Satunnaiset kuvat

Hartaushetki/kuva Teppo Turpeinen

Uusimmat

Blogin arkisto

225 Homojenko syytä kaikki

Torstai 10.10.2019 klo 15:53 - yrjöpoeka

Kansanedustajan suulla on nyt kerrottu syy Suomen syntyvyyden laskuun. Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu seitsemän (7) lapsen isä löysi syyllisen homoista. Olen kyllä antanut aiemmin itseni ymmärtää, etteivät homot oikeassa elämässä synnytä. Eikä sitä heiltä mahda kukaan odottaakaan. Aittakumpu sensijaa näkee homoissa suoran syy yhteyden kansakuntaa riivaavaan vauva pulaan. Lukiessani enemmän Aittakummun ajatuksista tuli mieleeni, että hänellä täytyy olla jokin järkevä selitys. Kyllä hän selittää, mutta ei kerro pitäisikö homojen ryhtyä vauvatalkoisiin.

Hetero miesten kuten Aittakummun pitäisi olla nyt torhakkana ja syödä viagraa. Mitä enemmän meillä on homoja, sitä enemmän jää heteroille tilaa suvunjatkamiseen. Pitäisikö kansanedustajan ryhtyä eduskunnassa aloitteentekijäksi, jotta maahan saataisiin rekisteri heteroista jotka ovat käytettävissä siittämiseen. Aloitteentekijänä hän voisi aloittaa tulevan siitosyhdistyksen puheenjohtajana. Kuulen jo korvissani seireenien huokailun ja synnyttämisen kiihkon, kun he saavat kuulla homovapaasta yhdistyksestä.

Aittakumpu on Oulusta ja samassa kaupungissa oleskelee perussuomalainen kansanedustaja Sebastian Tynkkynen. Hänet tunnetaan kiihoittumisen mestarina ja erinomaisena uhriutujana. Jälleen kerran hänet on tuomittu kiihottamisesta. Ei kuitenkaan Aittakummun, vaan maahanmuuttajien ansiosta hänellä on rasismi niminen kiihoittuminen. Kuuntelin kirjoittaessani YLEn uutisia ja siellä kerrottiin jo, ettei kaksi kolmannetta. Poliisilla on uusi Tynkkysen kiihoittuminen tutkinnassa. Nyt on varmaa, että Oulussa on jokin tutkimaton ongelma myös ihmisissä.

Oulussa tunnetusti autoja vaivaa selittämätön jakohihnojen rikkoutuminen. Kiihtynevätkö autotkin Oulun ilmastosta. Tässä olisi tutkijoille kova pähkinä purtavaksi. Oulussa on vielä tietääkseni kansanedustajia, joilla jakohihna on kunnossa. Voisiko syy olla sitten joillakin kaupunginosilla? Vai saavatko jotkut jo äidinmaidossa jotakin sellaista, millä on vaikutusta myöhemmän iän jakohihnan luistamiseen? Nuoruudessani Oulussa oli sellun kuvottava haju. Hajusta on päästy eroon, muttei jälkiä jättämättä.

En kuitenkaan usko homojen syytä olevan Suomen lastensuojelun todella synkkä tilanne. YLEn tekemä selvitys lastensuojelun tilasta ja eri laitoksista on todella karua luettavaa. Lasten parhaalla ei ole merkitystä, kaiken selityksenä kerrotaan kuinka lapset keksivät omasta päästään tarinoita. Vaikka heidät olisi aikuisten toimesta rusikoitu mustelmille. Selityksen mukaan laittomuuksia on kaikkialla Suomessa. Sillä ei ole merkitystyä, ovatko ne julkisia vai yksityisiä. Meillä on paljon meuhkattu vanhusten hoidosta, mutta lasten kohtelu on aivan samankaltaista ja osin jopa pahempaa.

Vuosikymmenten aikana olen saanut mahdollisuuden seurata sosiaali- ja terveydenhuoltoa luottamusmiehen roolissa. Silloin ja vielä tänään on voimassa sääntö, että valvojat ilmoittavat etukäteen valvontakäynnistä laitoksille. Heidän mielestänsä laitokset voivat näin valmistautua. Sen ne kyllä tekevät hyvin. Papereiden mukaan kaikki on loistavassa kunnossa. Vaikka joku valittaisi useita kertoja laitoksen toiminnasta valvojat eivät tee mitään. Ainoastaan julkisuus ja some-myrsky saa heidän silmänsä hetkeksi auki.

Onko meillä varaa kiusata yhtään lasta? Vai ovatko he jätettä? Kiihoittaako tämä selvitys synnyttämiseen?

Avainsanat: pekkaaittakumpujahomot, sebastiantynkkynenjarasismi, ouluntauti, jakohihnat, lastensuojelu

211 Miten meidän poloisten käy

Sunnuntai 15.9.2019 klo 12:35 - yrjöpoeka

Hypoiteekkiyhdistyksessä on arvioitu, että tulevaisuudessa voimme saada jopa ilmaiseksi asuntoja. Syynä on asuntojen arvon todella nopea aleneminen. Vuosikytmmenet on tuudittauduttu hyvässä uskossa siihen, että asuntojen arvo säilyy. Tällä hetkellä asuntojen arvo säilyy vain pääkaupunki seudulla. Muualla ollaan vapaassa pudotuksessa. Erityisen rajusti hinnat ovat pudonneet Pohjois- ja Itä-Suomen kehitysalueilla. Kotipaikkakuntani asuntojen tarjonta kertoo tämän hyvin.

Pankit ovat huomanneet tietysti tämän ja vaativat entistä suurempaa omarahoitusta joko uuden rakentamiseen tai asunnon ostoon. Asunnoille käy nyt samoin kuin autolle. Hinta putoaa välittömästi kun saat asunnon rakennettua. Uuden rakentaminen on entistä kalliimpaa, eli siinä ei näy pudotusta. Kotikunnassani on myynnissä todella uusia omakotitaloja ja niitä ei saa myytyä, mikäli omistaja pitää hinnan siinä minkä talo maksoi. Laajan kotikuntani syrjäkylillä vielä joku uskoo saavansa vanhoista asunnoista satumaisia summia. Todellisuus tulee kuitenkin karusti vastaan. Kovilla hinnoilla asunnot lahoavat paikoilleen.

Suomussalmi joutui jo ennen vuosituhannen vaihdetta laittamaan useita kerrostaloja ns. koipussiin, kun kunnan väkiluku lähti rajusti alaspäin. Nuorempi väki muuttaa opiskelun ja työnperässä kaupunkeihin ja Uusimaa on selkeästi ykkönen uudeksi kotipaikaksi. Kunta sai purettua useita kerrostaloja koipussista, kun niiden hinnat pudotettiin todella alas. Nyt näissä taloissa asustelee iäkkäämpää väkeä ja he ovat muuttaneet kaupunki seuduilta pohjoiseen halpojen asuntojen ansiosta. Tämä sama liike voisi pelastaa muitakin kuntia tyhjien asuntojen loukusta.

Hypoteekki yhdistys on omissa arvioissaan tullut siihen tulokseen, että kohta asuntoja jaetaan ilmaiseksi. Erityisesti tämä koettelee rivitaloja. Niillä on tulevaisuudessa vaikeuksia saada luott6oa saneerauksiin. Käytännössä asuntoyhtiöt joutuvat korottamaan rajusti vastikkeita, jotta ne selviävät tulevista remonteista. Pankit myyvät jo nyt eioota syrjäkylien asuntoyhtiöille.Hypoteekki yhdistyksen karu arvio on, että kolmannes Suomen asuntovarallisuudesta katoaa taivaan tuuliin.

Tämä pakottaa uuden asunnon rakentajat miettimään vielä kerran, minne kannattaa rakentaa satojen tuhansien eurojen talo, jos sen arvo romahtaa valmistumisen jälkeen. Nostokurkia ei näy ja uusia taloja ei juurikaan rakenneta. Tulevaisuuden karu kuva on jo nyt arkea, kun työt loppuvat ja joudut muuttamaan muualle. Juuri rakentamasi talo on pakko myydä jollakin hinnalla pois. Se johtaa siihen, että saat talostasi vain kolmanneksen verran siihen upotetuista rahoista. Huonossa saumassa myyjälle voi jäädä velkaa enemmän kuin saat asunnon myymisestä. Paras tilanne on myyjällä jonka talo sijaitsee järven rannalla ja kaikki palvelut ovat lähellä.

Vielä vuosituhannen vaihteessa uskoteltiin, että tulevaisuuden työt tehdään etätöinä. Tekniikan kehittymisesta huolimatta näin ei ole käynyt. Todellisuudessa työpaikat sijaitsevat jossakin ja työntekijän on lähdettävä liikkeeelle. Konsultit rahastivat silloin kuntia, kun he kiersivät uskottelemassa etätyön autuuteen. Nyt olisi paljon halpoja asuntoja. Vain työpaikat puuttuvat.

Yhdessä paikassa voi nähdä työmiesten painavan lapionsa maaperään. Se on paiikallinen hautausmaa Härkökangas.

Avainsanat: suomenasuntovarallisuus, hypoteekkiyhdistys, etätyö, härkökangas

170 Päivi Räsäsen tavaramerkki

Keskiviikko 19.6.2019 klo 19:27 - yrjöpoeka

Päivi tyttö on taas kerran huomannut juhannuksen olevan tulossa. Juhannuksena luomakunnassa pitäisi olla päällä vimmainen lisääntymisvietti. Koska Päivi luulee olevansa jumalan kämmenellä ja siksi hänellä olisi oikeus tuomita eläviä ja kuolleita. Jälleen kerran Päivi tuntee kuumoitusta kun kuulee sanan homo. Homoissa on ilmeisesti se vika, etteivät he edes vilkaise Päivin kuivettunutta ulkomuotoa. Sekös Päiviä nyt jälleen raivostuttaa. Homoilla ei ole sen takia oikeutta elää. Sen Päivi on tulkinnut omasta raamatustaan. Siitä raamatusta, jossa miehiset jumalat uhkaavat tulta ja tulikiveä jos ei juhannus kirkossa kuunnella Päivi Räsäsen kiihoittunutta saarnaa homoista..

Koska Päivi on kiihoittunut, hänen oli myös keksittävä jotakin, jolla saada julkisuutta. Päivi Räsänen uhkaa erota kirkosta, se on hänen tavaramerkkinsä. Ilmeisesti se eroa kirkosta leima on lyöty pysyvästi hänen tavaraansa, siis merkkiinsä. Räsäsen uhkailut otetaan kesäisenä päivänä ilosanomana vastaan, koska näin saadaan iltapäivälehtiin jytyä tavaraa. Tavaraa jonka nimi on hoimoista kiihoittunut Päivi Räsänen. Päivi on toistanut sanaa homo-homo-homo tänään niin monta kertaa, että kukaan ei ole pysynyt laskuissa mukana. Se on varmaa, että nyt jokainen tietää Päivin kiihoittuvan tänään vain homoista.

Päivi tyttö ei itse eroa, koska hän tarvitsee kirkkoa. Kukaan ei kuuntelisi häntä, jos hän paapattaisi kylillä homoista. Mutta kun hän sanoo homo ja eroan kirkosta niin johan kuunnellaan. Iltapäivälehdet ovat tänäpäivänä kovempaa seksi kamaa kuin takavuosien Jallu miestenlehdet. Niissä miestenlehdissä oli vereviä naisten kuvia ja he olivat joulusta juhannukseen jatkuvassa yhdynnässä. Tänään seksuaalisuus on muuttunut rajusti ja siitä on osuvana esimerkkinä Päivi Räsänen. Hän aktivoituu homoista. Hän puhuu homoista aamusta iltaan. Olen tänään saanut siitä vahvistuksen. Varmaan vielä illan tv-uutisten päälähetyksessä näytetään Räsäsen uudelleen kiihoittuminen.

