Satunnaiset kuvat

Ei muuta kuin menoksi

Uusimmat

Blogin arkisto

027 Sekalaista seurakuntaa

Maanantai 29.2.2016 klo 10:30 - yrjöpoeka

Olen saanut viettää pidennetyn viikonlopun rakkaitteni kanssa. Tällä tarkoitan vaimoani, tytärtäni ja kahta iloista neitoa. Nämä pienimmät saivat aikaan sen, että jäi todella vähän aikaa seikkailla netin ihmeellisessä maailmassa. Lastenlasten tiedonjano, iloisuus ja myös vaativuus, ovat parasta hoitoa ikääntyville ihmisille. Tällä tarkoitan erityisesti itseäni. Hienommin sanottuna olen voimaantunut ja taivaalta tulviva kirkkaus kruunaa tämän tunteen.

Kävimme eilen koko joukolla Hyrynsalmen vastaanottokeskuksen ja Irakilaisten kokkien järjestämässä ruokatapahtumassa. Irakilaiset kokit olivat laittaneet pöydän koreaksi. Ruoka oli erilailla valmistettua mihin olemme Suomessa tottuneet. Pääpaino kattauksessa oli erilaisilla kasviksilla. Sitä oli useilla eri tavoilla valmistettuna. Huolimatta valmistuseroista ja mausteitten tulisuudesta, ruoka oli erinomaisen hyvää.

Lapset löysivät itselleen maistuvia tuotteita. Kanaa oli erilailla valmistettuna ja ne maistuivat meille kaikille. Alkuruokana ollut sipulikeitto oli myös nuorimmaisen maun mukainen. Maksaruoka oli itselle hiukkasen liian tulista. Mausteet saivat hien pintaan. Seuratessani muiden paikallaolijoiden ruokailua, näin ruoan maistuvan kaikille. Ruokailemassa oli ensimmäisellä kattauksella vanhempaa väkeä. Nuorempi väki puuttui täysin. Johtuneeko Hyrynsalmen ikärakenteesta?

Kokkeina oli useita nuoria miehiä. Näistä on meillä kohistu ja yleensä negatiivisessa mielessä. Minun silmissäni he olivat aika ujoja. Paikalla oli yksi nuori nainen ja kuten vaimoni heti totesi, hän oli uskomattoman kaunis. Kaikesta pelottelusta huolimatta tämä nainen ei ollut pukeutunut mihinkään kaiken peittävään kaapuun. Päällään hänellä oli aivan tavanomaiset länsimaiset vaatteet. Naisen tumma kauneus oli tyrmäävä.

Olen huomannut omassa ns. ystäväpiirissäni (facebook) ilmiön, joka on aika yleistä Suomessa. On aivan sama mistä aiheesta aloitat keskustelun, nin pian joku vetää keskusteluun turvapaikanhakijat. Tämän kaltainen keskustelu ei johda yhtään mihinkään ja yleensä tämä trollaus vaientaa muiden keskustelun.

Kummallista on se, kuinka heidän elämänsä on täyttänyt yksi ainoa asia. Yleensä tällainen käyttäytyminen oli luonteenomaista nuorena, kun ensimmäistä kertaa rakastuttiin toiseen sukupuoleen. Silloin maailman täytti se rakastuminen ja muusta ei oikein osannut puhuakaan. Olisiko tässä käyttäytymisen tutkijoille työsarkaa? Trollaajat ovat myös alkaneet pukeutua samanlaisiin vaatteisiin. Tunnusomaista on musta hupullinen pusero ja selässä sekavaa tekstiä.

Kaikkein huvittavinta on juuri näiden (miesten) vaatimukset pukeutumisesta. Vaatimuksia he esittävät maahanmuuttaneille. Se hupaisuus tulee heidän omasta pukeutumisestaan. Musta takki, pää hupulla peitettynä. Kaiken lisäksi he ovat arkoja kameroille. Laahustavat isolla joukolla kaupunkien varjoisia kadunvierustoja. Näillä on vaatimuksena, että muun maalaisten pitäisi pukeutua suomalaisiin vaatteisiin.

Pitäisikö heidän sitten pukeutua mustaan hupulliseen puseroon. Selässä valkoisella arabiankielinen teksti?

Saat mitä tilaat. Tämä slogani on rautaa!

Avainsanat: isovanhemmatjalastenlapset, irakilainenruokakulttuuri, pukeutumiskoodimaahanmuuttajille

026 Suomen huippu ulkoilijat

Maanantai 22.2.2016 klo 9:58 - yrjöpoeka

Viikonvaihteessa pidettiin Salpausselällä vuotuiset kisat. Kisassa oli mukana myös muiden maiden huippuja. Erityisesti Norjan hiihtäjät näyttivät mallia meidän ulkoilijoille. Normaalisti pitäisi jokaisen miettiä, kuinka itse pääsisi samanlaiseen kuosiin. Nyt pohditaan, milläs vippaskonstilla ne ovat noin kovia. Tavallinen kansakin pohtii dopingin mahdollisuutta.

Minä voisin kertoa sen Norjan dopingin. Siinä ei ole mitään kummallista. Norjassa talviurheilu on kohotettu kansallisuskonnoksi. Talviurheilun taso ja harrastus on sellaisella tasolla, että meillä ei edes unta nähdä. Tämä kivikova pohjataso tekee sen, että päästääkseen edustamaan maataan, pitää harjoitella ja harjoitella ja vielä kerran harjoitella. Kova keskinäinen kisa nostaa tasoa.

Suomen taso on niin kapea, että kestää pitkään löytää joukosta ne yksilöt, joilla voisi olla menestymisen mahdollisuuksia. Niitten yksilöiden löytyessä, aloittaa kansa pohjattomat vaatimuksensa. Lehdistö seuraa ja kirjaa jokaisen epäonnistumisen tulikirjaimin kansakunnan muistiin. Missään ei saisi epäonnistua. Nämä vaatimukset asettavat yksilön kohtuuttomien vaatimusten eteen. Harjoitusmäärien epärealistisen kova nosto tappaa kaikkein helpoiten lupaavan uran.

