin kalastajille ja retkeilijöille. Marjastajan maisemina ne ovat erinomaisia ja totesimme sen maistellessamme korkeiden vaarojen mustikoita. Niitä ei ollut pakkanen ja sade vikuuttanut.

Onko luonnonkauniilla jokimaisemalla mitään uhkaa? Voiko joki hyvin ja erityisesti sen kalasto? Nämä kysymykset tulivat väkisin mieleen, kun vertasin maisemaa ja jokea omaan tuttuun jokimaisemaani Kuusamossa. Samoin kuin Kuusamossa, myös Nuortilla on uhka siitä, mitä kaivosteollisuus tuo alueelle tullessaan. Tuhoaako myllerrys kalastajien paratiisin jää nähtäväksi. Mitään hyvää se ei maisemalle ja luonnolle tuo.

Kuusamon kuuluisien taimenjokien kalastosta on kannettu suuresti huolta kalastajien keskuudessa. Siksi myös taimenen alamitta on saatu nostettua 60 senttimetriin ja sillä on erinomainen asennevaikutus kalastajien keskuudessa. Itse totesin sen vaikutuksen Nuortilla. Nuortilla taimenen alamitta on vain 40 senttiä ja se tuntui olemattomalta. Kaiken lisäksi keskusteltuani alueella kulkevien kanssa, kaikki tuntui kelpaavan. Kalastajien keskuudessa puhutaan tammukoista ja sen myötä Nuortti-joen kalat tulevat pysymään pieninä ja määrä vähäisenä. Yli 50 sentin yksilöistä puhutaan isomuksina. Kalastajien asenteissa olisi aika paljon petrattavaa ja se ei tapahdu nopeasti. Joki on mielestäni sellainen, että se voisi tuottaa huomattavasti suurempia yksilöitä ja enemmän. Ei ole mielestäni ylpeyden aihe kertoa, kuinka saatiin yhdestä suvannosta 7 kappaletta 40-sentin taimenta! Venytettynä.

Vielä yksi harmittava piirre nousi esille joella ja se oli kalastajien jälkeensä jättämä sotku. Olen nähnyt vain Lätäsenolla pahempaa sotkua. Siellä ei kuitenkaan ollut sellaista rakennettua majoitusta ja tulipaikkoja kuten Nuortilla. Majoilla oli selkeät paikat roskille ja lajittelulle. Jokapaikassa törmäsin janoisien kalastajien jälkeensä jättämiin tyhjiin tölkkeihin ja pulloihin. Majojen roskatynnyrit pursuivat pulloja ja tölkkejä kaiken muun roinan kera. Ulko-ovien suussa majaili myös tyhjien tölkkien ja pullojen kasoja. Jokivarren vesakoissa näkyi sama meno. Samoin joelle menevin polkujen varsilla.

Joelle mennään aina alarinteeseen ja siksi sinne saadaan runsaasti juomaa mukaan janoisten suiden nautittaviksi. Miksi kalastajat ja kulkijat eivät saa tyhjiä pakkauksia takaisin autoilleen ja kierrätykseen? Olisiko syynä se, että kantamukset ovat täynnä Nuortin tammukkaa? Vai onko vatsa liian täynnä olutta?

Huolimatta upeista maisemista ja muusta matkan antamasta hyvästä mielestä, jäi meidän kolmen hengen kalastusporukan päällimmäiseksi tunnoksi vain yksi asia. Lähdimme tutustumaan kuuluisaan ja legendaariseen jokeen ja lopputulemaksi tuli:

Välinpitämättömyys ja asennevamma tuhoavat Nuortin ja me emme sinne palaa.

Lisäyksenä ja tarkennuksena viimeiseen lauseeseen, palvelujen ansiosta palaisimme mielellämme. Mutta emme kalastuksen takia. Kalastuksen tavoissa ja asenteissa on alueella paljon tekemistä.

