Satunnaiset kuvat

Rajakoulu

Uusimmat

Blogin arkisto

146 Vaali intoa ja marjanpoimintaa

Lauantai 18.5.2019 klo 20:05 - yrjöpoeka

Sain tänään keskustella yhden äänestämässä käyneen kanssa. Aiheena oli edellinen blogi kirjoitukseni. Hän kummasteli sitä, ettei kukan ole aiemmin kysellyt, mitä Suomen äänestäminen takaisin tarkoittaa. Hän myös kertoi suorasukaisesti lähteneensä äänestämään omien lastenlastensa tulevaisuuden puolesta. Sen puolesta, että ihmiset Suomessa ja muualla saavat itse päättää asuinpaikkansa. Siihen ei hänen mukaansa tarvita mitään poliittista pakkoa. Eikä erityisesti ”kansan” vaatimuksesta. Hän käytti nimenomaan tätä verbiä tarkoittaessaan perussuomalaisia.

Hän oli myös pohtinut millaista Suomea perussuomalaiset tulevat saamaan. Maaseudulla viimeiset vanhukset poistuvat maanpoveen 10-30 vuoden kuluessa. Täällä on silloin susia ja liito-oravia. Pohdinnassaan hän oli tullut kanssani samaan tulokseen, että paljon aiemmin kaupungeissa on edessä tilanne, jossa alkuperäiset ovat syntyneistä vähemmistönä. Tämä tuli selväksi, kun näin keväällä millainen tilanne on tänään Helsingin alueen päiväkodeissa. Sen nähtyäni olen tullut siihen tulokseen, että turha on haikailla menneitä. Eivät isämme ja äitimme meitä synnyttäneet sen takia, että me muuttaisimme Suomen takaisin takapajulaksi.

Torstai iltana sain olla mukana viimeisessä Suomussalmen seurakunnan järjestämässä arvokeskustelussa. Nyt olivat vuorossa yrittämisen ja yrittäjän arvot. Alustajana oli Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta. Kiantama on perheyritys ja sen tarkoitus on osakeyhtiönä tuottaa voittoa. Voittoa haetaan marjojen jalostamisella. Suomalaisten ikääntyminen on tuonut mukanaan sen, ettei marjoja tule tasaisena virtana yritykselle. Siksi yrityksen pääasialliset poimijat tuodaan tänään Thaimaasta.

Vasunta kävi yrittämisen arvoja konkreettisesti oman yrityksen kautta. Voittoa tavoitellessaan sillä on huolehdittava myös poimijoistaan. Mikäli yritys aikoo kilpailla muiden alan toimijoiden kanssa, sillä on oltava jatkuvuutta ja erityisesti sosiaalista vastuullisuutta työntekijöitä kohtaan. Yrityksellä käy jo nyt hyvin pajon sellaista väkeä, jotka ovat kulkeneet täällä useita vuosia. Joka vuosi työntekijät kilpailevat tänne pääsystä. Yritys ei tee hyväntekeväisyyttä, siitä huolimatta nämä poimijat arvostavat Kiantaman korkealle juuri sen luotettavuuden takia. Poimijat haluavat juuri tänne tästä syystä.

Kiantaman toimitusjohtaja esitti videon auditoinnista, jonka olivat tehneet ulkopuoliset toimijat. Poimijoiden haastatteluista tuli selväksi, että tiukka kahden kuukauden työrupeama on heille ”amerikan” tienestiä. Poimintatulojen lisäksi he ovat saaneet myös sellaista oppia suomalaisten järjestelmällisyydestä, jota he haluavat jakaa omassa yhteisössään. Thaimaassa on huoletonta avotulenkäyttöä ja sen vaikutus tuli ilmi haastatteluissa. Usea poimija oli pystynyt viemään saamansa opetuksen perheen ja yhteisön turvallisuuden hyväksi. Samoin tuli useissa haastatteluissa esille suomalaisten luontosuhde. Ja erityisesti luonnon puhtauden vaaliminen.

Jäin kyllä pohtimaan sitä, kuinka paljon on maailma muuttunut siitä, kun suomalaisia nuoria haettiin Ruotsiin työtä tekemään. Silloin vietiin liukuhihnalle ja kaikki muu oli jokaisen itsensä huolehdittava. Nyt yrityksen on huolehdittava siitä, että jatkuvuus on turvattu. Voittoa tehdessään yritys huomaamattaan vie ulkomaille meidän itsestään selviä tapoja. Tapoja jotka tuovat hyvinvointia.