Viikonvaihteen kisa osoitti sen, että on oltava kansainvälisen tason urheilijoita, mikäli haluaa yleisön saapuvan paikalle. Mäkihyppy on kadonnut unohduksen suohon. Euroopassa mäkihyppy ja ampumahiihto, ovat ne lajit jotka vetävät kansaa. Samalla ne vetävät maksajia, sponsoreita. Mikäli olen oikein lukenut mediaa, suomalaisten nykyhyppääjien harjoitusmäärät ovat muuttuneet entisistä ajoista. Mäkihypyssä ja hiihdossa on yksi yhteinen piirre. Hyppääjän pitää hypätä tullakseen hyväksi hyppääjäksi. Hiihtäjän on hiihdettävä.

Kaiken hyvän lisäksi viikonlopun kisat olivat lajeiltaan sellaisia, ettei niiden takia kannattanut aikaansa hukata. Kompuroidaan kisakeskuksessa kilometri sukset jalassa. Sen jälkeen pidetään median edessä hirmuista mekkalaa. Meteliä siitä, että on menetetty sijoituksena joku yhdentekevä viides tila. Hiihdon ystävänä haluaisin edelleen nähdä väliaikalähtöjä. 30 ja 50 kilometrin kisoja. Nyt himmaillaan olutelttojen liepeillä ja pyrähdetään kaatumaan ensimmäiseen mutkaan.

Miten kummassa ihmiset ennen tulivat sankoin joukoin Salpausselälle. 100 000 kävijää oli normi määrä viikonloppuna. Ilman yhtään olut-telttaa! Ihmiset saapuivat paikalle näkemään vilahdukselta huipputähtiä ja kannustamaan omiaan. Mäkimonttu oli silloin todella täynnä. Vanhat kuvat ja videot kertovat todellisesta urheilujuhlasta. Olisiko meillä jotakin opittavaa näistä entisistä ajoista?

Urheilun ystävien kosiskelu olut-teltoilla ja humpuukilla ei tuo väkeä paikalle. Paikalle tullaan nauttimaan talviurheilusta ja näkemään maailman huippuja. Kisaohjelman pitää olla muutakin kuin kilometrin kirmailua. Pidettäisiinkö Holmenkollenilla kisat ilman 50 kisaa?

Johtuuko se tästä yleisestä himmailusta, että suomalaiset ”huippu” ulkoilijat ovat unohtaneet raa`an harjoittelun merkityksen? Ei ole ihme, että norskit näyttävät tulleen eri planeetalta.

Avainsanat: salpausseläntalvikisat, lahdenmmkisa2017

025 Kunnossa kaiken ikää

Sunnuntai 21.2.2016 klo 16:45 - yrjöpoeka

Aloitellessani blogin pitämistä, minulla oli yksi vakava harrastus. Se oli kuntoilu kotipaikkani metsissä. Kesäisin pyörä oli allani ja alueen metsäautotiet tulivat tutuiksi. Hiihtäminen oli se itselle mieluisin liikkumisen muoto. Jäätyäni eläkkeelle jätin samalla myös tauolle yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Keskityin kuntoiluun ja sitä sain tehdä talvet aivan yksin. Vain hiljaisuus seuranani.

Blogini päivitykset seurasivat myös liikettä. Ehkä joskus liikaakin. Elämänvaiheeni muuttui, kun muutimme syrjäkylältä kuntakeskukseen. Asuimme vaimoni kanssa kahden lasten lähdettyä maailmalle ja vaimollani oli oma yritys taajamassa. Pitkä välimatka, 60 kilometriä suuntaansa, kävi vaimolleni raskaaksi. Asuinpaikan muutos muutti myös omaa liikkumistani rajusti. Taajaman kadut kävivät hyvin pian tutuiksi.

Yhtäaikaa muuton kanssa elimistössäni tapahtui myös muutoksia. Olin usein huomannut, että kehoni ei enää toiminut kuten piti. Tutkimusten jälkeen minulle tuli kaksi todella hiljaista vuotta. Liikunta jäi minimiin ja lähinnä kävelyihin vaimoni kanssa. Viime talven aikaan lähdin liikkeelle uuden harrastuksen parissa. Taajamassamme on retkiluistelurata, joka talvisin avataan järvenrantaa myötäilevälle kevyen liikenteen väylälle.

Iceman.jpg
Tammikuussa oli pientä pakkasta

Luistelu omassa rauhassa omaan tahtiin sopi minulle. Talvi oli sääolosuhteiltaan todella vaikea ja rata oli usein lumen tukkima. Kaikesta huolimatta sain liikunnan tuoman hyvänolon tunteen takaisin. Myös elimistöni kesti rauhallisen kuntoilun. Tämän talven aikana olen saanut luistella huomattavasti paremmissa keleissä. Leuto talvi toi aluksi myös haittoja. Jäädyttäminen oli hankalaa ja ensimmäisen kerran pääsin luistelemaan jouluna.

Harrastuksilla on myös haittapuolensa. Olen huomannut tutkivani erilaisia sivustoja, joissa kaupataan uuden sukupolven retkiluistimia. Keveitä, hiilikuiturungolla. Näin se menee. Kunnon parantuessa myös välineiden kunto kiinnostaa entistä enemmän. Jokainen kuntoilija tunnistaa ilmiön. Perhokalastajana tiedän, ettei sitä viimeisintä välinettä ole vielä edes valmistettu.

Kuntoilua varten on myös polkupyöräni pystyssä harjoitusvastuksen päällä. Sitäkin pitää välillä polkaista ennen saunaan menoa. Hiki tulee lauteilla huomattavasti helpommin. Näillä eväillä kohti kevättä ja kesää.

Iceroad.jpg
Kieltomerkit eivät kosketa kävelijöitä ja koirankuljettajia. Valitettavasti.

Avainsanat: kunnossakaikenikää, sepelvaltimotauti, suomussalmenretkiluistelureitti

024 Palaute kirjallisena

Lauantai 20.2.2016 klo 19:37 - yrjöpoeka

Huomasin keskiviikkona kotisivuillani olevan kohtuullisen vilkasta ja erityisesti sivustoani selattiin ahkerasti. Tämä toistuu säännöllisin väliajoin. Syytä moiseen käyttäytymiseen en tiedä. Nyt eräs sivustoani tutkinut lukija otti minuun yhteyttä ja aiheena oli, yllätys yllätys, maahanmuutto. Lukija oli tutkinut sivustoani pitkältä ajalta ja halusi kuulla, miksi en enää ole maahanmuuttokriittinen. Selvennän vielä kirjoittamalla omia ajatuksiani.

