Satunnaiset kuvat

teno 3-8.72007 025

Uusimmat

Blogin arkisto

204 Piikit irti ja uhriutumaan

Keskiviikko 3.10.2018 klo 5:50 - yrjöpoeka

Viikko vierähti tutustuessa potilaana terveydenhuolto järjestelmäämme. Rapsakka kortisoni-kuuri teki tehtävänsä ja runsaan letkujuottamisen jälkeen pystyin hoippumaan takaisin lähtöpisteeseen. Ihmisparka on heikoilla jäillä silloin kun on kokonaan toisten autettavissa. Viikonvaihteessa aloin jo itse ihmetellä, onko minulla oikeaa verta ollenkaan sisälläni. Useita letkuja kiinni käsissäni ja kaikista virtasi jotakin nestettä sisääni. Lääkkeitä, suoja-aineita, ravintoliuoksia ja kaikkea muuta.

Ammattilaiset tiesivät mitä piti tehdä ja se huolto auttoi. Huollon henkilökunta oli täynnä kauniita ystävällisiä ja nopealiikkeisiä naisia. Lopulta koitti päivä jolloin sain suun kautta ensimmäisen murenan kiinteätä ruokaa. Moni moittii sairaaloiden ruokaa, mutta itselleni jokainen murunen oli suurta herkkua. Yskivä ja pahasti piiputtava koneeni aloitti tervehtymisen ja sen seurauksena alkoi kiinnostus uutisvirtaa kohden kasvaa. Nyt on aika aloittaa ja kohteekseni joutuvat heti uhriutuvat valtakunnan poliitikot.

Ensimmäisenä kohteena on persujen Laura Huhtasaari. Koska hänestä ei ole kukaan kiinnostunut mitenkään, hän päätti kaivella vanhoja asioita ja osoittaa kuinka häntä demonisoidaan. Tamperelaisen koulun oppilaiden tekemä kuvallinen työ sai hänen twitter avauksensa jälkeen nostetta. Iltapäivälehtien uutisoinnin jälkeen hän oli jälleen valtakunnan uutisissa. Nyt hän on saanut olla ykkös-stara puolueessa, eikä Teuvo Hakkarainen. Saatuaan aikaan sen, että koulua ja opettajia kohtaan alkoi vyöryä vihapuhetehtailu ja uhkailu, hän kunnon persuna aloitti uhriutumisen.

Hänen mielestään on väärin, että hänen nimensä mainitaan jossakin negatiivisesti. Se ei ole hänestä demokraattista. Sen sijaan on demokraattista, että vihaa ja kaunaa pursuavat kannattajat suuntaavat kaiken tarmonsa koulua ja opettajia kohtaan. Unohtamatta kohun aiheuttaneen työn tehneitä lapsia. Heidän nimensä ja osoitteensa oli hänellä oikeus julkaista lupia kyselemättä. Hänen mielestään muut eivät ymmärrä mikä on asiassa olennaista.

Huhtasaaren mielestään on oikein vihata niitä, jotka hänen nimeään väärin lausuvat. Nyt hän pesee käsiään kuin Pontius Pilatus, kun Tampereen kaupunki joutui asettamaan vartijan koululle. Mitä, minäkö olen aiheuttanut vaaraa koululle, minun ja persujen syyksi tämä taas kaatui. Oikeasti hän housut märkinä tiirailee sometilejään ja tykkäyksien määrää. Oliko tänään samat kymmenen huuhaa-pelleä kertomassa kuinka Laura on heidän idolinsa. Pikku vedätyksellä nämä huuhentaalit somen hämärissä verkoissa aloittavat sonnan luonnin Lauran luomaa viholliskuvaa kohden.

Huhtasaaren jakamassa kuvassa on Laura näkyvillä ja se on hänelle tärkeintä. Usea samanhenkinen pelle jakaa tuota kuvaa ja kertoo kannattajille kuinka pikku Lauraa demonisoidaan. Mahtaa se tuntua jossakin kutinana, kun twitter tili kilahtaa käsiväskyssä. Sainko tykkäyksen ja monesko se oli. Tällaisten olennaisten asioiden parissa tämä valtakunnan pelle, eikun poliitikko viihtyy. Kansanedustajan toimessa hän ei sitten saakaan mitään julkisuutta koska hän ei ole siellä mitään osannut tehdäkään. Nolla mikä nolla. Monien muiden joukossa.

