Satunnaiset kuvat

Syysaamu

Uusimmat

Blogin arkisto

049 Riidankylväjät

Lauantai 9.4.2016 klo 17:11 - yrjöpoeka

Joitakin vuosia sitten ilmestyi Asterix ja Obelix albumi, nimeltään Riidankylväjä. Tarina oli hyvä ja sen tapahtumat ovat tosielämää vielä tänään. Kaikissa heimoissa aika ajoin ilmestyy riidankylväjä aiheuttamaan mielipahaa. Kaiken lisäksi nämä usein narsistiset persoonat, rikkovat heimojen sisäisen rauhan pitkiksi ajoiksi.

Riidankylväjät eivät useinkaan tarvitse mitään aihetta toimintansa yllläpitämiseen. Mikäli kylvämisestä on saatavissa taloudellista hyötyä, voivat riidankylväjät liittoutua heikoimpien heimon jäsenten kanssa. Hyväuskoisia hölmöjä on aina kaikissa yhteisöissä. He eivät itse edes huomaa mitä ovat tekemässä. Usein he ovat niin riidankylväjän hyvien puheiden lumossa, että he puolustavat oppimestariaan raivoisasti.

Olipa kerran kaukana, kaukana pohjoisessa pieni kylä, jossa elettiin sovussa. Heimo kokoontui aika ajoin yhteisiin talkoisiin. Rakennettiin heimon juhlia varten juhlatalo, jossa heimon jäsenet juhlivat. Pitivät iloisia karkeloja. Hauskuttivat toisiaan näytelmillä ja lauloivat heimolle tunnusomaisia kauniita lauluja. Tämä kaukainen heimo oli osa suurempaa kokonaisuutta. Vaarojen takana sijaitsi keskuskylä, jossa heimon väki vieraili silloin tällöin. Kävi kauppaa ja joskus retkiltä saattoi löytyä mukaan puoliso.

Yksinäisen heimon oli ajoittain saatava verenvaihtoa ulkopuolisten heimojen usein todella kauniista naisista. Joskus naimakaupan myötäjäisinä saattoi kylälle tulla myös miespuolisia eri heimojen jäseniä. Heihin heimo suhtautui varautuneesti ja kesti pitkään, ennekuin heidät hyväksyttiin heimon täysivaltaisiksi jäseniksi. Vuodet vierivät. Heimon nuorimmat jäsenet alkoivat muuttaa heimon alueelta kokonaan pois. Kaukaisten maiden kutsu oli niin voimakas, ettei kylän viisaitten vanhusten neuvosto keksinyt sille mitään keinoa.

Tyhjilleen jääneisiin majoihin alkoi muuttaa vieraitten heimojen väkeä. Kylälle oli rakennettu keskuskylien toimesta polunrakentajien työyksikkö. Sieltä he vuosikymmenet kunnostivat kyläläisten polkuja ja sitä he tekivät erinomaisen hyvin. Kylän omat miehet houkuteltiin mukaan polkujen tekemiseen. Useita raavaita miehiä uurasti yhteisen hyvän eteen ja omat polut kotimajoihin olivat heillä erinomaisen hyvässä kunnossa. Lopulta polut olivat niin hyvässä kunnossa, että polunrakennusyksikkö lopetti toimintansa. Tyhjiin varastotiloihin ilmestyi kulkija kaukaisten heimojen mailta. Hän oli riidankylväjä.

Vuodet kuluivat. Heimon väki väheni pikkuhiljaa. Nuorten miesten lähdettyä muitten heimojen maille, usein jopa kaukaisten merien taakse, lasten äänet alkoivat kylän poluilla hiljentyä. Lasten leikkejä varten oli saatu rakennettua maja, jossa lapsille opetettiin oman heimon tapoja. Maja oli niin suuri, että siellä pidettiin usein heimon juhlia, Erityisesti sitä suosittiin talvella, koska tilat olivat lämpöisemmät. Vuodet kuluivat. Sitten koitti päivä, jolloin loppuivat lapset. Keskuskyliltä tuli viesti heimolle, haluavatko he pitää omanaan lasten majan.

Kylän viisaat kokoontuivat vakavina pohtimaan syntynyttä tilannetta. Silloin astui esiin riidankylväjä. Vuosia oli hän asunut kylällä, mutta oleillut omissa oloissaan, eikä halunnut osallistua kylän yhteisiin toimiin. Nyt oli hänen aikansa. Vuosia oli hän himoiten ja kateellisena katsonut lasten leikkiä ja odottanut omaa hetkeään. Nyt oli tullut se hetki.

