Satunnaiset kuvat

Syyskuinen aamu

Uusimmat

Blogin arkisto

093 Sivistynyttä puhetta

Sunnuntai 31.7.2016 klo 18:06 - yrjöpoeka

Kuulemme jatkuvasti suoranaista huutoa, kuinka Suomessa on menossa kriisi. Puhutaan taloudellisesta kriisistä. Puhutaan työttömyyden kriisistä. Näkyvimmin on kohkattu pakolaiskriisistä. Olemmeko me todellakin kriisissä? Emme ole, olen sanonut sen jo aiemmin. Maassamme on kaikki paremmin kuin koskaan. Arkkipiispa Kari Mäkinen on nyt ottanut voimakkaasti kantaa aiheeseen.

Arkkipiispa sanoo aivan oikein, että on harhaanjohtavaa puhua Suomea kohdanneesta pakolaiskriisistä. Hänen mukaansa kriisi on siellä missä soditaan. Sieltä siviilit joutuvat lähtemään ja se on heille kriisin paikka. Arkkipiispa sanoo, että on kohtuutonta tehdä turvaa hakevista kriisin aiheuttajia. Tämä asia olisi syytä kaikkien niiden tiedostaa, jotka lietsovat pelkoa ja ahdistusta kansalaisiin.

Luin uutisia arkkipiispan sanomisista suurella tyydytyksellä. Toivoisin kaikilta vastuullisislta politiikoilta samaa jämäkkyyttä. Tarvitsee toistaa arkkipiispan yksinkertaisen kaunis ajatus. Meillä ei ole kriisiä. Meillä ei ole pakolaiskriisiä. Meille on tullut turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. He eivät ole kriisin aiheuttajia, eivätkä syyllisiä mihinkään.

Politiikot voisivat aivan ensimmäiseksi nostaa esille arkkipiispan puheesta lyhyen lauseen. On korostettava toivon ja rohkaisun merkitystä. Viime talven aikana toistettiin jokaisessa tiedoitusvälineessä Tuomiopäivän sanomaa. Suomi oli hukkumassa pakolaisten tulvaan. Turvapaikanhakijat veisivät naisemme ja muuttaisivat meidän uskontomme. Tätä väitettä toistettiin ja kansa alkoi lopulta uskoa siihen. Perustettiin katupartioita turvaksi.

Nyt tavalliset ihmiset alkavat jo hymähdellä sille, että ovat joutuneet höynäytetyiksi. Katupartiot ovat häveliäästi häipymässä ja usea haluaisi unohtaa oman vouhkaamisensa. Peloittelua ja vouhkaamista jatkaa vielä yksi taho. Perussuomalaiset nuoret Tynkkysineen. Eivätkö ne kertakaikkiaan usko, että muut ovat jo poistuneet takavasemmalle?

Arkkipiispan esiintulo on juuri nyt erittäin tärkeä. Ihmiset on saatava huomaamaan, että kriisit ovat aivan muualla. Kansalaiset ovat sortuneet väärin profeettojen matkaan. Siellä missä tavallinen iäkkäämpi kaiken nähnyt kansa on kohdannut tänne tulleita pakolaisia, siellä ovat silmät auenneet. On huomattu tänne tulleiden olevan aivan tavallisia ihmisiä. Kieli ja uskonto on erilainen. Mutta tarpeet aivan samat kuin kaikilla muillakin.

Kirkko on tuonut Suomeen sivistystä. Uskontoa unohtamatta. Kirkolle on nyt tilausta, että se jatkaisi sivistyksen ja ihmisyyden kunnioittamisen tärkeyttä. Politiikkojen tehtävä kansakunnan kaapinpäällä on huolehtia siitä, että kansamme ei taannu Impivaaran tasolle.

Aikoinaan Kainuussa oli voimakkaita tuomiopäivän saarnaajia. Tavalliset ihmiset saattoivat uskoa maailmanlopun olevan ovella. Sankoin joukoin väkeä vaelsi Kiantajärven rannalle odottamaan lentokonetta. Sen piti viedä taivaan iloihin. No, konetta ei tullut. Väki vaelsi häveten takaisin pirtteihinsä ja jatkoi arkista aherrusta. Tässä viimetalven hurmoksessa on hyvin paljon samaa.

Sivistyskansa jota muu maailma ihastelee, sortui uskomaan huuhaan puhujiin. Omaa kirkkoa alettiin vastustamaan ja erottiin siitä joukoittain. Nyt liitytään hiljaisuudessa takaisin.

Olemme me melkoista jukuripää kansaa!

Avainsanat: arkkipiispakarimäkinen, pakolaiskriisi, väärätprofeetat, uskonnollisethurmosliikkeet

092 Kaksi kotia

Lauantai 30.7.2016 klo 20:52 - yrjöpoeka

Minulla oli tänään mahdollisuus osallistua kahteen eri tapahtumaan kotikuntani alueella. Ensimmäinen oli Pirttivaarassa tapahtunut partisaanien uhrien uuden muistomerkin paljatustilaisuus. Siellä olin mukana yhtenä kunnan edustajana, ottamassa vastaan muistomerkin ja sen tulevan ylläpidon.