Jouduin vastaamaan hänelle, että olen edelleenkin Suomen valtion maahanmuuttopolitiikkaan erittäin tyytymätön. Suomella ei ole sellaista maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, kuten esimerkiksi Uudella-Seelannilla. Siellä lähtökohta on maahanmuutolle, että tulijat ovat nuoria, koulutettuja ja kielitaitoisia. Suomi tyytyy ottamaan ketä tahansa. Suomi kuten tuo esimerkkimaa, ovat samankaltaisessa tilanteessa.

Molemmilla mailla on alhainen syntyvyys, ikääntyvä väestö ja korkea koulutustaso. Molemmissa maissa tarvitaan kipeästi koulutettua työvoimaa elintason ylläpitoa varten. Siksi myös Suomen pitää kiinnittää huomiota laatuun tulijoiden suhteen. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat eivät vääristynyttä väestösuhdetta oikaise. Viimeaikainen turvapaikanhakijoiden tulva tuo meille mukanaan myös valtavan määrän rasitteita.

Soittaja oli enemmän ihmeissään, miksi minä kirjoitan niin myönteisessä sävyssä maahanmuuttajista. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset eivät ole maahanmuuttajia sinällään. He ovat paossa yleensä sotaa ja terroria. Heillä ei ole enää muuta vaihtoehtoa. Minun kasvatukseni ja elämänkokemukseni ovat muovanneet minua. Jokainen joka apua ja turvaa on hakemassa meiltä, on otettava vastaan. Siitä lähdetään.

Lukijan huoli valtavasta määrästä on perusteltua. Kerroin ja toistan uudelleen. Suomella on sellainen virkakoneisto, että se kyllä siilaa joukosta onnenonkijat pois. Me usein kiroamme omaa virkakoneistoamme, mutta tässä tilanteessa se on kullanarvoinen. Virkakoneistomme on tarkka, se seuraa tarjasti lakia ja sääntöjä. Joskus jopa liiankin tarkkaan.

Muualta tulleet eivät varmasti omassa maassaan ole törmäänneet suomalaisiin verovirkailijoihin. Eivät KELAn sääntöviidakkoon. Eivät sosiaali- ja terveydenhuollon loputtomaan suohon. Siinä vaiheessa kun tämä virkakoneisto kaikkien muiden lisäksi iskee kiinni tulijoihin, he ovat kiipelissä. Me usein pidämme raskasta koneistoa vitsauksena, mutta olen itse huomannut kuinka tärkeä sen rooli on juuri tässä tilanteessa.

Ajattelen usein, kuinka minun vanhemmillani oli vaikeata viime sotien aikana. Piti paeta suurvallan pommituksia ja maahan vyöryvää sotakoneistoa. Jouduttiin evakkoon muualle maahamme. Lapsiamme lähetettiin turvaan etupäässä Ruotsiin yli 70000. Minun äitini joutui muiden mukana vaeltamaan Suomussalmelta toiselle laidalle Suomea. Rinnastan sotaa pakenevat turvapaikanhakijat omiin vanhempiini. Nyt on meidän vuoromme auttaa.

Sodat loppuvat joskus ja paluu takaisin kotiin alkaa. Ihmisillä on aina kaipuu sinne, missä he ovat syntyneet ja asuneet. Hyvänä esimerkkinä ovat olleet Karjalaiset. He eivät ole koskaan lakanneet toivomasta.

Perussuomalaisuus ei estä minua olemasta humaani ja sivistynyt ihminen. Isänmaallisena ihmisenä se on minun velvollisuuteni.

Avainsanat: uudenseelanninmaahanmuutopolitiikka, suomalainenbyrokratia, kaipuukarjalaan

023 Roskasakki työleireille

Tiistai 16.2.2016 klo 10:41 - yrjöpoeka

Olen useasti kirjoittanut aiheesta ja varoitellut, että tällä menolla me saamme pian korjata pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden jäänteitä raunioista. Se päivä on entistä lähempänä ja samankaltaisia oireita on jo esiintynyt kotimaakuntani sisällä. Poliittisten puolueitten munattomuus ääriliikkeiden suitsimisessa johtaa meidät kaikki tuhon tielle. Näyttää siltä, etteivät politiikot oikeasti usko sellaista tapahtuvan.

Tekemällä googlella haun selviää hyvin nopeasti, että nyt on kysymys vain ajasta. Roskasakki on saanut julkisuudesta sellaista puhtia, että murhapoltto on pian lehdissä. Aivan ensimmäiseksi kaikenmaailman dosentit kertoisivat kyseessä olevan yksittäisen tapahtuman. Mikään ei ole enää yksittäinen tapahtuma. Roskaväki metelöi sosiaalisessa mediassa ja juhlii näitä epäonnistuneita yrityksiä.

Meillä on oma salainen poliisimme ja myös normaali poliisi tutkii sosiaalisen median ilmiöitä. Kukaan ei näytä tunnistavan ajan merkkejä. Muualla Euroopassa sama ilmiö on huomattavasti rajumpaa. Roskasakki velloo kaduilla ja huutaa verta. Tämä ilmiö on nähty aiemminkin. Se ei johtanut mihinkään hyvään. Muistomerkkejä on pystyssä pitkin Eurooppaa.

Ajan merkkeihin kuuluu myös, että jokapuolella varustaudutaan sotaan. Mitä muuta voi merkitä asevoimien kasvu kaikkialla ja asevoimien varaukseton ihailu. Eniten sitä ihailua julistaa juuri tuo roskasakki. Valtio liput esillä julistetaan isänmaallisuutta. Isiemme ansiosta tämä sakki saa ilmaista leipää. Nyt roskasakki julistaa, ettei sitä ilmaista leipää saa jakaa kaikille.

Kevät on pian käsillä ja naapurimme Venäjä voi aloittaa maamme täyttämisen. Venäjän talous on kriisissä ja sen teollisuus vaikeuksissa. Siellä on miljoonia halpatyöläisiä, joiden työt loppuvat tai ovat jo päättyneet. Venäjä haluaa sen väestön ulos omasta maasta. Se ei halua, eikä edes pysty huolehtimaan ulkomaalaisista. Suomea ja Eurooppaa kiristäessään naapurimme, omien sanojensa mukaan, ei voi mitenkään estää ihmisten kulkua kohti Suomea.

