Satunnaiset kuvat

Sorro siimoissa

Uusimmat

Blogin arkisto

229 Järjen valoa

Torstai 30.11.2017 klo 16:00 - yrjöpoeka

Näin voi sanoa, kun kuuntelin juuri radion uutislähetystä. Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi uusnatsijärjestön lakkautettavaksi. Olen todella iloinen päätöksestä. Olen kritisoinut poliisjohtoa aiheesta, koska se ei ole pystynyt estämään natsien marssimista kaduillamme. Kukaan ei kaipaa tätä järjestöä, paitsi ne ummehtuneen tunkkaiset hörhöt. Toivottavasti tämä päätös saa myös poliisit toimimaan, kun päätöksestä huolimatta nämä tulevat kaduille.

Sen näemme heti itsenäisyyspäivänä. Pohjoismainen vastarintaliike on aikonut marssia soihtukulkueessa päätöksestä huolimatta, näin järjestö ilmoitti jo etukäteen. Poliisi voisi hajoittaa koko kulkueen, koska kaikki siinä marssivat ovat profiloituneet natsiaatteiden kannattajiksi. Joukossa kulkee myös istuva kansanedustaja. Soihtujen kanssa kulkeminen on vaarallista, siinä voi polttaa itsensä. Valitettavasti tulemme näkemään jälleen kerran, kuinka poliisi suojelee näitä hörhöjä.

Väkivaltatuomion saanut liikkeen edustaja patsastelee mielellään poliisien tuntumassa. Tapahtumista otettuja kuvia ja videoita jaetaan omien keskuudessa. Poliiseissa on toki myös niitä, jotka eivät kaveeraa näiden rinnalla. Minä ja moni muu antaisimme poliisin reilusti pamputtaa näitä toheloita. Sähköiset shokit lamauttavista aseista voisivat rauhoittaa yksinkertaista ajatusmaailmaa. Terveydenhoito järjestelmämme on aiemmin hyvinkin runsaasti jakanut sähköä mielenterveysongelmaisille. Tästä syystä sähkö sopisi myös näille järjen jättiläisille. Ja reilusti annettuna.

Nämä mieleltään nyrjähtäneet ovat tavallaan samankaltaisia kuin sotarikoksista tuomitut. Niin kauan kuin he ovat vallassa, he ovat voittamattomia. Sotien jälkeen heille jaetaan syytteitä ja tuomioita ihmisyyttä loukkaavista rikoksista. Siinä vaiheessa totuus alkaa hahmottua ja heistä tulee pelkureita. He eivät pysty kohtaamaan tuomioita kuten tavalliset rikolliset. Tästä oli hyvä esimerkki tällä viikoilla Haagin sotarikostuomioistuimessa. Jugoslavian hajoamisen seurauksena maan sisäiset kansallisuudet alkoivat tappaa toisiaan. Nyt yksi tappamista johtanut kenraali myrkytti itsensä tuomioistuimessa.

Näin tapahtui myös toisen maailmansodan jälkeen. Usea saksalainen kansanmurhaaja otti itsensä mieluimmin hengiltä, kuin kohtasi pyövelin tai vankilan. Silloin ja tänään on niitä jotka auttavat myrkyn saamisessa. Hollannissa varmaan pohditaan nyt, miten kenraali sai kuljetettua myrkyn istuntosaliin. Todennäköisesti turvatarkastuksia on tehty huitaisemalla. Kuten aina niin myös tässä, kotimaassa kenraalia pidettiin sankarina ja marttyyrina. Kansanmurhiin osallistuneet ja siihen määräyksiä antaneet eivät ole sankareita. Aseettomien naisten ja lasten tappaminen ei tuo sankaruutta.

Tästä syystä Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös on merkittävä. Tämänkaltaisia ihmisvihaan kehoittavia järjestöjä meidän ei pidä sietää kaduillamme. Ne on poistettava heti, ennekuin ne kasvavat. Suomen kadut tunnetaan maailmalla turvallisina. Ne on sellaisina pidettävä myös jatkossa. Nyt poliisi tarvitsee napakoita ohjeita katujen siivoamiseen äärilaitojen jengeistä. Työn voi aloittaa heti itsenäisyyspäivänä.

Suomi100 itsenäisyyspäivä on moniarvoisen Suomen juhla. Kunnioitetaan menneisyyttä ja katsotaan uudenlaiseen Suomeen. Toisiamme arvostaen. Kaduilla pelotta kulkien.

Avainsanat: pirkanmaankäräjäoikeuslakkauttipohjoismaisenvastarintaliikkeen, sähköshokkejapotilaille, haaginsotarikostuomioistuin, kenraalislobodanpraljak, hermangöring, moniarvoinensuomi

228 Organisaation arvovalta

Tiistai 28.11.2017 klo 13:34 - yrjöpoeka

Pohdiskelen tätä kuntaorganisaation osalta. Kimmokkeen aiheesen sain tästä artikkelista. Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Kunnat pyrkivät rakentamaan tiivisti ja siinä ne käyttävät kaavoitusta apunaan. Voin hyvin kuvitella artikkelin kunnan luottamusmiesten ja -naisten toimintaa ko. tilanteessa. He ovat käsitelleet ehdotusta aluksi virkamiesten esittelystä useamman kerran. Lopulta he ovat tehneet mielestään hyvän päätöksen ja he ovat pitäneet sitä kunnan edun mukaisena toimena.

Virkamiehet tai -naiset, ovat esittelyn aikana tuoneet pöydälle lunastuksen vaatimat eurot. Luottamushenkilöt ovat aikansa jatustelleet asiaa ja todenneet sen hyväksi kaupaksi. Heillä on varmasti ollut usko siihen, että lopulta omistajat hyväksyvät pakkolunastuksen. He ovat asian saamissa käänteissä entistä enemmän omaksuneet ”kunnan” roolin omakseen. Mitä kovempaa vääntöä asiassa käydään, sitä enemmän luottamushenkilöt puolustavat ”kunnan” etua.

Lopulta kaikki sokeutuvat näkemään muita vaihtoehtoja. Tämä esimerkki on juuri sellainen. Luottamushenkilöiden tehtävänkuva hämärtyy ja heistä todella tulee asianomistajia. Kunta on heidän luomansa ja he ovat valmiita laittamaan vastustelevat maanomistajat kuriin kuntalaisilta kerätyillä euroilla. Kunta palkkaa lakiasiantuntijoita neuvoja antamaan ja he eivät ole halpoja renkejä. Kukaan ei pysähdy laskemaan mitä tuollaisesta maakaistaleesta kannattaa maksaa. Arvovallan ja kasvojen menetystä ei haluta ja ei hyväksytä.

Kyseessä olevassa tapauksessa en tiedä kaikkea mitä se sisältää. Kunnallisessa päätöksenteossa kauan olleena voin hyvin kuvitella loput. Tässä tapauksessa puolustetaan kunnan arvovaltaa sillä, että kyseessä on tärkeä virkistysalue. Jos hinta on tuo, on se liian kallis virkistysalue. Ymmärtäisin hinnan, mikäli alueelle olisi tulossa tärkeä työtä ja toimeentuloa tuottava teollisuuslaitos. Karttakuvasta näkee jokainen siellä asuva kuntalainen, että virkistykselle on riittävästi tilaa jo nyt. Pelkkä arvovalta ei voi olla tuon hintainen. Omistajien vaatimukset ovat vielä kovemmat ja hionta voi vielä jopa nousta.

Olen joskus miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että tämänkaltaisessa pattitilanteessa osapuolet voisivat hyväksyä välimiesmenettelyn tilanteen avaamiseksi. Ja erityisesti arvovaltatappioiden estämiseksi. Poliittiset ryhmät voisivat myös hankkia konsultointiapua, jotteivat sokeutuisi pitämään kuntaa omanaan. Luottamusmiesten ja -naisten tehtävä ei saa muuttua omasta arvovallastaan kiinnipitäväksi elimeksi. Tehtävä ja asema olisi pidettävä helmenkirkkaana. Virkamiehet oppivat vuosikymmenten kuluessa ohjailemaan luottamushenkilöitä ja se voi aiheuttaa roolin hämärtymiseen. Poliittisena ja vaaleilla valittuna elimenä valtuutettujen on syytä tämänkaltaisessa tilanteessa nollata tilannetta ja miettiä sitä kunnan etua. Maksetaanko vaikka kultaa, jotta voidaan sanoa missä kaappi seisoo.

Tämä tapaus nosti mieleeni oman kunnan vastaavan kaltaisen tilanteen. Itse en ollut mukana kun tilanne oli ajettu vastakkainasetteluun. Sain seurata vain loppuselvittelyä. Kaikki tämänkaltaiset toiminnat aiheuttavat pitkällä tähtäimellä vastakkainasettelua ja yhteistyön vaikeutumista. Näitä tapahtuu kaikkialla Suomen kunnissa.

Ja hyvin usein syynä on organisaatioden kokema arvovallan menetys, sekä muuttuminen omistajaksi.

Avainsanat: kaavoitusjamaankäyttökunnissa, pirkkalankunta, valtuutettujenroolinhämärtyminen, välimiesmenettely

227 Torakat ja muut ötökät

Maanantai 27.11.2017 klo 13:45 - yrjöpoeka

Suomessa on aloitettu kampanja torakoitten ja muitten lentävien ja ryömivien ötököitten kasvatuksen puolesta. Suomessa riittää ns. perinteistä ruokaa, eikä pulaa ole edes näköpiirissä. Torakka kampanjaa vetävät puhuvat kyllä kaikkea mukavaa, mutta kyseessä on uuden turhuuden markkinointi. Minun puolestani torakoista ja russakoista pitävät saavat nauttia eineensä aivan rauhassa.

Varmaan kohta kuljetetaan torakoista tehtyjä kuivamuonia kehitysapuna Afrikan nälkäisille? Epäilen kyllä sen epäonnistuvan. Siellä on torakoita jo aivan tarpeeksi ja niistä he varmasti haluavat päästä eroon. Tästä voi tulla oikeasti hyvä vaihtokauppa. Otetaan esimerkiksi heinäsirkat. Niitä ei siellä syö kukaan ihminen ja niitä on mielettömän paljon. Ne tuhoavat paikallisten viljan ja nälänhätä on silloin edessä. Nyt voitaisiin kehitellä keino niiden houkuttelemiseksi pyydyksiin ja tuoda ne Suomeen normaalia ruokaa välttävien syötäväksi.