Kirkon piispat yrittävät rauhoitella Päiviä, mutta se on turhaa. Päivi on nyt päivän tähti ja hän kertoo uudestaan ja uudestaan harkitsevansa eroa kirkosta. Jos nyt homot ja lesbot olisivat touhukkaina, he ryntäisivät halaamaan Päiviä. Samalla he voisivat siunata kätten päälle panolla tämän juhannuksen kiihoittumisen. Tässä olisi hyvä vinkki pride-aktiiveille. Tämä teko saattaisi silittää kasvoilla olevan kärttyisyyden. Niinhän sitä sanotaan, että iloista antajaa jumala rakastaa. Oikeasti olen kurkkuani myöten täynnä Päivi Räsäsen jatkuvaa uhittelua ja uhkailua. Eroaisi perkele vieköön, eikä natkuttaisi vuodesta toiseen. Tuon uhittelun seurauksena useat syyttömät eroavat kirkosta. Hekin vain sen takia, että heitä kammoksuttaa kiihoittunut Päivi Räsänen. Tai ehkä he toivovat esimerkin voimaan, jotta Päivi lopultakin osaisi erota.

Tämmöinen tavallinen kansalainen haluaa elää rauhassa ja uskoa siihen, että Jumala ei potki ihmisiä päähän seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Minä luotan siihen, että päähän potkitut ovat niitä, joiden on helpointa päästä Jumalan valtakuntaan. Päivi Räsäsen kiihoittumisesta en ole niin varma riittääkö se taivasten valtakuntaan. Toisille pahaa tahtova kärttyinen kitisijä on jopa taivasten valtakunnassa kauhistus.

Kuvitelkaa Päivi natkuttamassa Jumalalle homo-homo-homo. Hermostuu se Jumalakin.

Avainsanat: päiviräsänen, homotmielessä, tavaramerkki, jallumiestenlehtieroankirkosta, hermostuukojumala

159 Hei meitä kusetetaan

Keskiviikko 5.6.2019 klo 18:44 - yrjöpoeka

Koko 2000-luvun alun olen saanut kuulla viralliselta taholta yhden ja saman asian. Luke, eli luonnonvarakeskus ilmoittaa viralliset susi luvut. Jokavuosi tilanne on sama. Kanta on kasvanut 10% edellisestä vuodesta. Kun lähtölukuna on jatkuvasti sama 180-200 aikuista sutta, meillä pitäisi tällä laskentakaavalla olla jo 1000-1500 sutta. Mutta näin ei ole käynyt, kun jokavuosi luvut pysyvät samoina. Onneksi Luke osaa media pelin ja tietää, että mediassa pitävät valtaa vihreät nuoret naiset. Naiset jotka ovat vihaisia. Heille sudet ovat suloisia karvapalleroita. Heille Luke voi syöttää millaista pajunköyttä tahansa ja siitä tulee hyvin pian totta.

Jokavuosi tämä Luken rummutus kulkee samaa latua. Keväällä kerrotaan kannan kasvaneen 10% ja aikuisten susien määrän. Syksyllä Luke tietää mitä vihaisille vihreille naisille pitää kertoa. Sudet ovat joutuneet inhojen salametsästäjien saaliiksi. Alfa-naaraita on ammuttu ja sudet jolkottelevat orpoina karuissa ja kylmenevissä metsissä. Siitäkös riemu repiää. Metsästäjien järjestöt yrittävät puhua tollkua, mutta siitä ei ole mitään hyötyä. Media toistaa Luken aloittamaa tarinaa ja siihen kasvaa lisää rönsyjä matkan varrella. Kohta kukaan ei muista kuin yhden asian. Metsästäjät tappavat salaa suloisia karvapalleroita.

Kaiken tohinan keskellä kukaan ei huomaa yhtä asiaa. Kun vuosituhannen alussa susia oli vain itärajan läheisyydessä, niin nyt niitä on kaikkialla Suomessa. Suurimmat susi tihentymät ovat läntisessä Suomessa. Näin kertoo myös Luke. Kun katsoo Luken ilmoittamia susikarttoja voi todeta yhden asian. Kainuun eteläosissa ja Savon puolella on selkeä tihentymä. Ja susia riittää ihan jokaisen kylän raiteille. Luke osaa kertoa syyn tähän. Metsästäjät ovat tappaneet alfa-naaraan ja sen lauma on hajonnut yksinäisiksi susiksi. Näitä yksinäisiä susia on ihan kaikkialla Suomessa tänään. Tästä syystä niin minä kuin moni muukin uskoo Luken olevan suuren kusetuksen alfa-naaras.

Viimeisiä ministerin paikkoja jaetaan tänään. Media on pitänyt tätä super-uutis päivänä. Vasemmistoliito kyseli jäsenistöltään, kun Li Anderson ensin kertoi, että hei me voitettiin tämä matsi. Keskustalla on menossa samankaltainen peli. Kuuntelin päivän aikana Juha Sipilän ja Antti Kaikkosen hypetystä puolueen vallanpitäjille. Molemmat herrat olivat sitä mieltä, että, hei me voitettiin tämä matsi. Molempien puolueiden edesvastaavat murisevat aikansa, mutta hyväksyvät sitten kaiken heille annetun.

Molemmissa puolueissa on juuri tällä hetkellä vallankahvassa sellaista porukkaa, joita vaivaa hallituskiimaksi kutsuttu tauti. Tautia helpottaa huomattavasti pääsy ministeriauton takapenkille. Media kertoo vielä vähän väliä, että kaikki muut puolueet ovat voittajia ja häviäjä on SDP. Antti Rinteestä media on tehnyt nukkavierun maalaisisännän, joka on vähän ulkosalla kaikesta. Vasemmistoliito ja erityisesti keskusta ovat niitä häviäjiä, mutta tänään heidän tulee esiintyä äänestäjille julkisuudessa voittajina.

Tämän päivän suurin voittaja oli Jussi Halla-aho. Hän ilmoitti kertovansa tänään sosiaalisessa mediassa omasta tulevaisuudestaan. Media oli ihan sekaisin. Tiedoituksen jälkeen media tajusi, hei meitä kusetettiin. Jopa YLE tajusi.

Mutta kokoomuksessa on Orpo olo. Heitä on kusetettu. Ketään ei kiinosta orpona kuljeksiva joukkio.

Avainsanat: heimeitäkusetetaan, luonnonvarakeskus, susikannat, metsästäjienkeskusjärjestö, hallituskiima,

141 Takinkäännön Suomen mestarit ja poskisuudelmat

Torstai 9.5.2019 klo 9:37 - yrjöpoeka

Tiedämme, että Timo Soini oli takinkäännön mestari. Tänään tiedämme, että keskusta ja erityisesti Juha Sipilä taustajoukkoineen, ovat kiistattomia Suomen mestareita. Yhdessä yössä he taikoivat keskustan vastahakoiset juntturat pois oppositiosta. Tätä voi verrata ihmeeseen ja siinä on takuulla käytetty keppiä ja porkkanaa. Saas nähdä mitä saavat ne vastaanpullikoineet puoluevaltuuston jäsenet. Todennäköisesti he joutuvat sisäiseen oppositioon. Vaikkakin he olivat oikeassa siinä, että vaalituloksen perusteella keskustan tulisi käydä opposition karu taival.

Katsoin eilen A-studion lähetystä ja kokoomuksen Petteri Orpo oli todella harmistunut ja selkeästi ymmällään. Hän peräsi Antti Kaikkoselta sitä, mikä muutti keskustan kannat? Lisäksi hän ihmetteli kuinka keskusta on unohtanut heidän hyvän yhteistyönsä köyhien kurittamisessa. Kaikkonen oli jämäkkänä ja vakavalla naamalla kertoili sitä sun tätä. Hän ei ilennyt suorassa lähetyksessä kertoa, että kyllä ne olivat ne ministeriauton takapenkit jotka mielen muuttivat. Tässä kaupassa keskusta saa ilmeisesti haluamansa ministerin paikat ja kaupan päälle bonuksena eduskunnan puhemiehen paikan.

Keskusta osaa todella pelata ja puolue oli tuskaisan paikan edessä miettiessään, mihin he puulaavat entisen pääministerin. Nyt Juha Sipilä ja keskusta voivat kertoa kentälleen, että heillä on vahvat vaikuttamisen paikat. Koska kyseessä on myös raadollinen valtakamppailu, keskustalle teki hyvää jallittaa kokoomusta. Se tuli vielä kaupanpäälle. Pyytämättä ja yllättäen. Tämä valtakamppailu jää takuuvarmasti kokoomuksen johdon mieleen ja siellä muistetaan tämä. Yksi asia mietityttää varmasti äänestäjiä, kuinka vaalien suurin häviäjä Juha Sipilä nopusee valtakunnan kakkosmieheksi. Tässä on nielemistä oppositiolla ja äänestäjillä. Uskallan veikata puhemiehen vaalista mielenkiintoista

EU-vaalit ovat ihan nurkan takana ja nyt vaalikarjalle tarjotaan vain kahvia ja pullaa. Siitäkin huolimatta, että tulevat mepit saavat hyvää palkkaa ja erinomaiset työsuhde-edut. Puolueet ovat hieman väsyksissä ja juuri käytyjen vaalien jäljiltä kassat kumisevat tyhjyyttään. Siksi vanhukset eivät saa soppaa toreilla. Tässä voi olla myös yksi syy tulevien vaalien ennätysalhaiseen osanottoon. En itse käynyt yhdessäkään soppatarjoilussa eduskuntavaalien aikana ja en käy myöskään näissä kitukahveissa. Tähän aikaan keväästä on runsaasti muuta tekemistä.

Katsellessani ehdokkaiden kirjoa joutuu väkisin miettimään, millä eväillä sinne pyritään. Toki siellä pärjää tavallinen tallukkakin, kun pysyttelee omissa ympyröissään. Käy Brysselin katuruokapaikoissa nauttimassa lasin viiniä ja opettelee syömään etanoita. Toimistolla sitten vetäisee esille ruisleipää, voita, makkaraa, juustoa ja Valion maitoa. Täydellä vatsalla voi sitten miettiä, mitä tekisi illankuhveessa. Menisikö nukkumaan, vai lähtisikö kavereiden kanssa kaljalle? Kuin huomaamatta sujahtaa yksi kausi ja uusi on edessä.

Olen jo aiemmin kirjoittanut, että eurovaalit eivät kiinnosta ja vain yksi puolue on siinä mukana tosissaan. Heidän kannattajansa myös. He ovat perussuomalaiset. Heillä on selkeät sävelet, he vastustavat EU:ta ja sen kehitystä. Kansa äänestää sen mukaisesti. Tosiasiassa yksikään valituista ei tee asian eteen mitään, koska hillotolppa tukkii suun. Kotimaassa voi sitten kertoa äänestäjilleen uhriutuen, että emme yksin saaneet muutosta aikaan.

Nyt on herra Hakkaraisen opeteltava Eurooppalaiset poskisuudelmat. Niitä saa jakaa mielin määrin. Niin miehille kuin naisillekin. Pienessä viinipöhnässä, mutta ei humalassa.