Tästä syystä meillä ei ole enää aikaa odotella roskasakin vihanlietsontaa. Mikäli tämä meno jatkuu, maamme on vaarassa. Maamme hallitus on itse tekemässä lakeja, joilla selkeästi rajoitetaan sekä omien, että ulkomaalaisten oikeuksia. Hallituksen on pikaisesti polkaistava jalkeille laki, jolla mahdollistetaan vihanlietsojien säilöönotto. Tällä rauhoitettaisiin tavallisia tolkun kansalaisia. Yhteiskuntarauhan turvaamiseksi säilöönottoa pitäisi jatkaa niin kauan, että pahin hurmoshenki maasta on talttunut. Heidät on laitettava sellaisille työleirille, jossa jokapäiväinen leipä on hankittava omalla työllä. Tämä on kovaa tekstiä, mutta ajat ovat myös nyt erittäin kriittiset.

Palveltuani isänmaata Suomen itäisellä rajalla vuosikymmeniä koen, että minulla on oikeus ja velvollisuus puolustaa laillista menoa. Sitä yhteiskuntaa, jonka rakensivat sodankokeneet sukupolvet. Sitä meidän on puolustettava.

Suomalaiseen elämänmenoon kuuluu, että tiukoista ajoista huolimatta vieraita kohdellaan hyvin. Suomalaiseen yhteiskuntarauhaan eivät kuulu polttopulloja heittelevät roskasakit.

Avainsanat: murhapoltto, ilotulitusrakettivastaanottokeskukseen, venäjävarustautuusotaan, työvapauttaa

022 Äänestäjien vedätys

Maanantai 15.2.2016 klo 12:03 - yrjöpoeka

Oma muistikuvani kertoo, että jokaisella puolueella on omat vedättäjät. He ovat yleensä puolueissaan hyvin näkyvillä paikoilla. Yksi erinomainen esimerkki on kokoomuksen Ben Zyskowicz. Kukaan ei ulkopuolelta koskaan aseta hänen kokoomuslaisuuttaan kyseen alaiseksi. Välillä zysse vedättää niin hyvin vastapelureitaan, että nämä huokailevat onnesta. Zysse on ihan kuin meidän mies. Perussuomalaiset ovat usein kuunnelleet muikeina zyssen puheita.

2011 vaalien alla persuja osatiin jo vihata ja kaikki mitä he sanoivat oli suoraan pimeyden ytimestä. Vaalikentillä hieman ennen vaaleja vastapuolen ehdokkaat, sosdemit ja vassarit, heittivät verkkonsa persujen vaalitäkyihin. Alettiin puhua maassa maan tavalla. Sosdemit ovat tässä työssä olleet kautta vuosien erittäin ansioituneita. Sillä työllä he ovat kahlinneet vasemmiston kasvun.

Nyt perussuomalaisten tultua vahvasti mukaan kaikki muuttui ja puolueet olivat hetken neuvottomia. Puolueiden kammareissa oltiin ymmällään, kuinka perussuomalaisia voi vedättää. Persujen vaalisanoma oli heille myrkkyä. Osa ehdokkaista kokeili puhua samoista teemoista ennen vaalipäivää 2011. Joka uskalsi se menestyi. Viime vaalit 2015 olivat jo selkeästi samoissa vesissä kalastelua. Surutta puhuttiin maahanmuuton haitallisista vaikutuksista.

Kaikki tämä työ tehdään puolueiden vaalitaktiikan mukaan. Siellä missä on tiukka tilanne, siellä ehdokkaat hyökkäävät samoilla aiheilla kentälle. Vaalikarja on sen verran sinisilmäistä, että yleensä se menee lankaan. Puolueilla ei ole aikomustakaan noudattaa toisten puolueiden lanseeraamia ajatuksi vaalien jälkeen. Äänten kalastelussa kaikki keinot ovat luvallisia. Vaalien jälkeen on helppoa kertoa omille äänestäjille, että ei se tuo oma puolue lämmennyt ajamilleni asioille.

Väyrynen on sitten ehdottomasti vedätysten kunkku. Hän on saanut mekkaloida kaikessa rauhassa EU vastaisuuttaan. Sillä on imuroitu edes vähäsen persujen kannattajia. Väyrysen asema on silti aina säilynyt erittäin vahvana puolueen ytimessä. Nyt hän perustaa paukautti oman puolueen. Julkeasti hän ilmoittaa säilyttävänsä keskustan jäsenyyden ja tulevansa vielä eduskunta työhön takaisin. Siitäkö ihmiset riemastuivat.

Väykän toiminta ei ole sattumanvaraista. Kaikella mitä puoluetoimistosta on julki sanottu, on tarkoituksensa. Väykästä on tehty omissaan harmiton vanha herra. Kaikki mitä väykkä tekee, on kuitenkin tiukkaa politiikkaa. Keskusta on nyt hallituksessa havainnut persujen haavoittuvuuden. He eivät pysty pitämään kaikkia annettuja lupauksiaan. Puoluetoimistossa Apollonkadulla on tästä vedetty johtopäätökset ja vanha herra Väyrynen heitettiin kentälle.

Väyrysen ainoa tehtävä on imuroida takaisin keskustan hellään syleilyyn persujen teille hairahtuneet pettyneet äänestäjät. Väyrynen lupaa kaikkea sitä mikä on ollut perussuomalaisille pyhää. Kyläkulmien huoltoasemien ja kuppiloiden keskustelupiireissä on selkeästi kuultavissa innostusta. Väyrynen kokeneena kehäkettuna haistaa helposti irrallaan olevat äänet. Vanhana kettuna hän myös tietää parhaiten, että annettuja lupauksia ei tarvitse pitää.

Keskusta ja Väyrynen elävät vallasta. Nyt sitä on runsaasti jaossa.

Väykkä lupaa pelastaa ihmiskunnan. Se ei ole vähän se!

Avainsanat: äänestäjienvedätys, apollonkadunpuoluetoimisto, maassamaantavalla, väyrynenpelastaaihmiskunnan

021 Sähköä ja terroria

Torstai 11.2.2016 klo 19:31 - yrjöpoeka

Valtakunnassa ja myös Kainuussa on kohkattu sähkön siirtohinnoista. Kainuun oma yhtiö kiskoo kuluttajilta kiskurimaisia hintoja sähköverkon olemassaolosta. Kuluttajaparka, itsekin, yrittää keksiä keinoja sähkönsäästämiseksi. Jokainen vuosi kulutus pienenee, vastaavasti siirtomaksu nousee kuin Koneen hissi varmasti ja turvallisesti.