Ajellessani Pirttivaaraan yhdessä vaimoni kanssa, muistelimme tien varren tuttuja paikkoja vuosikymmenten takaa. Pirttivaaran rajavartioasema oli työpaikkani yli 16 vuotta ja useita vuosia myös perheeni asuinpaikka. Lapsistamme kolme syntyi siellä olon aikana ja siksi paljastustilaisuuteen liittyi myös paljon tunteita.

Yllätys kohtasi tien päässä. Autojono tien reunassa kertoi ihmisten lähteneen todella liikkeelle. Tuttuja vuosikymmenten varrelta oli paikalla ja tunsin yhteenkuuluvuuden tunnetta alueen asukkaiden ja heidän perillistensä kanssa. Partisaanien murhareissulta eloonjääneen Lyyti Seppäsen opin tuntemaan nuorena rajamiehen alkuna. Partioreissuillamme olimme aina tervetulleita Erkkilän taloon.

Tilaisuus oli lämmin ja koskettava. Säätila suorastaan helli ulkotilaisuutta, lämpötila +22 astetta ja leppeä tuuli. Puheet tilaisuudessa olivat toisaalta lämpimiä, toisaalta karuja. Yhteistä puheissa oli luja luottamus luojaan ja siihen, että meidän on yhdessä tehtävä parempi huominen. Meidän on tunnettava oma historiamme ja meidän vanhempiemme karut kohtalot historian suuressa myllyssä.

Tilaisuuden päätyttyä oli edessäni pikainen siirtyminen seuraavan kohteeseen Piispajärvelle. Piispajärvi on synnyinkyläni ja oman perheeni asuinpaikka 30 vuoden ajan. Lapseni saivat käydä todellista lähikoulua 200 metrin päässä. Kylään liityvät todella rakkaat ja läheiset muistot ja ne eivät ole vieläkään päättyneet. Kerroin myös siellä, että minä voin lähteä Piispajärveltä, mutta Piispajärvi ei lähde minusta. Se todella pitää paikkansa.

Aktiivisena talkoo- ja seuraihmisenä osallistuin kylällä asuessani kyläseuran toimintaan puheenjohtajana ja myös metsästysseuran toimintaan samoissa merkeissä. Piispajärviseura täyttää tämän vuoden aikana 70-vuotta ja sen kunniaksi haluttiin pitää yhteinen rantakalailta. Tämä iltapäivä oli alkulaukauksena loppusyksylle ajoittuvalle varsinaiselle vuosijuhlalle. Seuran aktiivit pyysivät minua lausumaan tilaisuuden alkusanat ja kertomaan jotakin kylän menneisyydestä.

Puheen pidin ja kukaan ei käskenyt lopettamaan. Puheeni teemana oli se, kuinka ankeista oloista huolimatta oli haluttu ja jaksettu sodan jälkeen toimia yhdessä. Jalan ja veneillä kuljettiin yhteenpaikkaan rakentamaan seurantaloa. Seurantalolla harrastettiin kulttuuria ja kylien välillä käytiin urheilukilpailuja. Samaan aikaan oli tiukkaa taloudessa sotien jälkeen ja silloin syntyivät myös Piispajärvelle suuret ikäluokat. Kuten muuallekin maassamme. Ihmiset uskoivat ja jaksoivat parempaan.  Elämä kantoi.

Koen itse tänään erittäin tärkeäksi sen, että meidän on ääneen puhuttava tulevaisuuden uskosta. Meidän on luotettava toisiimme. Maailmamme on täällä parempi kuin koskaan historiamme aikana. Meidän ei pidä alistua tuomiopäivän saarnaajien sanoman alle. Yhdessä olemme vahvempia ja meidän on sitä vahvistettava.

Päivä antoi minulle paljon. Kaikki ihmiset jotka tänään näin ja koin, ovat osallisia siihen, mikä olen tänään.

Juureni ovat täällä. Pirttivaara ja Piispajärvi. Kotini.

Avainsanat: partisaanienuhrit, rajavartiolaitos, piispajärviseura

091 Ukkosen jytinää ja löysiä puheita

Keskiviikko 27.7.2016 klo 14:43 - yrjöpoeka

Parasta aikaa käy taivaankannella melkoinen jytinä. Välillä purskauttaa vettä aivan savista kaatamalla. Olin autoilemassa ja eräässä kohdassa valtatie-5:llä alkoi todella raju sade. Hetken päästä salamat leiskuivat ja raju tuuli kieputti puita. Kohdalla oli vesistö ja sieltä tuleva tuuli oli todella raju. Tiellä pysyttiin ja jokainen näkyvissä oleva autoilija osasi ottaa liikennesään huomioon.

Katsoin eilen TV-ohjelman Metsien kätkemät, jossa juontajat liikkuivat Suomussalmen alueella. Odotin siltä aivan liikaa, ohjelmanpätkä oli todella surkea. Erityisesti lopussa olleet kuvat Julmalta Ölkyltä olivat todella surkeat. Kaikenlisäksi puheet ja tarinat alueelta eivät olleet tästä maailmasta. Shamanismia leikkivä takkutukka höpisi aivan pehmeitä. Alle kaiken arvostelun meni tämä.