Avainsanat: keskustantakinkääntö, juhasipilä, eduskunnanpuhemies, europarlamenttivaalit2019, teuvohakkarainen, poskisuudelmat

098 Vihreät arvot ja arki

Tiistai 19.3.2019 klo 14:04 - yrjöpoeka

Olemme usein nähneet kuinka vihreiden arvot ja oikea arki törmäävät. Jokainen on törmännyt siihen, että vihreät haluavat kieltää yhtä sun toista. Arkisessa päätöksenteossa kunnissa törmätään siihen vihreiden ei arkeen. Kaikki mikä liittyy maan käyttöön ihmisten hyväksi on vihreille, ei. Metsien käyttö, ei. Ydinvoima, ei. Vesivoima, ei. Lentäminen, ei. Paitsi omat reissaamiset lentämällä, ne ovat vihreitä. Autoilu, ei. Jatkuvasti ei ja ei. Yhdessä asiassa vihreät ovat olleet samaa mieltä muiden kanssa. Metsien suojelussa ja rauhoittamisessa. Tämä sillä oletuksella, että kyseessä ovat muiden kuin vihreiden metsät ja maat.

Vihreät ovat olleet voimalla puhumassa uusiutuvien energiamuotojen puolesta. Tämä on hyvä asia meille kaikille. Mutta miten käy, kun me muut haluamme sitten pystyttää esim. tuulivoimaloita? Aivan oikein, se on ei. Se ei mitenkään käy koska he löytävät siinä vaiheessa äärettömästi luonnonarvoja. Vähintäänkin kansallismaisema, johon ei missään nimessä saa pystyttää tuulimyllyjä. Minä en ole missään törmännyt vielä siihen, että vihreät olisivat muiden mukana sanomassa kyllä. Tämä tuli erittäin selväksi Kuusamon Maaninkavaaran tuulivoimapuiston käsittelyssä kaupungin valtuustossa eilen. Vihreille se ei käy. Ei mitenkään.

Selityksiä riittää. On luonnonarvoja. On kansallismaisemaa. Erityisesti oman mielen mukaista maisemaa. Sitä ei saa muuttaa. Puiston myllyt näkyvät Riisitunturin kansallispuistoon. Kuusamon vihreät ovat aktiivisesti kampanjoineet päästöttömän energian puolesta. Kun sitä ollaan yhdessä tekemässä, silloin löytyvät argumentit sanoa, ei. Huvittavinta valtuuston päätöksessä oli se, että vihreiden neljä edustajaa olivat ne ainoat vastaansanojat. Heille riittää ilmeisesti se sähkö, jolla he lataavat puhelimensa ja läppärinsä. Se pistorasista tuleva valo ja virta sähkövehkeisiin. Se virta tulee päästöttömästä ydinvoimasta. He taitavat salaa olla ydinvoimaln mannekiineja.

Stora Enso aloitti irtisanomiset. Yhtiön ilmoitus lyö lopullisesti rahoittajien hanat kiinni suunnitteilla oleviin biosellu tehtaisiin. Toki se on ollut selvää jo vuoden ajan, ettei uusia synny ihan tällä vuosikymmenellä. Voi käydä niinkin, ettei seuraavallakaan. Jos joskus syntyy, sijaitsee se varmasti muualla kuin pohjoisessa. Stora Enson Oulun tehtaan irtisanomiset kertovat samalla, kuinka rajussa murroksessa vanhat alat ovat. Tehtaan johto ilmoitti digitalisaation olevan syynä. Tämä ilmoitus voi laukaista lisää muutoksia sellutehttaiden tuotevalikoimiin. Oulun hienopaperi ajetaan alas ja tilalle tuotetaan kartonkia. Nettikauppa on muutoksen syy. Pakkausmateriaalia tarvitaan jatkossa entistä enemmän.

Seuraavan vaalikauden aikana kuulemme sitten keskustan satraappien kertovat kaikkialla, kuinka heidän hyvä työnsä Suomen talouden eteen on tärvätty vasemmiston toimesta. Kepua ei kiinnosta se, että markkinoilla on jo nyt näkyvissä alkava lama. Kiinan talous on se joka aloitti yskimisen. Se yskiminen näkyy ensin täällä Suomessa. Pohjois-Suomessa on iloittu kiinalaisten kasvavista turistivirroista. Sen varaan on nyt rakennettu paljon. Kiina talouden yskiminen voi lopettaa matkailuvirrat yhdessä yössä.

Mielenkiintoista seurata vaalikeskusteluja ottaako kukaan esille talouden ja matkailun ongelmia? Ovat hiljaa, luulen minä. Erityisesti keskusta. He tarvitsevat nyt syyllisiä omaan ahdinkoonsa. Tätä on politiikka.

Avainsanat: vihreäpuolue, maaninkavaarantuulipuisto, kuusamonkaupunki, storaensoirtisanoo, keskustaetsiisyyllisiä

074 Epäonnea ja loiskiehuntaa

Maanantai 25.2.2019 klo 18:47 - yrjöpoeka

Suomessa on tapana yliaktivoitua suurten urheilukilpailujen aikana. Näin kävi myös Seefeldin MM-hiihtojen kohdalla. Hiihdon päävalmentaja antoi ennen kisoja lausunnon, jotta Suomi saa kisoista 5 mitalia. Väriä ei hänkään uskaltanut sanoa, mutta kullan kimallus oli sellainen, että toppatakit oli jaettu valmiiksi. Samaan syssyyn alkoivat kaikki mediat kohkaamaan Iivo Niskasesta ja Krista Pärmäkoskesta. Myös Risto Matti Hakola nostettiin parrasvaloihin mitalin tuojana. Monta viikkoa on käyty mitalien jakoa siitä huolimatta, että kisoissa olisi myös muita kovia hiihtäjiä. Jopa yhdistetyssä jaettiin jo varmoja mitaleita. Viikonlopun jälkeen kaikki mediat ja myös samaan kiihkoon päässyt yleisö ovat olleet kuin maansa myyneitä.

Meidän kaikkin YLE laittoi toimittajan asialle ja kas, hän löysi syyllisen. Toimittaja otsikoi juttunsa näin: ”Tämä on jo liikaa yhdelle perheelle – hirvittävä epäonni vei Niskasilta jopa kolme MM-mitalia viikonlopun aikana.” Toimittaja Joska Saarinen kuvailee itku silmissään tätä hirvittävää epäonnea joka vei mitalit Niskasilta. Minun mielestäni mitalit veivät norjalaiset ja venäläiset. Itse olen sen verran realisti ollut jo pitkään, etteivät minuun ole ennakkohypetykset tarrttuneet. Seuraan kuitenkin kisoja jonkinverran ja sain heti tuntuman siihen, etteivät Niskasen sisarukset ole hyvässä kunnossa. Toki he ovat huippukuntoisia, mutta eivät voittajia.

Kun olen seurannut muiden maiden urheilijoiden valmistautumista kisoihin olen nähnyt, että he ovat koko kauden huippukunnossa. Erityisesti norjalaiset ja venäläiset. Eipä siis ihme, että he ovat rohmunneet palkinnot mukaansa. Siksi pidän toimittajan kuvailemaa ”hirvittävää epäonnea” ripulipaskan veroisena. Huippukuntoisilla ei ole ”epäonnea” vaan he pystyvät hallitsemaan kisatilanteet. Kaikilla nähdyillä matkoilla on ollut selvää, että norjan ja venäjän hiihtäjät asemoivat itsensä ennen loppusuoraa kolmen parhaan joukkoon. Kaikilla kauempana olevilla on aina vaarana se, että tulee kolarointia.

Sote-soppaa hämmenellään taas kunnolla ja olen aiemmin kirjoittanut nyt olevan sen vaiheen, jossa haetaan syyllinen. Se on jo soviteltu Krista Kiurulle kuten olen todennut. Hänestä eivät tykkää kepulaiset, koska he ovat kohdanneet pelaajan, joka ei vähästä hätäile. Itsestäni tuntuu siltä, ettei hän suuremmin menetä yöuniaan, vaikka hallituksen joukot toteaisivat hänet syylliseksi sote-sopan kaatumiseen. Toisaalta hallituksen riveissä on nyt keitto kuohumassa kunnolla, koska kaikki jo tietävät homman olevan taputeltu. Kuten sinisten Matti Torvinen sanoi jo viikolla: ”Me ollaan hävitty tämä peli.”

Tänään sinisten Vesa-Matti Saarakkala ilmoitti vastustavansa valinnanvapautta ja äänestävänsä sen kaatumisen puolesta. Heti perään sinisten Pertti Oinonen ilmoitti olevansa kahden vaiheilla, eli hän varmasti on jo kantansa lyönyt lukkoon. Keskustan ”kanki” Kaikkonen uskoo edelleen lujasti asiaan ja puhuu loiskiehunnasta, jolla yritettän estää heidän maakuntakeitoksensa. Siitäkin huolimatta, että laskutaitoiset opposition edustajat ovat jo todenneet enemmistön olevan kaatamisen takana.

Sininen eduskuntaryhmä ilmoittaa pitävänsä huomenna ylimääräisen sote-kokouksen. Sampo Terho joutunee ilmoittamaan Sipilälle, että me ollaan hävitty tää peli.

Avainsanat: seefeld, hiihdonmmkisat, hirvittäväepäonni, iivoniskanen, ristomattihakola, vesamattisaarakkala, lentokapteenisipilä

049 Heikun keikun eikun

Maanantai 4.2.2019 klo 14:28 - yrjöpoeka

Lastenloruissa on sisällä aina asiaa. Lause: hupsula heisula hopsansaa ei äkkikuulemalta sisällä mitään, mutta kun sitä vertaa esimerkiksi polititikkojen puheisiin, ne ovatkin täyttä rautaa. Poliitikot voisivat aloittaa aina puheensa ja myös lopetuksen jollakin lasten lorun sanoilla. Takaan, että puhe jäisi paremmin kuulijoiden mieleen. Heikun keikun, eikun hupsula heissun hopsanssaa. Ne poliitikon puheet eivät muutoin sisällä yhtään totuuden siementä ja ovat oikeasti täyttää puutaheinää.

Kuunnelkaapa tänä päivänä esimerkiksi vihreiden kellokkaita. He vaativat kansalaisia tekemään kuten he sanovat. Vain sillä tavalla maapallo ja sen ilmasto voidaan pelastaa. Sähköä ei saa tuottaa muutoin kuin auringolla ja tuulella. Ihmisten tulisi kävellä kohteesta toiseen ja tiukan tullen käyttää junaa. Lihaa ei saisi enää syödä ja lehmät pitäisi tappaa pois piereksimästä. Vihreissä on annos tuomiopäivän profeettoja. Tai entisaikojen tulikiven katkuista saarnaajaa. Heillä on omat opetuslapsensa, jotka menevät nirvanaan kuullessaan johtajiensa vuodatukset.

Kuinka he sitten antavat omaa esimerkkiä alamaisilleen ja kansalle. Se sujuu aivan toisin kuin he ovat opettaneet. Kaikkinainen öyhötys ja pröystäily onkin tullut vihreiden tavaramerkiksi. He haluavat kiertää maailmaa jatkuvasti ja se on lentoyhtiöille suuri mahdollisuus. Useimmiten nämä kellokkaat saavat maksajaksi Suomen kansanedustuslaitoksen. Lisäksi he kuittaavat päivärahat vaativasta ja kosteasta reissustaan. Iltapäivälehden tutkimukset taksien käytöstä kertovat sitten samaa. Ville Niinistö on yrittänyt olla ahkerana ja pitää Helsingin taksit jatkuvassa ajossa. Hän ei viitsi kävellä edes eduskunnasta Stocmannille. Siellä on niin laadukasta puuteria ja hajusteita.