Tällä keinolla lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Afrikan nälkäiset saavat työtä torakoiden pyydystämisen muodossa, Lisäksi he saavat meiltä vastapainoksi aivan oikeaa ruokaa. Ravinnon puute on suurin syy massamaiseen muuttotulvaan. Työn ja täältä vietävän ruoan mukana tämä ongelma poistuisi. Hyöty olisi molemminpuolinen. Kerron tämän vinkin aivan ilmaiseksi ja toivon sen toteutuvan. Odotan kuitenkin, että normaalia ruokaa syövien eduista huolehditaan kotimaassamme. Minä haluan aitoa ruokaa jatkossakin. Oikeata lihaa. Oikeata ruisleipää. Maitoa ja voita.

Torakoista ja syöpäläisistä ei maailmassa koskaan päästä eroon. Yhdenlaisia torakoita riittää yhteiskunnan yläportailla. Päivän lehdessä on taas kerran juttua näistä syöpäläisistä. Nämä parempiosaiset nimittävät köyhiä ja työttömiä eläteiksi ja syöpäläisiksi. Samaan aikaan he kyllä ovat kuin russakat ahmimassa kaiken mitä köyhien veroeuroista irti saadaan. Yhteiskuntaluokka, joka itse säätää lait, käyttää niitä oman elintasonsa parantamiseen. Me emme tarvitse yhtään kasvatettavaa torakkaa lisää. Nämä sikiävät yhtä varoittamatta ja yllättäen kuin ne kuuluisat päämisterin faksit.

Varmasti käy niin, että maailmanlopun tullessa ja ihmiskunnan kuollessa vain torakat jäävät eloon. Näin on aina ollut. On tulevalle elämänmuodolle melkoinen onnettomuus löytää itsestään lisääntyvä kansanedustajien populaatio torakoiden joukosta. Nämä ihmistorakat kyllä selviävät ja alistavat alkuperäiset torakat ja russakat orjikseen.

Onnettomuus on se tulevalle torakoitten valtakunnalle.

Avainsanat: maailmanvanhintuhoeläin, heinäsirkatvaivana, nälkäajaaihmisetmaastamuuttoon, pääministerijäätteenmäki, exkansanedustajatuijanurmi

226 Henkien vapauttaminen

Sunnuntai 26.11.2017 klo 17:16 - yrjöpoeka

26.11.1939 rauhaarakastava ja voittamaton puna-armeija ilmoitti Suomen tulittaneen tykistöllä heidän sotilaitaan Mainilassa. Kaikeksi onneksi puna-armeija oli ehtinyt ryhmittää miljoonaisen sotilasjoukon aseineen ja koneineen koko Suomen rajan pituudelle. Olipa siitä kätevä lähteä vapauttamaan Suomen työläiset kapitalistien ikeestä. Vapautuksen kohteiksi joutuivat Suomen nuoret miehet. Heidät vapautettiin hengestään.

30.11.1939 puna-armeija näytti kuinka nykyaikaisessa sodassa soditaan. Aivan yllättäen he olivat pystyneet kuljettamaan tiettömien taipaleiden takaa divisioonittain nykyaikaisia konearmeijoita. Suomussalmi sai tämän kokea. Suomussalmen pohjoisosasta tuli yksi divisioona ja toinen Raatteesta Suomussalmea vapauttamaan. Molemmissa divisioonissa oli noin 15000 sotilasta, eli yhteensä yli 30000 tuhatta. Kunnan väkiluku oli silloin noin 10000 asukasta. Tulvaa oli rajoilla ja pari joukkueellista rajamiehiä ei sitä pystynyt pysäyttämään.

Pohjoisesta tullut tulva pysähtyi palavaan kirkonkylään ja siihen se myös lopullisesti tyssäsi matkan teko. Raatteesta tullut konearmeija täytti kapean tien kokonaan ja ei päässyt kirkonkylälle. 30 päivän hyökkäilyn jälkeen henkiin jääneiden puna-armeijalaisten oli lähdettävä patikoimaan takaisin. Tykit ja autot jäivät suurimmilta oson suomalaisten käyttöön. Suomalaisten nuorten miesten osana oli uhrautua, jotta tulva pysäytettiin. Vastavuoroisesti suomalaiset sitten antoivat avunanto näytteen suurvallan vapautusarmeijalle, hautaamalla tuhansittain heidän kuolleitaan kunnan maaperään.

Suomussalmen asukasluku oli talvisodan aikana suurimmillaan. Reilun 30000 venäläisen lisäksi kunnan alueelle siirrettiin runsaasti myös suomalaisia sotilaita. Olen itse arvioinut, että väkilukumme oli lähempänä 60000 tammikuun alussa 1940. Suurin osa oli venäläisiä sotilasmatkailijoita. Suurin osa sai myös pysyvän oleskelun kunnan maaperässä. Nuoret miehet olivat hengellään maksajina tuossa vapautuksessa.

Mikään ei tapahdu sattumalta. Ei myöskään talvisodan alla. Suurvalta Neuvostoliitto oli tehnyt päätöksen hyökätä Suomeen jo 1938 – 39 talvella. Konearmeija ei siirry tiettömien taipaleiden taakse sormia napsauttamalla. Tiestön ja rautateiden rakentaminen kohti rajaa vei oman aikansa. Huollon suunnittelu ja järjestäminen miljoona armeijan tarpeisiin ei ole pikkujuttu. Lopulta tarvittiin vain syy hyökätä. Koska Suomi vain neuvotella junkasi, piti Neuvostoliiton itse tehdä aloite. Jysäytettiin tykillä Mainilaan ja ilmoitettiin se suomalaisten tekemäksi. Nyt oli syy puolustautua. Koska armeija oli hyökkäysmuodostelmassa sen ei annettu häiritä.

Tänään on 26.11.2017. Tasan 40-vuotta sitten astuin avioliiton auvoiseen satamaan. Silloin en pohtinut mitä muuta on samalle päivämäärälle sattunut. Nyt on ikää tullut ja on aikaa pohtia elämää ja kuolemaa. Suomi juhlii joulukuun 6. päivänä 100-vuotista itsenäisyyttään. Juhlien aikana on aina syytä pohtia, miten tähän on tultu. Näin olen tehnyt. Olen miettinyt itsenäisyyden vuosikymmeniä ja tulen sitä tulevan vuoden aikana pohtimaan vielä enemmän. Piispajärven maamiesseura täyttää 2018 100-vuotta. Sen historiikin teossa joudun keskelle menneisyyttä. Kovia aikoja.

Tänään olen onnellinen mies. Merkkihääpäivä on juuri tänään.

Avainsanat: mainilanlaukaukset26.11.1939, voittamatonpunaarmeija, suomussalmentaistelut, raatteentie, suomi100, itsenäisyyspäivä6.12.2017

225 Rubiinihäät

Lauantai 25.11.2017 klo 17:33 - yrjöpoeka

Suomessa kuten muuallakin on tapana asettaa nimet tietyille avioliiton tasavuosille. Itselläni on nyt edessä yksi tasaluku. Rubiinihäät nimitystä käytetään 40-avioliittovuoden jälkeen.

1977 marraskuun 26 päivä pastori Kauko Keränen vihki meidän avioliittomme. Huomenna on jälleen 26 päivä marraskuuta ja sunnuntai kuten oli silloinkin. Moni puhuu oikullisista sääilmiöistä nykyisin. Silloin oli aivan samankaltainen keli. Pakkasen jälkeen lauhtui ja rysäytti kunnolla lunta. Se jäi silloin mieleeni.

Tänään saamme viettää iltaa kahden. Silloinkin olimme kahden. Nyt on aika istahtaa ja kertoa vaimolleni sydämeni tunnot Anna-Mari Kaskisen kirjoittaman runon kautta.

RAKKAALLENI

Minä Sinua rakastan, tiedän sen.
Se ei ole vain hetken huumaa.
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,
se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä Sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne Sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin,
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä Sinua silloinkin,
yhä Sinua rakastaa lupaan.

Minä Sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.

Anna-Mari Kaskinen –

Avainsanat: hääpäiviennimitykset, rubiinihäät, annamarikaskinen

224 Mikä meitä vaivaa

Perjantai 24.11.2017 klo 18:32 - yrjöpoeka

Tänään on kauppiaiden tilipäivä. Joku viisas keksi aikoinaan, että tavaran kun tavaran saa myytyä, kun hinnan puolittaa. Aivan aluksi on laitettava hinnaksi jotakin sellaista, että ostajia on harvassa. Sitten järjestetään yleinen viikonloppu, kuten nyt, jolloin hinnat pudotetaan oikealle tasolle. Asiakkaat luulevat saavansa halvalla tuotteita, vaikka kyseessä on suuri puhallus.

Ihmisiä on lyöty rautoihin ja linnaan, kun he ovat keränneet toisilta ihmisiltä joutilaita seteleitä. Tällä tarkoitan näitä ns, pyramidihuijauksiksi nimitettyjä rahankeräysjuttuja. Siinä aloittajat keräävät setelit, joita mukaan lähtevät heille tarjoavat. Minusta kyseessä on aivan samankaltainen huijaus kuin tänään julkisesti kaikkialla mesottava Black Friday. Ihmiset saadaan irroittamaan otteensa rahoistaan, kun he luulevat saavansa jotakin puoli-ilmaiseksi. Suuremmilla paikkakunnilla oikein jonotetaan aamuaikaisesta lähtien kauppiaiden armopaloja. Armelias ei ole kauppias, voittoa hän haluaa sinun avullasi.

Se mikä minua erityisesti risoo, on tuo englannin kielen käyttö huijauksen yhteydessä. Suomen kieli on rikas ja siitä löytyisi nasevampia nimiä ilmaisemaan päivän tarkoitus. Kaiken lisäksi kauppiaat ovat ilmoittaneet, että tällä tempauksella saadaan ihmiset aloittamaan jouluostoksensa aikaisemmin. Lisäksi tutkimukset ovat tuottaneet sen tuloksen, että joulun päämyynti on aivan joulun alla. Miksei lopulta aloiteta rahojen keräämistä joulumyyntiä varten heti keskikesän jälkeen.

Keskustelin tänään erään ostoshysteriasta kärsivän ihmisen kanssa. Hän oli aikuisen oikeasti sitä mieltä, että nyt kannattaa ostaa kun saa niin edullisesti. Minun puheeni siitä, että ensivuonna näitä saa vielä puolet halvemmalla, ei häntä vakuuttanut. Heti alkuvuodesta lähtien uudet tuotteet tulevat myyntiin ja entisistä on päästävä eroon. Eräs esimerkki hyvästä rahankeräyksestä ovat nuo sohvakauppiaat ja toisena erilaisia konkurssipesiä myyvät kauppiaat. Säännöllisin väliajoin näitä ilmaantuu myös kotikyläni tyhjillään oleviin kiinteistöihin. Aina se joku rahojaan hermostuneesti hypistelevä ihminen saadaan takertumaan ”halpaan” tavaraan.