Avainsanat: nuottijoki, samperinsavotta, tulppionmajat, kaivosteollisuus, sokli, välinpitämättömyys, asennevamma, tammukka

056 Mitä onni on?

Tiistai 21.8.2012 klo 20:12 - yrjöpoeka

Lyhyesti, se on onnea lapsenlapsista. Viikonlopun aikana oli yhtäaikaa kaikki paikalla ja niitä ääniä oli mukava kuunnella ukin korvilla. Vanhimman tyttäreni ensimmäinen lapsi Fenno-poika tuli Saksasta asti katsomaan, mitä mummolaan kuuluu. Poika oli hyvä syömään ja nukkumaan. Sain myös kokeilla vieläkö lapsen pesu sujuu ja vaippojen vaihto. Niitä tehdessäni tuntui, ettei omista lapsista huolehtimisesta ole kovinkaan kauaa aikaa. Esikoisen pesusta oli jo aikaa yli 30-vuotta. Sain pestä tyttäreni pojan samasta äitiyspakkauksen vannasta kuin hänetkin olen aikoinaan pessyt.

Tänään kävin viemässä Fenno-pojan isän ja äidin kera Kajaaniin. Palatessani tunsin todellista ikävää. Perhe on todella kaukana ja fyysinen tapaaminen jää vähiin. Onneksi on skype, jolla saa yhteyden silloin kun haluaa. No sillä rajauksella, että yhteys toimii.

Nyt talo on todella hiljainen. Kellon raksutus kuuluu. Melkein voin kuulla, kuinka ikävä nävertää myös vaimoni sisintä. Omasta sisimmästä puhumattakaan.

Tulevan viikonlopun aikana kalastusseurani, Siilasmajan-kilta, pitää kauden päättäjäiset kuuluisan Nuortti-joen rantamilla. On mukavaa käydä kauden yhteenvetoa tutussa seurassa upeissa maisemissa. Nuortti on itselle ennenkokematon paikka, joten siinä on mahdollisuus uusiin kalastuskokemuksiin. Viimeaikoina olen kalastellut aivan taajaman lähivesissä. Lähivedet ovat tarjonneet todella sykähdyttäviä kokemuksia. En ollut aikaisemmin saanut yhtään kuhaa ja nyt niitä on sitten tullut. Kuhat ovat olleet todella ”pannukarkeita”, niiden paino on ollut 3-4 kilon luokkaa. Todella suuria haukia on noussut ylös, suurimmat 5-7 kilon luokkaa. Koska olen päästänyt suuret hauet nyt takaisin, olen alkanut punnitsemaan niitä. Pakastimessani on suurten haukien ja kuhien fileitä riittävästi. Nyt on kalastuspaikkojen kartoittamisen aika.

Ensi viikolla on aloitettava loppukiri kunnanvaltuusto ehdokkaiden etsimisessä ja empivien patistelussa. Aikaa on enää vähäsen jäljellä. Vaihtoehtoja pitää tarjota myös kotikunnassani ja niitä äänestäjät tulevat saamaan. Mikäli lukijoissani on herännyt ajatuksia ehdokkuuteen, ottakaa yhteys palautelaatikon kautta.

Lastenlapseni Ilona, Alisa ja Fenno. Niistä onni syntyy.

Olen onnellinen mies. Ukki.

Avainsanat: lastenlapsi, lastenäänet, lastenpesu, äitiyspakkaus, bremen, ikävänävertää, siilasmajankilta, nuorttijoki, kunnallisvaalit2012, loppukiri,

055 Kesätauko meni...

Keskiviikko 15.8.2012 klo 14:21 - yrjöpoeka

Tauko teki hyvää niin itselle kuin vaimollekin. Pitkästä aikaa yhteinen loma, jokia kesti yhdeksän (9) päivää. Loma kului pohjoisen tiestöllä ja Tenolla. Aika meni todella nopeasti, juuri kun aloimme siitä nauttimaan, piti koota kamppeet kasaan ja kotiin. Koiramme Inka oli matkakumppanimme ja oli hyvä sellainen. Autossa rauhallinen ja maastossa kaivoi ja tonki kaiken. Valitettavasti nyt ei ollut sopuli vuosi ja se jäi koiraltamme kokematta.

Liian harvoin olemme ehtineet viettämään yhteistä lomaa ja olemaan pelkästään kahden poissa kotoa. Nyt odotamme seuraavaa kesää ja sen mahdollisuuksia. Lomaa tulemme pitämään yhdessä, tämä antoi voimaa tulevaan.