Seuraan aktiivisesti Uuninpankkopojan kirjoituksia ja tänään hän kirjoitti taas hieman perussuomalaisista. Mikä ei ollut yllätys. Nyt kohteena oli Ritva ”Kike” Elomaa ja Teuvo Hakkarainen, molemmat kansanedustajia. Minua kiinnosti erityisesti Elomaan jutut. Luotan Timosen teksteihin. Lakimiehenä hän tekee todella tarkkaa ja totuudenmukaista tekstiä. Kärkevä hän kyllä on, mutta se sallittakoon.

Elomaa oli lausunut sellaisen pointin, jota minä en purematta niele. Hänen mukaansa ei ole sallittavaa, että puolueen kansanedustajia arvostellaan. Minä olen arvostellut ja tulen sitä jatkamaan. Elomaan kirjoittelun jälkeen tiedän, että saan puhdasotsaisilta moraalinvartijoilta palautetta ja uhkailua erottamisella. Se minulle sopii, vastailen mielelläni puoluehallitukselle miksi kirjoitan arvostelua omista.

Vielä löysempää kesäpuhetta löysin Uuden Suomen blogisivustolta. Petri Mäkelä, Lappeenrantalainen varavaltuutettu haluaa aseistaa suomalaiset tuntematonta uhkaa vastaan. Tarkoittaa tietenkin turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Omista varavaltuutetun maailmoista hän löytää kaikenlaisia syitä, miksi viranomaisten pitäisi nopsasti antaa kaikille halukkaille kättä pitempää.

Pääpointtina hän pitää turvallisuusvajetta. Hän oli huomannut, että katupartiot ovat aikansa eläneet, eikä niitä tarvita enää. Tästä syystä turvattomuus on oleellisesti hänen arvionsa mukaan lisääntymässä. Toisaalta hän perustelee aseistautumista sillä, että katupartiot olivat niin epämääräisiä. Loistavia perusteluja samanmielisille vouhkaajille.

Normaali suomalainen ja myös perussuomalainen, ei näe mitään turvallisuusvajetta. Ainoastaan ne näkevät, joilla ei ole enää muuta mielessä. Poliiseja on minun mielestäni riittävästi siellä, missä väestömme pääosa asuu. Syrjäseutuja on turha nostaa esille, koska täällä on todella turvallista. Se on kummallista, että kaupunkilaiset ja niiden varavaltuutetut, tässä kohden nostavat syrjäseutujen kohtalon keppihevosekseen?

Kesä on kummallista aikaa. Ukkosen ja sateen seassa kirjoitellaan mitä sattuu. Monen mielestä tämäkin kuuluu siihen kategoriaan. Olkoon niin.

Ukkonen paukkuu nyt todella ja aurinko paistaa. Taitaa tulla kesä.

Avainsanat: metsienkätkemät, kikeelomaa, uudensuomenpuheenvuoro

090 Julma Ölkky

Maanantai 25.7.2016 klo 11:48 - yrjöpoeka

Sain mahdollisuuden lähteä yhtenä mukaan kajakkiretkelle Julman Ölkyn maisemiin. Tartuin välittömästi tilaisuuteen ja niimpä seurueemme ajeli kohdetta kohti sunnuntaina 24.7.

Ensi vuonna, 2017, vietetään Suomi100-vuotta ja siksi tämä kohde oli kiinnostava. Juhlavuoden kansallispuisto perustetaan silloin Suomussalmelle ja Hossaan. Kansallispuiston nimeksi tulee Hossan kansallispuisto. Julma Ölkky kuuluu osana kansallispuistoon, eli puisto sijatsee kahden eri kunnan alueella ja samalla kahden eri maakunnan alueella.

Tunsin mielenkiintoa asiaa kohtaan ja siksi laitoin merkille muutamia asioita. Ajoimme sinne valtatie-5 pitkin Taivalkosken kunnan alueelle. Siellä on erinomaisen hyvä opaste Julmalle Ölkylle. Turisti parka ajaa sinne huolettomasti, koska matkaa luvataan olevan vain 20 kilometriä. Siihen se hauskuus sitten loppuukin.

Ensimmäiset kilometrit ovat kohtalaisia. Viimeisten taloliittymien jälkeen reitti on suoranaista kynnöspeltoa. Kierrellään kiviä ja syviä kuoppia. Mersu ja bemarikuski on todella kauhuissaan sillä tiellä. Sanon sen siksi, koska juuri niitä ajoneuvoja ilmestyi parkkipaikalle kyseistä tietä pitkin. Tien kunnostamisen täytyy olla kiirellisellä sijalla, mikäli suuri opaste pidetään paikoillaan valtatie.5:llä. Suuri osa reitistä ei ansaitse tien nimeä.

Ajoimme palatessa 8 kilometrin pätkän Julmalta Ölkyltä Hossa – Murtovaara tielle. Pinta parempi, mutta kuopat sitä syvemmät. Jotakin on tehtävä, mikäli matkailijoitten kokemus alueesta halutaan pitää positiivisena. Kohteen parkkialue oli siisteydeltään ihan hyvä. Alueella sijaitsi kaksi (2) yleisövessaa. Rakennus oli aivan hyvä, mutta ikkunat oli unohdettu kokonaan. Oven kiinni mentyä, oli pakko raottaa ovea, jotta näki edes vähäsen.

