Satunnaiset kuvat

Kuusinki 2009

Uusimmat

Blogin arkisto

060 Tuhoutuuko suomalaisuus

Maanantai 24.8.2015 klo 12:20 - yrjöpoeka

Suomen kesää ja sen media ilmastoa on hallinnut melkeinpä yksi asia. Pakolaisuus. Hallituksen yritys saada aikaan yhteiskuntasopimus on jäänyt pakolaiskeskustelun jalkoihin. Omasta mielestäni yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisella, olisi suomalaisen yhteiskunnan selviytymiseen paljon suurempi merkitys. Pakolaiset ovat mielestäni marginaalinen ryhmä ja Suomi ei suistu kadotukseen heidän takiaan.

Sosiaalisessa mediassa keskustelu on säälimätöntä ja todella mustavalkoista. Viha toisinajattelijoita kohtaan on julkista ja henkilöön käyvää. Välillä näitä tekstejä seuratessa tuntuu siltä, että osa suomalaisista on valmiita tämän asian takia tarttumaan aseisiin. Erityisen vihaista puhetta tulvii vasemmiston ja vihreiden suunnasta. Heillä on omasta mielestään ainoa ja oikea mielipide.

Mieleni tekee sanoa omalle puolueelleni, perussuomalaisille, muutama virke. Mielestäni on virhe pitää yhtä ja ainoaa asiaa agendalla. Hallituspuolueena meidän pitäisi puhua maan taloudesta ja siitä kuinka suomalaisille saataisiin työtä. Työttömyyden saralla riittää tekemistä. Kutsumme itseämme uudeksi työväenpuolueeksi, sitä ei lunasteta huutamalla vain ja ainoastaan pakolaisista. Suomalainen työ, suomalaisella työvoimalla ja suomalaisilla palkkaehdoilla, on se kaikkein tärkein asia. Puhukaamme siitä.

Eurooppa on tällä hetkellä kansainvaelluksen kohteena. Yksikään kansakunta ei pysty tätä vaellusta estämään. Sotavoimia ei kukaan halua käyttää inhimillisen vaelluksen tukahduttamiseksi. Useat maat ovat antaneet pakolaisaallon kulkea rajojensa läpi. Sinä päivänä kun Suomen rajoille tulvii tuhansia tänne tulevia pakolaisia, ei sotaväkeä kutsuta aseisiin. Sinä päivänä en tahdo kuulla huutoa pakolaisten palauttamiseksi takaisin. Eivät he lähde.

Suomeen on saapunut ensimmäisissä aalloissa vain nuoria miehiä. Seuratessani kansainvälisiä kuvia Välimereltä, näen siellä olevan myös naisia ja lapsia. Suomi tulee saamaan takuuvarmasti myös naisia ja lapsia. Näitä heikompia hukkuu vaarallisella matkalla Välimereen enemmän kuin Suomi ottaa pakolaisia. Kainuulaisena ihmisenä koen, että kansakuntamme ei tuhoudu tässä kansainvaelluksessa.

Kainuuta on ennenkin koetelleet erilaiset kansainvaellukset. Armeijat ovat kulkeneet idästä länteen ja toisinpäin. Pakolaisia on tullut viimevuosisadalla idästä ja he ovat suomalaistuneet. Samoin tulee käymään myös nyt saapuville pakolaisille. Ihon väri voi olla erilainen. Suomalaisuus ei ole väristä, uskonnosta ja kulttuurista kiinni.

Suomi ei tuhoudu pakolaisten takia. Meillä on tilaa. Meidän pitää tehdä vain yksi asia. Meidän on annettava tilaa sydämiimme.

Haluan jatkossakin olla itsenäisesti ajatteleva perussuomalainen.

Avainsanat: kansainvaellus, suurintyöväenpuolue,

059 RIP.

Maanantai 17.8.2015 klo 16:57 - yrjöpoeka

Sain vaimoltani luvan käydä vielä kerran tälle kesälle Tenolla. Tuolla suurella joella, joka vie kalastajan sielun mukanaan nahkoineen ja karvoineen. Kesän jatkunut kuivuus Utsjoella oli juuri muuttunut todelliseksi syyssateeksi. Vettä todella tuli ja se näkyi myös joen vedessä. Vuorokaudessa vesi nousi ja nousu jatkui. Kalastajana en antanut se häiritä, vaan jatkoin harrastustani.