Kainuun kansanedustajat ovat pysytelleet ihmeteltävän hiljaa, vaikka muualla kansanedustajat ja jopa ministerit kavahtavat yhtiöiden kiskontaa. Asiasta puhutaan eduskuntaa myöten ja on jopa väläytelty korotuskaton asettamisesta. Se voi kyllä johtaa ojasta allikkoon. Silloin yhtiöt lyövät tiskiin aina sen katon verran korotusta. Ja seuraavana vuotena uudelleen. Tämä muistuttaa oravanpyörää. Olisiko keksitty ikiliikkuja?

Kainuun kansanedustajat edustavat itse Loiste yhtiötä. Siitä syystä heillä ei ole tarvetta itseään moittia. Kajaani ja Sotkamo kehittelivät kahdestaan rahankeruu automaatin, jolla he voivat muulta Kainuulta kupata rahaa omiin menoihinsa. Odotan sitä päivää, jolloin joku saa muutoksen aikaan sähkönsiirtoverkkojen käytön suhteen. Sähköverkoissa pitää mennä samankaltaiseen järjestelmään, kuin on teleliikenne verkoissa.

Oli tänään mukava kuunnella, että vielä on Suomen ilmavoimilla polttoainetta suihkukoneisiin. Muhkeita pamauksia ja loittonevaa jylinää kuului pilviverhon yläpuolelta. Suomeen on uutisten mukaan tulossa USA:n lentoosasto harjoittelemaan kevään kuluessa. Heti alkoi vinkuminen eduskunnan jouto-osastolta, että miksei heille ole asiasta aiemmin kerrottu. Joutilaille ei pidä kaikkea kertoa, ehtivät he lukea sen vaikka Iltasanomista. Juuri näin taisi nyt käydä.

Ärjän saarella on UPM suorittanut metsänhoidollisia toimia. Hankkeesta on useita vuosia puhuttu ja eivät edes vihreät terroristit ole siihen aiemmin ottaneet kantaa. Heti kun hakkuut alkoivat, terroristi aktivoituivat. Media mukanaan he vyöttäytyivät puihin ja laitteisiin. UPM ilmoitti sitten keskeyttäneensä hakkuut. Terroristit ovat nyt voitokkaina. Taisi kuitenkin olla keskeyttämisen syy nopeasti lämmennyt sää. Jääkansi heikkenee hyvin nopeasti yötäpäivää jatkuneiden vesisateiden ja lämpimän sään vaikutuksesta.

Voitokkaan taistelun tuloksesta on tämän päivän ääntä pitänyt maakuntaradion älisevä naisjoukko. Heillä on taistelun sankari Sini Saarela ollut haastateltavana ja ei tarvitse olla ruudinkeksijä, ymmärtääkseen keiden puolella toimittajat ovat.

Kirjoitin eilen kaikesta hyvästä, joka voi kohdata Pohjois-Suomea. Se voi kohdata, mutta ja suuri mutta! Vihreä terrorismi voi aloittaa kaiken mahdollisen terrorin estääkseen aluetalouden kasvun. Tämä terrorijoukkio pitää koko pohjoista aluetta Euroopan reservaattina, jossa ei saa heinänkorttakaan katkaista ilman heidän lupaansa.

Kukaan ei saisi koskea metsiin. Suomen tulevaisuus ja taloudellinen kasvu riippuvat edelleen metsistä. Maata ei saisi kaivella. Kaikki sellainen, josta alueen asukkaat hyötyisivät, ovat tämä terrorin kohteena. Pitäisi oikeastaan vinkata Odinin sotureille, että näitä vastaan he voisivat partioida. Olisipa ollut upeaa nähdä Ärjän saarella kunnon partiointia!

Soldiers of Odin Ärjä!

Avainsanat: sähköyhtiöloiste, kainuunikiliikkuja, oregoninlentolaivue, soldiersofodinärjä

020 Mikä meitä pelottaa

Keskiviikko 10.2.2016 klo 20:42 - yrjöpoeka

Tänään on uutisoitu uudesta merkittävästä investoinnista Suomeen. Kemissä voi alkaa jo 2019 biodieseljalostamo ja sen rakennuttajana olisivat kiinalaiset. Kyseessä on miljardiluokan hanke ja sillä on vaikutusta koko pohjoisen Suomen aluetalouteen. Yhtäaikaa rakentaa Fennovoimala Pyhäjoelle ydinvoimalaitosta. Sen suuruus on useita miljardeja ja rakennuttaminen jakaantuu useille vuosille.

Ruotsin puolella Kiirunassa on menossa yksi erikoinen rakennusprojekti. Siellä rakennetaan Kiirunan kaupunki kokonaan uudelleen. Vanha kaupunki puretaan ja tilalle tulee jatkossa jättimäinen kaivoskuoppa. Tämä projekti vaatii valtavasti työvoimaa ja nyt tarvitaan työntekijöitä myös Suomesta. Nämä kolme massiivista hanketta imevät työvoimaa koko pohjoiselta alueelta. Nyt on olemassa mahdollisuus, että uusi nousukausi alkaa. Ja siitä erikoinen, että se voi alkaa täältä pohjoisesta.

Näillä merkittävillä hankkeilla voi olla tulevaisuuteen vielä merkittävämpi vaikutus. Paljon siitä on puhuttu ja nyt kaikki puheet rautatien rakentamisesta Jäämerelle saavat vauhtia. Näemmekö sen, että työvoimapula koettelee todella pohjoista? Siihen on hyvät mahdollisuudet. Nyt tulisi työvoimaviranomaisten nopealla aikataululla päivittää työttömien osaamista tarpeita vastaavaksi.

Kemin hankkeella on myös sellainen vaikutus Pohjois-Suomen metsien käyttöön, että Kemijärven sellutehdas hanke voi mennä niinsanotusti puihin. Samoin sillä on vaikutuksensa Kainuun suunnitelmiin alueelle rakennettavasta biosellutehtaasta. Suunnitelmia on paljon ja jokainen maakunta haluaa osille. Kaikki eivät voi mitenkään toteutua. Tärkeintä on, että alueelle syntyy merkittäviä investointeja. Ne vaikuttavat aluetalouteen ja työttömyyteen jokatapauksessa koko pohjoisella alueella.