Tomerana hän astui esiin ja ilmoitti olevansa valmis lähtemään kaukaiseen keskuskylään neuvottelemaan majan kohtalosta. Reippaasti hän kertoi ottavansa mukaan yhden kylän oman miehen, muutoin hän luotti neuvotteluissa omiin läheisiinsä. Vanhat viisaat olivat vielä epävarmoja, mutta ajattelivat sitten, että neuvottelijat tulevat vielä takaisin. Päätetään sitten yhdessä majan kohtalosta. Viikot kuluivat. Neuvottelijoista ei kuulunut mitään.

Talven tultua, kuukausien päästä, ilmestyi kylän muistiinmerkitsijän pakeille se neuvottelijoista, joka oli alkuperäinen heimon jäsen. Hänellä oli mukanaan paragraafi, johon hän oli vailla muistiinmerkitsijän allekirjoitusta. Merkitsijä kieltäytyi ja vaati paragraafin käsittelyä heimoneuvoston edessä. Lopulta neuvottelijat suostuivat siihen. He ilmoittivat tehneensä keskuskylän viisaitten kanssa sopimuksen, jolla maja siirtyy neuvottelijoille. Heimoneuvosto oli ymmällään tilanteesta. Lopulta he päättivät neuvottelijoiden vakuuteluiden jälkeen, ettei kyläneuvostolla ollut sitten mahdollisuuksia olla mukana.

Neuvottelijat saivat sitten haluamansa lastenmajan haltuunsa. Ovelina neuvottelijoina he olivat vakuuttaneet keskuskylän pääneuvostolle, että sopimuksen on hyväksynyt kylän neuvosto. Keskusneuvosto uskoi riidankylväjän lipevää vakuuttelua ja niin sopimus lasten majan siirrosta riidankylvälle syntyi. Nyt riidankylväjä oli löytänyt mahtinsa ja saanut mukaan muutamia heimon jäseniä. Heimon viisaat yrittivät vielä pullikoida vastaan, mutta riidankylväjä oli nyt elementissään. Hän uhkaili ja haukkui kaikki vastustajansa. Hän aloitti uhkailun myös sillä, että joka häntä vastustaa voi joutua kaukaiseen kahleiden taloon.

Kaikki eivät hyväksyneet tapahtunutta. Pikkuhiljaa kaukaiseen keskuskylään alkoi tihkua tietoja tapahtuneesta. Alueen heimojen ylimmältä tuomarilta kuului vaatimus, että sopimusten on syytä olla kunnossa. Lähetystöjä alkoi liikkua. Kylän vanhempien johto saapui kertomaan tukalasta tilasta. Riidankylväjän lakeijat tulivat kertomaan omista oikeuksistaan. Sovun ylläpitäjänä keskuskylän neuvosto on nyt tukalassa tilanteessa. On tehty sopimus ja heimojen kesken oli yhteinen tahto, että sopimuksista pidetään kiinni.

Riidankylväjä asui omassa poluntekijöiden vanhassa kodassa ja lähetti lakeijoitaan hoitamaan hänen asioitaan. Koko kylä oli nyt hänen otteessaan. Ihmiset olivat asettuneet toisiaan vastaan. Lakeijoidensa kanssa hän oli myös suostutellut ja maanitellut yksittäisiä ihmisiä uhraamaan omia varojaan riidankylväjän hellään huomaan. Lipevänä puhujana ja vakuuttelijana hän sai mukaansa niitä kylän asukkaita, jotka olivat muuttaneet tyhjilleen jääneisiin majoihin. Kylän alkuperäiset asukkaat vetäytyivät omiensa joukkoon.

Kirjoittamani tarina voisi aivan hyvin olla totta. Fiktiivinen kylä, heimo ja sen arkiset toimet voisivat myös olla todellisuutta. Ihmisten luonne ja sosiaaliset jännitteet eripuraisessa yhteisössä, voisivat myös olla totta. Ihmisluonteen ailahtelevaisuus, heidän etsiessään riitatilanteissa oikeaa puolta on aina kiehtonut minua.

Kuten Asterix ja Obelix albumissa, riidankylväjä sai aikaan heimon jäsenten keskinäisen vastakkain asettelun. Silloin riidankylväjä yleensä onnistuu tavoitteissaan. Yksimielistä kylää ja heimoa riidankylväjä ei voi voittaa.

Yritän etsiä tarinalleni tulevaisuudessa oikean vastinparin elävästä elämästä.

Sitä ennen. Etsitään riidankylväjät. Näytetään heille suunta.

Avainsanat: asterixjaobelix, riidankylväjä, tarinakaukaisestaheimosta