Yksi kokonainen lupavuorokausi oli jo takana ja toinen hyvällä alulla. Siirryin majoituskohteeseeni aamuaikaisella, vaihtaakseni kuivempia alusvaatteita päälle ja ruokailuhetkeä varten. Tein tarvittavat toimitukset ja päätin ottaa pienet ruokatorkut, ennenkuin lähden jatkamaan perhonheittoa. Heräsin puhelimen pirinään. Puhelu pysäytti minut täydellisesti.

Sain viestin ystävältäni Kuusamosta ja hän kertoi minun kalamieskaverini kuolleen järkyttävällä tavalla. Kalamiehen auto oli suistunut tieltä ja syttynyt palamaan. Auto matkustajineen oli palanut ja satunnainen lenkkeilijä oli löytänyt vielä palavan auton ja hälyttänyt palokunnan. Mitään ei ollut enää tehtävissä.

Miksi tämä uutinen oli niin pysähdyttävä? Olin odotellut hänen ilmestymistään veneellä alajuoksun suunnalta, kuten hän aina syksyisin teki. Nyt olin ajatellut, että pyydän häntä ottamaan minut seuraavalle luvalle veneeseen. Tämä siitä syystä, että olin saanut sellaisia vaappuja, joita halusin uittaa tulvivassa joessa. Tunne hänen tapaamisestaan oli todella vahva.

Istuin tunnin yksikseni mökissä ja muistelin yhteisiä kalastushetkiämme. Muistin keskustelujamme. Muistin mitä olin häneltä oppinut ja mitä minä olin hänelle pystynyt antamaan. Sen tunnin jälkeen keräsin tavarani autoon ja lähdin ajamaan takaisin kotiin. En yksinkertaisesti kokenut olevan mitään mieltä olla nyt joella, jossa olin odottanut hänen ilmestymistään.

Hän ajoi aina vauhdilla suoraan kohti ja vesi vaahdoten ajoi varpaitteni viereen. Samalla vauhdilla hän aina kiiruhti vesakon reunaan pienelle toimitukselle. Meillä oli aina aikaa istahtaa juomaan kupilliset kahvia ja vaihtaa kuulumiset. Hänen väkevä ja rehevä naurunsa kuului aina, koska meillä oli samantapainen huumori ja jutut sen mukaisia. Se nauru korvissa soiden ajelin etelää kohti. Väkeviä muistoja vieri mielessäni.

Ei väsyttänyt. Ei nukuttanut.

Torkkola_RIP..JPG

Matti Torkkola. RIP.

Tällaisena minä hänet aina muistan.

Avainsanat: mattitorkkola, rip

058 Puoluekokouksen aattona

Perjantai 7.8.2015 klo 10:06 - yrjöpoeka

Perussuomalaisten 20-puoluekokous pidetään viikonvaihteessa Turussa. Kyseessä on juhlakokous. Toiseksi se on ensimmäinen kokous hallituspuolueena. Kaiken piti olla hyvin.

Valitettavasti Immosgaten aiheuttaman huuman peruna, puolue on nyt alkanut käyttäytyä lammasmaisesti. Puoluekokoukseen on kuulunut aina puoluejohdon ja kansalaisten kohtaaminen kulloisenkin kokouspaikan torilla. Nyt työmies Putkonen ilmineeraa, ettei torille mennä joidenkin takkutukkien mahdollisesti aiheuttaman uhan takia! Posken kääntäminen on joskus hyvästä, muttei nyt! Silloin kun alamme pelätä jotakin epämääräistä uhkaa, olemme hävinneet.

