Satunnaiset kuvat

Ei muuta kuin menoksi

Uusimmat

Blogin arkisto

112 Lääketieteen arvot ja peacemaker

Perjantai 5.4.2019 klo 9:36 - yrjöpoeka

Suomussalmen seurakunnan järjestämissä arvo-keskusteluissa oli eilen vuorossa lääketieteen arvot. Alustajana toimi lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen. Seurakunnan sali oli täynnä häntä kuulemaan tulleita. Hän puhui vuosikymmenten kokemuksella sellaisille ihmisille, jotka tavalla tai toisella olivat hänelle tuttuja. Joko työyhteisöstä, tai sitten lääkärinpöydän toiselta puolen. Pääkkönen on tunnettu rauhallisesta puhetavasta ja nyt hänellä oli aikaa alustaa aihetta. Nuppineulankin putoamisen olisi kuullut kolahduksena, kun väki kuunteli hänen sanojaan.

Puheen päätyttyä sitä kuvasi osuvasti emeritus kirkkoherra Arto Seppänen. Hän kertoi vuosikymmeniä opetelleensa hyvää saarnaa ja nyt Pääkkönen teki sen puhuessaan lääketieteen arvoista. Ne arvot ovat humaaneja ja sopivat myös seurakunnan arvoihin. Elämän kunnioittaminen oli myös sellainen yhtymäkohta, että itselläkin kävi mielessä kirkollinen tilaisuus. Puhe tuli kuitenkin vuosikymmenten kokemuksesta. Lääkärinä Pääkkönen oli ehtinyt kokea kaiken. Hän pohjusti ihmisyyttä lääketieteen termein ja toi esille sen vanhan sanonnan, jolla terveydenhoitajat olivat vuosikymmeniä sitten todenneet uuden ihmisin syntyneen. Kun lapsen napanuora oli katkaistu ja hän äänsi ensikerran, ihminen oli syntynyt. Itsenäisenä elävänä olentona.

Pääkkönen kävi koko prosessin hyvin seikkaperäisesti ja selkokielellä lävitse alkaen munasolun hedelmöityksestä. Asiat olivat toki itselle tuttuja, mutta sen pohtiminen, missä vaiheessa ihminen on olemassa, antoi ajateltavaa. Ja nyt sen pohdinnan alusti lääkäri, jolla oli kokemusta abortista, syntymästä ja kuolemasta. Tällaista neutraalia pohdintaa tarvittaisiin nyt myös nuorten parissa. Otin tämän esille puheenvuorossani ja esitin toivomuksen, että koko arvo-keskustelujan sarja esitettäissin koululaisille. Lukiolaiset ja yläaste. Erityisesti alustuksen jälkeen tuleva keskustelu ja pohdinta ovat sitä parasta antia. Näin kommentoivat myös poistuvat ihmiset. Paras kuulemani sanonta kuului ulosmenevien jonossa. ”Se oli Jumalan sanaa!”

Pekka Haavisto kertoo itse mielellään siitä, kuinka hän on tunnustettu rauhantekijä (peacemaker). Tätä toitottavat myös mediat ja puhuvat arvostetusta kansalaisesta. Olen itse pitänyt Haavistoa pelkkänä feikkinä ja keulakuvana. Vihreät tarvitsevat valtaan pääsemiseksi sellaista persoonaa vaalivankkurien vetämiseen, joka on neutraali. Tässä Haavisto on taitava ja osaa myös mielistellä juontajia. Lisäksi hän puhuu alentuvasti vastustajille, näin sen itse koen. Oma henkilökohtainen tunteeni on aina ollut vastenmielisyys. Ihmisen sanotaan antavan lopullisen mielikuvan muutamissa sekunneissa kuuntelijalle ja tämä on ollut kokemukseni.

Nyt Haavisto kertoo, että Venäjän vastainen raja olisi pitänyt sulkea, kun sieltä tuli 1700 turvapaikanhakijaa. Hän ei puhu samaa Ruotsin rajasta, vaikka sieltä tuli yli 30000 nuorta miestä. Miksi Venäjän raja? Neuvostoliiton syntyessä sieltä tulvi pakolaisia kymmeniä tuhansia. Ne on hoidettu ilman rajan sulkemista. Neuvostoliiton hajotessa Suomi varautui pakolaistulviin ja etsi paikkoja, joihin voisi perustaa pakolaiskeskuksia. Rajoja ei suljettu.

Haavisto paljastui melkoiseksi rasistiksi tällä lausunnollaan. Venäjän rajan yli tuli muita kuin valkoihoisia. Haavisto olisi ottanut vain jehovan todistajat ja homot tämän uutisen mukaan.

Persumpi on hän, kuin oikea persu. Kierolla tavalla.

Avainsanat: suomussalmenseurakunta, arvokeskustelut, lääkintöneuvostuomopääkkönen, pekkahaavisto, piilorasismi