Kuten vihreiden Jani Toivola on asian ilmaissut, hän tarvitsee edes hetken yksityisyyttä. Kävely tavallisen rahvaan joukossa voisi paljastaa, ettei se rahvas todellakaan tiedä kuka on Jani Toivola. Samaa valittelee tietysti ykkösgurun viitan ottanut Ville Niinistö. Vihreät kansanedustjat ovat todellakin näyttäneet, millaisia veikkosia he ovat. Otetaan kaikki mahdollinen irti kansanedustajan pestistä. Rahastetaan ja eletään kuin maailmanlopun edellä. Rahvas laitetaan kävelemään ja kärsimään ilmaston pelastamisesta.

Samaa sakkia ovat muutkin. Molempien jytkyjen aikoihin persut sanoivat olevansa pienen ihmisen asialla. Ovat he sitä kyllä olleetkin, se on tunnustettava. He ovat huomanneet, että se pieni ihminen on hän itse. Siksi on tehtävä kaikki mahdollinen kansanedustajana kukkaron täyttämiseksi. Oman massun ja kukkaron täytyttyä, on huomattavasti helpompaa mennä torille äänestäjä parkojen luokse. Siellä tarjoillaan halpahallin mustaa kahvin litkua ja kehuskellaan kuinka on oltu pienen ihmisen puolella. He muistavat myös kertoa sen, että taival on vasta alussa. Jalka on saatu oven väliin, nyt on helpompaa lähteä puolustamaan pientä ihmistä.

Kuten Mika Niikko asian ilmaisee, henkilökohtainen turvallisuus edellä tässä mennään. Miten hän uskaltaa mennä vaalitorille. Siellä voi eteen tupsahtaa eri uskonnon edustaja. Hän ei välttämättä ymmärrä mitä hupsula heissun hopsanssaa tarkoittaa. Sen sijaan hän ymmärtää kuka on vääräuskoinen. Mikä nilkki, hän Suomea murtaen puhuen huudahtaa. Hän voi olla se taksikuski

Heikun keikun, eikun taksi heidät vei. Hetki yksityisyyttä rahvaalta.

Avainsanat: suomalaisetlastenlorut, vihreidenpuheetjateot, villeniinistö, janitoivola, mikänilkki, turvarahvaalta

026 Upseerin arvostus

Torstai 17.1.2019 klo 11:15 - yrjöpoeka

Lueskelin mediaa ja erityisesti sen kommentointeja. Lappilainen varakansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) tunnetaan kiihkomielisenä aloitteiden tekijänä. Samoin hän polkaisee juttuja julkisuuteen sosiaalisessa mediassa. Hän hakee julkisuutta kärjekkäillä aloituksillaan. Tänään hänellä olikin vuorossa astuminen perussuomalaisten kuumottamalle tontille. Hän halusi muuttaa Suomen hyväksymiä lakeja turvapaikanhakijoista ja tiukentaa Suomeen pääsyä. Värikkään keskustelun seasta löysin sitten todellisen helmen. Suomalaiset ovat osoittautuneet kirjoittelussaan verbaaliseksi kansaksi. Päätin ketjun lukemisen tähän helmeen.

Kirjoittaja totesi Mikko Kärnälle, että kuinka voit upseerimiehenä kirjoittaa tuollaista. Ilmeisesti kirjoittajan mielestä upseerin arvo on jotakin sellaista, joka estää kirjoittamasta kaikenlaista. Kärnä on tänään upseeri reservissä ja hänellä on oikeus kirjoittaa melkolailla kaikesta omantuntonsa mukaan. Itse en pidä upseerin arvoa selaisena joka toisi kirjoitteluun ja ihmisen puheisiin jotakin erityistä. Aktiivi upseerilta edellytetään virkaan liitttyen tietynlaisia käytöstapoja puheissaan ja kirjoituksissaan. Sanavapautta se ei kuitenkaan estä. Kaiken lisäksi upseeri voi olla arvostaan huolimatta todellinen tollo. Upseerin arvo ei itsessään tuo ihmiselle arvostusta ja karismaa.

Viimeisten vuosien aikana olemme saaneet nähdä millaiseen syöveriin ovat syöksyneet poliisien ylimmät komentajat. Heihin on nyt lyöty pysyvästi rikollinen leima ja kavereitten suojelu. Samaan aallonpohjaan ovat nyt syöksymässä ilmavoimien ylimmät upseerit. Samaan sotkuun pyritään sotkemaan myös puolustusvoimien komentaja. Vapaaehtoisesta kertausharjoituksesta alkanut sekoilu näyttäytyy tavalliselle ihmiselle ylemmän tason peittely yrityksenä. Vuosittain asevoimissa tutkitaan useita palvelus rikoksia ja tutkitaan muita sotilaiden tekemiä hölmöyksiä palveluksessa. Ne tutkitaan ylempien komentajien toimesta ja tuomiot tulevat kuin manulle illallinen.

Tässä tapauksessa oli kyseessä komentaja tason upseeri ja alkoholi. Lisukkeena tuntuu löytyvän myös muuta sitä mukaan kuin paikalla olleiden kertomukset täsmentyvät. Tapaus osoittaa erityisesti sen, että ylemmät upseerit pyrkivät suojelemaan kavereitaan. Eversti ja kenraalikunta kokee olevansa muun sotilashenkilöstön yläpuolella. Näin sotilahenkilöstö on toiminut koko itsenäisyyden ajan. Mikäli ilmavoimien komentaja olisi välittömästi ottanut alaisensa puhutteluun, tutkinut tapauksen ja antanut tuomion eivät puolustusvoimat olisi tässä tilanteessa.

Kysymys kuuluu mitä pitäisi tehdä ylemmän poliisijohdon ja ylemmän upseerijohdon tilanteelle? Nyt ollaan tilanteessa jossa omat voimat tutkivat omia kavereitaan. Se ei esille tulleiden tapausten näkökulmassa toimi ja ei ole toiminut koskaan. Valtion tulisi perustaa poliisista ja puolustusvoimista erillään oleva tutkimuselin. Siellä tutkinnan toimittaisivat siviilit, joille Suomen laki olisi johtotähtenä. Sotilas- ja poliisirikosten tutkinnassa tulisi pitää huoli siitä, etteivät tutkijat olisi sidoksissa millään tavalla tutkittaviin. Uskoisin sen helpottavan tämän päivän sotilasjohtoa siinä, ettei tarvitse itse miettiä upseeriveljen kunniaa. Sama koskee myös poliisia.

Suomi on pieni maa. Pienet ovat piirit. Poliisin ja upseerin ammatin arvostus lähtee siitä, ettei omien tekemiä rikoksia vaieta ja peitellä.

Avainsanat: varakansanedustajamikkokärnä, upseerinarvostus, sotilaatjaalkoholi, kertausharjoitukset, kaveriaeijätetä

022 En se ollut minä

Maanantai 14.1.2019 klo 11:26 - yrjöpoeka

En se ollut minä vaan nuo muut. Tämä on tutuksi tullut lausahdus, kun jotakuta laitetaan vastuuseen tekemisistään. Tapa on erittäin tuttu politiikan saralla. Juuri nyt siitä on tullut maakunnissa erittäin suosittu. Sote- ja maakuntaväännön keskellä puolueiden ehdokkaat kertovat vaalikarjalle satuja. Kokoomuslaiset kertovat kaiken inhan johtuvan keskustan ikiaikaisesta maakuntahallinto haaveesta. Siksi he ovat hallituksessa kepun vankeina. Kepulaiset sitävastoin sanovat kentällä, että kaikki johtuu kokoomuksen yksityistämis innosta. Kokoomus ajaa julkisen soten alas ja he ovat kokoomuksen vankeina asiassa.

Sinisistä ei kumpikaan pääpukaripuolue puhu mitään. Miksi ei kysyy epätietoinen? Koska sinisille käy kaikki. He ovat myöntyneet hallituksessa kaikkeen, kunhan he saavat istua ministeri Audin, Bemarin tai Volvon takapenkillä. Mersut on varattu isoille pojille. Yksi on annettu Soinille, koska hänelle ollaan ikuisesti kiitollisia kepun toimistolla. Mikään muu puolue ei olisi hyväksynyt kaikkea sille syötettyä. Soini on syönyt nyt kaikkien edestä ja saa samalla kurmottaa niitä inhoamiaan punaviherkommareita. Inhokit voivat seuraavien vuosien aikana syöttää Soinille samalla mitalla. Hillotolpalta on sitten hyvä irvailla. Samalla voi kätevästi unohtaa ne omat lupaukset.

Kokoomus on todellakin ajanut yksityistämistä ja siksi kepulaisille tekee kipeää. Ministeri Saarikko on kokoomuksen toiveet hyväksynyt ja samoin eduskuntaryhmä. Julkiselta puolelta ollaan viemässä jopa suurin osa leikkaustoiminnoista yksityisille. Mikäli kävisi huonosti leikkauksissa, vastuu korjauksista siirtyisi kätevästi takaisin julkiselle puolelle. Tätä kauppaa en minä jaksa ymmärtää ja uskon sen olevan sitä myös monille hallituksen takana olevista kansanedustajista. Vaikka nyt kohkataan maahanmuutosta, uskon kentältä tulevaan paineeseen. Usea putoamisuhan alla oleva kansanedustaja joutuu puntaroimaan tarkoin omaa käyttäytymistään eduskunnan äänestyksessä.

Viime päivinä on tuntunut siltä, että raiskauksista on tullut suurikin epidemia. Sitä on vaahdotettu joka suunnasta. Kaikki puolueet ovat valmiina lisäämään poliisien määrää. On se uskottava, että puolueiden johdoissa on täysiä tolloja. Totta on se, että he vaativat sitä mitä kansalaiset huutavat. Melkein sama kuin ristiinnaulitsemisen aikana. Kansalle annettiin vaihtoehto. Kansa huusi ristille Jeesuksen ja vapaaksi pääsi murhamies Barabbas.

Tämän päivän huudossa ovat mukana myös Suomen uskonnolliset yhdyskunnat. Suomessa on vahva Lestadiolainen-liike. He ovat valmiita naulitsemaan kaikki ulkomaalaiset ristinpuuhun lasten raiskauksista. Liikkeellä on useita kansanedustajia ja heitä on myös nyt useita ehdolla. Heillä itsellään yhteisönä on runsaasti selvittämättömiä asioita lapsiin liittyen. Kuitenkaan heidän johtonsa ei ole valmis pyytämään uhreilta anteeksi. Liikeen johto perustelee sitä sillä, että silloin leimattaisiin koko liike. Uskonnolliset johtajat pitävät tapauksia yksittäistapauksina. Siitäkin huolimatta, että selvinneitä tapauksia on satoja ja oikeasti pitäisi puhua tuhansista uhreista.

Sen sijaan ollaan valmiita naulaamaan ristille kaikki vierasmaalaiset raiskaajat yhteisönä. Ilmeisesti on niin, että raiskaukset ja lastenhyväksikäytöt ovat sallittu vain alkuperäisasukkaille. Myös Jeesusta olivat tuomitsemassa uskonnolliset johtajat. Keskustalla on puolueena tässä kohden suurin taakka. Ehdokkaat ovat heidän listoillaan.

En se minä, mutta nuo muut. Jumalan terve.