Mikä meitä oikein vaivaa, kun me mennään niin helposti halpaan. Todella kallista myydään halpana ja me uskomme. Englannin kielisen nimen kuullessamme meiltä häviää kaikki estot. Media suoltaa juttua näistä ”hullun halvoista” päivistä ja kauppiaat lyövät lisää löylyä sosiaalisessa mediassa. Laitetaan pystyyn arpajaiset ja sen tuloksena tuote on tuttu ja ostaja joukko ilmoittautuu vielä itse.

Itse en vaivaannu näiden takia. Lisäpointtina toiminee sekin, ettei minulla ole irrallaan olevia seteleitä. Ensivuonna saan jokatapauksessa halvemmalla.

Avainsanat: blackfriday, hullutpäivät, puoleenhintaan.pyramidihuijaus, ostohysteria, pitkittynytjoulukauppa

223 Yhteiset talkoot

Torstai 23.11.2017 klo 10:09 - yrjöpoeka

Olemme kuulleet viimeiset kymmenen – viisitoistavuotta johtavien poliitikkojen suusta, että nyt on kiristettävä vyötä. Se on ollut aivan sama, mitkä puolueet ovat olleet milloinkin hallituksessa. Välillä vasemmiston ja nyt viimeaikoina keskustavetoinen koalitio on kertonut hyvää sanomaa leikkausten tarpeellisuudesta. Palkkojen korotuksista ei ole saanut puhua vuosikymmeniin enää. Eläkkeitä on ollut pakko leikata. Isänmaan etu on sitä vaatinut.

Olemme saaneet kituuttaa nousevien hintojen kurimuksessa. Yhtä aikaa laskevien eläkkeiden/palkkojen kierteessä. Sadalla eurolla saa kaupasta entistä vähemmän. Eläkeläisenä olen huomannut kuinka housujen persaukset ja polvet ovat alkaneet kiiltää. Rapiat 20-vuotta palvelleiden arkihousujen rikkinäisiä kohtia on pitänyt jo usein paikata. Valtio edustajien suosiollisella avustuksella on leikannut kuntien valtionosuuksia. Vastavuoroisesti edustajat ovat korottaneet hyväntahtoisesti veromuotojen ylärajoja, jotta kunnat saavat paikattua valtion jälkeensä jättämän aukon.

Kuntalainen sitä vastoin ei saa parempaa palvelua korotettujen maksujen tilalle. Valtio ja kunnat edustajiensa suulla kertovat, kuinka meiidän on itse otettava enemmän vastuuta omasta elämästämme. Oma vastuu on kyllä kyseenalaista, kun lailla on säädetty, että taskumme saa tyhjentää yhteiseksi hyväksi. Jotakin pienituloinen saa köyhtyvältä liike-elämältä. Kauppiaat myyvät alennushinnalla päiväyksen ylimenevää elintarviketta. Aiemmin kapppojen piti itse työntää tuotteet roskikseen. Nyt heille maksetaan meidän toimestamme, että roudaamme tavaran ulos liikkeestä.

Onneksi kaikilla ei mene huonosti. Vaaleilla valituilla edustajilla on hieman helpompaa vaativassa ja kuluttavassa ammatissaan. Päivän lehti kertoo kuinka ex-kansanedustajien on pakko vain oleilla. Ei voi mennä töihin, koska kukaan ei maksa niin suurta palkkaa minkä he haluaisivat. Heidän eläkkeensä ovat niin hyvät, ettei kukaan maksa tyhjänpuhujielle sellaista palkkaa yrityksissä. Kokoomus on sitten eriluokassa. Se lähettää omat nuoret poliitikot suurten terveysfirmojen konsulteiksi. Siellä heille maksetaan parempaa palkkaa kuin kansanedustajille. Heille maksetaan tyhjänpuhumisesta, siitä että he puhuvat pyörryksiin vanhat politiikot. Etenkin persut ja kepulaiset.

Päivän lehden jutussa selviää, ettei näitä sopeutujia edes hävetä. Heille ei kuulu vyön kiristäminen ja yhteisiin talkoisiin osallistuminen. Ainoa poliittinen henkilö joka on osallistunut talkoisiin alentamalla palkkiotaan, on tasavallan presidentti. Sauli Niinistön vaatimuksesta olivat poliitikot pahoillaan. Kansanedustajat ja ylimmät virkamiehet pelkäsivät heidän juuttuvan alemmalle palkkatasolle pitkiksi ajoiksi. Onneksi on yhteisestä hyvästä huolehtivia kansanedustajia. He voivat kätevästi ohittaa alennukset korottamalla kaikkia muita etuuksiaan. Häpeilemättä ja isommin tuskia tuntematta.

Nämä etuudet kustannetaan sen väestön taskuista, jotka ovat uskoneet vyön kiristyksen auttavan isänmaata. Eläkeläisen tulojen leikkaukset auttavat vain poliitikkoja. Heidän yksityistä etuaan. Seuraavien vaalien aikana he kummastelevat yhtä asiaa. Heille on käsittämätöntä, kuinka vihamielisesti heihin suhtaudutaan.

Päivän lehden juttu raapaisee vasta pintaa. Tämä hyväosaisten rälssi on se kansakunnan syöpä. Kysymys kuuluukin, miten syöpä parannetaan?

Avainsanat: kikysopimus, kuntienvaltionosuuksienleikkaukset, kunnatkorottavattaksojaan2018, kansanedustajiensopeutumiseläkkeet, syövänhoito

222 Voit voittaa

Tiistai 21.11.2017 klo 16:14 - yrjöpoeka

Näin sanotaan nykyisin jokatoisessa facebook päivityksessä. Naamakirja on muuttunut lyhyessä ajassa todella rajusti. Enää vain aniharva yksityinen ihminen päivittää seinäänsä. Tilalle ovat tulleet kaikille tarkoitetut päivitykset, joissa jonkin tuotteen valmistaja tarjoaa tuotteensa arvottavaksi. Yleensä näissä vaaditaan muutamia tuhansi tykkäyksiä, enimmillään puhutaan kymmenistä tuhansista tykkääjistä.

Seuratessani niitä, näen kuinka niitä jaetaan aivan hulluina eteenpäin ja myös tykätään. Moniko miettii kuinka pieni on onnistumisprosentti saada palkinto omalle kohdalle. Kukaan ei mieti ja kauppiaat ovat huomanneet tämän olevan kaikkein paras tuotteiden mainostamisen paikka. Kerran tykättyään valmistajan sivua saat takuuvarmasti valmistajan mainoksen kohdennettuna itsellesi. Valmistajan ja myyjän ei tarvitse laittaa euroakaan tuotteiden mainostamiseen. Mahdollinen ostaja ilmaisee itse kiinnostuksensa.

Kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä tilanteeseen. Myös facebook. Se on turvannut selustansa vaatimalla lausekkeen arvontatekstiin, jossa ilmoitetaan ettei facebookilla ole mitään osaa ja arpaa juttuun. Joku saa aina arvontatuotteen ja hänestä tehdään heti tuotteen paras mainostaja. Naamakirjassa julkaistaan juttu, kuinka ”aidosti” voittaja on ollut hämmästynyt. Arvonnassa mukana olleet tykkäävät kovasti tästäkin päivityksestä ja osallistuvat entistä hanakammin eri arvontoihin. Itse ja vapaasti omasta tahdostaan.

Samalla kun yksityinen ihminen osallistuu eri arpajaisiin tietokoneiden aivot rekisteröivät kiinostuksen kohteet. Sen perusteella arvontoihin osallistuja saa kohdennettua mainostamista facebookin kautta. Mitä enemmän suuret valmistajat saavat näitä kiinnostuneita haarukoitua kohteikseen, sitä todennäköisenmpää on tulevan ostajan kohtaaminen. Jokainen voi testata näiden tietoaivojen tehon, käymällä jonkin suuren valmistajan sivuilla, tai kauppaketjun sivuilla. Saat välittömästi huomata kuinka pyytämättä ja yllättäen facebookista alkaa löytyä tämän valmistajan mainoksia.

Paperisen roskapostin aika alkaa olla päätöksessään. Vielä on jonkun verran vanhempaa väkeä ilman nettiä, mutta voisin ennustaa 10 vuoden päästä et saa enää paperisia lehdyköitä. Saat vain itsellesi kohdennettua sähköistä mainosta. Itselläni oli luovuttava pitkäaikaisesta sähköposti osoitteesta valtavan mainosposti määrän takia. Nyt ei tarvitse huolehtia sähköpostin siivoamisesta. Hukkasivat minut lopullisesti. Osoitteeni oli julkista riistaa politiikassa olon takia ja sen täyttyminen alkoi jo vuosia sitten. Nyt syksyllä löin luukun kiinni.

Elämän arpajaisissa olen voittanut. 40-vuotta sitten oli marraskuinen sunnuntai. Lupasin silloin Suomussalmen kirkossa rakastaa vaimoani niin myötä- kuin vastoinkäymisten aikana. Myötä- ja vastamäkeä on riittänyt. Ensi sunnuntaina on sama päiväys kuin oli 1977. Keli näyttää aivan samanlaiselta, lauhaa ja uutta lunta runsaasti. Samanlaista on myös olotila. Olemme jälleen kahden. Samanlaista on myös rakkaus. Kutinaa sydänalassa.

Pitäisiköhän minun tehdä yksi lottorivi tulevalle lauantaille?

Avainsanat: facebookmainosalustana, facebookeiolevastuussa, kohdennetutmainokset, mitenestänroskapostitulvan, elämänarpajaiset, rubiinihäät

221 Jotakin joskus urheilusta

Maanantai 20.11.2017 klo 14:50 - yrjöpoeka

Suomalaiset ovat aina rakastaneet juoksijoita ja hiihtäjiä. Niitä yksinäisiä harjoittelijoita, jotka sitten nostattivat kansallisylpeyttämme. Suomen itsenäistymisen aikaan meillä oli jo joukoittain huipputason urheilijoita. Itsenäistynyt Suomi tarvitsi heitä kansallisen itsetunnon kohottamiseen. Tämä sama ilmiö toimii vieläkin. Kansallisen itsetunnon kohoamisen lisäksi yksittäiset kansalaiset kokevat olevansa jotenkin parempia. Ainakin parempia kuin ruotsalaiset.

