Satunnaiset kuvat

Kuusinki keväällä

Uusimmat

Blogin arkisto

239 Alkoholistien suojatyöpaikka

Keskiviikko 20.12.2017 klo 9:34 - yrjöpoeka

Suomessa on eräs työpaikka, jossa saa jokaisena vuorokauden aikana juopotella. Samaisessa työpaikassa on ilmaiset lennot kotimaassa paikasta toiseen. Mikäli lentäminen kauhistuttaa mennään sitten junalla. Kaikkein eniten käytetään taksia. Se on siitä kätevä, että voi aina pysähtyä tasaisin väliajoin paikallisten Alkojen kohdalla.

Tämän työpaikan parasta antia ovat pitkät lomat. Tänään 20.12 työläiset lähtevät joululomalle jatkamaan siitä mihin pikkujoulunvietoissaan ovat jääneet. Raskasta oli päättää kansalaisille myytävien oluiden ja lonkeroiden alkoholiprosenteista. Kovin änkyrää juomaa ei haluta kaikille jakaa, riittää että edustajat saavat siitä kunnon kännin. Välillä meno äityy niin kovaksi, että pahimmat alkoholistit on suljettava omiin huoneisiinsa. Tämä aivan sen takia, etteivät kansalaiset luulisi heidän työaikana juopottelevan.

Kuten tämän työpaikan eräs edustaja sanoi, sovussa on juopoteltu ja pidetty hauskaa lehdistön ja median kanssa. Näistä sisäisistä partyista ei pitäisi median sitten huudella. Ei media ole pahemmin huudellut. Ovat saaneet sellaisen voitelun vuosikymmenet, ettei ole ollut soveliasta häiritä yhteisiä ryyppyhetkiä. Saas nyt nähdä, aikooko tuo edustaja nyt lyödä pullonkorkit kiinni median edustajilta, kun kirjoittivat yhden väkisin yrittäneen vaaleverikön kimppuun ja peräti pussailemaan. Samaa oli yrittänyt myös tehdä jopa Mikael Jungnerille.

Helmikuussa palaillaan sitten takaisin töihin. Sitä välillä ihmetellään, missä kohti se tammikuu oikein oli? Sitä makustellessa riennetään hiihtolomille talvisten riemujen kohteille. Saariselkä ja muut mukavat kohteet Lapissa kiehtovat, koska siellä saa harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä muiden alkoholistien kanssa. Samalla hoidetaan käteväsi yhteiskuntasuhteita muiden instituutioiden silmäätekevien kanssa. Media on siellä mukana, koska on hyödyllistä jakaa kokemukset vapaan ja riippumattoman lehdistön kanssa. Jokainen kännissä ollut tietää, ettei se ole mukavaa yksin juopotella.

Hiihtoreissujen päätyttyä voi työpaikan kustannuksella lennähtää vielä hakemaan rusketusta jostakin hyvin kaukaisesta maasta. Siellä ollaan tutustuvinaan vaikkapa kuinka esimerkiksi Ambomaalla on hoidettu sote-ratkaisut. Tekniikan alan tuntijat voivat käydä tutustumassa paikallisen yöelämän pyörteisiin strippiklubin ammattilaisten ohjauksessa. Vapaa ja riippumaton media saa samalla mukavan tuntuman työntekijän aktiiviseen ja rentoon tapaan tavata teknisen alan ammattilaisia.

Tämän reissun jälkeen onkin jo aika ajatella kesälomaa. Työnantaja on huolehtinut esimerkillisellä tavalla työntekijänsä hyvinvoinnista ja lomalle pääsevät jokainen juhannuksena. Iloisen kesän vieton jälkeen koittaa taas lopulta pitkä ja ankara syksy. Syyskuun alussa ihmetellään kuinka nopeasti heinä- ja elokuu humahtivat ohitse. Ahkera työntekijä kovettaa itsensä ja alkaa ahertaa seuraavan vuoden juopottelurahoituksen kimpussa. Määrärahoja on pakko korottaa, koska yleinen kustannusten kasvu on syönyt edellisen vuoden eväät.