Avainsanat: satuilevapolitiikko, lestadiolainenliikesalasilastenhyväksikäytön, antakaameillebarabbas, jumalanterve

010 Lisää vessahuumoria

Sunnuntai 6.1.2019 klo 19:53 - yrjöpoeka

Koska kepusta on lähtenyt osa mielensä pahoittajista, niin tilalle oli saatava uusia. Paavo Väyrynen lähti Uudellemaalle ehdokkaaksi, niin Lapista nousee seuraava minä-minä Väyrynen. Hän on tietysti varakansanedustaja Mikko Kärnä. Hän sai hieman maistaa hillotolppaa ja siitä on hänelle kasvanut vakava mielenpahoittamisen paikka. Myös hänellä uivat verkot vessanpytyn kaltaisissa vesissä. Lisäksi hän tietää mistä narusta pitää nykiä pohjoisen metsästäjä valtaisessa vaalipiirissä. Metsästyksen piiristä löytyy paljon sellaista, mitä voi käyttää vaalitäkynä. Ne ovat suoraan sanottuna jopa tehokkaampia äänten kerääjiä.

Kyse on tietysti pedoista. Niistä hirmuvaarallisista susihukkasista on turvallista aloittaa. Se on takuuvarmaa kauraa valtaisalle tykkääjien joukolle ja kommenttikentät puhuvat selvää kieltään. Siitä Mikko tykkää ja metsästäjiltä sataa lisää kohteita tapettavien listoille. Keskustelu leviää ja verenhimo yltyy. Pedoista alkanut keskustelu siirtyy siivekkäisiin ja ensimmäisenä ovat listalla inhat kanahaukat. Sitä kautta siirrytään kätevästi kotkien liialliseen määrään. Ne verenhimoiset koukkunokat syövät kaikki poronvasat. Se on siitä syystä haitallista, koska ilman poroja ei saada poronkäristystä. Tottahan toki urheille petojen metsästäjille on saatava lihapitoista einettä.

Näin se rattoisasti kuluu kevät Kärnän syydellessä aiheita kaikkien iloksi. Viikonlopun aikana hän jo ehti laatia monenmoista julistusta. Ensimmäisenä kohteena hänellä oli se, että kuntien ja kuntalaisten pitää saada päättää millainen kouluverkko kunnissa on. Jokaiselle muulle on selvää, että näinhän se on ollut ja tulee olemaan. Kärnä luki lastensuojeluasiamiehen lausuntoja ja sai hepulin siitä. Joillakin paikkakunnilla on tilanne ollut ongelmallinen lasten oikeuksien kannalta. Virkamies pohti aihetta ääneen ja heti alkoi huuto korven perukoilta. Kyllä meidän kuntalaisten tehtävä on päättää loppuuko koulu vai ei.

Moni muu on jo viimevuoden aikana huomannut saman. Kärnä oikein hakemalla hakee itsestään selvän asian ja aloittaa siitä huutamisen. Lopulta siihen joku peräti uskoo. Se on takuuvarmaa, että hän uskoillisesti jaksaa nostaa pienpedot, sudet ja kaikenlaiset petolinnut vaalitilaisuuksissa esille. Toistot ovat tärkeitä ja sen hän tietää. Tapporahaa hän on jo esittänyt kaikille pienpedoille. Ne ovat petoja ja vaaraksi myös ihmiselle. Suden nostaminen on takuuvarma kikka. Sillä pääsee otsikoihin ja sitä kommentoidaan joka suunnasta. Hyvällä onnella hän pääsee Lapista Katri Kulmunin jälkeen sille kuolemanpaikalle. Varakansanedustajaksi. Siitä hänellä onkin jo kokemusta.

Nyt ovat perinteiset keskustan ehdokkaat maakunnissa ihmeissään. On turha puhua aiheesta, on kotiintulon aika, kun Väyrynen ja Kilpeläinen ovat menneet. Heidän mukanaan on menossa muistakin. Miten voi enää erottautua joukosta? Se suurin asuntoauto torilla ei ehkä enää toimikaan. Kaljukahvilla piparin kera ei pitkälle pötkitä, kun vieressä paahdetaan makkaraa ja kirotaan Helsingin herrat. Samalla saavat kyytia myös kaikki entiset kansanedustajat. He ovat syyllisiä susien ja muiden petojen lisääntymiseen. Taas on nuoleskeltu Brysseliä ja viety suomalaiselta metsästäjältä oikeus tappaa kaikki karvaiset ja höyhenten peittämät pedot.

Kuten Kärnä itse sen sanoo. Me kyllä tiedämme mikä on meille parasta. Nyt on ketun henki höllässä, voi varakansanedustaja iltarukouksessaan huokaista.

Avainsanat: varakansanedustajamikkokärnä, tapporahapienpedoista, katrikulmuni,

006 Ojasta allikkoon

Perjantai 4.1.2019 klo 10:59 - yrjöpoeka

Näin kuuluu vanha sanonta. Se pitää erityisen hyvin paikkansa Suomen tieverkoston tilasta käytävässä keskustelussa. Olen elänyt lapsuuteni pienessä kyläyhteisössä, jossa sijaitsi silloin TVHn tukikohta. Tukikohdassa oli kymmeniä työntekijöitä ja sen vastuualueena oli Suomussalmen kunnan pohjoispuoli. Käytännössä tukikohta vastasi kunnan toisesta puolikkaasta. Työpaikkaa tukikohdassa pidettiin ikuisena. Sitten vallan saivat yksityistämisen paiseen saaneet poliitikot. Yhteistä hyvää lähdettiin purkamaan ja yksityistämään. Kaikki sillä verukkeella, että valtiojohtoinen oli liian kallista.

Mitä olemme saaneet tilalle. Todella toimimattoman ja tehottoman järjestelmän alati muuttuvine kilpailutuksineen. Yksi urakoitsija ottaa pääurakan ja kilpailuttaa sitten työkohteita edelleen pienillä urakoitsijoilla. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa urakoitsijaksi kelpaa kuka tahansa ajokortin omaava. Sen huomaa välittömästi työjäljen laadussa. Valtatie 5 (E63) on hyvä esimerkkikohde. Siellä missä vaihtuvat urakoitsijoiden työalueet on nähtävillä todella eritasoisia tienkunnostuksia. Se kenellä on pitkään toimineita urakoitsijoita ja autoilijoita, he tekevät laadukasta jälkeä. Useimmiten työn jälki on todella ala-arvoista. Polannetta riittää, koska urakoitsijoilla ei ole käytössään tiekarhuja, joilla polanteen saisi poistettua.

Valtiovalta pesee käsiään ja kertoo tänään ministeri Orpon suulla, että tiestöllä on korjausvelkaa miljardeja euroja. Peruskunnostusvelkaa kymmeniä miljardeja. Mistä se velka on tullut? Silloin kun teitten kunnossapidosta vastasi TVH/TVL ei ollut korjausvelkaa. Asia hoidettiin valtion bujetissa kausi kerrallaan. Yksityistämisen innossa unohdettiin juuri tämä asia tietoisesti. On päivänselvää, ettei yksityisellä taholla ole sellaisia rahoja tiestöjen ylläpitoon. Kyllä ne siellä rahastaa voivat, mutta siihen se sitten jääkin. Pidin tielaitoksen yksityistämistä aikoinaan suurena virheenä. Olin silloin ja olen edelleenkin oikeassa. Tie- ja ratainfran ylläpito olisi pidettävä valtion käsissä. Mutta sitä vastustavat kokoomus ja keskusta. Näiden puolueiden mukana myös kaikki hallitukseen haluavat takiaispuolueet. Englanti yksityisti rataverkon ja se on tänään kaaoksessa.

Sipilän mukaan haalima Anne Berner on yksityistämisen vimmassa myymässä kohta jokaisen kilometrin kansallisvarallisuudella rakennettuja tie- ja ratakilometrejä. Näitä yksityistämissuunnitelmia tehdään sitä varten, että omat jo toimivat yhtiöt hyötyisivät valtion rahoista. Toisaalta bulvaanien avulla laitetaan uusia tulille. Joka sanoo että tämä on höpöpuhetta, voi tutustua rauhassa kansanedustajien intoon yhteisten varojen käyttöön saamisessa kepulikonstein. Ovat ne olleet hanakoita hoitamaan omat etunsa ensin. Siitä siihen, ettei keskusta jo ota tätä vaalilauseeksi. Oma etu ensin.

Kansanedustajien tulisi olla hyvämaineisia, mutta nykyistä eduskuntaa vaivaavat rikolliset ja oman edun tavoittelijat. Menneisyydessä on yhdellä jos toisella visusti vaiettavia aiheita. Toivoisin joskus syntyvän sellaisen liikkeen, joka ei ottaisi ketään ehdokkaksi, jolla on syntejä taakkanaan, ylinopeus sakkoja lukuun ottamatta. Nekin siinä tapauksessa, että ne ovat yksittäisiä useiden vuosien välillä olleita. Mikäli kolme samana vuonna, ei asiaa ehdokkaaksi, koska se osoittaa jo vakavaa piittaamattomuutta.

Hyvämaineinen kansanedustaja. Tänään se on pelkkä vitsi. Ei siis ihme, ettei ymmärretä enää yhteisen hyvän päälle.

Tulipa tuossa mieleeni, pitäisikö eduskunta yksityistää..?

Avainsanat: tvl/tvh, tieverkostonkorjausvelka, petteriorpo, anneberner, tiejarataverkonyksityistämishanke, hyvämaineinenkansanedustaja

282 Perinteitä ja uhriutumista

Sunnuntai 30.12.2018 klo 9:21 - yrjöpoeka

On menossa jokavuotinen uhriutuminen. Uhriutuminen on hyvä sana kuvaamaan miten ihmismieli seuraa vuodenaikoja ja niiden mukana tulvivia muistoja. Vuodenvaihteessa luvataan paljon. Parannetaan tapamme. Ollaan kilttejä koko tuleva vuosi. Lopetetaan viinan juonti ja tupakointi. Vuoden vaihteeseen ajoittuu myös perinne, jossa joukko uhriutumisherkkiä haluaa kieltää ilonpidon kansalaisilta. Niiltä jotka haluavat juhlia äänekkäästi ja riemuiten vuoden vaihtumista.

Kaikkialla maailmassa on perinteitä ja niissä kaikissa vuodenvaihteeseen liittyy ilonpito ja juhlinta. Paitsi pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa. Meillä ei missään tapauksessa saa näkyä iloisia ilmeitä ja sitä ei saa juhlistaa äänekkäästi. Tässä tapauksessa on otettu ensimmäiseksi kohteeksi ilotulitukset. Useina vuosina on kauhisteltu pauketta uhriutujien toimesta. Uhriutujat ovat eneiten olleet huolissaan koirien tilasta. Heitä ei kiinnosta mikään muu. Tiedän kyllä heidän jatkavan, vaikka ilotulitukset lopetettaisiin. Heille ei käy millään muotoa iloinen äänekäs juhlinta. Synkkää ja ilotonta sen olla pitää.

Sosiaalinen media on nyt muuttanut tilanteen uhriutujille helpoksi. Nimien keräys vain liikkeelle ja kas kummaa. Eduskunta saa jälleen uuden kansalaisaloitteen pohdittavakseen. Pohditaan aikansa ja seuraavana uutena vuotena jatketaan uhriutumista. Luin juuri tänään Maaseudun Tulevaisuudesta kuinka eläinlääkäri ja hyvinvoinnin tutkija Laura Hänninen tietää kertoa ilotulituksen olevan metsäneläimille helvetti. Uhriutujissa on todella paljon elävästä elämästä ulkopuolelle siirtyneitä hippiäisiä. Heille riittää ihan omat uskomukset. Pitkäaikainen oleskelu yliopistojen hämärissä kammioissa vinkkua siemaillen, on kuorinut näistä uhriutujia.