Suomalaiset ovat aina kilvoitelleet entisen emämaansa Ruotsin kanssa ja siinä kamppailussa on aina hyvän perhedraaman aineksia. Sitä oli aiemmin hyvin paljon ja urheilua käytettiin myös poliittisena välineenä. Silloin ja myös tänään käytettiin kansalaisten alemmuuskompleksia isoveli Ruotsia kohtaan omien tarkoitusperien hyväksi. Urho Kekkonen käytti tätä hyväkseen poliiitikon uran alkuvaiheissa. Kansalaisten tuntojen herkkiä kieliä hyväkseen käyttäen, hän asemoi itsensä aikansa populistiksi. Nimi jäi mieleen ja osittain sen ansiosta saimme kokea itsevaltiutta liiankin kauan. Kekkonen oli toki myös urheilija ja halusi voittaa kaiken mihin ryhtyi.

Vuosikymmeniä Suomi tuotti juoksijoita ja hiihtäjiä, jotka rohmusivat olympialaisissa mitaleita suuria määriä. Usein juoksukisoissa saatiin jopa kolmoisvoittoja. Samoin kävi hiihtokisoissa. Hiihto oli silloin kansainvälisesti ”pohjoismainen” kisailu. Siksi sen merkitys ei ollut mielestäni niin suuri kuin kesäkisojen juoksijoiden tuottama kansallinen itsetunto. Kesäkisoissa oli huomattavasti laajempi osallistujien kirjo kuin talvikisojen hiihdoissa. Urheiluhullulle kansalle sillä ei ollut merkitystä.

Vanhaan hyvään aikaan ei ollut muuta tiedonvälitystä kuin radio ja lehdistö. Siitä syystä kansa vaelsi kotimaisiin kisoihin kaukaa ja erityisesti Lahden kisat olivat vielä minun lapsuudessani valtavia kansanvaelluksia. Haluttiin nähdä paikan päällä elävinä urheilijat. Muutos on ollut raju ja sen näkee nyt Suomi100 vuotena. Televisio ja muu sähköinen media tuottaa livenä urheilijat eteemme. Saamme seurata heidän harjoitteluaan soilla ja metsissä. Näemme urheilijat teipattuina sponsorien logoihin haastatteluissa. Näemme urheilijan ponnistelut suurina lähikuvina räkä ja lima kasvoillaan. Näemme ilon ja pettymyksen omassa olohuoneessamme.

Se mitä emme näe enää on pitkänmatkan juoksijoiden täydellinen puuttuminen. Sieltä ei enää kukaan odota mitalia. Sen sijaan Suomi on nostanut joukkueosaamistaan kaikkissa lajeissa. Viimeaikoina olemme saaneet kansallista hypetystä koripallosta ja lentopallosta. Nuorten nousu myös tenniksen parissa on silmiinpistävää. Jääkiekko on täysin omassa sarjassaan. Siitä riittää mediassa sanomista. Jokainen aamu alkaa uutisten aikana luettavilla syöttö ja maalipisteiden lukemisella jossakin suuren veden takana. Moottoriurheilu on myös sellainen ikoni tänään, että kaikkialla tiedetään kuka on Räikkönen. Ja moni muu autonrattia pyörittävä nuorukainen.

Yhteistä menneeseen aikaan on se, että jokaisen yksilö ja joukkueurheiljan täytyy ponnistella fyysisesti ollakseen huippukunnossa. Jokainen joukkueurheilija on yksilönä myös maailmantason yksilöurheilija. Sadassa vuodessa olemme siirtyneet yksilöistä joukkueiksi. Metsäpoluilta autoradoille ja erilaisille harjoitushalleille ja -saleille. Jatkuvasti toisten arvioitaviksi.

Tilipussi ei enää ole salainen. Nyt se on julkinen.

Avainsanat: paavonurmi, hanneskolehmainen, lasseviren, entinensuurvaltaruotsi, urhokekkonenolipopulisti, jarikurri, teemuselänne, kimiräikkönen

220 Muisteluksia viime vuosisadalta

Sunnuntai 19.11.2017 klo 11:33 - yrjöpoeka

Jostakin syystä tänään on tullut menneitä aikoja mieleen. Keskustelimme vaimoni kanssa niistä aamuruokailun yhteydessä. Muistelukset toivat mieleen sen, voisiko nykyajassa nuoret joutua yhtäkoviin tehtäviin. Lainsäätäjä on tehnyt kaikkensa, etteivät nuoret saa joutua fyysisiin töihin. Pelätään kasvavien nuorten kehityksen vaaraantuvan moisesta.

Tämä on sinällään todella kummallista, koska samaan aikaan kannustetaan nuoria urheilun saralla entistä kovempiin suorituksiin. Entistä nuorempana on aloitettava vaativat ja raskaat harjoitukset. Ne tähtäävät siihen, että kun ihminen on 25 – 35-vuoden iässä hän on fyysisesti parhaimmillaan. Tämän allekirjoitan omiin kokemuksiin perustuen. Kokemukseni ovat raskaista maatalon töistä sekä metsätöistä.

Aamun muisteluksissa nousi esille omat kokemukseni siitä, mitä vanhin poika joutui ottamaan vastaan 9-lapsen perheessä. Vanhimman pojan roolissa jouduin isäni fyysisten vammojen takia ottamaan aikuisen miehen roolin välittömästi kansakoulun päätyttyä. Olin jo sitä ennen tehnyt metsätöitä erityisesti halkosavotan muodossa useina talvina ja keväisin metristen koivuhalkojen teossa.

Isäni ei pystynyt jostakin syystä itse maatalossa teurastamaan kotieläimiä. Siksi oma vaarini oli oppi-isänä teurastamisen jalossa taidossa. 14-vuoden iässä olin jo hyvin kokenut siinä puuhassa. Kuvaavaa oli viimeisenä kouluvuotena minun viikon mittainen poissaoloni koulusta. Luokanvalvoja tivasi minulta kaikkien kuulleen missä olen ollut. Vastasin ykskantaan, että siantapossa. Opettaja tietysti siihen, ettei sian tapossa voi viikkoa mennä. Minä siihen sitten lisäsin, että jokaisena päivänä teurastin useita sikoja. Meillä oli silloin useina vuosina sikoja kasvamassa teuraaksi ja oli kannattavaa teurastaa ne kotona ja myydä suoraan kauppialle ja yksityisille ostajille.

Välittömästi koulun päätyttyä 1968 keväällä, sain käteeni uuden moottorisahan. Nyt minulle tuli tehtäväksi hakata kotimetsistä puutavara perheen elättämiseksi. Se oli silloin itsestään selvää ja siinä ei auttanut sanoa, että olen liian nuori. Olin siihen mennessä jo saanut hyvän fyysisen pohjan maatalon jokapäiväisissä töissä. Metsätyöt sujuivat hyvin ja leimikko toisensa jälkeen joutui käsittelyyni. Tein pinotavaraa alkutalvesta ja ajoin ne sitten hevosella tienvarteen. Sen jälkeen tein tukkipuusavotan. Silloin ja myös nyt jälkikäteen, itselleni kaikkein mieluisimpia töitä oli hevosen kanssa työskentely. Ensin piti suunnitella ajoreitit ja hiihtää ne valmiiksi. Sen jälkeen ajoin ne hevosella tyhjäreki perässä. Yön jälkeen siinä voi jo aloittaa ensimmäisten kuormien ajon kevyillä kuormilla. Toisen vuorokauden jälkeen sai lyödä jo puuta niin paljon kuin rekeen sai mahtumaan.

1973 menin asepalvelukseen Parolan panssariprikaatiin. Siellä sain PstP-koulutuksen. Asepalvelukseen mennessä olin pelkkää kuivaa lihasta. Painoin mennessä 65-kiloa. Jatkuvassa muonituksessa ja armeijan hellässä hoivassa painoni nousi 85-kiloon. Armeijan jälkeen hyppäsin tammikuussa 1974 uudelleen palstan reunaan pöllintekoon. Maaliskuussa painoni oli jälleen kuivakat 65-kiloa.

Kuulen vieläkin korvissani hevosen hörinän tallista, kun nousin aamuaikasella ja astuin ulos. Hörhöttely jatkui ja loppui vasta kun apelaatikko oli edessä.

Avainsanat: perheenvanhinpoika, suurperhe, teurastamisenniksitennevanhaan, kotimetsänhankintakauppa, parola, panssarintorjuntapataljoona

219 Kuppi nurin

Lauantai 18.11.2017 klo 19:22 - yrjöpoeka

Tämä on tuttu sanonta, kun jokin asia tai juttu menee ns. ylihilseen. Voihan se tietysti mennä myös yli ymmärryksen ja tarkoitan tällä itseäni. Usea nurjamielisesti allekirjoittaneeseen suhtautuva allekirjoittaa juuri tämän kohdan. Vuosien mittaan olen tähän jo tottunut ja se ei minua häiritse. Viime kunnallisvaalien jälkeen ajattelin jäädä aivan hiljaa pohtimaan maailmanmenoa. Tarkoitus oli myös olla omissa oloissani ja antaa muiden pohtia politiikan maailmaa minunkin puolestani. Tämä oli tarkoitus.

Kaikki ei mene kuitenkaan kuin Stromsoossa. Olen aktivoitunut kirjoittamaan politiikasta ja erilaisista ilmiöistä sen liepeillä. Jokunen lukija on eksynyt lukemaan mitä olen ajukopasta ulos milloinkin suoltanut. Tänään olen kulkenut maakunnan pääkaupungissa ja käväisin myös kansaliike SN (Sauli Niinistö) kampanja tilaisuudessa. Ihmiset ovat mielestäni erittäin tyytyväisiä nykyisen presidentin työhön. Näyttää ja tuntuu siltä, että entinen jatkaa seuraavat kuusi (6) vuotta. Äänestin häntä viime kerralla ja ei ole syytä vaihtaa hyväksi todettua.

Otisikon mukaisesti kuppini kaatui äsken totaalisesti nurin lukiessani yhden facebook kaverini seinää. Hän oli ottanut aiheekseen Verkkouutisten jutun ja tehnyt siitä mietiskelevän aloituksen. Seuraan kavereitteni juttuja ja kommentoin niitä tarvittaessa. Yleensä ottaen en menetä malttiani kenenkään kommentointien takia, mutta nyt oli pakko. Eräs Kainuulainen kulttuurialan ihminen oli kommentoinut aloitusta sanasta sanaan näin:

Kannattaa miettiä myös sitä, mihin Suomi valmistautuu ja mihin suomalaisten mieliä muokataan. 
En hämmästyisi, jos pikkuoppilaiden joukkoon ilmaantuu vaikkapa sotilaskotisisar kertomaan kivoja lottatarinoita. Kouluissa ja muualla valmistaudutaan itsenäisyyspäivän juhlintaan, ja varmasti monessa paikassa myös kenttäharmaissa sävyissä.