Julkku on mulkku, sanoo tavallinen rahvas.

Avainsanat: terveydenhuolto, hyvähoito, kiitoksenpaikka, laurahuhtasaari, demonisointi, pontiuspilatus

159 On ne yksie perkeleitä

Sunnuntai 22.7.2018 klo 12:21 - yrjöpoeka

Kuten Trump sanoo Amerikoista, minä sanon suomesta, on tämä hieno maa. Sotasankari Adolf Ehrnrooth sanoi, Suomi on hyvä maa. Suomi on puolustamisen arvoinen. Miten tänään sanotaan? Ketkä sanovat? Suomen hallitus ja kaikki pikkusen enemmän pätäkkää omistavat kertovat melkein joka päivä, että nuo työttömät ne on yksie perkeleitä. Makaavaat kotonaan ja odottavat, että yhteiskunta tuo leiväkannikan suuhun. Kaiken lisäksi työttömät tulevat niin tavattoman kalliiksi. Siihen lisäävät poliittiset satraapit lisää höystöjä sanoen, että meidän työllisten on tämä kustannettava.

Kuuntelen ja luen usein täällä lähialueillakin puheita, joissa kerrotaan, että jokaisen on tehtävä työtä leipänsä eteen. Erittäin hyväosaiset perintönä maaomaisuutensa saaneet ovat kaikista pahimpia. Heissä on aimo annos Kalle Päätalon kuvaamaa Iivari Sääksilampea. Omaisuudellaan ja uskonnollaan rehentelevä Iivari Sääksilampi on ilmeisesti esikuva nykyisille. Nämä ihmiset todella hallituksen tapaan pitävät työttömyyttä ihmisen omana vikana. Heidän puheissaan vilisevät uskonnolliset paatokset, tehkää parannus ja menkää töihin. Heitä ei kiinnosta se tosiseikka, että työpaikat ovat etelässä ja niistä ei makseta oikeata palkkaa jolla tulisi toimeen.

Kyllä ihmiset lähtevät tänäpäivänä työn perässä Helsinkiin ja ulkomaille asti. Sen edellytyksenä on työstä maksettava oikea palkka, jolla voi maksaa omat elinkustannuksensa. Pahimmat perinnön saaneet mestaroivat facebookin palstoilla sitä, kuinka heidän on pitänyt kulkea työn perässä pitkin Suomea. Usea on ollut valtion leivissä 30 vuotta kuten minäkin ja nyt heillä on aikaa opettaa heikompiosaisia vaikka ilmaistöihin. Itselläni ei ole maaomaisuutta kuin kynnen alla ja se on ainakin pitänyt jalkani tukevasti maanpinnalla. Kotikasvatuksella ja elämässäni koetulla on vahva tausta sosiaaliseen ymmärrykseen oikeudenmukaisuudesta. Siinä ei ole sijaa Iivari Sääksilampelaisille.

Toinen asia mistä kohistaan jokainen vuosi ovat marjanpoimijat. Taas ovat poiminnat alkaneet ja marjanvälittäjät itkevät eri medioissa, kuinka suomalaiset ovat tulleet laiskoiksi. He eivät enää suostu poimimaan heille marjoja. Nyt on harmituksen aiheena se, että Thaimaalaiset ovat lopultakin ymmärtäneet joutuneensa riiston kohteeksi. Heitä on tulossa maahan entistä vähemmän ja heille pitää marjanvälittäjien maksaa tietty summa vuorokaudessa. Nyt tämä ja suomalaisten laiskuus riepovat yrittäjiä.