Käydessäni kohteessa asialla, naisten puolella kuului melkoista tuskailua aiheesta. Toiset pitivät ovea raollaan ja vahtivat, että toinen saa asiansa toimitettua rauhassa. Ovatkohan rakentajat ja erityisesti suunnittelijat olettaneet turistin kantavan säkillä valoa pimeään kopperoon? Asiakasmääriä seuratessani tulin siihen tulokseen, että toinen vessapari olisi varmasti tarpeen. Erityishuomio siinä olisi ikkunoissa tai sitten valaistuksessa muutoin.

IMGP3955.JPG
Kuinka hiljaa kajakit lipuvat tyynen veden pinnalla.

Itse kohde on kajakilla kulkiessa hiljentävä. Melontaretkemme aikana oli sadetihkuinen keli alussa ja lopussa aurinko yritteli tuoda valoaan sumuisen pilviverhon taitse. Hiljentävä se oli siksi, ettei siellä kuule yhtään mitään. Vain veden hienoinen ääni kajakin reunoissa ja melasta tippuva vesi. Eilisen retken aikana valaistus toi sinne aluksi trooppisen kostean hämäryyden. Ainoa ihmisen aiheuttama ääni oli moottoriveneen ääni. Vene kuljetti noin puolentunnin välein matkailijoita ihastelemaan rotkoa.

Kohteelle kannattaa lähteä ajan kanssa. Katsella, kuunnella ja kokea mykistävä paikka. Alueen taustahistoriaan kannattaa tutustua ennakkoon. Netin ihmeellinen maailma avaa alueen taustan ja sen jälkeen on huomattavasti mukavampi keskittyä ihmettelemään Suomi100 kansallispuiston jyhää osuutta.

Erityis kiitos Janne Autereelle mahdollisuudesta päästä mukaan sunnuntaita viettämään. Kiitos uudesta tuttavuudesta Jenni Jäntille. Seura ja jutut olivat hyviä. Kiitos myös Imatralaiselle Immosen pariskunnalle, jotka irroittivat kajakit autonsa katolta ja liityivät seuraamme.

Kannatti kokea. Pakotti tutkimaan historiaa tarkemmin.

Avainsanat: suomi100, hossankansallispuisto, julmaöllkky

089 Ei hyvää päivää 2

Torstai 21.7.2016 klo 18:54 - yrjöpoeka

Hyvää päivää ei enää näköjään ole. Mikä ihme ajaa puolueeni jäsenet sellaisiin ulostuloihin, joita saa sitten muut puolueen jäsenet hävetä? Suoraan suomeksi sanottuna tämä alkaa v.......! En kehtaa kirjoittaa sanaa sellaisenaan, koska kiroilu ja likaiset sanat eivät tekstiä paranna. Puhuttuna olen asian ilmaissut suoraan asiasta kysyville.

Enää minun ei tarvitse pelätä, mitä kohua voi tulla puolueen edustajilta. Kohu seuraa toistaan ja se keskittyy yhteen uskonnolliseen ryhmään, islamiin. Samalla kaikki maahan tulleet niputetaan yhteen kansallisuudesta riippumatta. Tämän kertaisen v-käyrän nosti ensin herra Hakkarainen ja lopullisen iskun suoritti BB-Tynkkynen vaatimalla lain muutosta. Kiihottaminen kansanryhmiä ja uskontoja vastaan pitäis hänen paskomisensa mukaan poistaa.

Tällä maalla on tutustuttu historiaan ja sota on kulkenut näiden alueiden yli. Siksi on kammottavaa kuulla, minkälaatuista asiaa herroilla on. Molemmilla on tarkoitus mennä seuraavissa vaaleissa läpi ja siksi pitää erottua massasta. Erototen siksi, kun puolue on näiden ulostulojen jälkeen takiaispuolue. Se on minun vahva uskoni.

Lehdistössä ihmetellään ihan aiheesta, miksi puoluejohto ei asiaa kommentoi. Niin ihmettelen minäkin. Puolueen johto on vastuussa puolueen julkikuvasta. Olen jo toki tottunut siihen, että nämä muutamat huutajat saavat tehdä mitä tahansa. Kyllä sitten tuhahdellaan, kun jonkin kunnan varavaltuutettu mokaa itsensä. Puoluesihteerillä on kyllä aikaa pohtia naamakirjassa, josko alkaa päätä särkemään.

Nämä ulostulot eivät ole sinivalkoisia, eivätkä isänmaallisia. Minusta nämä häpäisevät puolueen tekemät sitoumukset hallituspuolueena ja isänmaallisena kansanliikkeenä. Sodat käynyt veteraanisukupolvi ei voi tätä ymmärtää. Puolueen saama arvostus veteraanien keskuudessa, vedetään nyt BB-talon paskottujen housujen sisään.

Tynkkynen kieltää kiihottavansa ja olevansa rasisti. Minun ei määritelmää tarvitse tehdä näistä herroista. He tekevät sen ihan itse. Olen samaa mieltä useiden eripuolueiden arvostelijoiden kanssa, että puolueemme ulkokuvaksi on tullut äänestäjien silmissä uhriutuminen. Muita lyödään kyllä kuin viersta sikaa, mutta itseen kohdistuvan arvostelun kohdalla aletaan uhriutumaan.