Työvoiman kysyntä kasvaa ja meillä voidaan nähdä eräänlainen ihme, työvoimapula. Siinä voi tulla apuun turvapaikanhakijoiden vyöry. Käykö pahimmillaan niin, että maahamme muuttaneet ulkomaalaiset palkataan raskaisiin töihin? Jäävätkö kantasuomalaiset jalkoihin ja jäävät partioimaan kotikylien raitteja?

Toivottavasti nämä suuret hankkeet laukaisevat suman liikkeelle. Toivottomuus ja näköalattomuus ovat vaivanneet liian kauan. Tilalle on tullut kaikenlaisia pelkoja. Pelkoja poistettaan patikoimalla valkoisella miesjoukolla pimeässä. Asuessani Piispajärvellä hiihdin ja kävelin hyvin paljon talvella pimeässä. Lyhyt valoisa aika oli käytettävä muuhun toimintaan. Pimeä oli kuntoilun aikaa. Koskaan ei siellä tullut vastaan mitään pelättävää. No, oli siellä yksi pieni pelonpoikanen. Pelotti todella, että entä jos sieltä joskus tulee vastaan toinen ihminen!

Nyt on meillä mahdollisuus lopettaa pelkääminen. Työ tuo toivoa. Työ tuo alueelle lisää ihmisiä kaikkialta. Toiset voivat olla valkoisia. Toiset tummempia. Työtä tehdessä kukaan ei ehdi joutilaana katuja partioimaan.

Kohta ainoa pelkomme on, että joudumme tekemään työtä!

Avainsanat: keminbiodieseljalostamo, hanhikivi1, kiirunankaupunkimuuttaa

019 Raja testihiihto

Tiistai 9.2.2016 klo 11:55 - yrjöpoeka

Viikonlopunaikana lauantaista sunnuntaihin oli tarkoitus kokeilla, voisiko pitkin itärajaa kulkevalle reitille rakentaa toimivan ultrahiihto tapahtuman. Lauantai aamuna kokoontui Kuhmon Vartiuksen maisemiin joukko testihiihtäjiä. Kello 08 joukko lähti suksimaan kohti pohjoista. Pisimmän matkan hiihtäjiä odotti 214 kilometriä hiljaista erämaata. Asutusta ei reitillä ole ja valosaastetta ei tarvitse pelätä yön pimeydessä. Autojen ääntä ei reitillä kuule.

Lauantai aamuna oli vielä kipakka pakkanen 17 – 20 astetta. Säätilaan oli luvattu nopeaa muutosta ja ennustettu tuulen voimistuvan heti aamusta. Siksi ladun avaaja lähti hieman aikaisemmin latuuran tekoon. Keli ei ollut kaikkein luistavin ja sillä oli eniten vaikutusta ensimmäisinä hiihtäville. Pakkanen lauhtui puoleenpäivään mennessä 10 asteen paikkeille.

Ensimmäisenä etappina oli Raate ja sen entinen rajavartioasema. Paikan omistaja avasi ovet huollon toimintaa varten. Osa hiihtäjistä lopetti Raatteeseen, matkaa oli takana 52 kilometriä. Toisena etappina oli sitten Martinselkosen Eräkeskus runsaan sadan kilometrin hiihdon jälkeen. Sitkas keli alkoi tässä vaiheessa verottaa pisimmän matkan hiihtäjiä. Rasitusvammoja tuli jalkateriin ja ranteisiin.

Tuuli voimistui pikkuhiljaa ja loppumatkan hiihtäjille oli tiedossa myötäinen tuuli. Hiihtäjien tultua Karttimon ylikulkupaikan alueelle reilu 20 kilometriä pohjoisempana tuuli oli voimistunut rajusti. Samaan aikaan alkoi sakea lumisade. Kerroin hiihtäjille seuraavan paikan, missä voi huoltaa itseään ja nuoret miehet läksivät innokkaina jatkamaan. Toiveena oli selvitä seuraavaksi hossaan reilun 40 kilometrin päähän.

Olen itse markkinoinut tätä tapahtumaa armottomana. Tarkoitan sillä vuodenaikaa ja silloin vallitsevia säätiloja. Samoin armottomuutta lisää asumaton erämaa ja pitkä pimeys. Puolenvälin jälkeen jokainen siirtyy mukavuusalueen ulkopuolelle. Silloin alkaa pimeys ja vain oma valaisin näyttää tietä. Välimatkat asutukselta toiselle ovat pitkiä.

Luonto todella näytti armottomuutensa. Rajuksi muuttunut tuuli ja sen mukana tullut lumisade sai aikaan kunnon mylläkän. Hiihtäjillä oli GPS laitteet ja niistä saimme hyvin pian nähdä, että hiihtovauhti putoaa olemattomaksi. Hälytin paikalle ladunaukaisijana toimineen Markku Määtän. Hiihtäjät tulivat samaan lopputulokseen Määtän kanssa, että nyt luonto ottaa voiton hiihtäjistä. Sankka lumisade ja myrsky loivat sellaisen esteen, ettei sitä voinut voittaa. Eräoppaana toimiva Määttä johdatti hiihtäjät nopeasti lähimmälle tieuralle. Huoltoautot saivat käskyn tulla paikalle ja saimme hiihtäjät turvaan.

Tämä raju lumimyrsky antoi hyvin paljon opiksi otettavaa tulevaisuutta varten. Järjestäjien puolesta odotan kaikilta kirjallista palautetta tapahtumasta, jotta voimme jatkaa ensimmäisen varsinaisen hiihdon järjestelyjä vuotta 2017 varten. Tapahtuman onnistumiseksi tulemme tarvitsemaan vapaaehtoisia huoltotehtäviin. Alueen matkailuyritykset ovat huollon kannalta ensisijaisessa roolissa.

Reilun vuorokauden valvomisen jälkeen oma olo tuntui valjulta. Mutta elämä voittaa ja ajatukset ovat jo tulevassa. Kaukainen haaveeni itärajalla kulkevaan pitkänmatkan hiihtoon, on entistä lähempänä.

Armoton Raja. Ruthless Raja.