Tässä marjanpoiminnassa pätevät täsmälleen samat lainalaisuudet kuin työttömien kohdalla. Mikäli työstä saa riittävän palkan työlle löytyy tekijät. Niin Suomesta kuin Thaimaastakin. Olen itse ollut erittäin kova poimija elämäni aikana. Minä lopetin sen kuin seinään siinä vaiheessa, kun ensimmäiset thai poimijat tulivat maahan. Näillä riiston kohteeksi joutuneille maksettiin heti sellaisia summia marjanpoiminnasta, ettei poimiminen kannattavasti enää lyönyt leiville. Suomalainen elintaso autoiluineen kaikkineen vie helposti poiminnan tuloksen miinukselle.

Ongelma ratkeaa kun työttömille aletaan maksaa töistä oikeata palkkaa, ammattiliittojen hyväksymillä suomalaisilla työehdoilla. Marjanpoimijoille sellaista hintaa, josta jää jotakin vielä käteen.

Työttömyys ja laiskuus katoavat myös sillä, että äänestäjät estävät Iivari Sääksilampien nousun päättäjiksi.

Avainsanat: adolfehrnroot, suomionhyvämaa, laiskattyöttömät, kallepäätalo, thaimaalaisetmarjanpoimijat, , eduskuntavaalit2019

108 Korruption kasvot

Perjantai 4.5.2018 klo 14:14 - yrjöpoeka

Viimeaikoina on tullut uutisia, joissa näkyvissä asemissa olevat virkamiehet ovat saaneet syytteitä raskaista virkavirheistä. Tämä on sinällään kummallista, koska heitä ovat suojelleet politiikot yhteiskunnan huipulta. Vuosikausia jatkunut laiton toiminta on tullut ns. maan tavaksi. Tätä kyseistä sanontaa ovat käyttäneet politiikot jäädessään rysän päältä kiinni.

Toki nämä ovat vasta syytteitä poliijohdon osalta, mutta kynnys lähteä syyttämään ylintä virkajohtoa on yleensä todella tiukassa. Nyt ovat tukijat hävinneet kuten se tahtoo yleensä käydä. Kaverit eivät enää uskalla pitää yhteyttä ja kulkea yhteisissä illanvietoissa. Kutsut loppuvat kuin seinään ja he saavat tuntea olevansa muukalaisia. Mikäli poliisijohto saa todella tuomiot joihin nyt uskon, tuomitut alkavat miettiä kostoa. Näinhän se yleensä alamaailman jutuissa käy. Jos kaverit pettävät ja jättävät, kosto tulee.

Kostoksi käyvät julkisuuteen vuodetut tiedot yhteiskunnan huipulla olevista politiikoista. On aivan varmaa, että näillä henkilöillä on sellaista tietoa joka voisi järisyttää korruptioverkkoa. Meillä sitä tietysti on sanottu hyväveli verkostoksi. Yhteiskunnan kerma on aina tuntenut vetoa yhteisiin saunailtoihin hyvin kaverien kesken. Siellä sattuu ja tapahtuu kuten on tapana iloisten kaljaveikkojen kohdatessa. Tulevina vuosina on lysti seurata mistä alkavat vuodot joissa kohteina ovat politiikot.

Tullilaitoksen pääjohtajaa koskevaa uutisointia on myös ollut runsaasti. Sen antama kuva on lohduton. Se kertoo kuinka ylimielisiksi ylinvirkajohto on maassamme tullut. Kuva kertoo siitä, etteivät he piittaa Suomen laista. Heille on muotoutunut se kuuluisa maantapa. Siinä jaetaan yhteistä hyvää omien läheisten kanssa. Omien ystävien kanssa. Omien verkostojen kanssa. Tämä mafia tyylinen järjestelmä on taannut sen, ettei korppi korpin silmää noki.

Katsoin pari iltaa sitten poliisipäällikkö Lasse Aapion haastattelua. Siinä särähti pahasti korvaani hänen sanontansa siitä, että hän toimi siinä ajassa sen aikaisten tietojen pohjalta. Miten ylimpään poliisijohtajan virkaan edes pääsee, jos ei hallitse Suomen lakia. Ylimpään poliisijohtoon on totuttu aiemmin luottamaan. Kansalaisilla on ollut syvä usko, että johtajiksi on valikoitunut parhain aines poliisien ammattikunnasta.