Vinkkua siemailevat ja juustoja napostelevat uhriutujat eivät itse näe virheitä omassa elämässään. Matkaillessaan lentokoneella vinkuintiaan hakemaan henkisiä kokemuksia, he vaurioittavat ilmakehää. Sen vaikutukset ovat huomattavasti pahemmat kaikille luonnoneläimille. Sitä se on myöskin ihmisille. Myös uhriutujille. LUKE, eli luonnonvarakeskus on tutkinut uhriutujien lentomatkustusten aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle. Tutkimuksen mukaan uhriutujan lentäessä Thaimaaseen, hän kuormittaa aivan yhtä paljon ympäristöä kuin kahdeksan vuotta Suomessa pysyvä naudanlihansyöjä.

Tutkimuksessa laskettiin siis yhden lennon aiheuttama kuormitus kaikelle luonnolle. Siinä ei huomioitu sitä, että henkisyyttä ja aurinkoa hakeva uhriutuja käy jopa useamman kerran vuodessa kaukomailla. Samaan aikaan kotimaassa pysyttelevä iloluonteinen naudanlihansyöjä elää luonnonmukaisesti. Vuoden vaihtuessa kotimaassa elävä haluaa iloitella. Syödä hyvin. Juoda hyvässä seurassa ilolientä sopivissa määrin. Tälle suurelle enemmistölle on yhteistä se, että vuodenvaihtuessa he siirtyvät ulkoilemaan ja ilakoimaan ilotulituksen paukkeessa. Tämä on perinteinen tapa kaikkialla maailmassa.

Meillä iloa ei sallita. Ei etenkään äänekkäästi. Eikä erityisesti suurella joukolla iloten ja remuten. Tästä melusta häiriintyvät eniten henkisyyttä kaukomailta hakevat elämän pelastajat. Joille on tärkeintä huolehtia eläimistä. Ei ihmisistä. Matkustelu lentokoneilla ei ole heidän mielestänsä haitallista. Miksikö?

Kas, he ovat nähneet kuinka savu häviää taivaalta.

Avainsanat: uudenvuodenlupaukset, ilotulitus, vuodenvaihteenperinteet, suomessaeisaailoita, luonnonvarakeskus, maaseuduntulevaisuus, lentäväkasvisyöjä

277 Ihmeitä autotallista ja eduskunnasta

Perjantai 21.12.2018 klo 17:00 - yrjöpoeka

Valtakunnan pääautotallin puuhamies oli tänään tyytyväinen. Autotallissa oli kuultu 72% työllisyydestä ja nyt tallissa tehdään uutta apilaa kevään vaaleihin. Puuhamies apurinsa kanssa paiskasi oikein kämmenet yhteen eduskunnan edessä. Olivat he niin tyytyväisiä. On se melkoinen velho työllistämään tämä autotallin isäntä. Kuvitelkaa, 72% kaikista työllistettävistä on töissä.

Ihme se todella on. Autotallin laskentaopin mukaan työllistämiseksi riittää se, että on yhdenkin tunnin laskentakaudella töissä. Suurin osa heistä on vielä 9-euron päiväpalkalla. Itse olen sen verran vanhakantainen, että katson ihmisen työllistyneen silloin kun hän saa tehdä täysiä päiviä oikeilla tuntipalkoilla. Joka kuukausi maanantaista perjantaihin. Hyvänä plussana ylityöt viikonloppuisn ja yöaikaan. Suomi todella porskuttaisi toisella tapaa jos nämä kaikki ihmeen kokeneet saisivat oikeata palkkaa oikeista töistä. Ei tarvitse olla talousoppinut ymmärtääkseen, että 9-euron päiväansiolla ei kulutusjuhlia rakenneta.

Eduskunta on muutoinkin ihmemiesten valtakuntaa. Nimenomaan miesten. Joku kukkuu autotallissa yömyöhäiset rakentelemassa päivänkakkaroita puusta. Varsinaiset ihmemiehet vuokraavat saunan asunnokseen ja hakevat asumisesta kulukorvausta eduskunnan kassasta. Inhat poliisit ovat nyt tutkiskelleet tapausta ja yksi on syyteharkinnan kohteena. Asiana ei enempää eikä vähempää törkeä veropetos. Tottakain miehemme vakuuttaa syyttömyyttään, sehän on selvä. Sitä vähän kummastelen, että miksi syytteen kohteena oleva velikulta on maksanut pikaisesti saamansa rahat takaisin valtion kassaan? Minusta se on yhtä kuin tunnustaminen.

On kuitenkin yksi asia mikä huolestuttaa naisia eduskunnan käytävillä ja erityisesti ministereitä. Se on alkoholismi. Jatkuva viinin kanssa läträäminen saa niitä ostavat naiset turpoamaan ja se ei ole hyvä näky se. Kaikki tietävät, että istumahommissa kaikki ylimääräiset sokerit ja kalorit pamahtavat kiinni istumalihaksiin. On huonoa mainosta Suomelle, että lyhyen lännät naisemme muistuttavat keilapalloja. Kansalaisia peloiteltiin viimeksi siitä, että väkevät oluet taannuttavat kansan kivikaudelle. Näin ei suinkaan käynyt, kyllä kansa osaa juoda. Pysyvät hoikkina, toisin kuin jotkut edustajamme.

Minusta meidän pitäisi olla todella huolissamme siitä mitä eduskunnassa ja autotalleissa oikein tapahtuu. Toiset askaroivat tosikkoina autotallissa ja saattavat jopa kehua itseään. Toiset saunovat ja tekevät kulunki ilmoituksia saunaoluita varten. Ministeri tasolla läträtään alkoholin riemujen kimpussa ja yritetään estää muita niitä juomasta. Olisivat iloisia siitä, että joku maksaa juomistaan viinoista. Edustajien ulko-ovelle tuodaan valmiit lastit ilmaista viinaa ja sen maksajina ovat veronamaksajat. Ministereiden toiveena ilmeisesti on, että kansa maksaa vaikkei itse edes juo.

Toisaalta niinhän se on tänään vähän kaikessa. Kansa maksaa ja edustajat kallistavat kuppia.

Päänsärky jää köyhille. 9-euron ihmisille.

Avainsanat: työllisyysaste, pääministerisipilä, autotallissapäivänkakkaroitarakentamassa, petteriorpo, annikasaarikko, alkoholismi, , viiniturvottaa

275 Eliitti autoilee

Keskiviikko 19.12.2018 klo 14:49 - yrjöpoeka

Nyt näyttäisi olevan vallalla uskonnollinen herätysliike, johon ovat hurahtaneet melkein kaikki poliittisen puolueet. Kyse on tietysti ilmastonmuutoksesta. Keskityn nyt yhteen sen osa-alueeseen, eli autoiluun. Erilaisten mittausten (uskomusten) mukaan autoilu tuottaa 20% hiilidioksiidi päästöistä. On mielenkiintoista seurata mitkä puolueet ja eri puolueiden henkilöt kannattavat kaiken polttomoottorikäyttöisen autoilun lopettamista. On heitelty vuosilukuja esille ja tehty laskelmia. Sitä mukaa on hurahtaneiden joukko kasvanut ja eri valtionhallinnon aloilla kilpaillaan, kuka keksii mojovimmat keinot lopettaa kaikkinainen yksityisautoilu.

Vihreän puolueen ajama haave on aina ollut, että yksityisautoilu ei kuuluisi kaikille. Samansuuntainen kuin Pohjois-Korean malli. Autoilu kuuluu vain eliitille ja eliitin jäsenille omat kuskit. Sähköautojen saaminen liikenteeseen on kohtuullisen helppoa autotehtaille, mutta siihen se sitten jäisikin. Sähköautojen hinta on niin korkea, että sillä päästäisiin helposti vihreiden toivomaan tulokseen. Rupulisakki saisi kävellä. Sen olisi pakko kävellä, koska julkista liikennettä ei ole. Julkista liikennettä on vain kaupunkialueilla ja myös tämä tukisi vihreiden linjaa. Heidän mielestään kaupunkien ulkopuolinen tila kuuluu metsäneläimille. Kuten esimerkiksi sudelle. Sekä eliitin metsäretkille.

Kaikki puolueet ja erityisesti vihreät ja vasemmisto voisivat sensijaan keskittyä energian tuotantoon. Suomi ei ole omavarainen ja sitä tuodaan idästä noin 20% jokavuosi ja se on takuuvarmasti hyvillä päästöillä maustettu. Puolueiden ensisijainen tavoite tulisi olla energian omavaraisuus. Kaikki tuotettu energia tulisi olla päästötöntä ja ensimmäinen ja mielestäni tärkein asia oli päättää pienten kaupunkikohtaisten ydinvoimaloiden rakentamisesta. Näillä turvattaisiin sähkön ja kaukolämmön tuotanto päästöttömästi. Aurinko- ja tuulivoima eivät tähän koskaan pysty. Niitä tarvitaan kuitenkin lisävoimana. Niitäkin tulisi tarkastella kriittisesti, eli millainen päästömäärä esimerkiksi tuulivoimayksiköstä syntyy sen käyttöiän kuluessa. Rakentamisesta purkamiseen saakka.

Pelkästään omavaraisuuden saaminen energiantuotannossa vähentäisi jo niin merkittävästi päästöjä, että autoilun lopettamista ei tarvitsisi ituhippiäisten unelmoida. Käytännössä Suomi olisi päästötön vasta silloin, kun kaikki ihmiset kuolisivat pois ja alue jäisi luonnontilaiseksi. Mitä nyt vähän eläinperäisiä röyhtäilyjä ja kaasupäästöjä vielä tussahteleisi. Mutta sen luonto sulattaisi.

Sitä olen kaiken aikaa eniten kummastellut, miksi autoilu on nostettu erityisesti tikunnokkaan? ”Uskomusten” mukaan energian tuotanto on 70% päästöistä, autoilu 20% ja muu loput 10%. Minä en tätä yhtälöä ymmärrä mitenkään, olisi huomattavasti helpompaa tarttua suurimpaan päästöjen aiheuttajaan. Sen hillitsemiseksi ei tehdä muuallakaan mitään. Euroopassa useat suuret energiaa käyttävät maat kaivelevat entistä kiivaammin hiiltä maaperästä. Sen ne joutuvat tekemään poliittisten päättäjien tyhmyyden takia.

Saksa teki esimerkiksi aikoinaan päätöksen luopua päästöttömästä ydinvoimasta. Nyt se joutuu tuomaan energiaa muualta. Suurin tuoja on Venäjä. Sen sijaa kaikki puhuvat autoilun päästöistä. Myös suomalaiset. Tällä menolla Suomi todella muuttu vihreäksi.

Me hirtämme itsemme autoilun aiheuttamien päästöjen (uskomusten) takia. Muu Eurooppa nauraa kivihiilen katkussa yskiskellen.

