Satunnaiset kuvat

kesan loppu

Uusimmat

Blogin arkisto

139 Niin se mieli muuttuu ja takki kääntyy

Keskiviikko 8.5.2019 klo 9:09 - yrjöpoeka

Eduskuntavaalien jälkeen sain seurata livenä sosiaalisessa mediassa olevien keskustalaisten kavereitteni pettymystä ja samalla katkeraa uhoa. Uho tuli siitä, että nyt joutuisivat vastuuseen kaikki rahan jakajat. Me kasvattaisimme sitten oppositiossa vaikutusvaltaa ja seuraavissa vaaleissa veri punnittaisiin. Koska ihmisen mieli on muuttuvainen ja puolueiden vielä enemmän, nyt samat henkilöt ovat vauhdilla puoltamassa hallitukseen menoa.

Miksi se mieli muuttui voi joku kysyä. Itse olen tullut siihen tulokseen, että keskustan satraapit ovat ottaneet lusikan kauniisiin käsiinsä ja ovat valmiita lusikoimaan Rinteen tarjoaman laihan sopan. Puolue uhoaa kyllä kentälle, että me emme lipsu piiruakaan vaatimuksistamme. Tosiasiassa keskusta joutuu nielemään kaiken ja vain yhden syyn takia. Syy on perussuomalaiset. Keskusta tietää jo valmiiksi, että oppositiossa he joutuisivat kaikessa nielemään persujen ylivallan. Siinä voisi jopa käydä niin, että kannatus entisestään luisuisi alas. Siinä ei auttaisi se keskustan hyvä kenttäorganisaatiokaan.

Lisää syitä tarjoaa ilmastonmuutos, jonka ansiosta persut kasvavat, vaikka he eivät tekisi mitään. Sanomista heillä on ja siihen on hankala vastata argumenteilla. Keskustan hallitushaluja lisää myös yksi asia. Heillä voi olla nyt sellainen tilanne puolueessa, että jos nyt ei mennä ministereiksi, sitä mahdollisuutta ei tälle sukupolvelle tule. Tänään he joutuvat vakuuttamaan kenttäväen siitä, että nyt on vastuunkannon aika ja isänmaan etu ensin. Häveliäänä miehenä ei Antti Kaikkonen ja kumppanit sano, että kyllä se on oma etu ensin.

Osansa voi olla myös siinä, että nyt keskusta on saanut nähdä omien kannattajiensa parissa olevan herravihan. Sen herravihan kermankuorijana nousi esille perussuomalaiset ja sille ei enää loppua näy. Olen vuosikymmenten aikana itse nähnyt ja kokenut kentällä sen nyrkkejä taskuissaan puristelevan väen synkän toivottomuuden. On aina äänestetty samaa puoluetta, koska vaihtoehtoa ei ole ollut. Kokoomus ei sille väelle ole ollut vaihtoehto. Ei myöskään vasemmisto. Perussuomalaiset käyvät, koska he kertovat ääneen herravihaa. Toki se ei koske heitä itseään. He astuvat helposti siihen samaan herranpaskaan, kun vain saavat mahdollisuuden.

Sen mahdollisuuden tarjoaa tänään Antti Rinne. Olen puhunut kavereitteni kanssa heti vaaleista alkaen, että persut nousevat ministeriautoihin. Ja erittäin livakasti. Syitä on monia ja yksi niistä se, että persut ovat syöneet demareita ja keskustaa. Nyt nämä puolueet haluavat persut vastuuseen ja se on näiden kahden yhteinen nimittäjä. Kuka olisi se perussuomalainen josta tulisi valtiovarainministeri? Paikka kuuluisi Halla-aholle, koska hänelle työttömyys- ja sosiaaliturva on luksusta. Vai ottaisiko hän Soinin kiusaksi ulkoministerin salkun? Hän tulisi Trumpin kanssa juttuun ja samalla tulisivat ne maailman parhaimmat taistelukoneet meidän taivaallemme. Tämä, jos mikä on kannatettava asia.