Se usko on viimevuosina rapissut ainakin itseltäni. Se sai kyytiä viimeistään silloin kun seurasimme turvapaikanhakijoiden tulvaa ja sain seurata poliisylijohtaja Mikko Paateron sanailua aiheesta. Tämä minun vänrikki naperoksi nimittämäni (Masi sarjakuvassa) pelle kertoi olevan oikeutettua, että kaduilla partioivat Odinin pelleporukat. Minä olen itse toiminut virkatehtävissä 30-vuotta. Olen ollut siinä uskossa, että Suomessa järjestystä ylläpitävät lailliset turvajoukot. Poliisi vahvistettuna RVL:n ja Puolustusvoimien henkilöstöillä.

Nyt näen mielelläni tällaisten poliittisella tuella virkaan nousseiden pellejohtajien joutuvan kuseen. Siksi heillä ei ole selkärankaan tatuoituna Suomen lakia ja rikoslakia. He ovat kuvitelleet olevansa koskemattomia. Valitettavasti tämä tulee jatkumaan. Hyväveliverkosto on edelleen voimissaan. Saunanlauteilla sovitaan, ettei päättäviin asemiin enää päästetä Päivi Räsästä ja hänenkaltaisiaan.

Vahvoille Suomen lait tunteville naisille olisi nyt tilausta. Olisiko seuraava poliisylijohtaja nainen?

Avainsanat: poliisijohtosaisyytteen, hyväveliverkosto, tullinpääjohtajasaisyytteen, päiviräsänentekitutkintapyynnön

098 Hyvämaineinen ja rehellinen

Maanantai 23.4.2018 klo 10:44 - yrjöpoeka

Kun ihmisiltä kysytään millaisia heidän mielestään kansanedustajien tulisi olla, niin nämä kaksi vaadetta nousevat heti esille. Itse olen asun syvällä maaseudulla. Täällä nämä kaksi määritystä ovat arvossa tänäänkin.

Vaalituloksen jälkeen kansalaisten asenne valittuihin edustajiin muuttuu. Kansanedustajat ja myös kunnaliset luottamushenkilöt ovat pelkästään oman edun tavoittelijoita. Siitäkin huolimatta, että äänestäjä olisi hyvinkin tarkoin tutkinut ehdokkaan taustat. Kansanedustajien osalta tässä muutoksessa on osittain kateutta ja vanhaa herravihaa. Itse olen ollut kauan kunnallisissa luottamustehtävissä, että olen saanut kokea sen ”rikastuttavan” vaikutuksen. Rahaa se ei ole tuonut, menoja kylläkin. Se ”rikastuttaminen” on ollut tehtävän mukanaan tuomaa katkeruutta ja kaunaa.

Kansanedustajien kohdalla puhutaan kuitenkin kokonaan toisenlaisista summista, lähtien siitä, että he saavat kuukausipalkkaa tehtävästään. Lisäksi heille tarjotaan kulukorvauksia ja sen summat ovat riippuvaisia siitä, kuinka kaukaa kukin tulee. Tämän lisäksi he voivat palkata nykyisin itselleen avustajia maakuntiin ja eduskuntaan. Tänään heidän ei todellakaan tarvitse itse enää lukea edes sähköpostia. Viime kaudella eräs entinen kansanedustaja titteliä käyttävä Kettunen ei edes osannut sellaista välinettä käyttää. Äänestäjät myös huomasivat hänet täydeksi ketuksi ja eivätkä uusineet valtakirjaa.

Tänäpäivänä tieto kulkee ja myös eduskunnassa toimineet virkamiehet uskaltavat avata kansanedustajien ahneutta kansalaisten kummasteltavaksi. Useimmat muistavat erään Väyrysen jalasmökki kikkailun, jolla hän nuukana miehenä paranteli tilipussiaan. Kansanedustajilla on myös kulkemiseen sellaisia etuja joista kansalaiset voivat vain haaveilla. Sekään ei osallle edustajia enää riitä, vaan korvauksia haetaan jopa oman auton kolhimisesta eduskunnan autohallissa. Eduskunnan entinen talousjohtaja Pertti J. Rosila on tehnyt kansalaisille palveluksen avaamalla suljettuja ovia kansanedustajien pohjattomaan ahneuteen.