Voitte uskoa, että minun kuppini kaatui kerta heitolla. Vastasin salamannopeasti näin:  V..... mitä paskaa ihminen keksii suoltaa suustaan iltojen iloksi... Hieman myöhemmin oli pakko pyytää seinän omistajalta anteeksi avautumistani. Suomi100-vuotena en voi ymmärtää, että Kainuulaiselta kunnalta palkkansa saanut voi suoltaa suustaan tällaista.

Minut tuntevat tietävät, etten hiilly helposti, mutta tämä ylitti kaiken. Suomen valmistautuessa itsenäisyyden juhlinnan päätöstä varten, joku voi saada kiksejä mielensä pimeistä ajatuksista. Suomi ei valmistaudu mihinkään minun mielestäni. Suomen valtion puolesta hallituksen tehtävä on huolehtia koko Suomen turvallisuudesta. Sen on huolehdittava rahoituksesta puolustusvoimille ja sen myöntää eduskunta. Se on parlamentaarisesti valittu ja sillä on tutkimusten mukaan kansan enemmistön tuki. Se ei kerro kivoja lottatarinoita kenttäharmaissa.

Sotilaskotisisaret tekevät ansiokasta työtä meidän tyttöjemme ja poikiemme hyvinvoinnin eteen. He eivät kerro kouluissa tuollaisia tarinoita mitä tämä kulttuurialalta leipänsä saanut kuvittelee. Kenttäharmaita sävyjä ja itsenäisyyden turvaajia on aivan turha syyllistää. Meidän mieliämme muokkavat aivan muut tahot. Takavuosina tämäkin ihminen muokkasi mielensä itäisen maan tietäjien tahtomaan suuntaan. Hän halusi myös meidän muuttavan mielemme neuvostomyönteisiksi.

Emme muuttaneet ja juuri siksi olemme edelleen itsenäisiä. Sotilaskotisisaret, kenttäharmaat ja isänmaa ovat osa meidän perintöämme. Myös huomenna.

Avainsanat: kuppimeninurin, kansanliikesauliniinistö, verkkouutiset, kuhmonvihreät, sotilaskotisisaret, suomettuminen, neuvostovastaisuus

218 Asiat lutviutuvat jetsulleen

Perjantai 17.11.2017 klo 19:24 - yrjöpoeka

Eilen kirjoitin ensimmäisenä juttuna Suomi100 kunniavartioista. On vielä pikkuisen jatkettava aiheesta. Kirjoitin jokin aika sitten kuinka vihreillä on aivan samankaltainen ongelma julkisuuden hallinnassa, kuin oli persuilla jytkyjen jälkeen. Vihreillä ei ole edes ollut mitään jytkyä, vain gallupväreilyä. Tämän nosteen mukana siellä elämöidään jo kunnolla. Isänmaallisuus on useilla vihreillä täysin kiellettyjen listoilla. Kuten tämä kunniavartio asia.

Vihreiden Helsinkiläinen varavaltuutettu Sami Nykter, joka istuu peräti teknisen valiokunnan varajäsenenä on avannut sanaisen arkkunsa. Tämä vasemmistolainen kammo isänmaallisuutta kohtaan tuntuu istuvan tässä henkilössä lujassa. Hänen lausuntonsa mukaan, josta on peräti uutisoitu Vantaan Sanomissa, kunniavartiointi tuo liikaa sodan ihannointia tähän aikaan. Se ei vielä tälle aivopierulle riitä, hän pelkää nuorten miesten traumatisoituvan kun he seisovat vartiossa.

Tämä aivopieru edustaa sitä vihreätä joukkoa, joka pelkää varjoaankin. Liika istuminen hämyisissä kapakoissa ja yliopistojen käytävillä tuottaa tämänkaltaisia yksilöitä. Voin vain onnitella vihreätä puoluetta. Kun nostaa katon korkealle ja seinät leveälle, saa mitä tilaa. Taas joutuvat jotkut tolkummat puolustelemaan vihreiden ääriajattelijoita. Heidän puolustautumisensa kaava on aivan sama mitä oli persuillakin. Hyökätään sosiaalisessa mediassa muiden puolueiden nokkamiesten kimppuun. Tämä ilmiö näkyy täällä syvissä metsissä asti.

Päämisteri Sipilää on kurmotettu mediassa, joten hänen kimppuunsa on helppo hyökätä. Salaliittoteorioita piisaa ja kun ne loppuvat alkaa toinen meno. Siinä vaiheessa kohteeksi otetaan Talvivaara ja sen aluella sijaitseva Terrafamen kaivos. Punaisena lankana on uraani ja sen näkymätön säteily. Tätä soppaa riittää, mutta ehkäpä kannattaisi lukea kaikki mitä perussuomalaisista on kirjoitettu. Sen jälkeen tiukka analyysi, sen pitäisi näiltä opiskelijoilta syntyä aivan itsestään.

Ennakoin viime kunnallisvaalien jälkeen pienoisia ongelmia Suomussalmen kunnan toimintoihin. Erityisesti siitä syystä, että valtuustoon pyrki ja pääsi suurimmalla äänimäärällä Matti Mulari. Hän toimi ennen eläkkeelle jäämistään kunnan talousjohtajana. Nykyinen kunnanjohtaja Asta Tolonen on toiminut samoissa tehtävissä ensin Suomussalmella ja sitten Kainuun hallintokokeilun ajan maakunnan talousjohtajana. Pidin vaalituloksen jälkeen mahdottomana sitä, että kolme taloushallinon ammattilaista on yhtä aikaa ruodussa ja olin siinä oikeassa.

Matti Mulari ei saanut kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkaa ja hän purnasi siitä paikallislehdessä julkisesti. Jokatapauksessa hän istuu kunnanhallituksen pöydän äärellä. Nyt on jo alkanut se mitä vaalien jälkeen ennakoin. Kunnanjohtaja Asta Tolonen on hakenut Kajaanin kaupungin talousjohtajan vakanssia. Todennäköisesti hän häviää hieman palkassa ja työmatka pitenee. Tilalle hän saa irroittautumisen ulos pikkupolitikoinnin kierteestä. Tilanne on taatusti ollut ja on kestämätön.

Kajaani saa hyvän talousjohtajan. Uskon hänen tulevan valituksi.

Vihreät ja Kajaani saavat ansioittensa mukaan.

Avainsanat: suomi100kunniavartiot, vantaansanomat, traumatisoituvatmiehet, ääniharavamattimulari, astatolenehdollakajaaniin, kainuunsanomat

217 Mikään ei sitten sovi

Torstai 16.11.2017 klo 10:26 - yrjöpoeka

Suomi100 juhlavuoden kunniaksi ollaan saatu aikaiseksi hanke, jossa asetettaisiin kunniavartiot sankarihaudoille. Esityksen ajatuksena oli, että jokaista kaatunutta kohden olisi samanikäinen mies vuorollaan vartiossa. Tällä halutaan kuvata sitä, minkälaisia nuoria miehiä sota vei. Ajatuksena tämä oli itsestäni erittäin hyvä ja kannatettava asia. Valtakunnassa alkoikin eri reserviläispiireissä ja kunnissa kampanja sen ikäisten miesten löytämiseksi.

Olen seurannut hankkeen edistymistä ja lukenut sen vaiheista eri paikkakuntien lehdistä. Pidin tätä aihetta täysin ongelmattomana ja sellaisena, että sen kaikki yhteiskuntaluokat hyväksyisivät. Hanke on edennyt juohevasti ja itsenäisyyspäivä on pian ovella. Unohdin yhden asian ja se oli nämä tasa-arvoasioihin jumahtaneet herkkähipiäiset. Nyt uutisoidaan kuinka useilla paikkakunnilla ollaan suuresti närkästytty, ettei naisia oteta mukaan kunniavartioihin. Alkuperäinen idea oli siis kuvata minkäikäisiä nuoria miehiä silloin haudattiin sankarihautoihin. Silloin olivat vain miehet rintamalla aseissa ja tulos sen mukainen.

Tulevaisuudessa voi sitten olla toisin ja hyvin tasa-arvoista touhua sankarihautausmailla. Nyt tasa-arvosta hullaantuneet ovat kehitelleet pimeissä mielissään ajatuksen, että Suomi100 toimikunta ei arvosta suomalaista naista. Vain pimeimmissä ja ahdistuneimmissa aivoissa voi syntyä tämänkaltaisia aatoksia. Sodanaikana naiset joutuivat huolehtimaan kodeista ja silloin he oppivat tekemään kaikkia miesten töitä. Naisten osuus oli myös merkittävä sotateollisuudessa. Siitä työstä heitä on aina arvostettu, niin valtiovallan kuin kansalaisten mielissä. Elämä on nykyään liian helppoa ja puputetaan liikaa pehmyttä leipää. Sen tuottama hiilihydraatti tuntuu tuhoavan aivotoiminnan tyystiin ja saavan osan ”läheisistä” ketoosiin.

Kainuussa on meneillään hanke, jossa kartoitetaan tämän hetkine tilanne moottorikelkka reiteillä ja -urilla. Hankkeen aikana kartoitetaan tarvittavat parannukset reiteillä. Hanke on erittäin ajankohtainen kasvaneiden matkailijamäärien takia. Vuosituhannen vaiheessa meillä Suomussalmella oli eittämättä Kainuun parhaat kelkkaurat ja ne olivat kunnostettuja viimeisen päälle. Niiden kunnosta huolehti silloin nyt vuoden Kainuulaiseksi yrittäjäksi valittu Heikki Kela.

Silloin kuvitelttiin matkailijoiden tulvivan reitin takia selkosille. Näin se ei kuitenkaan mennyt ja ei tule koskaan menemään. Tähän muutokseen tarvittiin uusi Hossan kansallispuisto. Sen vetovoima toi ja tuo suurempia matkailijamääriä ja heidän mukanaan kasvaa tarve lisäpalveluihin alueella. Hossan alueella on jo hiljaisuuteen perustuvaa aktiviteettia. On hiihtolatuja ja on koiravaljakoita. Matkailijavirran tarpeita varten on jo perustettu ensimmäinen moottorikelkkoja vuokraava yritys. Talvi on myös Hossan alueella kriittisintä aikaa. Juuri silloin tarvitaan useille erilaisille ihmisryhmille suunnattuja palveluja. Hyvät reitit palvelevat paremmin myös meitä paikallisia.

Hiljaiset erämaat siemaisevat suuriakin matkailijamääriä kun reitit saadaan taas kuntoon. Hyvin merkityt ja lanatut reitit antavat kokemattomallekin kelkkailijalle elämyksen. Reittejä voi ajaa yöllä ja päivällä. Eri vuorokauden aikoina reitit ovat täysin erilaisia kokemuksisltaan.