Miksi ihmeessä tällainen Tynkkynen otettiin takaisin puolueeseen? Tällä ei ole voitettu puolueellemme yhtään ääntä ja paikkaa. Samanmieliset kyllä voivat pitää älämölöä twitterissä ja facebookissa. Sillä älämölöllä on nyt lyhyet jäljet.

Minua on nyt kirjoitusteni takia tukisteltu ja varmasti olen taas kohta erottamisen uhan alla. Samalla olen saanut myös tukea ja kannustusta siitä, että rohkenen olla eri mieltä. Tämä julkisuudella elävä älämölö on laittanut suut kiinni puolueessamme niiltä, jotka haluaisivat elää ihmisiksi. Suurelta joukolta niitä työnsankareita, jotka rakensivat jytkyt talkootöillä. Toreilla ja turuilla. Ihmisten keskellä. Ihmisten kielellä.

P#¤##= P#¤##=!!. V#&&¤!!

Siinä kolme pointtia. Jokainen voi suomentaa ne omalla tavallaan

Avainsanat: kiihottaminenkansanryhmäävastaan, bb-tynkkynen

088 Kalastusmuistoja

Maanantai 18.7.2016 klo 9:17 - yrjöpoeka

Viikonloppu kului kalastusmuistojen ja hyvin kalakavereiden seurassa Kuusinki-joella. Vuosikymmenet olivat kuluneet ja hyvä ystäväni ja kalakaverini otti yhteyttä ja kertoi pakenevansa Kuusingille merkkipäiväänsä. Samalla hän pyysi minua mukaan muistelemaan menneitä. Minua ei tarvinnut kovin kauaa houkutella ja niimpä asuntovaununi liikahti valtakunnan itärajan tuntumaan Saunavaaran maisemiin.

Kaksi vuorokautta kului todella nopeasti hyvien ystävien seurassa ja ikääntyminen ei hidastanut iloista ryhmäämme. Joella käytiin kokeilemassa, kelpaavatko pyydyksemme joen kaloille. Vettä oli todella vähän joessa, kiitos Fortumin. Ainoat kalat, jotka kiinnostuivat omista pyydyksistäni, olivat haukia. Emme antaneet tilanteen masentaa, vaan laitoimme välillä syötävää ja muistelimme menneitä vuosia ja vuosikymmeniä Kuusinki-joella.

80-luvulla alkanut yhteinen taival oli alkuvuosina kiihkeätä kalastusta. Ikääntyminen on tuonut mukanaan rauhoittumista ja meidän jokaisen liike on hitaampi ja askel hieman lyhyempi. Mutta muistot menneistä vuosista olivat edelleen teräviä ja edes aika ei ollut rapistanut yhdessä koettua. Jokea katsellessamme meitä huolestutti sen tulevaisuus.

Kalakantojen suoranainen romahtaminen on kaikille joen ystäville selviö. 2000-luvulla alkanut alamäki on entistä synkempi. Taimenten syönnösalueilla Venäjän puolella lisääntynyt kalastus ja samaan aikaan jokialueella lisääntynyt kalastus uhkaavat jo koko kalakantojen tulevaisuutta. Samaan aikaan voimayhtiö Fortum sääntelee virtaamia jokeen. Talvisin joki on usein kuivunut ja silloin taimenten kutu koskilla tuhoutuu.

Nykyinen tietämys jokien taimenista ja sen relikti muodosta, ei ole saanut kansanliikettä puolelleen. Kudulle nouseva taimen on alkuperältään meritaimen. Venäjän puolella padottiin sotein jälkeen myös vesiä ja taimenet eivät enää päässeet mereen takaisin. Pääjärvestä on muodostunut taimenten syönnösalue. Saimaan norppaa suojellaan, miksi ei taimen kelpaa samankaltaiseksi kohteeksi? Tällaisten mietteiden kera vietimme yhteistä viikonloppua.

Yhteenvetona totesimme leirissä, että me olemme saaneet parhaina miehuusvuosina kokea joen uskomattomat kalakokemukset. Uudet sukupolvet eivät varmasti edes ymmärrä, millaisia mahdollisuuksia joessa olisi. En tiedä uskovatko nuoremmat meidän kalakertomuksiamme ja saalismääriä? Varmasti uskovat kertomuksiin laitetun lapinlisää toinen mokoma. Me jotka olemme kokeneet ja nähneet joen mahdin, meillä aika antaa kultareunuksia muistoille.

Sunnuntaina purkaessamme leiriä ja juodessamme lähtökahvia, sanoimme joelle haikeat jäähyväiset. Kuusinki ja yhteiset muistot saavat tulevina vuosina entistä enemmän kultareunuksia. Haluan muistella jokea sellaisena kuin se oli 1990-luvun alussa. Väkevänä suurten taimenten asuinpaikkana.

Lopuksi vielä lämpimät onnittelut Kimmolle pääsemisestä 60-vuotiaitten kerhoon.

Avainsanat: kuusinkijoki, pääjärvi, reliktikanta

087 Ei hyvää päivää

Tiistai 12.7.2016 klo 10:07 - yrjöpoeka

Ei voi muuta sanoa, kun seuraa sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua. Erityisesti kirjoitukset Mustan Barbaarin juttuun liittyen. Oman (vielä) puolueeni kansanedustaja Leena Meri otti asiaan julkisesti kantaa ja kehoitti Mustaa Barbaaria (James Nikanderia) menemään takaisin kotimaahansa. Kiihkoltaan hän ei lukenut tarinoita kunnolla, koska Musta Barbaari on syntynyt Suomessa ja on suomalainen.