Välillä pahoitellaan kuinka paljon velttoja ja työhaluttomia maasta löytyy. Näitä velttoja syytetään sitten Suomen lamasta. Otetaan heiltä yhteinen tuki pois, niin kyllä työ taas maistuu. Jokaisen on kannettava vastuu yhteisestä maastamme. Näin mesovat nämä työnsankarit.

Eduskunnassa ovat he. Alkoholistit.

Avainsanat: suomeneduskunta, kansanedustajienpikkujoulu, herrahakkarainen, veeraruoho, mikaeljungner, kansanedustajienkesälomat, yhteiskuntasuhteidenhoito, työhaluttomattyöttömät

040 Myötähäpeää

Perjantai 24.4.2015 klo 17:59 - yrjöpoeka

Viikon uutisointia seuratessa on aika kulunut rattoisasti. Monet muutkin ovat lukeneet ja nyt myös kuunnelleet radiosta perussuomalaisia koskevia uutisia. Vaalien tuloslaskennan aikaan TV oli jalkautunut seuraamaan eri ehdokkaiden vaalivalvojaisia. Jostakin kumman syystä, tai ehkä juuri siksi, perussuomalaisista oli valikoitunut herra Hakkarainen kuvauskohteeksi. Minä tunsin suurta myötähäpeää sitä seuratessani.

En hävennyt herra Hakkaraista. Hän oli omiensa joukossa viettämässä ansaittua vapaata yksityistilaisuudessa. Verovaroin kustannettu yhteinen TV oli se, jonka puolesta tunsin suurta myötähäpeää. Toimittajilla ei ole minkäänlaisia rajoitteita, kun he yrittävät häväistä yksittäistä kansan valitsemaa edustajaa. Jokaisessa puolueessa on kupin kallistajia ja toimittajat kyllä tuntevat heidät.

Riippumaton ja puolueeton Yleisradio ei ole puolueeton perussuomalaisia kohtaan. Ohjelma oli täyttä paskaa. Tälle toiminnalle on tulevana eduskuntakautena tehtävä jotakin. Rahoitusta on esimerkiksi leikattava heti 20%, joka vastaa perussuomalaisten äänestäjien osuutta kansakunnasta. Puolue saa siitä säästyvillä rahoilla riittävästi näkyvyyttä mediassa. Miksi muista puolueista ei myös etsitty niitä erikoisia henkilöitä?

Toinen myötähäpeän aihe on perussuomalaisten Kainuunpiirin toiminta. Viimevuoden loppu ja alkanut vuosi on antanut aihetta uutisotsikoihin. Otsikot eivät varmasti tule loppumaan viikonvaihteen jälkeenkään. Puolueella on Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät säännöt toiminnalle. Sääntöjen mukaan piirin yleiset kokoukset on kutsuttava joko kirjallisella kutsulla, tai sitten julkaisemalla kutsu puolueen julkaisussa, tai syyskokouksen päättämässä muussa lehdessä. Selkeät ja ytimekkäät säännöt tältä osin.

Elävässä elämässä kaikki on sitten toisin. Koska piirissa ei ole ”riitoja”, on kutsuja lähetetty valikoidulle osalle jäsenistöä. Siten ei synny riitoja nyt, eikä tulevaisuudessa. Meno on aivan kuin oli aikoinaan kommunisteilla. Oli enemmistön enemmistö. Tämä ei ole ihme, koska joukkoomme on siirtynyt juuri niiltä ajoilta oppinsa saaneita mestareita. Olen itse ajatellut näiden olevan vartavasten hajoittamassa puoluettamme. Jälki on senmukaista.

Tunnen suurta myötähäpeää ihmisten ja tiedoitusvälineiden edessä, yrittäessäni vastata heidän tekemiinsä kysymyksiin. Organisoidussa järjestelmässä ovat säännöt yleensä noudattamista varten. Muu väestö ja tiedoitusvälineet ovat saaneet tiedon piirikokouksesta. Minä en virallisena ja valittuna edustajana tietänyt asiasta mitään. En osannut mitenkään selittää toimittajille, miksi kirjeet ovat loppuneet Suomussalmelaisten osalta? Minua hävetti selitellä!

Tekisi mieli sanoa ruma sana kuten se on...

Avainsanat: herrahakkarainen, myötähäpeää, rumasana