Tenolla lohi oli yhtä nirso ottamaan perhoon kuin ennekin. Sain heitellä rauhassa viimeiseen yöhön asti. Olimme sopineet vaimoni kanssa lähtöaikataulun sunnuntai aamulle kello 10:si. Lupasin kalastaa vain aamukolmeen saakka ja se lupaus piti. Tulos oli muuta kuin odotin ja itku ei ollut kaukana.

Kävin huollattamassa perhokelojani alan ammattimiehellä ja luulin, että nyt on kaikki kunnossa. Samoin luuli huoltomieskin, Antti Sorro. Kumpikaan meistä ei ottanut sitä mahdollisuutta huomioon, että kelassa olevissa osissa voisi todella olla jokin vialla. Se ilmeni pahimmalla mahdollisella tavalla, kuten allaolevasta kuvasta näkyy. Nykyaikisen kelan sisäosat ovat vesitiiviitä ja ne ovat huoltovapaita. Nyt käyttämästäni kelasta meni laakeri ja siihen on tulossa uusi. Kela on myynnissä sen jälkeen halvalla!

Olin kalastanut yhtä suvantoaluetta useampana päivänä ja tiesin, missä kalat pitivät omaa pesämonttuaan. Viimeisenä yönä isomus siirtyi montustaan venemiehen ansiosta ja oli äkäinen siitä. Sain tarjottua sille perhoni ja isomus otti. Otin jälkeen tapahtui se, mitä kuka perhomies ei haluaisi kokea. Kela otti ylikierroksia ja teki siimasotkun rullalle. Kala lähti liikkeelle ja koska se ei saanut enää siimaa, se suuttui. Mikään ei kestä ison kalan lähtöä ja ei kestänyt nytkään. Vapa oli solmulla ja lopulta peruke paukahti poikki.

Epäusko tapahtunutta kohtaan sai suustani kuulumaan muutaman valikoidun sanasen. Lapoin siiman käsin rannalle ja tuijotin kelan siimasotkua. Itku ei ollut kaukana...

Kello oli 01.35. Kokosin tovin rannalla itseäni ja kokosin rojut reppuun. Kela sotkuineen on edelleenkin siinä kunnossa, missä sen kokosin pussiin. Olin majalla hieman ennen lupaamaani kello aamu kolmea. Tunnekuohusta huolimatta sain nukutuksi riittävästi ja lähdimme matkalle sovittuna aikana. Tapahtunutta on nyt pohdittu muutaman kalastajan kanssa, joilla on myös ollut samanlaisia kokemuksia lohen kalastuksen parista. Lohdutus ei paljon auta, kun siiman päässä on ollut elämäni kala.

Oma arvioni lohen koosta oli +20.

Kaikesta huolimatta reissu oli antoisa ja aion tehdä uusia kelahankintoja ensikesää varten.

kuva0140.jpg
Tämä oli tulos.

Avainsanat: yhteinenloma, yhdessäolo, tenonlohi, isomus, ylikierrokset, elämänikala, uusikela

054 Kesätauko jatkuu..

Torstai 2.8.2012 klo 20:10 - yrjöpoeka

Keäsän toritapahtumat ovat osaltani ohitse ja pidän taukoa politiikan osalta elokuun puoleen väliin. Tämä kesä on osoittanut sen, etteivät ihmiset jaksa politikoida koko ajan. Nähtäväksi jää kuinka syksy tuo intoa. Aineksia hallitus on antanut ja antaa runsain mitoin. Olen itse pitänyt tietoisesti tämän kesän aikana hiljaisuutta politiikan kommentointiin. Palaan politiikan pariin ja kommentointeihin elokuun lopulla.

Nyt on vuorossa kesän päätapahtuma. Reissu Tenolle. Huomenna, elokuun kolmantena ajelen joelle ja nautin sen lumosta. Siellä on aikaa ja avaruutta antaa ajatusten lentää.

Kommentoin joen tapahtumia ja kuulumisia aika ajoin.

Tästä lähdetään.

Avainsanat: politiikankesätauko, teno, perhokalastus