Suomussalmen tehtävä on nyt ottaa veturin rooli tässä asiassa. Kunnanjohtaja Asta Toloselle 10 pistettä ja papukaijamerkki!

Avainsanat: suomi100kunniavartiotsankarihaudoilla, tasaarvokeppihevosena, ketoosi, hossankansallispuisto, moottorikelkkareitit, kunnanjohtajaastatolonen

216 Karu päätös

Tiistai 14.11.2017 klo 12:54 - yrjöpoeka

Isänpäivä kului niinsanotusti alushousupäivänä kotosalla. Tätä sanontaa on käytetty silloin, kun ei tarvitse, eikä ole halua lähteä sisältä ulos. Isänpäivä oli nyt sellainen. Tiesin odottaa omien lasten skype-yhteyksiä ja erityisesti lastenlasten iloista puhetta. Ikääntyminen on antanut mahdollisuuden nauttia lastenlasten kasvamisesta ja omasta merkityksestä heidän elämässään. Tyttäreni lapset ottivat yhteyden Porvoosta.

Maanantai aamuna sain järkytyksekseni kuulla pienen lapsen puukotuksesta Porvoossa. Sen tuntui karmealta juuri isänpäivän jälkeen. Tapaus meni ihon alle. On täysin käsittämätöntä ja oman käsityskykyni ulkopuolella tilanne, jossa oma isä vahingoittaa lastaan. Tämän tilanteen jälkeen nousee eittämättä mieleen yksi asia. Näiden ulkomaalaisten avioliittojen eroprosesseissa olisi aina suhtauduttava vakavasti mahdollisiin väkivaltauhkailuihin. Tässä tapauksessa oli jo näyttöä miehen väkivallasta perhettään kohtaan. Tämä karu lopputili pysäytti muitakin kuin minut. Toivottavasti myös virkakoneiston.

Hallitus on kiireellä ja suoranaisella uhkailuilla ponnistellut maakunta- ja soteuudistuksen loppuun saattamiseksi. Eilinen päivä löi kyllä keskustaa kunnolla korville Lapin alueella. Kemi – Tornio – Keminmaa eivät tyytyneet kepun ja sen ministereiden painostukseen. Nämä kunnat ovat nyt yhteistyössä päättäneet yksityistää terveyspalvelut palveluiden säilyttämiseksi. Puolueen varapuheenjohtaja joutui itse paikanpäällä toteamaan puolueensa täydellisen mahalaskun. Keskustan suunnitelmat palveluiden keskittämisellä Rovaniemelle ajautuivat karille.

Toisaalta tuo päätös toi täydellisesti nähtäville yhden asian. Hallituksen politiikot ja erityisesti keskustan ministerit ovat sokeutuneet vallastaan. Annettuaan sormen yksityistämiselle he ovat nyt sen seurauksena menettämässä koko käden näin vertauskuvallisesti. Kunnat ovat kuulleet politiikkojen sanomana kuinka palveluja tullaan keskittämään. Yksityistämällä palvelut, he turvaavat oman alueen ihmisten tarpeet. Keskusta on ilmeisesti kuvitellut yksityisten firmojen olevan heidän ohjailtavissaan ja tottelevan kepun ministereiden päätöksiä. Firmat tuottavat palveluja saadakseen voittoa ja kunnat turvaavat palveluja. Siinä lyövät yhteistyön kättä kunnat ja firmat.

Nyt voi jatkossa hyvin nopeasti muutkin lähteä samalle tielle. Usean pienen maakunnan ihmiset ovat jo varpaillaan poliitikkojen uhkailuista palveluiden keskittämiseksi. Tästä nauttii kokoomuspuolue. Se on määrätietoisesti ajanut yksityistämistä ja nyt se voi saada lissää kannattajia. Ihmiset näkevät, ettei yksityistäminen ole mörkö, vaan julkinen puoli. Julkinen puoli kertoo keskittävänsä ja yksityinen puoli turvaavansa palvelut alueilla. Se mitä se maksaa, ei olekaan tärkein asia paikallispoliitikoille.

Tässä vielä nähdään sekin ihme, että koko maakuntamalli ajaa karille. Se olisi todella karu päätös keskustan ajamalle mallille. Kokoomus voittaa nyt, vaikka se enää tekisi mitään. Sen tahto muuttu nyt lihaksi. Siniset nukkuvat autuasta unta ja heidän sosiaali- ja terveysministerinsä ei sano asiasta mitään. Hienosti sanottuna hän on ulkoistanut itsensä asiasta. Ilmeisesti hän edelleenkin keskittyy ulkomaalaisten asioihin. Ministeriauto riittää hänelle.

Karu päätös keskustan palvelujen keskittämiselle. Karu päätös maakuntamallille. Kokoomus kiittää.

Avainsanat: isäpuukottilastaan, porvoonpuukotuspysäytti, kemitornioyksityistääpalvelunsa, maakunatmallissadraamanainekset, pirkkomattila

215 Kuhan etes sinnepäin

Maanantai 13.11.2017 klo 17:31 - yrjöpoeka

On ihan pakko hieman taas kommentoida noita energian tuottamiseen liittyviä asioita. Erityisesti erään vihreänpuolueen mielenmuutoksia. Heille ei käy vesivoima, heille ei käy ydinvoima. Heidän mielestään energiaa on tuotettava uusiutuvalla energialla. Näitä ovat heidän mielestään tuulivoima, aurinkokeräimet ja biotuotteet. Nämä ovat tietysti minunkin mielestäni hyviä ja kannatettavia asioita.

Nämä puheet ovat tietysti tarkoitettu vihreitä arvoja kannattavien äänestäjien kuultaviksi. Todeksi niitä ei saa laittaa. Eduskunnan annettua hieman vipuvoimaa tuulivoima rakentamiseen, tuulipuistoja on alkanut nousta useille paikkakunnille. Kainuussa on ensimmäiseksi rakennettu Kivivaara – Peuravaara alueelle keskittyvä tuulipuisto. Paikalliset pitävt niitä erinomaisena asiana ja kukaan ei oikeastaan näe niiden haittaavan ihmisten eloa. Suunnitteluvaiheessa toki kuului kitinää ja se on normaalia. Kaikkien onneksi vihreillä ei ole paikallista voimaa. Siksi puisto on pystyssä ja on uljas näky, tottavieköön.

Siellä missä vihreillä on vähänkään paikallista voimaa, vastustetaan kaikin keinoin suunnittelua ja rakentamista. Facebookin eri ryhmissä on esimerkiksi Kuusamossa yksi ja sama toimija, joka jakaa linkkejä vastustaakseen Posion rajoille suunniteltua tuulivoimapuistoa. Kuusamon alueelle suunniteltuja puistoja vastustetaan tietysti verisesti. Linkkejä kommentoivat samat henkilöt. Periaate tulee kyllä selväksi. Mikään sellainen joka tuo työtä ja euroja alueelle ei käy. Kaikki halutaan säilöä ja museoida. Paikallisten siitä ei tule saada elantoa, maisemat on varattu vihreiden arvoja kannattavien ihastelupaikoiksi.

Toinen mieltä kaihertava asia on myös otsikon mukainen, kuhan on etes sinnepäin. Suomussalmi teki päätöksen ottaa pakolaisia ja tänne saatiin muutamia lapsiperheitä. Nyt paikallislehti Ylä-Kainuu teki aiheesta jutun. Itse pidän juttua varsinaisena hutunkeittona. Jätän suoremman vertauksen ääneen sanomatta. Jutussa on haastateltu kunnan hallintojohtajaa. Hänen mukaansa kunta on toiminut suorastaan loistavasti. Pakolaiset ovat kotoutuneet ja heille on näytetty urapolut suunnata eteenpäin. Jutunmukaan he ovat saaneet hyvät eväät Suomen kielestä. Tämä on ihan täyttä... äähhh, no muunneltua totuutta.

Ei suomalaista alkuperää oleva kotouttaja ei osaa edes kunnolla suomenkieltä. Näillä eväillä he ovat pysyneet kielitaidottomina. Lasten osalla koulu on antanut edes hieman eväitä kieleen. Syy miksi he muuttavat äkkiä täältä pois ei ole kunnan onnistumisesta kiinni. Pakolaisten turhautuminen huonoon opetukseen on suurin syy. He ovat pyrkineet viimeisen puolivuotta epätoivoisesti muualle. Kaikki keskustelut ovat katkenneet siihen, että he voivat mennä minne haluavat, mutta kunta ei heitä siinä auta. Onhan se kyllä hienoa kotouttamista. Kielitaidottomana vaeltaa Suomessa. Suomi kiittää.

Odotan mielenkiinnolla syyrialaisten pakolaisten kommentteja hallintojohtajan ylistävistä puheista. Paikallislehti tekee hienoja juttuja. Kysyä sopii sitä, mikseivät toimittajat kysy itse kohteina olevilta mitään? Hienosta jutusta ei taitaisi tulla sellaisia mitä kunnan johto haluaa ulosantaa. Kunta on toiminut hyväntekijänä ja nyt kerrotaan lehden palstoilla kuinka me ollaan hyviä. Kunta pesi näin kätensä.

On luojan onni, ettei pakolaisia enää saada tänne. Olen päässyt hieman kurkistamaan näiden pakolaisten ”kotoutumiseen”. Minua hävettää. Kuntalaisten ja suomalaisten puolesta.

No, kuhan etes sinnepäin....

Avainsanat: uusiutuvanenergiansuosiminen, syöttötariffi, maaninkavaarantuulipuisto, kirjoitetaanmuunneltuatotuutta, pakolaisiaotettaisiinmutteisaada, yläkainuupaikallislehti

214 Isänpäivän mietteitä

Sunnuntai 12.11.2017 klo 13:07 - yrjöpoeka

Tänään on isänpäivä ja olen saanut onnitteluja tytöiltäni ja pojaltani. Parhaimmat onnittelut olen saanut lapsenlapsiltani. Ilona, Aliisa ja Fenno kertoivat terveisensä skype-yhteyden avulla. Lasten iloista naurua kuunnellessa mieli rauhoittuu ja voi olla kiitollinen elämästä. Isänpäivään kuuluvat kortit ja tietysti kakkukahvit. Unohtamatta joulutorttuja.

