Satunnaiset kuvat

Hopeaa rajan takaa

Uusimmat

Blogin arkisto

123 Vintagea ja nuoruutta etsimässä

Tiistai 6.6.2017 klo 10:31 - yrjöpoeka

Niin minulla itselläni kuin monella muullakin, on ikääntymisessä se vaihde jolloin muistellaan lapsuutta. Kaikki sellainen, joka muistuttaa lapsuudesta on säästämisen arvoinen. Nykyaika on tuonut muisteluihin kokonaan uuden ulottuvuuden sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi meillä Suomussalmella on suljettu Vintage-Suomussalmi ryhmä. Siellä on kuvia ja juttuja eri aikakausilta ja niitä itsekin mielelläni seurailen.

Mitä enemmän olen tutkinut ja seurannut tätä sivustoa, sitä enemmän olen ymmälläni. Olen ymmälläni siitä, millaisia mielestäni haihattelua ihmiset keskusteluissaan nostavat esille. Näissä keskusteluissa samanmieliset löytävät pian toisensa ja haluavat jutella vain samanmielisten kanssa. Erimieltä olevat yrittävät muutaman kerran kertoa toisenlaistakin mielipidettä, mutta hyvin pian ymmärtävät olla hiljaa. Tällä hetkellä kaikkinainen vintage keskustelu on pelkkää Suomussalmen kirkonkylän muistelua.

Tällä hetkellä keskusteluissa kaipaillaan kaikkien tyhjillään olevien koulurakennusten säilyttämistä. Juuri tällä kohden pidän kaikkea keskustelua aiheesta pelkkänä haihatteluna. Joitakin vuosia sitten kaikki tuntuivat olevan sitä mieltä, että kirkonkylälle on rakennettava uusi koulu, koska kaikki nykyiset ovat homeisia ja käyttökelvottomia. Aiheesta käytiin kovaa keskustelua ja sen keskustelun lopputuloksena kaikki keskellä kirkonkylää olevat vanhat koulurakennukset ovat tyhjillään.

Yksi osa on vasta purettu ja toiset odottavat vuoroaan. Rakennusten purkaminen ei ole ilmaista puuhaa ja sen takia Suomussalmen kunta on tehnyt ratkaisun, että joka vuosi puretaan yksi rakennus. Puretun rakennuksen kustannukset olivat runsaat satatuhatta (100 000) euroa. Vanhimman ja suurimman koulun purkukustannukset ovat varmasti jopa kolminkertaiset. Kaiken lisäksi kunnan vastuilla on kuntakeskuskessa useita muita tyhjillään olevia kiinteistöjä.

Kiinteistöille on haettu aina ostajia. Ostajat ovat taatusti vähissä, kun ovat joutuneet näkemään ja kuulemaan, että kaikki kunnan kiinteistöt ovat homepesiä. Syrjäkylien koulut on onnistuttu myymään menneen valtuustokauden aikana. Ne ovat onnistuneita kauppoja, koska kaikilla kiinteistöillä on toimintaa. Asukkaita ja yrityksiä. Vanhojen kiinteistöjen pitäminen tyhjillään ja lämmöt päällä on niin kallista puuhaa, ettei kunnalla ole sellaiseen varaa, eikä poliittista tahtoa. Ei semminkään, kun kiinteistöihin on lyöty julkisuudessa home-leima.

Viimeisissä keskusteluissa on esitetty ja tullaan ilmeisesti virallisesti esittämään, että vanha kivikoulu, joka tunnetaan keskikouluna, entisöitäisiin. Esittäjät eivät ymmärrä sen olevan aivan mahdotonta. Koulu on ollut kylmillään useita vuosia ja rapistunut vaarallisen huonoon kuntoon. Suuren kiinteistön kunnostaminen takaisin entiseen loistoonsa vaatisi useita miljoonia euroja. Kunnan keskustassa oleva huomattavasti nuorempi nuorisotalon korjaus vaatisi yli miljoona euroa ja sen kunnostamista tai purkamista harkitaan.

Seuraavakin blogi aihe liittyy Suomussalmen kirkonkylään ja menneisyyteen.

Vintage soikoon.