Olemme muutaman tunnin kuluttua hieman viisaampia. Mutta näin olen kokenut Antti Rinteen myhäilyn ja keskustan takinkäännön. Klo 09.10

Avainsanat: hallitustunnustelijaanttirinne, anttikaikkonen, takinkääntämiset, ulkoministerijussihallaaho

174 Palkintotikkari

Tiistai 21.8.2018 klo 14:30 - yrjöpoeka

Keskustan äänenkannattaja oli haastatellut Sotkamolaista kansanedustaja Timo Korhosta. Korhonen on jutun mukaan ”kätilöinyt” sotea 14 vuotta ja nyt hänellä on mielestään palkintotikkari jo kädessään. Pitää laskea häntä jalustaltaan ja kertoa, ettei sellaista palkintotikkaria ole tehty. Ostetaan se sitten, kun eduskunnan ovet sulkeutuvat hänen takanaan. Kainuussa hän on ollut näkyvillä, mutta mitä hän on saanut aikaan? Kuka tietää mitä hän on saanut aikaan eduskunnassa? Onko hänellä ollut yhtään vahvaa puhetta ja mielipidettä eduskuntasalissa?

Eipä ole. Laitan nämä puheet ja elvistelyt palkintotikkarista keskustan avaamalle eduskuntavaalikampanjalle. Vaalikampanja on hyvä avata veronmaksajien rahoilla, kun vielä ollaan hallituksen johtava puolue. Seuraavissa vaaleissa kaksi puoluetta putoaa nykyisistä sivuraiteelle haaveilemaan tikkareista. Keskustan eduskuntaryhmän vetäjä Antti Kaikkonen on myös tänään aloittanut uhonsa kanveesi ilmauksella. Vielä parempaa lupailee Sipilä. Kuten aiemmissakin vaaleissa, hän aikoo parantaa kaikkein heikompien asemaa seuraavalla vaalikaudella.

Minä taasen uskon, että se kurmotus jota hallitus on tuottanut näille heikommille riittää. Samojen lupausten jatkaminen ei osoita kummoista uusiutumiskykyä. Tietysti tämä on Sipilän mukaista politiikkaa. Säästäväisyyssyistä käytetään edellisten vaalien rekvisiittaa. Kaikkonen käytti kanveesi ilmausta. Miksi hän valitsi sellaisen ilmaisun? Siksi, koska hän oikeasti ymmärtää mitä kello on lyönyt ja kanveesi sanonta tuli siksi spontaanisti ulos. Vaalien jälkeen ei ole edes turvapaikkaa Nuorisosäätiön hämärissä kabineteissa.

Kaiken lisäksi eduskuntaryhmä jatkaa puhumista tulevista hallituspuolueista. On hyvä että näin on. Jokaiselle suomalaiselle tulee sitä myöten selväksi, että oppositiolla on mistä tarjota vaihtoehto. Parivuotta sitten keskusta ei kiinnittänyt mitään huomiota oppositioon. Nyt he tietävät tulevaisuuden. Siksi puolueessa haaveillaan tikkareista ja kanveesiin menosta. Kansalaiset kyllä osaavat jo lukea rivien välistä ja valita voittajien kelkka kyytineuvoksi.

Toivottavasti SDP saa Antti Rinteen pysyttelemään hiljaa. Mitä hiljaisempi hän on, sitä enemmän hallituksen edustajat nostavat hänen nimeään esille. Vaativat tilille ja kertomaan sitä sun tätä. Rinteen ei tarvitse kuin myhäillä tyytyväisenä seuraavat kuukaudet. Tästä syystä hänen pitäisi nyt aloittaa todella aktiivinen maakuntakierrosten sarja. Tulla sellaisille paikkakunnille, minne keskusta ja kokoomus ei viitsi tulla. Nyt olisi sellaiselle selkeä tilaus. Timo Harakka on sillä aikaa sopiva ukkosenjohdatin kertomaan, mitä puolue haluaa. Tämä näin ohjeeksi täältä Kainuun korvesta.

Nykyaika on tuonut monenmoisia ongelmia. Ongelmat koskettavat tietysti näitä tietoteknisiä laitteita. Vein kesäkuun alussa ison tablettini (18 tuumaa) korjaamolle. Kysyin tilannetta liikkeestä heinäkuun loppupuolella. Se oli silloin vaiheessa. Tänään menin kysymään, joko se vaihe on ohitettu. Ei ollut. Reilu kaksi kuukautta ja ei akkua, eikä pistoketta ollut vielä edes vaiheessa. Laite oli levällään ja hyviä lupauksia sain. Ensiviikon lopulla käyn hakemassa osat kotiin. Sama niiden on olla täällä. Ongelmien lähteellä.

Aikaisempi tablettini kävi Saksassa asti korjuulla. Se kesti vain 3 viikkoa ja sain uuden tilalle. Lähipalvelu on lähipalvelua. Hidasta ja vaiheessa.

Avainsanat: keskustanäänenkannattaja, suomenmaa, palkintotikkari, anttikaikkonenkanveesissa, anttirinne, mikäonlähipalvelua