Tajuttuaan erehdyksensä hän aloitti selittelyn. Hän kertoi tarkoittaneensa kaikkia ulkomaalaisia yleensä. Voi hyvää päivää! Voiko kansanedustaja ja varatuomari tuntea Suomen lait näin huonosti? Suomessa asuvat, syntyneet ja muuttaneet ulkomaalaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa suomalaisten kanssa. En todella tuntenut tätä kansanedustajaa ennen. Nyt tunnen näiden kirjoitusten ja kannanottojen jälkeen. En edusta hänen kantojaan ja tuomitsen ne täysin.

Jotta kaikki paska olisi yhdessä ja samassa paikassa, toinen kansanedustaja Laura Huhtasaari on lisännyt löylyä samasta aiheesta. Lisäyksenä hän aloitti myös Pride-paraatien kammoksunnan. Lisää paskaa riitti, kun kansanedustaja Mika Raatikainen jatkoi julkista kammoaan seksuaalisia vähemmistöjä vastaan. Poliisina toiminut Raatikainen, samoin kuin Meri, antavat kyllä kammottavat kasvot puolueelle ja myös poliisvoimille. Minusta olisi aika sisäministeriössä tutkia, voivatko he jatkossa toimia poliisivoimissa? Vai edustavatko he kannaotoillaan poliisivoimia noin yleensäkin?

Tämän vaalikauden jälkeen on ainakin minulle selvää, etteivät nämä koskaan tule uudelleen valituiksi. Heidän lausuntonsa ja jatkuvat ulostulemisensa leimaavat kaikki perussuomalaiset kansanedustajat. He jotka tekevät kansanedustajan työtä kuten kuuluu, joutuvat sijaiskärsijöiksi. Mutta heille kuuluu myös vastuu siitä, että nämä samat kasvot pilaavat puolueen ja eduskuntaryhmän maineen. Eduskuntaryhmä ja puoluehallitus hyväksyvät hiljaisuudellaan näiden sankareiden mesomisen kansalaisia kohtaan.

Jotta kaaos olisi täydellinen, niin Yle julkaisi tänään 12.7 kyselynsä perussuomalaisille kansanedustajille. YLE kysyi, tulisiko heidän mielestään järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä ja rahaliitosta. Enemmistö kyselyyn vastanneista kannatti kansanäänestystä. Minä en kannata! Kansa on kerran aiheesta äänestänyt ja minulle se riittää. Suomi on niin pitkään ollut mukana, että nyt se tulisi meille kalliiksi. Eikö meille riitä Englannin esimerkki? Hieman elpyvä taloutemme saa maksaa Brexitin jälkilaskua. Lama jatkuu ja pelleily myös.

Tämänkaltainen paskan levittäminen syö nyt tämän kesän aikana viimeisenkin uskottavuuden puolueeltamme. Miten voitte tällaisen jälkeen uskoa, että puolue saa kunnallisvaaleihin uskottavia ehdokkaita? Näitä edellämainitun kaltaisia koheltajia varmasti löytyy, mutta hätä ei tämänkaltaisilla häviä. Uskottavuus kylläkin.

En minä voi olla mukana häpäisemässä kansanvaltaamme ja säädettyjä lakeja. Ihmisoikeuksista puhumattakaan. Häpeän sitä, että puolueemme on muuttunut näiden ansiosta sekavaksi ja suvaitsemattomaksi. Julkikuvassa näkyvät vain nämä ääliömäiset örveltäjät. Olisivat edes humalassa, mutta ei.

Ei hyvää päivää...

Avainsanat: mustabarbaari, varatuomarileenameri

086 Kisat ja kärsimysnäytelmät

Maanantai 11.7.2016 klo 10:47 - yrjöpoeka

Yleisurheilun EM-kisat on käyty ja siinä sivussa EM-jalkapallo. Kisat saivat mennä minulta täysin ohitse. Sunnuntaina katsoimme vaimoni kanssa viimeisen tunnin ajan yleisurheilua. Jalkapalloa emme katsoneet ollenkaan.

Miksikö näin? Iän mukana on tullut erilainen tunne ja tapa kokea se, mikä on olennaista. Urheilu ei sitä minulle enää ole. Sen tilalla on valtavan paljon erilaista puuhastelua ulkosalla vaimon kanssa tai yksin. Yhteisten iltojen aikana on paljon mukavampaa keskittyä lukemiseen ja radion kuunteluun. Minulle riittää oikein hyvin se määrä urheilua, kun kootut selitykset valtaavat iltapäivälehdet ja TV-urheiluruudun lähetyksen.

En koe jääneeni mistään paitsi. Urheilukisojen lähetyksen aikana on myös erinomaisesti kaupoissa tilaa. Siellä saa kulkea rauhassa. Unettavan rauhallisen asuinpaikkani kujat ja kadut ovat täysin tyhjinä. Silloin on tilaa kulkea katuja, ei ole ahdasta. Nämä hyvät puolet olen huomannut viimeisten vuosien aikana.