Avainsanat: ilmastonmuutos, vihreäpuolue, autoilueiolevapaanliikkumisenoikeus, jyrkikasvi, omavaraisuusenergiantuotannossa, pienydinvoimaloidenrakentaminen,

264 Itsenäisyyspäivän muistelua

Torstai 6.12.2018 klo 18:05 - yrjöpoeka

Tein muutamia vuosikymmeniä töitä rajavartiolaitoksen palveluksessa. Ensimmäiset kaksi vuosikymmentä olivat rankkaa puurtamista. Ei ollut normaaleja työaikoja. Oli vain säännöllisen epäsäännöllinen työaika. Elettiin aikaa jolloin haitat korvattiin ns. toimirahalla. Sillä mitättömällä korvauksella sain sitten tehdä työni enimmäkseen viikonloppuisin ja talvisin, todellakin, yöaikaan. Työni oli liikkua jalkaisin tai suksilla pitkin itärajan reunaa. Istuksia välillä tärkeissä tähystys- ja kuulostustehtävissä todella synkissä korpimaisemissa. Kaikilla keleillä. Sateesta hirmupakkasiin.

Kuvitelkaa itsenne hiihtelemässä pilkkopimeässä ja muistelemassa millä kohdin mahtoi olla lumisessa metsässä kuivaa puuta. Kaikistellen sellaista ei löytynyt, mutta aina jonkinlaiset kituliaat tulet saatiin. Siinä keiteltiin kahvia useita pannullisia ja syötiin terveellistä ruisleipää. Makkaraa ei silloin alkuaikoina vielä ollut. Siankylkeä löytyi toisinaan sekaan pantavaksi. Unen puutteesta tokkuraisena aamuyöllä lähdettiin jatkamaan hiihtämistä. Lopulta päivän mittaan päästiin vartioaseman lämpöön. Yhteismajoituksessa yritettiin nukkua ja toisinaan siitä ei tullut mitään, kun vapaalla olevat miehet pelasivat tuppea.

Vuodet kuluivat ja usein juuri itsenäisyyspäivänä jouduimme miettimään sen merkitystä. Itärajalla oleessani en edes muista kahdelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä aikaa, jolloin olisin ollut vapaalla töistä. Työpisteeni oli silloin Pirttivaaran vartioasemalla ja siellä oli suuri joukko huippu-urheilijoita. Tavalliset tallaajat joutuivat siitä syystä aina viikonlopuksi talvella töihin. Vartiasemalla palvelivat silloin maamme parhaat ampumahiihtäjät. Välillä oli koko SM-kultajoukkue samalla vartiolla. Keulakuvana oli Raimo Seppänen. Lisäksi joukossa oli kaksi huippuampujaa, Aarne Elomaa ja Antero Lauronen.

Ei siis ihme, että itsenäisyyspäivänä jouduin työtehtävien pariin. Kevät talven jokainen viikonloppu oli jossakin kisa ja urheilijat menossa. Kyllä me perustyöntekijät haavelimme normaalista työajasta. Sellaisesta jossa maksettaisiin sunnuntailisät ja yötyölisät. Sekä ylityöt. Aikansa sitä kesti. Jokatapauksessa meillä oli aikaa miettiä itsenäisyyspäivän merkitystä. Sen merkitystä rajavartiolaitoksen tehtäville. Sen merkitystä kaikille suomalaisille. Sen merkitystä itselle. Jokaisella meistä oli elossa runsaasti sodan kokeneita sukulaisia. He kaikki arvostivat rajavartiolaitoksen työtä.

Kaikista eniten arvostivat läheiset naapurimme. Pirttivaara oli kokenut kovia partisaanien iskuissa. Rajan kirot olivat heille erittäin tuttuja. Silti heillä ei ollut aikomusta lähteä minnekään kotoaan. Rajavartioasema oli heille turvasatama. Olimme lähitalojen ihmisten kanssa jatkuvasti yhteydessä ja tiesimme mikä on milloinkin tilanne. Samoin kyläläiset tiesivät ja tunsivat vartion väen. Heille itsenäisyyspäivän tunnelma oli toinen. Tietäessään vartion väen valvovan, kovia kokeneet ihmiset pystyivät elämään normaalia elämää. Kävimme usein itsenäisyyspäivänä Pirtti-Lyytin luona. Hän oli saanut partisaanien tulituksessa 7 luodin osumaa ja jäi henkiin. Mies kuoli hänen syliinsä.

Pirttivaarassa opin näiden ihmisten tuella arvostamaan enemmän maamme itsenäisyyttä. Opin arvostamaan omaa työtäni toisten turvana ja olemaan ylpeä siitä työstä. Maailma on paljon muuttunut. Yksi asia on ja pysyy. Rajavartiosto valvoo vieläkin itsenäisen Suomen rajoja.

Aamulla nostin lipun salkoon ja muistin samalla Pirtti-Lyytin puheita. Kaikkien menetysten jälkeenkin hän jaksoi olla kiitollinen itsenäiselle Suomelle.

IMG_20181206_141054.jpg
Suomussalmen sankarihautausmaa 6.12.2018

Avainsanat: suomenitsenäisyyspäivä, suomenlippu, rajavartiosto, ampumahiihtäjäraimoseppänen, rajaseudunasukkaat, pirttivaara, partisaanienuhrit, pirttilyyti

252 Yksi totuus monista

Keskiviikko 21.11.2018 klo 18:43 - yrjöpoeka

Aikaisemmat arviot Suomen metsien kasvusta ovat nyt osoittautumassa paljon suuremmiksi. LUKE (luonnonvarakeskus) on aiemmin arvioinut vanhojen mallien pohjalta metsien kasvua ja Suomen hiilinieluja. Suurimpana kasvun syynä pidetään jatkuvasti parantunutta metsienhoitoa. Luken mukaan ilmastonmuutoksella on pienempi vaikutus metsien kasvulle. Nyt Luke on arviossaan päässyt siihen, että Suomen metsät kasvavat jokavuosi lisää n. 4,3% enemmän. Arvioinnissa lähdetään siitä, että näin Suomella on mahdollisuus hakata metsiä paljon oletettua enemmän. Tästä ovat sellunkeittäjät mielissään.

Kuten arvata saattaa luontojärjestöt eivät ota uutista kakistelematta vastaan. Juuri vähän aiemmin ne ovat syyttäneet Suomea metsien ylihakkaamisesta. On tietysti järjestöjen toiminnan kannalta tuskallista, jos kaikki heidän aiemmin puhumansa on enemmän mutua. Luontojärjestöjen arviot ovat minun mielestäni kuitenkin enemmän arvioita ja arvausta, kuin faktatietoa. Luonnonvarakeskus edustaa valtiota virkavastuulla ja luotan heidän tuloksiinsa ja tutkimusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin luontojärjestöjen ”musta tuntuu” tietoihin.

Nyt saatu tutkimustulos kyllä asettuu ikävästi sellaiseen saumaan, että pohjana ovat suurten toimijoiden suunnitelmat lisätä sellukattiloita Suomeen. Olettaa saattaa, että syytöksiä nousee tilatusta tutkimuksesta. Pidän itse osaa sellu hankkeista täysin kannattamattomina ja erityisesti puuhuollon osalta. Liian lähekkäin olevat suuret tehtaat nielevät puuta valtavia määriä ja jossakin kulkee raja. Otan esimerkiksi Ääänekosken sellutehtaan. Toki sitä nimitetään peittävällä termillä biotuotetehtaaksi. Sellua se kuitenkin keittää. Joka päivä tehtaalle ajaa yli 240 täysperävaunurekkaa ja 70 junavaunua. Vuoden jokaisena päivänä. Se on kohtuullinen määrä puuta. Toki uutta metsää kasvaa tilalle, mutta aukot näkyvät ensialkuun muutaman vuosikymmenen.

Jo nyt on nähtävissä sen vaikutukset sahayrittäjien kohdalla. Aiemmin pienpuuta ei tarvittu ja silloin pystytettiin sahoja pienpuun jatkojalostamiseksi. Nyt yksistään Äänekoski tekee kannattamattomaksi pienpuun sahaamisen, koska puun myyjät saavat paremman tulon sellutehtaalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että entistä enemmän Suomen vienti muuttuu sellunvienniksi. Tästä ovat jo useat tahot olleet huolestuneita, että Suomi on bulkkituotanto alue ja jatkojalostaminen tapahtuu muualla.

Suomessa on tuskailtu sen huolen kanssa, että meillä kasvatettu puu olisi jalostettava kotimaassa. Silloin siitä saataisiin parempi tulos. Toiseksi puu pysyessään puuna sitoo hiiltä vuosikymmeniksi. Selluksi keitettäessä ilmasto ei taatusti pelastu. Tässä on taas uusia syttöjä ilmastokeskusteluun. Näitä rätinkejä luetaan nyt puolueiden toimistoissa ja mietitään, mitä se tarkoittaa heidän ilmastonpelastamis suunnitelmiinsa. Luontojärjestöt tekevät omia laskelmiaan ja sitovat kettinkejä valmiiksi kinttuihinsa.

Luken arvio siitä, ettei ilmastonlämpenemisellä ole vaikutusta metsien kasvuun pidän outona. Entistä pidemmät kasvukaudet lisäävät puiden kasvua ja sen pystyn näkemään aivan kotipihassani. Sillä on vaikutuksensa, jos puiden pituuskasvu vuoden aikana muuttuu 10-sentistä 30-senttiin. Osalla puista jopa yli puolenmetrin.

Niin tai näin. Ilmasto ei pelastu ilman autoilijan kurittamista.

Avainsanat: luonnonvarakeskus, uudetarviotmetsienkasvusta, äänekoskenbiotuotetehdas, bulkkituotantoa, ilmastokeskustelujatkuu

249 Minä olen kansa

Tiistai 20.11.2018 klo 12:16 - yrjöpoeka

2000-luku on kasvattanut osan ihmisistä itsekkäiksi narsisteiksi. He uskottelevat julkkisuudessa edustavansa kansaa. Politiikoista on hyviä esimerkkejä ja myös poliittisista ryhmistä. He katsovat vain heillä olevan kansan tuen vaatimuksilleen. 2000-luku on tuonut mukanaan myös yhden kummajaisen. Media ei enää yritä olla puolueeton. Aikoinaan olivat poliittiset lehdet sitä varten, mutta nyt YLE on ottanut asiakseen tuottaa joidenkin tahojen esittämiä väitteitä sellaisinaan.

Otan yhdeksi esimerkiksi YLEn linjasta sen uutisoinnit oppositiopuolueiden vaihtoehdoista tulevalle vaalikaudelle. YLE toistaa hallituksen väitteet sellaisinaan ja ei edes yritä etsiä muita vaihtoehtoja. Samoin tekevät myös iltapäivälehdet. Päivi Nerg on laitettu kertomaan, miksi sotea ei saa kaataa. Nyt mediat toistavat Nergin maalaamia uhkakuvia. Syytös kohdistetaan oppositiopuolueisiin. Onko medialla yleensäkin lyhyt muisti siitä, mitä on tapahtunut 2000-luvulla Paras-hankkeelle ja ERVA-hankkeelle?

Näiden valmisteluihin käytettiin silloin aivan yhtä paljon virka- ja luottamusmiesten aikaa. Kun hankkeet eivät saaneet eduskunnan tukea, seuraava hallitus aloitti hankkeen vetämisen taas uudella nimellä. Jokaisesta hankkeesta on jo otettu käyttöön sellaisia osia, jotka todettiin hyviksi. Aivan samoin tulee käymään myös nykyisen sote-sopan osalta. Tämä nykyinen on kuitenkin kaikista pahin, koska keskusta sai koplattua siihen rakastamansa maakuntahankkeen. Siksi myös median tulisi tarkastella jatkuvasti kriittisesti koko hanketta tätä taustaa vasten.