Avainsanat: rajaultrahiihto, itärajanreitti, gpsseuranta, martinselkoseneräkeskus

018 Joululoma päättyi

Keskiviikko 3.2.2016 klo 20:35 - yrjöpoeka

Suomen kansan valitsema eduskunta on pitänyt joululomansa. Kaksi kuukautta on kivasti mennyt. Palkka on juossut ja on voinut harrastaa. Ai niin, joitakin edustuksia on ollut. Kunnat ja maakunnat ovat porsaansa syöttäneet ja toivomuksiaan esittäneet. Onneksi kohta alkaa kesäloma. Siinä kulahtaa supsikkaasti kesä. On se raskasta päättäjän osa. Mutta jokainen kantaa ahtaina aikoina kortensa kekoon.

Nyt loman jälkeen voi alkaa pohtimaan porukalla hallituksessa, että kuinka noilta pienempi palkkaisilta saisi muutaman lomapäivän nipsaistua. Valtakunnan etu vaatii sitä. Ainakin se kerrotaan vakavalla naamalla kansalle, tiedoitusvälineille ja muulle medialle. Sivukuluja on leikattava ja työn tuottavuutta nostettava. Tämä on veikeää puuhaa, sitä tehdessä voi haaveilla, millaisia roposia tästä raskaasta työstä eduskunnan palkkiotoimikunta on kehitellyt.

Kansalle keppiä ja lomia pois. Eduskunnalle reilusti täysiä satasia ja sitä lomaa olisi hyvä saada lisää. Muutama pikkujuttu häiritsee. On löytynyt rajoilta ylimääräisiä tulijoita ja niistä pitäisi päästä. Annetaan poliisille lisää varoja. Niillä he voivat hankkia lisää mellakkavarusteita. Supolle reilusti lisää, ettei vaan kukaan ”cokis olli” pääse roiskimaan liemiä ministereiden niskaan.

Kyllä se ahistaa, kun tämän kiireen keskellä pitäisi ehtiä päättämään sote-asioista. Kansanedustajan työvuosi on niin lyhyt, ettei siinä kummoisia juttuja ehdi väkertää. Onneksi on noita päteviä apulaisia tekemään hommia kansan puolesta. Kansa ei tietysti puoluesihteereitä ole valinnut mihinkään, mutta heillä on pätevyys pohtia tulevien vaalien kohtaloita. Muitakaan pienempi hommia unohtamatta.

Nyt tämä edustuksellinen elin on sopinut (päättänyt) eduskunnan puolesta seuraavien kuntavaalien ajankohdan. Koska homma ei rulettanut kunnolla ja vaalien ajankohtaa oli jo päätetty jatkaa, niin nyt jatkettiin vielä lisää. Nyt vaalit sopivat oikein mallikkaasti kohdilleen. Vaalilakien mukaan vaalikausi on neljä (4) vuotta. Puoluesihteereiden avustuksella tämä vaalikausi on nyt viisi (5) vuotta.

Minulle tuli mieleen tätä touhua seuratessa, että pitäisikö eduskunnan sijasta valita päättäjiksi pelkät puoluesihteerit? Saataisiin kertaheitolla kunnon säästöt aikaiseksi! Gallupeilla mitattaisiin puolueiden kannatuksia ja jokaisen puolueen tulisi saada vähintään viiden (5) prosentin kannatus. Sitten puolueet kävisivät sisällään kipakat vaalit ja valitsisivat ikiomat puoluesihteerit. Näistä veitikoista sitten kansa äänestää rytkäyttäisi. Nokkamies olisi eniten saanut. Hänen arvonimekseen voisi laittaa vaikka ajatollah.

Eduskunnan työ on muuttunut omien etujen haalimiseksi, että jokainen muu tapa olisi parempi. Parhaat pellet ovat keksineet, että arvovaltta voi nakertaa parhaiten tekemällä kansalaisaloitteen. Tämän lain tarkoitus ei varmasti alunperin ollut tällainen. Aloitteen tarkoituksena oli lisätä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Aikaisemmin ahkerat edustajat väkersivät aloitteita talon sisällä. Parhaat tekivät tuhansia aloitteita edustaja kaudellaan.

Aikaisemmin he arastellen nostivat palkkojaan. Onneksi keksittiin palkkiotoimikunta. Nyt on otettava vastaan muiden tekemät päätökset rutisematta. Kuten muutkin työläiset.

Minä kyllä nimitän kansanedustajia kuhnureiksi.

Avainsanat: kansanedustajanjoululoma, puoluesihteeritsopivatkuntavaaleista, kuhnurit

017 Tappamisen meininki

Tiistai 2.2.2016 klo 11:33 - yrjöpoeka

Eilinen päivitykseni sai puhelimen soimaan. En ole yksin ajatusteni kanssa siitä, että raiskaus tarinoita keksitään tietoisesti. Tarinoita käytetään hyväksi pelkojen lietsonnassa ja eräs soittaja kertoi pelon levinnee turhankin tehokkaasti. Soittaja kotikunnastani asui kerrostalossa ja kertoi naapureidensa olevan ahdistuneita. Ahdistus on tullut ulkomaalaisten pelosta ja kukaan ei kuulemma enää käy iltakävelyllä kylällä.

Uuninpankkopoika Sakari Timonen on ottanut myös kantaa aiheeseen. Lakimiehenä hän ei sitä ehdottaman varmasti sano, että tarinat ovat keksittyjä. Hän kuitenkin näkee asian samalla tavalla kuin minä. Tuntuu turhauttavalta että pelko on saanut tasaiset ihmiset valtaansa. Kuinka sitten, kun ensimmäiset pakolaiset sijoitetaan asumaan Suomussalmelle?

Otsikon aihe on sitten aivan toinen. Tappaminen tuli mieleen, kun kuuntelin ensimmäisiä uutisisa aiheesta. Suomessa ei tunnu onnistuvan hallituksilta mikään, vaan tuloksena on kansalaisten elämän vaikeuttaminen. Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa on myyty kansallista infraa voittoa tavoitellen. Itsestäni tuntuu vaikealta ajatella, että myydään sellaista, joka merkitsee kuoliniskua kansalliselle huoltovarmuudelle. Tämä viimeinen myynti veroparatiisi yhtiöille koski sähköverkkojen omistusta.

Olen itse tuskaillut viimeiset kymmenen vuotta omakotiasujana sähkön hinnan muodostusta. Sitä mukaa, kun olen kehitellyt keinoja säästää sähköä, siirtomaksua nostetaan heti vastaavasti. Nyt siirtohintoihin on tulossa todella poskettomat korotukset. Millään sähkön säästöllä ei enää korotuksia peitetä. Onko niin, että jatkossa et kuluta itse sähköä, mutta maksat siirtomaksua?

