Satunnaiset kuvat

yrjöpoeka ja taimen

Uusimmat

Blogin arkisto

006 Kittilästä digiloikkaan

Sunnuntai 8.1.2017 klo 13:41 - yrjöpoeka

Tänä keväänä olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa, kun Kittilän keskustan kunnallisjärjestö pohtii ehdokasasettelua kevään kuntavaaleissa. Pyrkivätkö nykyiset rikostutkinnassa olevat valtuutetut jatkamaan, vai siirtyvätkö häveliäästi syrjään? Luulen heidän pyrkivän jatkokaudelle, koska he ovat kokeneet ettei rikoslaki kosketa kunnallista päätöksenteko organisaatiota.

Kittilän kiemuroiden seuraaminen on kyllä käynyt kotimaisesta reality-sarjasta. Tiukkoja käänteitä ja uhkailuja suuren maailman tapaan. Rinneyhtiö ja sen toimia tukevat valtuutetut toimivat sivusta katsoen mafia tyyliin. Kaikkein uskomattominta on se, etteivät päätöksenteossa mukanaolevat usko oikeusoppineita, kun he ovat varoitelleet päättäjiä karille ajamisesta. Uskomattoman sitkeästi he ajavat päättäjien ja rinneyhtiön keskenään sopimia asioita. Tältä se nimenomaan näyttää ulkopuolelta katsottuna.

Kummallista on se hiljaisuus, millä valtapuolue keskusta on asiaan suhtautunut? Hieman samanlainen tapa kuin perussuomalaisten puheenjohtajalla Soinilla. Niin kauan kun ei ole tuomittu, mennä höllötellään. Ilmeisesti myös harjaaminen tuomioiden jälkeen on samasuuntaista. Pidän kyllä melkomoisena ihmeenä sitä, jos äänestäjät kaikesta tästä sotkusta huolimatta äänestävät samat henkilöt uudelleen kunnan peräsimeen?

Valitettavasti itsellä on usko hiljalleen rapistunut tähän demokraattiseen päätöksenteko koneistoon ja äänestäjien oikeudenmukaisuuden tuntemukseen. Muuutaman hernekeiton jälkeen äänestäjä tekee mielessään ratkaisun ja päättää laittaa entiset jatkoon, koska uusista ei tiedä mitä he tekevät. Vievät vielä kunnan perikatoon. Kittilän nykyinen kunnanvaltuusto ja -hallitus ovat sen kyllä jo tehneet, muutamaa luottamushenkilöä lukuunottamatta.

On annettava suuri tunnustus näille muutamille rohkeille, jotka ovat jaksaneet puolustaa laillista menoa. Itse luottamushenkilönä toimivana tiedän, että eri mieltä oleminen enemmistön kanssa on joskus todella raskasta. Vähemmistöön jäävät voivat joutua niinsanotusti työpaikkakiusatuiksi. Tätä ei kukaan kunnissa tunnusta olevan olemassa. Tunnen useita kesken kauden lähteneitä valtuutettuja, jotka ovat kärsineet juuri tästä. He joutuvat sivuraiteelle ja he kokevat erittäin suurta syrjäytymistä omasta taustaryhmästään. Lopulta on tehtävä päätös lähteä, oman jaksamisen takia.

Tässä olisi joillekin tutkijoille työsarkaa, koska tämä on erittäin yleistä. Julminta ja pahinta se on minun havaintojeni mukaan suurissa ryhmissä. Voisin jopa sanoa, että olen joskus kauan sitten joutunut sen kokemaan. Suurissa ryhmissä on aina muutama henkilö, joiden suosiosta on kaikkien kilpailtava. Voit joutua näiden henkilöiden epäsuosion kohteeksi, jos olet asioista eri mieltä. Huomaat hyvin pian olevasi eristetty ja oma ryhmä ei puhu sinulle.

Sitten suuret vanhat puolueet ihmettelevät, miksei politiikka kiinnosta nuoria? Muutama pois lähtenyt nuori kyllä kertoo oppimansa ympäristölleen ja erityisesti nyt some-aikana viesti kulkee hyvin. On mielenkiintoista nähdä, kuinka tulevaisuudessa toimitaan, kun uudet toimintavat saadaan kunnissa käyttöön. Kuntastrategian suunnittelu niin, että mukaan otetaan kunnissa toimivia järjestöjä ja yhteisöjä voi (ehkä) avata tätä vanhoillista solmua.

Uudistusta jarruttamaan ilmestyvät takuuvarmasti vanhat puoluesatraapit. Ne joilla ei ole tietokoneita ja sähköposteja.

On se Sipilän ihme, jos digi-loikka toteutuu!

Avainsanat: lexkittilä, leviskirinneyhtiö, inkeriyritys, annamäkelä, pekkaviljanen, digiloikka