Isänpäivästä on viimeaikoina puhuttu eduskuntaa myöten. Kristillisten ryhmä esittää isänpäivää viralliseksi liputuspäiväksi. Omituisimman esityksen teki kuitenkin Sinisten eduskuntaryhmän Pentti Oinonen. Olen pitänyt häntä jämynä periaatteen miehenä. Nyt on mies muuttunut ja esitys kertoo hänen jo unohtaneen aikaisemmat puheensa. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, kun puhutaan persuista ja nyt uudesta Sinisten ryhmästä. Nämä kansanedustajat ovat unohtaneet paljon puheitaan. Heiltä on onnistunut vain möläyttely ja muu epäsopiva käytös-

Oinonen livautti aikoinaan eduskunnassa paljon puhetta aiheuttaneen vertauksensa. Avioliittolain ensimmäisissä keskusteluissa hän puolusti voimalla perinteista avioliittokäsitystä. Silloin hän sanoi seuraavksi tulevan esityksen avioliitosta koiran tai muun eläimen kanssa. Ne puheet miellyttivät tavallista kadunmiestä ja selkääntaputtelijoita riitti. Mitenkähän nyt suu pannaan, kun Oinonen esitti Läheisten päivää pidettäväksi maaliskuussa. Hän perusteli sinällään oikein hyvin aloitettaan, kertoen avioliiton muuttuneen niin paljon. Hän oli myös sitä mieltä, että nämä erilaiset perheet ansaitsevat myös virallisen juhlapäivän.

Lieneekö sillä listalla myös koira avioliitot ja sikasessiot? Eduskunnan jättävä Oinonen on aivan selvästi saanut tartunnan eduskunnassa vihreiltä ja vasemmistolta. Juureva kansanmies Rautavaaran saloilta on astunut sivistyksen pariin. Sallittakoon se kuitenkin hänelle. Kasvu ihmisenä on aina uusi mahdollisuus.

Terrafame, tuttavallisesti Talvivaara on ollut erityisesti vihreiden hampaissa. Myös vasemmisto on ahkeroinut vastustamisen parissa. Nyt vastustajat saivat vastamyrkkyä, kun Terrafame ilmoitti saaneensa tuntuvaa rahoitusta liiketoimintansa laajentamiseksi. Vastustajien postaukset sosiaalisessa mediassa kertovat kaikkien vesistöjen suorastaan tuhoutuneen. Jatkuvasti pelotellaan Oululaisia vihreitä maailömanparantajia siitä, että Talvivaaran alueelta juoksutetaan myrkkyvesiä Oululaisten juotavaksi.

Kuten kaikki tietävät, tyhmyys tiivistyy kun sitä useammin ja useammin toistetaan. Sen jälkeen ei pysty näkemään mitään hyvää. Kaikki työ mikä Talvivaaran alueella tehdään on vastustajien mielestä huonoa. Kainuulaiset virkamiehet eivät osaa tehdä töitänsä. Siksipä vihreät haluavat vaikeuttaa virkamiesten töitä tekemällä rikosilmoituksia. Näitä uutisia sitten jaetaan omille vihreille ja ollaan niin onnellisia. Nyt tullut ilmoitus uudesta rahoituksesta oli myrkkyä näille takkutukille.

Minä kannatan Talvivaarassa tehtäviä töitä edelleenkin. Uraanin talteenottoon on saatava lupa ja töiden on jatkuttava. Rapatessa tietysti joskus roiskuu, mutta haitat on minimoitava. Mitään maailmanlopun tuhoa ei ole ollut, eikä sellaista tule. Se tuho tulee vastustajien mielenmasennuksen muodossa.Kaiken Kainuussa tehtävän työn vastustamisella on hintansa.

Talvivaarasta on tulossa suurteollisuusalue. Kainuu kiittää.

Avainsanat: isänpäivänmenuu, onnionlastenlapset, muuttunutavioliittokäsitys, penttioinonen, terrafamejalostaametalleja, kainuunaluetalous

213 Syytetään muita

Perjantai 10.11.2017 klo 14:42 - yrjöpoeka

Toimiessani perussuomalaiset puolueessa sain seurata aitiopaikalta jytkyjen jälkimaininkeja. Tulvan mukana puolueeseen tuli henkilöitä, joita itse en olisi koskaan hyväksynyt jäseneksi. Joidenkin toilaluja selvitellessä näin kuinka voimaton ja suoraan sanottuna kynnetön oli puoluetoimisto. Pelätessään julkisuutta erottamisten takia hyväksyttiin melkeimpä mitä käytöstä vain. Sen rahvas huomasi hyvin nopeasti ja meno paheni siihen malliin, että oli itse vedettävä johtopäätökset. Jokainen voi tänään nähdä tuloksen.

Mitä tekivät puoluetoimiston ihmiset silloin? Mitä tekivät möläyttelijät ja sekoilijat? Siirtyivät vaivattomasti syyttelemään muita. Mediaa, puolueita ja valtaapitäviä. Jokainen mölisijä sai heti palstatilaa ja sekalainen äänestäjien joukko alkoi uskoa, että mölisijät ovat oikeassa. Media oli itse luomassaan noidankehässä. Jokaisella lööpillä mölisijät saivat uutta tuulta purjeisiin ja kansa tykkäsi. Nyt mölinä on hiljentynyt. Rahvaalla on oma mestari joukkojen johdossa ja nyt odotellaan valmista sanomaa. Sitä sitten jaetaan omassa ryhmässä. Muutamia tykkäyksiä ja kommentteja saatteenaan.

Loistavassa nosteessa olleet vihreät sokeutuivat aivan samalla tavalla. Kannatuksen kasvaessa alettiin uskoa tulevaan pääministeripostiin. Se huuma on nyt laskemassa, mutta kasvaneessa joukkiossa on samankaltaisia mölisijöitä mitä oli persuilla. Kasvaneessa joukossa on pyrittävä erottautumaan ja mediaan pääsemistä auttaa jokin raflaava aloitus. Helsinkiläinen vihreä Fatim Diarra repäisi vaatteensa ja kertoi maaseudulla olevan insestiä ja vaimojen hakkaamista. Median aloitettua julkisuuden tuottamisen sosiaalisen median avustamana, sujuvasti kerrottiin sen olevan kevyttä häppää.

Toisten poliittisten puolueiden aktiivien nostamana juttu paisui ja maaseudun vihreät joutuivat selittelyjen linjalle. Kuusamolainen aktiivi Mika Flöjt tuomitsi sen selkeästi ja vaati puoluetoimistolta toimia. Kesti useita päiviä ja puheenjohtaja oli hiljaa. Nyt anteeksi pyytely on jo myöhäistä ja se kävelee vastaan toreilla kuin persu Hakkaraisen hopeat. Mika Flöjt tunnetaan aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä ja hän nostelee nyt juttuja naamakirjan seinille muiden puolueiden toimista. Toimittaja Lauri Nurmen salaliittoja kuhiseva kirja persuista nousi esiin. Muutama tykkääjä ja kommentti kaunaiseen avaukseen ei maailmaa juuri paranna.

Seuraavaksi kohteeksi valikoitui itse päämisteri ja hänen uskontonsa. Vielä kaunaisemman avauksen jälkeen edelleen vain muutama tykkäys ja kommentti yhtä kaunaisilta samanmielisiltä. Flöjt on menossa juuri samaan ansaan mihin menivät perussuomalaiset jytkyjen jälkeen. Lähdetään syytämään sontaa toisten puolueiden toimijoista, eikä keskitytä omaan tekemiseen. Mitä enemmän ja llikaisemmilla tavoilla lyödään toisia poliitikkoja, sitä varmemmin tuuli kääntyy. Uskontoon liittyvä kauna on kaikkein pahinta.

Persut ja vihreät kulkevat samoja polkuja. Solvaaminen muistetaan ja keskustalaisilla on suuri joukko uskontoa harjoittavia jäseniä. Ei pidä vihreiden jälkeenpäin ihmetellä, miksi heidän maailmanparannus ja kieltolinjoille ei maakunnissa ole kannatusta. Tähän sopii taas kerran eräs tuttu sanonta.

Saat mitä tilaat.

Avainsanat: jytkynjälkeenonpoutasää, suomussalmenkirkonhopeat, fatimdiarrajainsesti, vihreätjulkisuudenansassa, vihreätvastustavatkehitystä, persujeniskulause

212 Uutisia ja uutisia

Torstai 9.11.2017 klo 11:12

Kuuntelin ja nyt luin arvioita keskustapuolueen tilasta ja mitä mieltä puoluevaltuuskunnan jäsenet ovat puheenjohtajansa tilasta. Kyselyjä aina silloin tällöin tehdään. Niiden tarkoituksena on aina tehdä uutinen. Se uutinen tehdään nimenomaan kyselijän tahdon mukaisesti. Itse ihmettelen sitä, että näihin kyselyihin yleensäkään vastataan. Miksi vastailla seuraavan kesän puoluekokouksen suorittamaan puheenjohtajan valintaan.

Jokainen on huomannut, kuinka nopeasti tuuli kääntyy ja suosikista tulee pahis. Yli puolenvuodenpäähän ajoittuva kysely on mielestäni täysin turha. Monta asiaa ehtii tapahtua siihen mennessä. Mikäli puolueiden aktiivit lähtevät tällaiseen hömppäjulkisuuteen, se johtaa ennenpitkää turmioon. Eräänlaisena esimerkkinä voineen pitää SMP,n nousua ja tuhoa. Samoin sen perillisen Perussuomalaisten tuhoa. Erityisesti tämänkaltaisten räyhäkkäiden puolueiden kimppuun käy valtaa kosiskeleva media. Näiden molempien puolueiden tuhoa valmisteltiin melkein yhteistyössä median ja ikiaikaisen valtakoalition toimesta.

Median toimia seuratessa tulen miettineeksi, miten perussuomalaisten hajoamisen jälkeen median hyökkäily suuntautui sinisten suuntaan? Rasismista ja kaikesta muukalaisvihasta irtisanoutuva osapuoli näyttää median suhteen kaikkein pahimmalta vaihtoehdolta. Kenttäväki näyttää miettivän asioita rauhallisemmin ja valitsevan itse puolensa. Se näkyy nyt pikkuhiljaa kun persujen valtuustoryhmiä lakkaavat eri kunnissa. Samaan aikaan Siniset perustavat uusia paikallisosastoja ja piirejä. Luulen kyllä seuraavissa vaaleissa usean nykyisen näkyvän persun vielä valitsevan sinisen vaihtoehdon.

Houkutuksia ilmestyy tasaisin väliajoin myös itselleni. Politiikassa oloani ei ole unohdettu eri puolueiden piirissä. Kyselyjen mukaan kokemukselleni olisi nyt tarvetta. On suorastaan rohkaisevaa ja innostavaa kuulla, kuinka isänmaanetu vaatii minun mukanaoloani. Vielä muutama vuosi sitten olin useimpien kurmotettavana ja minun toivottiin katoavan. Eivät nämä kyselijät silloin avanneet suutaan. Nykyinen aika unohtaa nopeasti menneet ja puolueiden strategit laskevat kaikkia mahdollisia tekijöitä tarvittavan. Tämä on itsellekkin tuttua arviointia.