Olin nuorempana innokas penkkiurheilija ja seurasin erityisesti Englannin liigapelejä innokkaasti. Sitten hiljalleen sen kiinnostavuus katosi. Ensimmäinen syy oli voisi olla kotimaiset urheiluselostajat. Sitä ei enää jaksa kuunnella. Lopullisen sinetin urheilun seuraaminen sai, kun studiot alettiin täyttää kaikenmaailman kommentoijilla. Samaan syssyyn voi pukata toimittajien kiihkon ja kiiman saada heti tietää, miltä nyt tuntuu?

Urheilijan saapuessa räkä poskella ja silmissä hämärtynyt katse, en sitä halua katsoa. Urheilijan on voitava elpyä ja rauhoittua kisan kiihkosta, ennekuin hän pystyy kunnolliseen jälkiarviointiin suorituksestaan. Olisi syytä urheilun sponsoreitten ottaa asiaan kantaa. He maksavat urheilijalle mainosten kantamisesta. Ei liene heistäkään innostavaa katsoa räkä ja kuolavaluen puuskuttavaa urheilijaa ja kamera kohdistuu sponsorin näkyvään logoon. Minusta se ei ole parasta mainosta.

Olen ystävieni kanssa keskustellut puolueeni tilasta ja puoluejohdon kannaotoista. Puheenjohtaja Timo Soini ei haikaile katovien prosenttien ja kannattajien perään. Sitä pohdimme, mistä joukosta sitten puolue saisi uusia kannattajia tilalle? Perussuomalaisten jytkylle oli tilausta. Sille olisi vieläkin. Sen toistaminen menee vaikeaksi, mikäli meitä äänestäneitä ja meitä kannattaneita nimitellään julkisesti. Se muistetaan.

Liikkuvan äänestäjän tunteiden loukkaaminen erilaisllla vertauksilla ja viitauksilla uskonnoliseen kärsimystiehen, on todella ihmisten aliarvioimista. Meitä ja puoluetta äänestäneitä ja kannattaneita meidän pitäisi puhutella takaisin. Muualta puole ei voi saada kannatusta. Loukattu ja aliarvioitu entinen kannattaja ei tule jatkamaan kärsimysnäytelmää ja matkaa erämaassa. Hän tulee valitsemaan jonkin uuden puolueen, tai sitten palaa takaisin sinne mistä lähti.

On tämä. Kovia kisoja. EM-jalkapallo, EM-yleisurheilu. Kruununa kotimaiset vaalit. Osa palvoo näitä. Osa pitää kärsimysnäytelmanä.

Urheilun olen jo jättänyt muiden katsottavaksi. Miten käynee politiikan?

Avainsanat: yleisurheilunemkisat, jalkapallonemkisat, kärsimystentieerämaassa, kadotetutsielut

085 Tosiasiat on tunnustettava

Torstai 7.7.2016 klo 14:22 - yrjöpoeka

Odottelin eilisen kirjoituksen jälkeen satikutia, mutta tämä päivä yllätti. Heti aamualkajaisiksi uutiset kertoivat useaan kertaan, kuinka puolueeni perussuomalaiset on enää takiaispuolue kannatusmittauksissa. Näin raju pudotus viime vaaleista, ennakoi todella rajua tappiota heti kuntavaaleissa. On todennäköistä, että ehdokaiden löytyminen on todella tuskan takana.

Eräs Kainuulainen vastustajani omasta puolueesta soitti minulle tänään. Aamun uutiset olivat saaneet hänet lopultakin uskomaan sen, että puolueemme tapa kulkea kohusta kohuun, vie meidät takaisin pienpuolueeksi. Keskustelimme aiheesta pitkään ja totesimme molemmat, että meille käy vaaleissa huonosti. Koska kirjoitan Kainuun korvesta, minua eivät kuuntele suurilla saappailla kulkevat. Puoluejohto on elänyt ja elää siinä harhassa, että julkiset kohut eivät puoluettamme heilauta.

Koska nyt on selkeä vertailupohja kahdessa muussa hallituskumppanissa, voimme nähdä kohujen vaikutukset. Milloinka huomataan, että muilla puolueilla ei ole jatkuvasti joku kohun keskipisteenä. Tästä aiheesta puhuimme tänään ja nyt soittaja tunnusti tosiasian, mikä oli vaivannut häntä pitkään. Soldiers of Odiniin liitetyt perussuomalaiset ja viimeisimpänä Veera Ruoho ja uusin kannatusmittaus olivat soittajalle olleet liikaa.

Jokainen meistä on huomannut kevään ja alkukesän aikana, että turha kohina maahanmuuton osalta on laantunut. Kansalaiset ovat nähneet kohinan lävitse tulijoiden olevan aivan tavallisia ihmisiä. Eilen oli Helsingissä mielenosoitus, jossa Suomi ensin-liike, esitteli teesejään. Paikalle oli tullut muutama joutilaisuuteen turhautunut ihminen mekkaloimaan. Vannoutuneet fanitkaan eivät enää lähde liikkeelle. Tosiasiat on tunnustettu.

Mielenosoituksesta kertovat uutiset ovat luokassaan säälittäviä. Siksi on suorastaan edesvastuutonta puoluejohdolta, antaa takarivin edustajien munata itsensä ja puolueemme. Valitettavasti alkaa näyttää siltä, ettei meillä ole enää paljoa munittavaa. Oksentamista tuntuu riittävän.