Avainsanat: vintage, suomussalmenvanhakirkonkylä, menneisyydentutkiminen, nuoruudenkultaisetmuistot, suomussalmenkirkonkylä, homekouluongelma, muuttotappiokunta

193 Koulutuksen mallimaako

Torstai 29.12.2016 klo 19:02 - yrjöpoeka

Olen pitänyt Suomea mallimaana lukemisessa, kirjoittamisessa ja koulujärjestelmässä. Tämän läpikäytyään meillä pitäisi olla osaavia ihmisiä kaikilla aloilla. Näin pääsääntöisesti onkin. Meillä on huippuosaajia useilla aloilla. Yksi ala minua on hieman kummastuttanut viimevuosina ja se on rakennusala. Nimenomaan julkisten talojen rakentaminen.

Kaupungeissamme on pysyviä muistomerkkejä, eli sellaisia rakennuksia, jotka kestävät aikaa. 1970-luvulla alkoi rakentamisen uusaika. Tuli tasakattoa ja muovi mukaan rakentamiseen. Taloista piti saada niin tiiviitä, että sinne piti tuoda erillistä reittiä myöten ilmaa sisälle. Energiatehokkuus oli muotia. Tasakatot olivat erittäin vuotoherkkiä. Samalla tavoin tuli muotiin myös erikoisia kattoratkaisuja ja kaikki olivat haltioissaan.

Kukaan ei enää halunnut muistella, miksi Suomessa oli aiemmin haluttu rakentaa harjakattoisia taloja? Talot rakennettiin vieläpä korkeille kivijaloille. Tuulettuva alapohja oli vanhojen itseoppineiden rakennusmiesten hyväksi havaitsema tapa. Nämä tavat jäivät unholaan, koska Suomen koulujärjestelmä tuotti nyt niin viisaita insinöörejä. Valo, ilma ja ihmiset piti saada pullon sisälle.

Tänään Suomi on täynnä rakennusten sisältämiä ongelmia ja erikoisesti niiden sisäilma ongelmia. Paljon puhutaan homeesta, mutta enemmänkin täysin toimimattomista rakennusratkaisuista johtuvista sisäilmanlaadun ongelmista. Julkisiin rakennuksiin, erityisesti kouluihin, tuli huomattavasti matalammat huonekorkeudet. Se yhdistettynä ihmisten runsaasti käyttämiin hajusteisiin, aiheuttaa hyvin nopeasti ilmanlaadun huononemisen huonetiloissa.

Koska itse olen joutunut iänmukana kamppailemaan astma ongelmien takia, olen kiinnittänyt huomiotani muutamiin seikkoihin. Ensimmäinen on huonetilojen koko käyttötarkoituksiin verrattuna. Huonetilojen korkeus myös samoilla perusteilla. Joudun luottamustehtävieni takia istumaan runsaasti julkisissa tilaisuuksissa ja kokouksissa. Useat kokoustilat uudemmissa rakennuksissa ovat matalia ja pitkiä. Yksi ainoa tunti 10 – 15 hengenmiehityksellä tällaisessa huoneessa laittaa hengitysvaikeuksista kärsivän koetukselle.

Siksi ei ole ihme, että nuoret koululaiset matalissa ja liian täysissä luokkahuoneissa kärsivät aivan samoista ongelmista. Kun nämä 70-luvun jälkeen rakennetut rakennukset ovat lisäksi pulloja, niissä ei saa avata ikkunoiden tuuletusluukkuja. Oma havaintoni kuitenkin on, että kaikki koneelliset ilmastoinnit ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita. Ne toimivat pienissä työhuoneissa, joissa työntekijät kärsivät vedosta. Valitettavasti ainoatakaan kokoustilaa en ole löytänyt, missä se toimisi. Ennenpitkää jonkun hermo pettää ja ikkuna aukeaa.

Nyt olen nähnyt uusia avaria kouluratkaisuja ja peräti puusta tehtyjä. Toivoa vielä on, että Suomi palaisi sellaiseksi rakentamisen mallimaaksi, jota se aiemmin olikin. Harjakatto, kunnon kivijalka, avarat (korkeat) huonetilat, painovoimainen tuuletus. Koulujen ja kokouspaikkojen ikkunat välitauoilla auki ja raikasta ulkoilmaa huoneisiin. Loppuu puhuminen homekouluista ja -ongelmista.

Suomen hallitus voisi perustaa yhden professuurin vaikkapa Aalto-yliopistoon, aiheena Rakentamisen ABC - Suomen oloissa.

Avainsanat: pisatutkimus, koulutuksenmallimaa, homekouluongelma, sisäilmanlaatu, pullonhenki