Ministeri tason politiikot koettavat olla uskottavia ja kertoa kansalaisille, kuinka he tomerina selvittävät asiat. Valitettavasti he eivät voi asialle enää mitään. Yhtiöt toimivat itsenäisesti ja perustelevat korotukset selityksillään. Voi niistä keskustella, mutta se on kansalaisten kusetusta. Sähköverkkojen tulisi olla yhteiskunnan omistuksessa. Mielestäni se on ainoa oikea keino.

Fortum möi verkkotoiminnan kansainvälisille sijoittajille ja kääri siitä sievoiset voitot. Verkon ollessa yhtiön omistuksessa kerättiin asiakkailta maksujen sisällä tulevia verkon kunnostuksia. Uusi yhtiö paiskasi samoilla selityksillä todella rajut korotukset. Tavallinen kansa näkee näillä korotuksilla maksettavan johdon suuret palkkojen korotukset ja yhtiön voitot. Voittoa tuntuu tulevan hyvin, vaikka Suomi rypee taantuman suossa.

Kyllä nyt lypsävä lehmä todella tapetaan. Ainoastaan vihreät hykertelevät onnesta. Kun kansa ei pysty enää sähköä käyttämään, ydinvoimaloiden rakentamiselle ei ole enää tarvetta. Sitten sähköä tuotetaan auringolla ja tuulella. Toivottavasti säät suosivat kyseisiä sähköntuotanto keinoja?

Pitäisi kysellä syyllisten perään, mutta sillä ei taida olla vaikutusta. Vaaleilla valitut edustajamme ovat käyttäneet harkintaansa. Sen kanssa on elettävä. Millaisilta keinoilla tulevaisuudessa saadaan lämpö koteihin, kun puuta ei saisi polttaa? Oljyä ei saisi käyttää? Sähköön ei ole varaa? Kissan silittelyllä talot eivät lämpene.

Ainoa keino on aloittaa kapina. Muutoin me joudumme nahkurin orsille!

Avainsanat: pelkojenlietsonta, tappamisenmeininki, kissansilittely, nahkurinorsilla

016 Tolkku kadoksissa

Maanantai 1.2.2016 klo 15:31 - yrjöpoeka

Muutama viime päivä on kohkattu tolkun ihmisistä. Iisalmella ilmestyvässä Iisalmen Sanomissa julkaistiin kolumni ja se luki tasavallan presidentti. Saatuaan kirjoittajalta luvan presidentti laittoi jutun jakoon facebookiin. Sitä kautta itsekin luin jutun ja se oli hyvin kirjoitettu. Presidentin jaettua jutun siitä tuli some-ilmiö.

Pitkin syksyä ja talvea olemme saaneet seurata toisenlaista some-ilmiötä. Ilmiö on ollut pelkkää kauhistelua ja ihmisten peloittelua. Pelon kohteiksi tässä ilmiössä on osoitettu turvapaikanhakijat. Samalla leima on lyöty kaikkiin tummempi ihoisiin Suomen kansalaisiin. Suomessa syntyneet ja kasvaneet ovat saaneet tuntea olevansa ei toivottuja.

Viimeiset kuukaudet ilmiöön on pelon avulla liitetty katupartiointi. Tällä partioinnilla on tolkun ihmisille ilmoitettu turvattavan suomalaisten naisten koskemattomuus. Poliisin julkistaman tilaston mukaan Suomessa raiskataan joka vuorokausi kahdesta – kolmeen naista. Nämä raiskaukset tapahtuvat kantaväestön toimesta. Muutaman ulkomaalaisen (ei välttämättä turvapaikan hakijan) suorittamien raiskausten takia kehiteltiin uhka ja sille vastaukseksi katupartiointi.

Jokainen raiskaus on liikaa ja rangaistusten tulisi olla ehdottomia jokaisessa tapauksessa. Lieventäviä asianhaaroja ei saisi olla. Meillä on valitettava käytäntö, että hovioikeus helpottaa usein käräjäoikeuksien langettamia tuomioita. Niitä kohtuullistetaan sen takia, että tuomio aiheuttaa miehelle kohtuutonta haittaa työssä ja toimeentulossa. Korvaukset raiskatulle ovat pääsääntöisesti olemattomia. Raiskaus rikoksissa uhrin asema jätetään sivuun.

Joensuu on ollut viimeisten viikkojen aikana katupartioinnin eldorado. Siellä ovat odinin soturit saaneet televisio näkyvyyttä. Urheasti soturit ovat pakkasessa kävelleet mustana uhkaavana laumana pitkin katuja. Joensuussa on ollut pitkin syksyä väitettyjä raiskauksia useita. Poliisi on niitä tehokkaasti tutkinut ja terveydenhuolto antanut omat lausuntonsa.

Mittavasta tutkinnasta huolimatta poliisi on lopettanut tutkintansa. Syynä on näytön puute. Uutisia lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että nämä ”raiskaus” tapaukset ja katupartiointi liittyvät toisiinsa. Keksityillä tarinoilla saatiin ihmiset pelon valtaan ja katupartiot liikkeelle. Olisi mielenkiintoista tietää näitten naisuhrien rooli? Millaista some-toimintaa he ovat harjoittaneet ennen ja jälkeen väitettyjen tapahtumien?

Palaan vielä tuohon partiointiin. Kun kantasuomalaiset raiskaavat hieman enemmän kuin ulkomaalaiset, pitäisikö näitä raiskaajia vastaan perustaa omat partiot? Näiden partioiden toimintakenttänä olisivat sitten kodit. Siellä raiskaaja todennäköisimmin iskee. Kapakasta lähdön jälkeen jokaiselle pariskunnalle lähtisi partio mukaan turvaamaan kotirauhan. 2-3 vankkaa odinin soturia olisi riittävä määrä.

Toimintaa voisi kehittää siten, että nainen voisi etukäteen tilata turvapartion itselleen. Tästä hyötyisivät kaikki. Suomalaiset impyet saisivat olla rauhassa. Odinin sotureiden ei tarvitsisi talsia kylmillä kaduilla.

Soturit saisivat olla tolkun ihmisiä.

Avainsanat: jyriparetskoi, sauliniinistö, tolkunihmiset, onkonaistenturvattomuuslisääntynyt