Satunnaiset kuvat

Kuningastaimen

Uusimmat

Blogin arkisto

060 Miksi Kainuun maakunta tuottaa alijäämää?

Torstai 1.12.2011 klo 17:54 - yrjöpoeka

Budjetti pitää sisällään lainmukaisia ja kuntien pakollisia tehtäviä, joista huolehtii maakunnan sosiaali- ja terveystoimi. Vuoden 2011 budjettia laadittaessa toimiala sai kunnilta ja maakuntahallinnolta tiukan raamin. Sosiaali- ja terveyslautakunta joutui tiukan karsinnan ja säästöjen tielle ja budjetti saatiin raamiin. Samalla myös Asta Tolonen tuki toimialaa ja ilmoitti mahdollisesta ja tosiasiallisesta riskistä budjetin repeämiseen. Nyt se on realisoitunut ja viimeisin luku on 7,9 miljoonaa euroa yli.

Uutta vuodelle 2012 olevaa budjettia raamiin sovitettaessa lautakunta kirjasi nyt päätökseen, että se tulee todennäköisesti repeämään. Maakuntavaltuusto on kuitenkin pakotettu hyväksymään budjetti sillä raamilla minkä kunnat myöntävät. Kainuun kunnat määrittävät vuosittain kuinka paljon rahaa maakunnalle annetaan ja nyt annetulla summalla palvelut tulevat entisestään keskittymään. Kajaani tulee olemaan tämän kisan nettovoittaja työpaikkoina.

On laskettu, että kuntien rahoituksen pitäisi olla nyt 63,5 %, nyt osuus 0n 61 %. Tuolla 63,5 % summalla saataisiin tuotettua vain nykyiset palvelut. Sillä ei vielä mahdollisteta uusia, vanhoihin virkoihin otettavia työntekijöitä. Ikääntyvien työntekijöiden eläköitymisen takia tarve olisi tällä hetkellä 130 työntekijää joka vuosi. Uudessa budjetissa ei ole yhtään uutta virkaa, ainoastaan vain pakollinen pieneläinten hoitajan toimi. Tämä työvoimavajeen kierre lisää työuupumista ja sairaslomia. Tämä ilmiö on lisännyt palkkamenoja reilusti jo tänä vuonna. Yliopisto sairaaloiden laskutus on myös selkeästi noussut. Muutama elinsiirto yliopisto yksiköissä juuri nyt loppuvuodesta, kaataa budjettia entistä pahemmin alavireiseksi. Yksittäisen pienen kunnan budjetti kaatuisi elinsiirroista pian selvitystilaan. Maakunnan hartiat pystyvät ottamaan vastaan paremmin sen tuottaman taakan.

Viimevuoden syksyllä maakuntavaltuuston budjettikokouksen jälkeen julkaistiin kuntien tilinpäätökset. Rapakunnossa olevat kunnat pääsivät voiton puolelle ja koko Kainuun tulos oli yhteensä yli 6 miljoonaa euroa. Saman verran mikä lautakunnan piti karsia budjetista pois. Tuleva kuntien tilinpäätös on todennäköisesti edelleen samansuuntainen. Hallintokokeilun ansiosta kunnat ovat löytäneet uuden elämän. Kaikkia valtionosuuksia ei edes tarvitse lähettää maakunnan asukkaiden tarpeisiin. Osa jää lihottamaan kuntien kassoja.

Kuntien asukkaat/valtuustot/kunnan virkakoneisto pitävät kynsin hampain kiinni siitä, että tyhjenneet kunnantalot kiiltävät ja johtajien huoneet saavat kunnollisen ilmastoinnin. Olen yrittänyt herättää keskustelua siitä, ovatko tyhjät seinät kuntalaisten tarvelistalla ensimmäisenä. Kukaan poliitikoista ei halua siihen osallistua ja yksin sitä on vaikea ylläpitää.

Keskustelussa puhutaan joutavista johtajista ja syytetään maakuntaa. Kuntien vastuista on siirretty maakunnalle yli 61 %. Silti kuntien johtajien ja valtuutettujen palkkoihin ja palkkioihin ei ole koskettu. Miksi maksaa pienistä vastuista, ei yrityksissäkään makseta, jos vastuut vähenevät tuolla määrällä. Samoin valtuustojen koko on säilynyt samana. Keskustelu säästöistä ja purettavista rakenteista pitää siirtää kokonaan kuntien suuntaan.

Lempiaiheeni on Ylä-Kainuu, siellä on paljon vähemmän väkeä kuin oli Suomussalmella enimmillään. Silti me muka tarvitsemme kolme suurta valtuustoa, kolmet kunnanjohtajat jne. Kaikki puolustavat kynsin hampain olemassaoloaan, kukaan ei halua luopua asemistaan kuntalaisten hyväksi.

Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että maakunnan sosiaali- ja terveystoimelle annetaan riittävästi rahaa, jotta kaikki lakisääteiset tehtävät tulevat hoidettua. Mikäli kunnan talous menee tiukalle, on mietittävä mikä on elintärkeää kunnan toimintojen kannalta. Voisiko tehtäviä yhdistellä muiden kuntien kanssa? Voisiko osan lopuista tehtävistä yksityistää? Myös kuntien yhdistämiset pitää ottaa vakavasti harkintaan ja kaikki turhat kiinteistöt välittömästi myyntiin. Esimerkkinä kunnat voivat pitää Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveystoimea, se toimii aivan hyvin yhden johtajan alla.

Avainsanat: maakuntapolitiikkaa, alijäämälisäätuskaa, rahoitusvaje, elinsiirto, uusielämä, yläkainuukuihtuu, kuntarakennemurroksessa