Satunnaiset kuvat

kuivaa on

Uusimmat

Blogin arkisto

119 Poliitikon omatunto

Tiistai 30.5.2017 klo 10:48 - yrjöpoeka

Uutta hallitusta muodostetaessa puolueet etsivät yhteisiä tavoitteita ja sopivat sitten hallitusohjelmasta. Hallitusohjelmaa luvataan tukea kaikki yhdessä ja yksimielisesti. Hallituksen työskentelyn aikana voi tulla jokin sovittu asia niin kimurantiksi, että aletaan puhua vapaudesta äänestää omantunnon mukaan. Mikä on se kummallinen omatunto? Miksi se ei ilmene kaikissa päätöksissä samankaltaisena?

Miksi uskonto ja alkoholi seksillä lisättynä muuttuu omantunnonkysymyksiksi? Minkä ihmeen takia äänestäjille annetut vaalilupaukset eivät saa olla omantunnonkysymyksiä? Otan esimerkkinä vaikkapa tuon aiemman aiheeni tuosta Tenon kalastussäännöstä. Lapin alueen keskustalaiset ehdokkaat lupasivat puolustaa jokilaakson asukkaiden oikeuksia. Miten kävi? Hallitus runnoi sellaisen päätöksen, jolla paikalliset ihmiset muuttuivat ongelmaksi Tenolle. Ikänsä joella asuneet ja siitä elantonsa saaneet ihmiset ja suvut joutuivat huonompaan asemaan kuin turistit. Yrittäjiltä vietiin leipä suusta tehdyillä päätöksillä.

Miten perustelivat kepulaiset kansanedustajat äänestäjilleen petettyjä lupauksiaan? He kertoivat ryhmän tehneen päätöksen ja siihen heidän oli tyytyminen. He eivät uskaltaneet äänestää omantuntonsa mukaan, vaan kepun puoluetoimiston mukaan. Tämä sama ilmiö näkyy kaikilla puolueilla tarvittaessa. Seuraavaksi omantunnon puolueeksi nousee jatkossa vihreät. Miksi näin? Vihreät pyrkivät epätoivoisesti todistamaan maaseudun kuntien asukkaille, että he ovat maaseudun puolustajia. Todellisuudessa he vastustavat kaikkea mahdollista yritystoimintaa maaseudulla.

Aivan samalla tavoin kuin kepulla, vihreiden omatunto muuttuu puoluetoimiston määräyksestä. Samaa ilmiö kertautuu kaikilla puolueilla. Osa perussuomalaisten poliisikansanedustajista uskalsi hallintarekistereistä äänestettäessä tehdä juuri niinkuin omatunto ja virassa opittu kokemus kertoivat. Yksi ei uskaltanut, vaan pysyi puoluetoimiston puudelina. Oikein äänestäneet saivat omalta ryhmältä ankaran varoituksen. Onneksi asiaa pehmensi ryhmäpuheenjohtaja Toimi Kankaanniemi rukoilevalla ilmeellään. Hän kun on entinen kristillisten puheenjohtaja.

Poliitikkojen omatunto on ollut kateissa esimerkiksi 1990-luvun laman jälkiä siivotessa. Tuhansia yrittäjiä ajettiin ikuiseen velkavankeuteen pankkien pelastamiseksi. Osa on joutunut muuttamaan kotimaasta ulkomaille velkojen takia. Suuri osa näistä yrittäjistä jatkaisi verojen maksua, jos heidän velkansa nollattaisiin poliittisella päätöksellä. Se päätös ei ole sen kummallisempi kuin oli pankkien pelastaminenkaan. Kainuussa on yksi hyvä esimerkki laman vaikutuksista. Katinkullan perustaja ja omistaja ajettiin ikuiseen velkavankeuteen ja joutui muuttamaan ulkomaille.

Suomi100-vuoden kunniaksi toivoisin eduskunnalta sellaista omaatuntoa, jolla nämä laman uhreiksi joutuneet saisivat kansalaisoikeutensa takaisin. Kansalaisoikeus on olla yrittäjänä ja hankkia sillä tavoin elantonsa. Edellisen laman uhrit tarvitsevat maineen palauttamisen ja ihmisoikeudet Suomessa. Näitä ihmisiä ja yrittäjiä Suomi juuri nyt kaipaa. Pääministeri Sipilä voisi itse yrittäjänä lähteä hanketta ajamaan.

Valitettavasti keskusta keittää juuri nyt viinasoppaa omantunnon kanssa.

Avainsanat: omantunnonkysymys, hallitusohjelma, alkoholilainuudistus, suomenmaa, toimikankaanniemi, 90luvunlama, katinkulta