Kiitos soittajalle ja tosiasoiden tunnustamiselle.

Päivä on muutoinkin kulkenut hyviä latuja. Juhannuksen reissulla katkennut perhovapani sai tänään valmistajalta uuden varaosan. Kalliin vavan katkeaminen oli turhauttava ja välillä epäilytti, saako varaosia enää juuri tähän vapaan. Kiitokset Loopin Norjan yksikölle.

Tästä on tulossa hyvä kesä. Vapa on kunnossa ja lohiloma elokussa odottaa. Kaikenlisäksi tosiasiat puhuttavat ihmisiä. Tähän on tultu!

Avainsanat: takiaispuolue, tosiasiatontunnustettava, suomiensinliike

084 Puutetta pitää

Keskiviikko 6.7.2016 klo 19:11 - yrjöpoeka

Jokaisena kesänä puhutaan uutispulasta. Siksi toimittajat iskevät kuin sika limppuun kaikkeen epäolennaiseenkin uutiseen. Jokaisena kesänä on nähtävissä myös se ilmiö, että joku eduskunnan takarivin taavi päättää ottaa julkisuuden hallintaansa. Näin on käynyt tänäkin kesänä.

Olen kauhulla odottanut, kuka oman puolueeni tuntemattomista päästää mölyt ulos. Viime vaaleissa puolueen eduskuntaryhmään tuli uusia kasvoja. Eräs heistä on Veera Ruoho. Poliisina toiminut uusi kansanedustaja ei ole aiemmin ollut uutisissa, ei hyvissä eikä pahoissa. En tiedä hänestä mitään. Ilmeisesti hän on niitä kuuluisia takarivin taaveja.

Nyt hän otti ja kehui Soldiers of Odinin pojat maasta taivaaseen. Poliisina ja kansanedustajana, hän näkee hyvänä suomalaisen miehen mallina omien naisten puolustamisen. Hänen mielestään siinä ei ole mitään ongelmaa, että suuri osa näistä vinkeistä vekkuleista on tuomittu väkivaltarikoksista. Väkivalta on kohdistunut suomalaisiin naisiin. Ilmeisesti Veera Ruohon mielestä tämä pitää sallia Soldiers of Odinin miehille.

Olen aiemminkin ruoskinut sanansäilällä poliisijohtoa liian ymmärtäväisestä asenteesta näitä katupartioita kohtaan. Veera Ruoho poliisina vahvistaa tämän asenteen olemassaolon. Naisia hakkaavia katupartioita pidetään hyväksyttävänä ilmiönä, koska tämä joukko puolustaa olemassaoloaan maahanmuutovastaisuudella. Itse olen tullut siihen tulokseen, että poliisjohto on asenteiltaan samaa luokkaa näiden mustapaitojen kanssa.

Mikäli poliisi toimisi kuten sen pitäisi, näitä katupartioita ei olisi. Kansalaiset eivät näitä kaipaa. Nämä tallaajat olivat jo kuolemassa ikävystymiseen, mutta tällä ulostulolla potkaisi poliisi/kansanedustaja Veera Ruoho naistenhakkaajat kaduille. Harras uskoni parempaan politiikan tekemiseen omassa puolueessani koki taas yhden kolauksen lisää. Näitä kolauksia alkaa olla pian riittävästi.

Kunnalispoliitikon kesätauko kokouksista ei tarkoita sitä, etteikö sillä saralla olisi tekemistä. Joskus tuntuu siltä, että samalla kun kunnantalo laitetaan kesätauolle lomien takia, pitäisi myös poliitikkojen olla poissa kaikesta toiminnasta. Lailla pitäisi taata vähintään neljän (4) viikon kalastusloma kaikille sitä haluaville. Joka ei sitä haluaisi, voisi matkustella kotimaan kaikissa kesätapahtumissa. Niitä riittää.

Onneksi tämä kesä on ollut normaali suomalainen kesä. Välillä viilenee ja sitten sataa. Välillä on kunnon kesäloma keliä, hellettä ja ukkosta. Tämän kesän sateet ovat olleet todella rapasakoita. Eilen iltapäivällä ajelin vaimoni kanssa valtatie viidellä ja vettä tuli. Autojono matoi hissuksiin, Näkyvyys oli nollassa.

Se mikä ihmetytti oli autojen valojen käyttö. Autoilijat luulevat uudenlaisten ajoledien riittävän näkymiseen. Eivät riitä eilisen kaltaisessa kelissä. Vain yksi ainoa auto tuli vastaan, jolla paloivat sumuvalot edessä ja takana. Jokaisella tienvarren levikkeellä oli autoja parkissa. Monelle ajokeli oli liian vaarallinen. Eilisen ajokeliä vaikeutti myös vaarallisen kova puuskittainen tuuli. Kahdessa kohtaa oli valtatielle kaatuillut puita.

Kesä on myös kaikenlaista remonttia. Kelit ovat suosineet sitä. Toivottavasti kelit säilyvät samankaltaisina. Uutiset saisivat pysyä puutteessa.

Avainsanat: veeraruohopuolustaanaistenhakkaamista, poliisijohtojamustapaidat, ajoledit