Koska olen helposti houkuteltavissa erilaisiin juttuihin ja usea kyselijä oli seurannut mitä olen nyt tehnyt. Olen lähtenyt mukaan erilaisiin tapahtumiin ja pienten paikallisyhdistysten toimintaan. Juuri siellä on eniten tarvetta ihmisille, joilla on heidän tarvitsemaansa osaamista. Puolueiden tarpeet ja laskelmat eivät tänään kohtaa minun tekemisiäni. Puolueet saavat selvitä isänmaan tarpeista ilman minua. Annan aikaani ja osaamistani vapaaehtoisjärjestöille ja erilaisille yhdistyksille. Tämä on tavallaan palaamista juurilleni, sinne mistä lähdin.

Nyt minulla on repussani jotakin sellaista, mitä olisin kaivannut aloittaessani. Nyt minulla on mahdollisuus antaa osaamiseni toisten käyttöön. Itse toivon sen auttavan ihmisiä oman lähiverkoston toiminnan järjestämisessä. Osaamisen lisäksi mukaani on karttunut suuri määrä ihmissuhdeverkostoja. Nämä verkostot avaavat pienille yhdistyksille ovia ja helpottavat niiden arjen toimintaa.

Puolueissa toimiminen on historiaa. Nyt on kansalaistoiminnan aika.

Tämä riittää tänään itselleni.

Avainsanat: keskustanpuoluevaltuustonjäseniltävahvatukisipilänjatkolle, tuuliviiriyllätalonkaton, smpnperilliset, sinistenuusiapiirijärjestöjäperustetaan, kansalaisvaikuttamisenaika, ihmissuhdeverkostot, hiljainentieto, kokemuksellinenosaaminen

211 Tarttuvia tauteja

Tiistai 7.11.2017 klo 10:04 - yrjöpoeka

Näinä aikoina on todellista muotia huutaa kuinka naisia ahdistellaan. Kuinka nainen ei saa olla haluamansa naisen kanssa. Olen hieman odotellut miten Suomen miehet aikovat osallistua tähän kaapista ulostuloon. Jenkeissä ovat myös miehet aloittaneet ja siellä kohteena toinen miesnäyttelijä. Kuten tunnettua, on vain sana sanaa vastaan. Mutta se riittää sosiaaliselle medialle ja mestaus alkaa. Joskus voi selvitä, ettei mitään ollut tapahtunutkaan. Kohteen kannalta sillä ei ole merkitystä, hänet on ikuisesti leimattu.

Tällä en tarkoita että vähättelisin tapahtuneita ja aliarvioisin naisia ja sukupuolisesti toisenlaisia. Mutta tämä on nyt muotia ja pitää uskaltaa myös arvostella ilmiötä. Ilmiö se on, vaikka joku muuta sanookin. Tämän aasinsillan kautta sitten varsinaiseen aiheeseeni. Myös tästä on tullut ilmiö. Aikuiset ovat saaneet tämän aivan itse aikaan. Muistan armeija ajoiltani, kuinka joissakin paraateissa ja katselmuksissa seisoimme asennossa ja sitten pitkään suljetussa muodossa. Usein kävi niin, että joku pyörtyi paikallaoloon ja jännitykseen. Se oli erittäin tarttuva tauti lähellä seisoviin. Joskus miestä kaatui kuin luokoa.

Tämä aiheeni on niinsanotut homekoulut. Terveet aikuiset ovat saaneet päähänsä, että heidän lastensa kaikki vaikeudet ovat peräisin julkisista rakennuksista. Koskaan ei kukaan terveysalan ammattilainen lähde perkaamaan lasten oireita kotoa käsin. Kaikki huutavat homeen kouluissa vieneen lapset tehohoitoon. Vanhemmat mesovat ja järjestävät erilaisia huuto tilaisuuksia. Niissä tilaisuuksissa kaikki on huonosti ja lasten henki vaarassa. Tilaisuuden kokoajat ovat itsekin erittäin ahdistuneita ja kokevat koulun sisäilman saaneen voimaan heidät pahoin.

Mitä enemmän vanhemmat tätä tekevät, sitä enemmän myös lapset ahdistuvat. He kokevat lopulta aivan oikeita oireita, koska vanhemmat niin sanovat. Ja vika on vain ja ainoastaan julkisissa rakennuksissa. Se onkin tässä kummallista, että samat rakentajat ovat rakentaneet myös muiden ihmisten asunnot. Samoilla rakennusteknisillä ratkaisuilla. Melkein voin sanoa ilman suurempaa ammatillista osaamiosta, että suurin osa pienrakennuksista on ilman kunnollista kosteuseristystä. 70- ja 80-luvuilla rakennetuissa taloissa on aivan liian matalat kivijalat ja ne ovat asuntomarkkinoilla tällä hetkellä suurin ongelma.

Vanhemmat pientalot on rakennettu korkeammille kivijaloille ja niissä ei ole ongelmia, ellei niihin ole rakennettu kellaria. Suurin osa rakennusten ongelmista poistuisi rakennusten seinustojen avaamisella ja kunnollisella salaojituksella. Myös homeongelmista kärsivien pitäisi tarkastaa omat asuntonsa ensimmäiseksi. Toki ongelmia on 70-luvulla rakennetuissa matalissa kouluissa. Se on surullisen totta.

Suomussalmi ilmoittaa nyt suunnittelevansa monitoimitaloa, tilaa tulisi 6720 neliötä. Entisiä neliöitä on useita kymmeniä tuhansia. Ne ovat nyt sitten virattomia ja huonoja. Voin jo sanoa etukäteen, että heti kun niitten purkamista suunnitellaan alkaa suojelukampanja. Niille suunnitellaan suojelijoiden toimesta vaikka mitä kulttuurintuottamista ja kyläläisten olohuonetta.

Siinä vaiheessa ne ovatkin terveitä. Suojelijoina samat ihmiset.

Avainsanat: #metoo, muotiaollasukupuolisestierilainen, pyörtyminenparaateissa, vainjulkisissarakennuksissaongelmia, rakennustensalaojituksissapuutteita, tyhjätjulkisetrakennukset, olesittenmieliksi

210 Maassako maan tavalla

Sunnuntai 5.11.2017 klo 14:38 - yrjöpoeka

Suomalaiset käyvät taisteluja tuulimyllyjä vastaan. Kaikki haluavat, että suomalaisia perinteitä ja arvoja on kaikkien ulkomaalaisten kunnioitettava. Olemme hyvin tarkkoja sanomaan pienimmistäkin risauksista, että maassa maan tavalla. Toimimmeko me itse niin? Pidämmekö huolta omista perinteistämme? Omat empiiriset havaintoni kyllä kertovat, että me puhumme, mutta toimimme toisin.

Juuri tämän viikonlopun vietto on erinomaisen hyvänä esimerkkinä aiheesta. Kekriä on meillä vietetty vuosisatojen ajan ja sen viettoon on kasvanut vahvat perinteet. Kekrin vietto on ollut tärkeä vuodenkiertoon liittyvä ajanjakso. Ihmisten oma sisäinen kalenteri on päivitetty sen mukaan. Olen itse ihminen joka arvostan omia juuriani ja perinteitä. Niitä perinteitä joita meidän sukumme ovat vaalineet. Omien perinteiden puolesta olen puhunut ja tulen niistä puhumaan.

Hyvin lyhyessä ajassa olemme hylänneet omat perinteemme kekrin vietossa. Nyt meillä vietetään Halloweeniä. Mitä kummallisempia kummitustuotteita ovat kaupat pullollaan. Nohevimmat kauppiaat pukevat jopa myyjänsä namiaisasuihin. Tällä houkutellaan kauppaan vanhemmat pienten pilttiensä painostuksesta. Kauppias tietysti myy jos ostajia on. Itse en aio astua kauppoihin, jossa naamioidutaan. En osta ainoatakaan tuotetta halloweenin takia. Tämä tapa ei ole suomalainen vaan tuotettu suuren rapakon takaa.

Pienet lapset on jo saatu myrkytettyä halloween krääsällä. Erityisesti paikalliset sanomalehdet kunnostautuvat tämän tuottamisessa. Koulut ovat nyt vuosi vuodelta enemmän siirtyneet juhlimaan lasten kanssa halloweenia. Koulun pitäisi kunnioittaa meidän omia perinteitämme. Oma perinteinen kekrin viettomme on hukkunut kaupallisuuden alle. Seuraavan vuosikymmenen kuluessa oma perintömme on hukattu tällä menolla.

Vain me ikääntyneet ihmiset muistamme perinteitämme ja vietämme kekriä oman perinteemme mukaisesti. Puhuminen siitä, että maassa maan tavalla on syytä lopettaa. Kauppiaat myyvät meille mielikuvia ja sen mukana turhaa krääsää. Halloweenin vieton krääsä on kertakulutusta ja sellaisen tuottamista meidän pitäisi rajoittaa. Jopa kaikenkieltävät vihreät ovat hiljaa hyväksyneet tällaisen kulttuurin. Kertakulutustuotteiden, kuten turhan muovin tuottaminen on kyllä kauppiaiden agendalla, kun he haluavat siirtyä muovipusseista pois. Tämä tyhjä krääsä on moninkerroin pahempaa. Muovia on kaikki paikat täynnä, maat ja meret.

Seuraavissa vaaleissa äänestän puolueesta riippumatta sitä tahoa, joka haluaa säilyttää oman kulttuurisen perintömme. Samalla sen puolueen pitäisi kampanjoida tällaisia halloweenejä vastaan. Nyt on puolueilla vastaiskun paikka. Pidämmekö omaa kultturiamme pystyssä, vai huudammeko tuulta vasten; maassa maan tavalla? Kampanjoimmeko vain ulkomaalaisen näköisiä ihmisä vastaan, kun samaan aikaan ostamme ulkomaalaisten perinteitä krääseineen kaikkineen?

Näitä mietin tämän viikonlopun aikana. Kekri säilyy perinteisenä. Hartautena, hiljentymisenä. Sanojen tutkimisena. Omien juurien muistamisena.

Avainsanat: maassamaantavalla, halloweenivietto, kertakulutustuotteitavastustettava, hukummemuoviin, empiirinenhavainto, perinteinensuomalainenkekri, suomenpakanallinenperintö

Vanhemmat kirjoitukset »