Satunnaiset kuvat

Taimen väsytys 3

Uusimmat

Blogin arkisto

263 Haitallinen maahanmuutto

Share |

Sunnuntai 1.12.2019 klo 14:50 - yrjöpoeka


30.11.1939 Neuvostoliiton armeija tunkeutui väellä ja voimalla Suomen rajojen yli. Suomen sotilaallinen johto oli elänyt ruususen unta ja kuvitellut, ettei näillä korkeuksilla esiinny isompia sotajoukkoja. Siksipä armeijan johto ei aluksi uskonut rajalta tulleita viestejä. Juntusrannan kohdalta tulvi sotilaita kokonainen divisioona. Viikon sisällä joukot olivat jo Suomussalmen kirkonkylällä. Siinä vaiheessa jo tiedettiin, että nyt on tosi kyseessä ja haalittiin joukkoja kaikkialta. Kirkonkylä oli lopulta se paikka, jossa eteneminen pysähtyi. Tänään asun samaisella kirkonkylällä.

Tänä päivänä on kulunut 80-vuotta noista ajoista. Sodan historia on täällä läsnä ja sen uhrit näkyvät sankarihautausmaalla. Uhreja oli muitakin ja erityisesti siviilejä. Juntusranta ja sen ympäristö oli jätetty evakuoimatta ja sen väki joutui kokemaan lyhyen aikaa Venäläisen kolhoosin toimintaa. Punaarmeijan jouduttua vetäytymään, heidän osansa oli joutua Kintismän vankileirille. Siellä nähtiin nälkää ja kaikki eivät selvinneet. He olivat turha uhri, koska viranomaiset eivät antaneet lupaa evakuoida heitä ajoissa. Kuten jokaisessa sodassa vielä tänäänkin, siviilit joutuivat suojattomina sotaan.

Viimeiset vuodet Suomi on puhunut maahanmuutosta. Joulukuussa 1939 Suomussalmella oli oikea tungos. Kunnan asukasluku oli noin 10000 kieppeillä. Juntusrannan kautta tuli 163.D vahvuus noi 17000 sotilasta ja useita tuhansia hevosia. Raatteen tieltä saapui 44.D samalla vahvuudella. Eli meillä oli väkiluku moninkertaistunut hetkessä 34000 ulkomaalaisella. Suomen omia sotilaita oli myös liikkeellä likipitäen 10000 hengen vahvuisena. Eli Suomussalmi oli tuon joulukuun aikana kasvattanut väkimääränsä lähes 55000 asukkaaseen.

Suomalaisilla ei ollut aikomus päästää heitä pidemmälle, koska ruokaa oli tarjolla silloin rajallinen määrä. Sen oli myös punaarmeija ja saanut kokea. Heidän huoltonsa ja joukkojen liikkeet rajoittuivat tiestölle ja sitä oli helppo häiritä. Lyhyessä ajassa kirkonkylään saapunut 163.D oli puremassa pelkkiä kynsiään. Surkeimmassa tilassa olivat heidän hevosensa. Oletuksena heillä oli ollut, että hevoset saavat heinää Suomesta. Sitä ei kuitenkaan ollut. Raatteen tie oli maahan tulleille sotilaille ja hevosille kaikkein pahin koettelemus ja divisiiona tuhoutui melkein kokonaan taisteluissa.

Jos oli väkeä tullut paljon, sitä myös kuoli uskomattoman paljon. Maahanmuuttajien kuolleisuus ylitti Suomussalmen väkiluvun. Ruumiiden paljous oli sellainen, että taistelujen tauottua alkoivat joukko maahanpanijaiset. Sitä jatkui vielä koko kevään 1940 loppukesään asti. Kaikkia ei ole koskaan haudattu, vaan he maatuivat Suomussalmen metsiin. Toisin kuin Suomessa, Neuvostoliitto ei halunnut maahanmuuttajia ruumiina takaisin. Eläviä he ottivat ja useat palanneista johtajista joutuivat ammutuksi omien toimesta. Suomalaisten vankeina olleet maahanmuuttajat Neuvostoliitto kuljetti omille vankileireilleen.

Jotkut kokevat vieläkin, että sota olisi voitu välttää. Saksan ja Neuvostoliiton tehtyä sopimuksen Euroopan jaosta, Suomelle ei jäänyt vaihtoehtoa. 1930-luvun lopulla oli Neuvostoliiton johtaja Stalin tapattanut Suomesta sinne muuttaneita kommunisteja joukoittaen ja esimerkiksi Kuolan niemimaan alueelta nykytiedon mukaan 20000 suomalaista. Oliko vaihtoehtoa?

Ei ollut. Suomalaisia kuoli sodassa. Mutta vähemmän kuin Stalin oli ajatellut.

Siksi on hyvä muistaa sitä uhria, jolla vältettiin paljon pahempi vaihtoehto.

Muokattu 1.12.2019 17:59: KorjattuSuomussalmen kunnan asukaslukua

Avainsanat: talvisota, suomussalmentaistelut, raatteentie, maahanmuutto