Mikseivät YLE ja muut valtakunnan mediat nosta esille sitä, että joukko maakuntia on täysin elinkelvottomia kantamaan sellaisia vastuita mitä on suunniteltu? Miten väestökadon kourissa kamppailevat maakunnat pystyisivät hoitamaan verotusoikeuden soten ylläpitämiseksi? Jos enemmistö pienten maakuntien asukkaista on yli 65-vuotiaita, viedäänkö heiltä eläke suoraan maakunnan kassaan? Kun ERVA-hanketta ajettiin pystyyn, sen aikaansaamat tulokset ovat jo johtaneet muutoksiin, joista ei ole paluuta.

ERVA oli ajatuksena hyvä ja erityisesti vaativan erikoissairaanhoidon keskittämisen osalta. Pienellä maalla ei ole niin paljon erikoisosaajia, että jokaisessa terveyskeskuksessa vaihdettaisiin lonkkia ja siirreltäisiin elimiä. Siksipä hankkeen tiimoilta elävä elämä on lähtenyt keskittämään näitä muutamiin yliopistokaupunkeihin. Kaikki ne jotka haluavat kehittyä ammatissaan, lähtevät sinne missä he voivat leikata esimerkiksi lonkkia ja polvia 5 päivänä viikossa ja useita leikkauksia päivässä. Tämä on tae ammattitaidon kehitykselle.

Väestökadosta kärsivät maakunnat ovat saaneet tilalle kielitaidottomai ulkolaisia. Heidän katsotaan varmaankin riittävän esimerkiksi Kainuulaisten tarpeisiin. Muutamassa hetkessä ovat kirurgisen osaston nimilistat muuttuneet todella rajusti. Suomalainen ammattilainen yliopistokaupungista voi joskus käväistä hieman katsomassa kuinka menee.

Tästä syystä median olisi syyttä tutkia, kuinka olisi mahdollista toteuttaa kaikissa maakunnissa hallituksen kaavailemat palvelut? Koska rahoituspohja on heikko, pitäisi meidän kaikkien olla kriittisiä sille, mitä meille syötetään.

Sipilän tappelut YLEn toimittajien kanssa ovat saaneet verorahoilla elävän laitoksen nuolemaan kättä joka kurittaa.

Hallituspuolueiden nykyinen gallupkannatus ei ole kansa. Eikä Päivi Nerg.

Avainsanat: ylenpoliittinenlinja, medialiehakoivallanpitäjiä, päivinerg, parashanke, ervahanke, elinkelvottomatmaakunnat, väestökato, maakuntienverotusoikeus

235 Rikastumisen lyhyt oppimäärä

Lauantai 3.11.2018 klo 15:17 - yrjöpoeka

Joulukuussa 1991 tapahtui suomalaisten lähialueella vallankumous. 1917 oli edellinen vallankumous. Silloin kumottiin tsaarin valta ja tilalle tuli kommunistinen hallinto. Ikuisen onnelan tilalle Neuvostoliiton sisällä olevat kymmenet kansallisuudet saivat kaikkea hallitsevan kommunistisen väkivaltakoneiston. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto koki olevansa suurvalta ydinaseineen kaikkineen. USA oli sen vastavoima ja maailmaa hallittiin ydinase pelottelulla.

Neuvostoliitto asetti kaiken edelle sotilaallisen kasvun. Kaikki muu oli sille alisteista. Erimieliset oppivat, että mikäli halusi päästä vihreämmälle oksalle oli pyrittävä kommunistisen puolueen johtopaikoille. Puolue oli täynnä juonittelua ja ilmiantoja. Veli ilmiantoi veljensä ja isä lapsensa, jotta voisi päästä eteenpäin organisaatiossa. Suomi naapurina Ja Kekkonen hallitsijana teki kaikkensa miellyttääkseen kommunisteja. Puolueettomuus ja YYA olivat taikasanoja jotka oli syytä osata.

Kommunistien valta oli saanut Neuvostoliitossa aikaan sen, että kansalaisilta loppui leipä. Varaa oli vain aseisiin. USAn johtoon tuli Rodald Reagan. Hänen johdollaan USA aloitti massiivisen tähtien sota kilpavarustelun. Tämä raunioitti Neuvostoliiton talouden ja lopulta tuli eteen se, että sillä oli edessä konkurssi. Kommunistivaltion muodostaneet kansat aloittivat itsenäistymisen. Lopulta Nevostoliiton ilmoitettiin lakanneen ja suurimman valtion nimeksi tuli Venäjä Boris Jeltsinin johdolla. Venäjästä ja kaikista sen kansoista tuli yhdessä yössä kapitalistisia valtioita.

Yhdessä yössä esimerkiksi Ladan autotehtaan johtajasta tuli Venäjän rikkain mies. Kansallisvarallisuus yksityistettiin ja sen mukana alkoi uusrikkaiden nousukkaiden ökyelämä. Öljy ja kaasu olivat olivat tärkeintä kauppatavaraa aseiden lisäksi. Oljy yhtiöiden kommunisteista sukeutui kunnon porvareita yhden yön aikana. Samalla näistä puolueliitin kasvateista tuli yksinvaltiaita. Tämä toi heille vaikeuksia ja ne ovat kasaantuneet Putinin aikana. Rahan ansiosta jotkut kuvittelivat hallitsevansa jopa Venäjän presidenttiä. Hänellä on kuitenkin ollut aina takanaan se sama koneisto, jota Neuvostoliitto käytti alistaessaan kansat kommunistien ikeen alle.

Voisiko tällainen yhden yön malli toteutua Suomessa? Kyllä vain ja helposti. Sipilän johtama hallitus on sellaisen jo junaillut. Keskustapuolueen johdolla hallitus on valmistellut sote- ja maakuntauudistusta. Lakeja ei ole vielä valmiina ja todennäköistä on, ettei hanke toteudu. Hallituksen päätöksillä maakunnissa on aloitettu valmistelu ja valittu johtajia ilman vapaata hakua tehtäviin. Maakuntien organisaatioissa olevat kepusatraapit ovat itse itsensä valinneet johtopaikoile. Paikoille joille ei ole lakiperustetta. Johtajat ovat valituttaneet itsensä ja uuden vastuun myötä palkan on pitänyt nousta.

Nyt hallituksella on hätä käsillä, koska se tietää kaiken kaatuvan. Viimeisenä oljenkortena Päivi Nerg on ilmestynyt leuat lotisten mäkättämään, että nyt joudutaan perumaan kallis organisaatio. On hyvä että ne kaatuvat, koska ne on perustettu vain hallituksen lupausten varjolla. Niille ei ole laillista oikeutusta. Kukaan ei vastaa mistään. Mahdollista vain Suomessa.

Näin sinäkin voit rikastua. Mielistele satraappeja. Lopulta voit päästä valitsemaan itsesi johtajaksi. Veronmaksajien rahoilla.



Avainsanat: venäjänvallakumous1917, neuvostoliitonromahdus, kansallisvarallisuusdenpuhallus, yhdenyöntaika, sotejamaakuntauudistus, maakuntientilakeskus, päivinerg

233 Menneitä muistellen

Torstai 1.11.2018 klo 11:22 - yrjöpoeka

Suomalsiset ovat kummallista kansaa. Me mielellämme kehumme itsellemme olevamme maailman paras ja onnellinen kansa. Sitä vahvistavat ulkomaiset tutkimukset maamme neitseellisyydestä. Joskus menneisyydessä on ollut tilanne, että kun metsästäjä on löytänyt virrassa ajelehtivan lastun, hän on kirves kourassa hyökännyt ajamaan tunkeilijan tiehensä. Tämä tapa ei ole meistä hävinnyt mihinkään. Otan muutamia esimerkkejä liittyen asumiseen.

Haluamme mielellämme asua punaisessa mökissä maalla. Toisaalta kaupunki ei saisi olla kaukana ja palveluiden olisi sijaittava aivan kotiovella. Kun lopulta olemme tehneet päätöksen siirtyä asumaan taajamaan, emme muutu miksikään. Tunnen useita kotikuntani ihmisiä jotka ovat muuttaneet asumaan kerrostaloihin. He ovat suojautuneet lokeroihinsa niin, ettei mikään saisi muuttua omassa ikkuna näkymässä. Taajamissa on tapana kunnallistekniikkaa hyödyntää niin, että rakennetaan tiiviisti. Voi sitä riemukasta meteliä kun takametsien miehet ja naiset saavat tietää uuden talon rakentamisesta. Heidän elämänsä täyttyy muutoksen vastustamisesta. Näitä kyliä ja taajamia on kaikkialla. Ihmiset kaikkialla Suomessa ovat samankaltaisia metsäläisiä.

Talouden kohentuessa suomalaisen valtaa kaipuu veden äärelle. Toiveikkaina he rakentavat kesämökin järven rannalle. Valmistumisen jälkeen he tekevät kaikkensa, ettei kukaan muu saisi rakentaa heidän lähelleen. Olen kunnalliselämässä nähnyt tämän raadollisuuden ja vimman, millä yritetään estää muiden rantarakentaminen. Uusien kaavojen tullessa esille tehdään kaikki mahdollinen, ettei yksikään uusi tontti tulisi oman tontin vierelle. Suomalainen on kekseliäs kuvittelemaan valmiiksi millaisia ongelmia voi tulla. Usein se ongelma todella myös tulee. Se ongelma on aina uuden rakentamisen vastustaja. Hyvin usein uusi rakentaja huomaa rakentaneensa väärään paikkaan. Naapuri ei tervehdi ja tekee kaikkensa, jotta uusi naapuri kokoaisi kimpsunsa ja kamppeensa. Olen muutaman kerran ihmetellyt sitä, miksei vastustaja yksinkertaisesti ostaisi uutta tonttia itselleen? Ikiaikainen rauha säilyisi.

Ehtymätön riidan aihe ovat yhteiset tiet mökeille. Voi sitä riemua kun on saatu pystytettyä puomi tielle. Jos ei puomia saada, siirrellään isoja kiviä tielle tai pahimmassa tapauksessa kaivetaan suuri oja poikki tien. Jokainen meistä on vuosien varrella törmännyt tällaiseen toimintaan. Tämä tapa on lisääntymässä ja se liittyy vahvasti ikääntymiseen. Emme siedä mitään muutosta. Kaiken lisäksi elämän aikana saatu sivistys ja toisten kunnioitus katoaa. Erityisen hyvin tämä näkyy ikääntyvissä kyläyhteisöissä. Aikaisempina vuosikymmeninä sopuisasti eri yhdistyksissä toimineet eivät enää sovikaan samoihin seuroihin. Ikääntymisen mukana aletaan muistella menneitä aikoja ja siellä sattuneita tapahtumia. Surullisinta on nähdä, kuinka muualla asuville omaisille siirtyvät nämä vanhusten väliset kaunat.

Näiltä vältyttäisiin sillä, että enemmistö kylien asukkaista olis nuorta väkeä. Nyt kylissä ovat enää vanhoja muistelevat ikäihmiset. Olen itsekin aloittanut vanhojen aikojen muistelun. Sitä teen sen vuoksi, että kirjoitan menneistä ajoista. Muistelen aikaa lapsuudesta tähän aikaan. Sitä en tiedä julkaistaanko juttua koskaan, vai jääkö se lasteni luettavaksi joskus. Jää nähtäväksi.

Sitä ennen ruodin tätä päivää.

Avainsanat: ikääntyväsuomi, dementia, pienipunainenmökki, suomiparasmaaasuajaelää

Vanhemmat kirjoitukset »