Satunnaiset kuvat

Ilves pariskunnan jälkijono

Uusimmat

Blogin arkisto

019 Erään päätöksenteon anatomia

Sunnuntai 9.3.2014 klo 6:43 - yrjöpoeka

Suomussalmen kunnan ala-asteen koulurakenteesta tehtiin viime vuonna kattava selvitys. Sivistyslautakunta teki selvityksen pohjalta päätöksen ja se eteni normaalissa järjestyksessä kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus muutti lautakunnan esitystä ja se esitys eteni joulukuun 2013 budjettivaltuuston päätettäväksi. Valtuusto kävi pitkän ja perusteellisen, monta tuntia kestäneen keskustelun. Keskustelun pohjalta valtuusto päätti lakkauttaa Ruhtinan koulun. Päätöksen perusteella Suomussalmen kunnan pohjoisosaan keskeiselle paikalle jäi Piispajärven ala-aste. Suomussalmen kunnassa on maan eniten oppilaita, joiden koulumatka on enemmän kuin 50 kilometriä. Siksi valtuusto katsoi, että keskeisellä paikalla olevalla koululla turvataan ala-asteen oppilaille kohtuullinen koulumatka pitkälle ensi vuosikymmelle saakka.

Sivistyslautakunta teki 30.1.2014 päätöksen lakkautetun Ruhtinan koulun lasten lähikoulusta. Kuulemisen jälkeen lautakunnan enemmistö päätti lähikouluksi Ruukinkankaan koulun. 35 kilometrin sijasta oppilaat saavat päätöksen mukaisesti koulumatkakseen 70 kilometriä. Kunnahallituksen pöydälle asia tuli ilmoitusasiana ja käydyn keskustelun jälkeen kunnanhallitus ei käyttänyt päätökseen otto-oikeuttaan. Allekirjoittanut jätti keskustelun jälkeen eriävän mielipiteen. Mielestäni hallituksen olisi pitänyt seurata valtuuston aikaisempaa päätöstä ja tahtoa kunnan pohjoisosan koulurakenteesta.

Normaalissa menettelyssä kun valtuusto on päätöksen tehnyt ja siitä tulee lainvoimainen, erimieltä olevien kuuluisi tukea tehtyjä päätöksiä. Samoin virkamiesten tulisi ohjata luottamuselimiä valtuuston tahtomaan suuntaan ja ainakin muistuttaa siitä luottamushenkilöitä. Demokraattisessa järjestelmässä valtuuston tekemän lopullisen päätöksen pitäisi ohjata virkamiesten ja luottamuselinten päätöksentekoa. Sivistyslautakunnan jäsenet ovat melkein kaikki valtuutettuja ja olivat hyvin tietoisia mikä oli valtuuston päätös ja mikä oli valtuuston tahtotila kouluunottoalueista. Johtosäännön mukaan päätösvalta kouluunottoalueista on sivistyslautakunnalla. Joulukuun valtuustossa lautakunnan enemmistö oli eri mieltä valtuuston päätöksestä. Sama enemmistö teki nyt päätöksen kouluunottoalueesta, jolla murennettiin valtuuston tekemää päätöstä ja tahtoa. Kaikkea nyt käytävää julkista keskustelua sävyttää kauna ja katkeruus valtuuston enemmistön tekemää päätöstä kohtaan. Sivistystoimen tekemää päätöstä puolustellaan asiantuntijuudella ja vanhempien kuulemisen tärkeydellä.

Kuka on asiassa kärsijä? Se on pieni koululainen, joka vanhempien ja nyt luottamuselinten siunaamina saavat istua päivittäin yli 140 kilometriä koulutaksin kyydissä. 80 km nopeusrajoituksilla se tietää ajassa useita tunteja. Siinä unohtui omien lasten etu. Lieneekö kukaan ehtinyt pohtimaan kaikkein pienemmille, eskarilaisille aiheutettua haittaa? Tehdyillä ratkaisuilla on hintansa ja maksajaksi joudumme kaikki.

Luottamushenkilönä puolustan valtuuston päätösvaltaa ja demokraattista oikeutta tehdä päätöksiä. Päätöksiä joilla ohjataan kunnan rakenteita tulevaisuuteen. Tehdyt päätökset eivät ole kaikille kuntalaisille mieleen. Silti se on demokratiaa. Valtuutetut vastaavat tehdyistä päätöksistä äänestäjille seuraavissa vaaleissa.

Mikäli menemme huutodemokratiaan, voimme lakkauttaa valtuuston.

Avainsanat: suomussalmenkunnankoulurakenne, koulumatkojenpituus, kouluunottoalue, valtuustontahtotila, huutodemokratia