Perinteisesti takkutukat ja ns. suvaitsevaisto on pitänyt perussuomalaisten olemassaoloa uhkana. Puolueen kasvettua nykyiseen kokoonsa, sen ei pidä alistua yleisen ilmapiirin aiheuttaman mediavaahdon takia. Torille ja Suomen lipun kanssa! Minä en usko, että mikään ryhmittymä olisi aiheuttamassa mitään mellakointia. Sellainen ei ole kuulunut Suomessa tapoihin ja en usko, että tämä suvaitsevaisto sen tavan uskaltaisi aloittaa.

Minulta on kyselty harva se päivä, aionko mennä puoluekokoukseen? Olen kysyjille vastannut, etten aio mennä. Entisen kansanedustajan aloittama kampanjointi allekirjoittaneen erottamiseksi puolueesta on suurin syy. Patavanhoilliset ja oikeasti äärivasemmalla/vihreät tahot puolueessamme ovat sellaisia voimia, ettei puolueen tulevaisuus näytä nyt hyvältä. Olli Immonen on paljon lähempänä perussuomalaisuutta, kuin edellämainitut tahot. Jokainen tunnistaa kyllä itsensä tekstistäni ja se aiheuttaa lisää erohuutoja.

2011 vaalien alla jokainen puolue keskittyi morkkaamaan perussuomalaisia. Silloin keskityimme vain omaan tekemiseemme. Niin pitäisi tehdä nytkin. Annetaan vastustajien huutaa. Ääntä maailmaan mahtuu. Mikäli vastustajat saavat pikkaisenkin vastakaikua puolueestamme, kuten nyt on Immosgaten aikana tapahtunut, meteli saa siitä lisää polttoainetta. Hallituspuolueeksi siirtymisen ei olisi pitänyt muuttaa omia tapojamme. Puolueessamme pitää olla särmää! Sen takia sitä on äänestetty. Nyt hallituspuolueena olemme muuttumassa kansankodin puudeleiksi. Muutos on jo käynnissä.

Meillä oli vaaleissa puolueena omat teemamme. Puolustetaan ja ajetaan niitä. Pidetään puolueemme särmiä täynnä olevana. Tehdään itse omat päätöksemme ja valintamme. Äänestäjät ratkaisevat lopun, eivät median gallupit.

Toivotan kaikille ystävilleni erinomaista kokousviikonloppua Turuus! Tehkää hyviä valintoja!

Avainsanat: perussuomalaiset20-vuotisjuhlakokous, immosgate, kansakunnapuudeli

057 Kävin joella

Tiistai 4.8.2015 klo 19:07 - yrjöpoeka

Kävin Lakselv-joella. Tämä on kuvakertomus kalastuksesta.

Lakselv2.JPG
Lohi on kiinni!

Lakselv3.JPG
Lohi syöksyy vesi vaahdoten.
Lakselv1.JPG
Se on siinä!
Lakselv4.JPG
Hymy oli jälleen herkässä.
Lakselv7.jpg
Erään aamun antia.
Lakselv9.jpg

Tein veljelleni aamupalaa. Paistettuja munia ja pekonia. Voitaleipää ja vahvaa kahvia.

Näköala oli mitä mainioin.

Lakselv10.JPG
Paljon tuli heittoharjoitusta. Välillä heitto kulki, mutta väsymyksen tultua kaikki ei mennyt kuin strömsoossa.

Kalastuskeli oli hyvä. Päivällä päästiin lämpötiloissa jopa 10 asteeseen. Yöllä oli kuivempaa, nollassa tai aste tai pari. Lämpimille vaatteille oli tarvetta.

Monena kesänä kalansaanti on ollut tiukassa. Nyt ahti soi antejaan. Mukavaa oli tutusssa porukassa kalastaa. Nyt kaihoten odottamaan seuraavaa kesää. Josko vielä pääsisi tuonne takaisin? Yöttömään yöhön, kirkkaisiin vesiin. Tuntemaan Atlantin lohen kosketus.

Kotimaisemissa hauet ja ahvenet saivat olla hetken rauhassa. Samoin kuhat. Mutta eivät ole kauan. Veden äärelle tekee ihmisen mieli.

Ps. Kaikki sivun kuvat on ottanut veljeni Jukka Puurunen

Avainsanat: lohenkalastus