Satunnaiset kuvat

Vapojen kasausta/ kuva Teppo Turpeinen

Uusimmat

Blogin arkisto

137 Suu puhuu yhtä

Lauantai 24.6.2017 klo 20:46 - yrjöpoeka

Vanha suomalainen kansaviisaus kuuluu näin; suu puhuu yhtä teot puhuvat toista. Tätä voi miettiä kun seuraa somen kautta keskustelua kalastuksesta. Erityisesti se lyöä silmille silloin kun puhumme lohesta. Kalastajien silmät ja suu puhuvat toista kuin teot. Juuri nyt on akuuttina keskustelunaiheena Tenon kalastus. Hyvillä aikeilla ovat silattuja hurskaitten teot.

Suomalaisten kalastus on aina ollut sitä, että vedestä otetaan väkisin kaikki se mikiä tullakseen on. Tämä pätee myös meihin perhokalastajiin. Kevättalvella sosiaalisessa mediassa puhuttiin hyvin paljon Tenon lohenkalatuksesta. Aika moni oli sitä mieltä, että kaikista paras lohen suojelukeino olisi määritellä vuorokautinen kalastuskiintiö. Suomeksi sanottuna kalastajat itse säänteleisivät, kuinka monta kalaa he kiskovat kuiville vuorokaudessa.

Yksimielinen kannanotto oli yksi kala vuorokaudessa. Lohilupien saanti oli todella takkuista ja kukaan ei saanut niitä keskelle kesää sijoittuvia kokonaisia viikkoja. Nyt lupia on palautunut runsaasti luvanmyyjille, mutta kalastajat ovat ehtineet valintansa tehdä. Ne onnelliset jotka ovat saaneet pyytämänsä luvat alusta alkaen, ovat autuaasti unohtaneet ajatuksensa. Nyt facebook on pullollaan saaliskuvia. Suuria lohia tulee ja on jo kiire laskea pyydykset uudelleen veteen.

Uusi pohjoisen kalastuslaki ja asetus lähti siitä, että haluttiin turvata uhanalaisten lohien ja taimenten tulevaisuus. Nyt messevät etelän kalamiehet poseeraavat useiden kalojen kera. Tämä on pahinta viestintää mitä olla saattaa. Sahaamme omaa oksaamme. Heti jos joku uskalias kertoo viestiketjussa sen, että teemmekö itse asiat oikein. Silloin alkaa vastaisku. Suunnaton ryöpytys ja suoranainen vittuilu henkilöön kohdistuvina masentavat useimpien mielet.

Kuvissa tunnistettavina esiintyvät kalatajaurhot poseeraavat lohikasojen edessä ja samalla heillä on toinen jalka vedessä. Tykkääjiä on suunnaton määrä ja kaikkiien mielestä tämä on oikein. Nihilistinä ajattelen itse, että tämä sosiaalinen verkko on petollinen. Kaikki sinne lähetetty on ikuisesti kierrossa. Sanomisesi löytyvät katseltaviksi muutamilla klikkauksilla. Kuvien kera. Niiden kuvien, jotka itse olemme sinne laittaneet. Rinta polleina. Ei ole ollenkaan ihme, että kalastusasiantuntijat kiristävät lupien saantia ja korottavat hintoja. Surullisinta tässä on se, että syytöntä alkuperäisasujaa lyödään samalla surutta korville.

Olen sitä mieltä, että nykyinen pohjoisen kalastuslaki on syvältä. Uusien lakien ja asetusten olisi tunnistettava ja tunnustettava alueitten ikiaiset omistajat ja kalavesien haltijat. Surkein näky on nähdä jokiveneidenpoltto juhannuskokkona Teno-joki varrella. Tasavaltamme hallitus ei ole onnistunut tässä asiassa. Ei ole ihme että pohjoisen asukkaat puristelevat nyrkkejään taskuissa ja herraviha elää. Kansanedustajiksi päässeet ovat muuttuneet niin herroiksi, ettei tavallisen asujan tuntemukset kelpaa muulloin kuin vaalien alla.

