Satunnaiset kuvat

1964-1965

Uusimmat

Blogin arkisto

217 Mikä meitä vaivaa

Tiistai 16.10.2018 klo 10:57 - yrjöpoeka

Suomalaiset ovat jurniskon kansan maineessa. Halutaan rakentaa pieni punainen talo keskelle kaupunkia järven rannalle. Sen jälkeen meillä on halu asua aivan rauhassa. Voi sitä naapuria, joka aiheuttaa pelkällä olemisellaan toiselle näärännäppyjä. Toinen ääripää ovat ikääntyvät eläkeläiset maaseudulla. He eivät siedä esimerkiksi yhteisen tien käyttöä toiselta naapurilta ja haluavat riidellä kaikesta. Tiestöjä suljetaan puomeilla ja siitä käydään oikeutta hamaan loppuun asti. Ilmeisesti näyttää myös siltä, että he pystyvät siirtämään riitansa seuraaville sukupolville.

Esimerkkinä voin pitää omaa kotikuntaani. Samanlaista on median mukaan kaikialla. Mikäli olet saanut asunnon taajaman kerrostalosta, sinulle on tullut ikiaikainen oikeus estää kaikki muu rakentaminen lähialueelle. Yhtään puuta ei saisi kaataa, yhtään rakennusta näköpiiriin lisätä. Joistakin kehittyy todellisia ammativalittajia. Taloyhtiöissä riidellään kaikesta. Iäkkäämmät ihmiset eivät siedä nuorten lapsiperheiden muuttoa samaan taloon. Kaikenlainen lasten leikkiminen ja ääntely on kielletty taloyhtiön pihassa ja lähialueella. Omia kameroita asennetaan kuvaamaan heidän mielestään kiellettyä toimintaa.

Yksi on joka yhdistää iäkkäitä ja nuorempia. Uudenlaiset liikuntaharrastukset saavat nämä voimaan pahoin. Erityisesti silloin, kun sitä harrastavat jaksavat ilakoida julkeasti harrastustaan. Lisäksi he voivat tehdä sitä aamusta iltaan. Yksi hyvä esimerkki on Iin-kunnasta. Siellä avattiin 18 väyläinen Illinsaaren frisbee-rata. Iin-kunta rakensi sen suurimmilta osin omille mailleen ja sai luvan yhteisömistajilta tehdä väylää myös heidän alueilleen. Nyt joku 1 promillen omistaja on ottanut väylän silmätikukseen ja heitellyt väylämerkit ja korit pusikkoon. Meillä on ihmisiä jotka eivät todellakaan pidä mistään uusista liikuntamuodoista.

Toinen ajankuva on sitten kotikunnastani. Muutamia vuosia sitten kunta avasi uudenlaisen liikuntamuodon talveksi tekemällä luisteluradan kesäiselle rantaraitille. Luistelurata oli myös minun suosikkini ja parhaana talvena ehdin luistella siinä yli 1800 kilometriä. Ehkä ilmeisesti siksi, sitä alettiin vastustaa jopa valtuustossa asti elitistisenä lajina. Sen katsottiin suosivan minua, vaikka sitä ei valtuustossa uskallettu ääneen sanoa. Puistoluistelurataa sabotoitiin jatkuvasti erilaisin keinoin. Siinä ihmiset ovat erittäin kekseliäitä. Hiekka levitettiin joskus muutamiin kohteisiin ja erityisesti reitin molempiin päihin. Jotkut valtuutetut joap kävivät tutkimassa reitin varrella olevaa vihkoa tutkiakseen keitä siellä kulkee.

Nyt he ovat saaneet haluamansa ja kunta lopettaa sen käytön liian kalliina. Kuitenkin kunta samalla on ilmoittanut kunnan työntekijöiden tekevän sinne hiihtoladun. Eli käytännössä samat liikuntapaikkojen hoitajat tekevät saman määrän töitä. Kaikki vastustajat halusivat aina kävellä jäädytetyllä ja liukkaalla reitillä, koska heillä oli siihen veronmaksajina oikeus. Nyt he voivat sitten kävellä turvallisesti hiihtoladulla. Matkaluistelurata oli myös eräs valttikortti kunnan repertuaarissa, kun Euroopan parlamentti myönsi Suomussalmelle 2017 Euroopan liikuntakaupunki tittelin

Meillä on kumma halu estää muiden nauttiminen liikunnan avulla. Toiseksi meillä on halu tulla samalle reitillä vaikeuttamaan muiden liikuntaa. Yksi on kuitenkin varmaa.

Hyväolo tulee siitä, kun toisia vituttaa aiheuttamamme haitta.

Avainsanat: naapurikateus, ammattivalittajat, frisbeegolf, illinsaarengofrata, suomussalmenkunta, euroopanliikuntakaupunki2017