Luotettavuus, sosiaalinen vastuu, yrittämisen vastuu. Ei huono!

Avainsanat: eurovaalit2019, menneisyydenhaikailu, suomussalmenseurakunta, arvokeskustelusarja, kiantamanjaloste, amerikantienestiä, eihuono

035 Mitä muuta meidän pitäisi vielä tehdä?

Tiistai 9.3.2010 klo 15:03 - yrjöpoeka

Suomussalmelainen vasemmiston kansanedustaja Merja Kyllönen on esittänyt vaatimuksen. Kyllönen on vasemmistoliiton maahantulopoliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja. Kyllösen antaman lausunnon perusteella, joka pitäjässä on ensi kesänä valmistauduttava siihen, että romanialaiset ”turistit” tulevat saamaan asiallisia peseytymis- ja leiriytymistiloja. Romanialaiset turistit etsivät juuri tällaisia sinisilmäisten hölmöjen täyttämiä maita, joissa he voivat rauhassa jatkaa ikiaikaisia perinne töitään. Tämä turisti virta liikkuu sinne, minne niitä johtavat rikollisliigat käskevät niiden mennä. Osa turisteista on jo suoraan rikollisjoukon jäseniä ja loput toimivat pakotettuina.

Suomen tapa jakaa ilmaista ja vastikkeetonta tukea muun maailman ”hädänalaisille” johtaa juuri tähän. Kuten Kyllönen julkilausumassaan tekee tiettäväksi, näillä turisteilla on todella pieni (alle 100 €) kuukausi ansio kotimaassaan. Suomen jakama holtiton raha, useita satoja euroja kuukaudessa ilmaisella ylöspidolla, on näille varsinaista ”amerikan” tienestiä. Kaiken lisäksi suomalaiset ovat niin kohteliasta kansaa, että säännöllisin väliajoin heitä käytetään kotimaassaan ja vielä ilmaiseksi. Saattajien lähtiessä paluulennolle he ovat jälleen mukana ja kotimaan (siis Suomen) kamaralla, he pyytävät jälleen turvapaikkaa. Turvapaikkaharkinta aloitetaan alusta ja sitä odotellessa nämä turistit kansoittavat kauppakeskusten etuovien vierukset kerjäämistä varten. Suomalaiset ovat saaneet köyhyyden ja kerjäämisen loppumaan ja nyt me olemme hyväuskoisia höynäytettäviä. Surkean näköinen reppana saa meidän kukkahattutädit suoranaiseen vimmaan ja tämä Kyllösen esitys on lajissaan todella posketon.

Laajeneva EU tuo nyt meille kaikkea sitä autuutta, jota poliittinen eliitti on hakenut. Toivottavasti tämä tukehtuu lopulta omaan mahdottomuuteensa ja palaamme normaaliin passin ja viisumin vaatimuksiin. Nykyinen tila on mahdoton yhtälö, jossa toisen EU maan asukas voi hakea toisesta EU maasta turvapaikkaa, se ei ole oikein. Suomalaisten tehtävä ei ole kaikkien maailman köyhien hoitaminen, meidän varamme eivät siihen riitä. Hoitakaamme ensin kaikki oman maan kansalaiset, jotka apua tarvitsevat. Jokainen joka kokee, että hänellä on liikaa rahaa ja omaisuutta, voi lahjoittaa ne mielihyvin köyhille.

Tänään on onneksi ollut muutakin mietittävää ja olen saanut todella paljon palautetta puhelimen välityksellä lehtikirjoituksestani. 16.2.2010 oli paikallislehdessä Ylä-Kainuussa kirjoitus ”Perukan ihmisen hätähuuto”. Se sai kirjoitushaluni heräämään ja tämän päiväsessä lehdessä myös kolumni kirjoittaja pohtii samaa asiaa. Kirjoitukseni on liitettynä tuolla julkaistut kirjoitukset osiossa.

Tänään on ollut todella loistava ilma, lämmitin talon heti aamusta ja laitoin vaatteet pihalle ilmautumaan. Sitten olikin vuorossa pienen pieni kuntoilu aurinkoisessa metsässä, tästä ne kelit vain paranee ennen loppuaan. Valtatie alkaa pikkuhiljaa sulaa ja se laittaa pohtimaan, missä vaiheessa moottoripyörä herää henkiin?

Avainsanat: maahanmuuttopoliittinen, romanianturistit, rikollisjoukkiot, amerikantienestiä, turvapaikkaharkinta, laajenevaeu, mielipidekirjoitus, moottoripyöräkuume