Silloin suu puhuu yhtä ja hetken päästä teot puhuvat toista. Kalastajilla ja poliitikoilla on hyvin paljon yhteistä tarttumapintaa. Hurskaita puheita pidetään ja vannotaan kaiken muuttuvan. Mikään ei muutu. Molemmat ovat aivan yhtä ahneita.

Poliitikko vie kaikki rahat ja kalastaja vie sen viimeisenkin kalan vedestä vaikka väkisin.

Avainsanat: kansanviisaudet, ahnekuinkalastaja, tenonuusikalastussääntö, yhteinenominaisuusahneus, sahaammeomaaoksaa

012 Sama meno jatkuu

Perjantai 8.3.2013 klo 9:48 - yrjöpoeka

Viime päivinä ovat tiedotusvälineet tuoneet uutisnälkäisille samoja uutisia, kuin olemme saaneet kuulla ja nähdä aikaisempinakin vuosina. Suomalaise työn puolustaminen on ollut jo vuosia hallitusten ensisijainen tavoite. Katainen on aiheesta puhunut usein ja lisännyt aiheeseen liittyen karjuvan työvoimapulan. Nyt suomalaisen työn puolustajaksi on ilmoittautunut myös Jutta Urpilainen. Tämä nero täti haluaa olla ratkaisemassa eurooppalaisia kriisejä ja samalla hän puheidensa mukaan puolustaa suomalaisia työpaikkoja.

Tämä vuosikausia jatkunut saman mantran hokeminen ei mene enää kaikille läpi. Siitä oli osoituksena edelliset eduskuntavaalit. Vaalituloksesta huolimatta, tai juuri siitä syystä, mantran hokeminen on vain kiihtynyt. Samaan aikaan suomalaisten työpaikat häviävät suomesta kiihtyvällä tahdilla. Miksei valtio tue suomalaisia työpaikkoja samanlaisilla summilla kuin Euroopan kriisivaltioita? Sinne sitä kyllä riittää ja eivät annetut eurot ole vielä kertaakaan turvanneet työpaikkojen pysymistä suomessa.

Ahneus on suomessa pysyvä tauti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ahneuden mannekiineina ovat toimineet suuret suomalaiset yhtiöt. Nämä yhtiöt johtajineen ovat toitottaneet työntekijöille palkkamaltista ja nollalinjasta. Joka vuosi on toistunut sama kuvio. Johtajat ovat ensimmäisenä käärineet itselleen mahdollisimman muhkeat optiot ja palkkiot. Nyt energiayhtiö Fortum on menossa mukana ja ilmoittaa maksavansa uudelle johtajalle 100000 euroa varpajaisrahaa. Kiitokseksi, että suostuu firman uudeksi johtajaksi. Kyllä tässä verenpaine nousee.

Kaikista asioista pitää pystyä löytämään ahdistuksesta huolimatta jotakin hyvää. Minä näen näissä molemmissa saman asian toistoissa mahdollisuuden parantaa edellisten eduskuntavaalien tulosta. Pitänee toivoa että suuret firmat ja hallituspuolueet jatkavat samalla linjalla. Muutos on tulossa.

Takana on hauska hiihtolomaviikko vanhimman lapsenlapseni Ilonan kanssa. Ilona aikoi opettaa myös ukin luistelemaan. Koska en ollut koskaan luistellut, odotin pienoisella pelolla kuinka hankkeessa käy. Laittaessani luistimia jalkaani Suomussalmen puistoluisteluradalla Ilona kommentoi asiaa näin: ”minä en voi uskoa, että voi olla joku, joka ei ole koskaan luistellut”. Hänen hämmästystään lisäsi vielä se, että minä olen niin vanha. Kaikesta epäilyistä huolimatta en kaatunut kertaakaan ja siitä Ilona oli oikein ylpeä. Luisteluksi sitä ei voi kutsua, enemmänkin hoiperteluksi.

Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Hoiperrellaan.

Avainsanat: työvoimapula, suomalaistentyöpaikkojenpuolustaminen, tätitiukka, ahneus, fortum, jytkyjatkuu, hiihtoloma