Ilmeisesti se on niin, että mitä paremmat korvaukset ja palkan ihmiset saavat, sitä ahneemmiksi he muuttuvat. Lisää on saatava ja osalla edustajista katoaa kaikki häpy. Kukaan ei enää tunnu muistavan, että heidän tulisi olla hyvämaineisia ja rehellisiä. Välillä tuntuu siltä lukiessani edustajien ahneudesta, että siellä elää pelkkiä tolloja. Lisää etuja on vuosien aikana hankittu tekemällä itseä koskevia päätöksiä eduskunnassa. Julkisesti ahneina edustajat kehittelivät sopeutumiseläkejärjestelmän sen varalle, että tipahtavat eduskunnasta. Kirjoitin aiheesta aiemmin ja se löytyy tästä.

Olisi mielenkiintoista tutkia kaikkien kansanedustajien osalta heidän tulojaan. Sellaisella listauksella olisi käyttöä vaalienalusaikana. Listauksessa tulisi olla edustajan palkka, kulukorvaukset ja matkakorvaukset eriteltyinä. Suuret erot samalta alueelta olevien kansanedustajien kesken kertoisivat kylmää kieltä edustajien ahneudesta.

Tuli tuossa mieleeni kansanedustaja Krista Kiuru Porista. Kun luin hänen olevan puhelinyhteydessä kaupunginhallituksen kokouksiin, niin saako hän siinä tapauksessa kokouspalkkion? Aiemmin suuri osa kokousedustajista ei edes tiennyt tästä kuuntelusta. Nyt hänelle puuhataan eroa.

Oliko Krista Kiuru liian ahne?

Avainsanat: hyvämaineinenjarehellinen.kansanedustajienkulukorvaukset, sopeutumiseläke, lassenäsi, kristakiuru

083 Hyväuskoiset ja hyödylliset idiootit

Lauantai 7.4.2018 klo 11:53

Jokaisen kirjoittajan tulisi pitää ohjenuoranaan sellaista kirjoittamista, että se täyttää hyvän tavan kriiteerit. Henkilöitä ei nimitellä ja kirjoitetaan asiaa. Tänään on pakko poiketa tuosta ensimmäisestä. Pakko tulee siitä, että pidän itseäni isänmaallisena ihmisenä ja en hyväksy Suomen myymistä omien alhaisten etujen takia. Nämä Suomen syöjät kuvittelevat olevansa fiksuja ja saavansa poliittista hyötyä itäisen naapurimme nuoleskelusta.

Historian aikana on tullut selväksi, että olipa rajan takana voimassa mikä tahansa yhteiskuntamuoto, niin he ovat itsekkäitä. Mikäli jostakin löytyy hyväuskoisia idiootteja käytettäväksi, ottavat he sen ilomielin vastaan. Ajan tullen he tietävät mitä pettureille tehdään. Heistä on ensimmäiseksi tehtävä madonruokaa. Karjalan korvissa kasvaa tuuheita metsiä tuhansien hyväuskoisten hölmöjen kustannuksella. Itäinen naapurimme osaa käsitellä idiootit hyvin ja siitä hyvänä esimerkkinä Englannin hermomyrkkyisku. Aina ei tarvitse antaa niskalaukausta, vaan hoitaa asia muilla keinoilla ja niitä heillä on runsaasti varastossa.

Nämä hyväuskoiset idiootit ovat perussuomalaisia kansanedustajia. He nuolevat Putinia ja hänen vahvaa valtakoneistoaan. Laura Huhtasaari kastelee housunsa, kun toimittaja sattuu kyselemään Trumpista tai Putinista. Juuri näinä aikoina Venäjä etsii tiheällä kammalla hyväuskoisia hölmöjä kaikkialta Euroopasta puhumaan heidän puolestaan. Suomessa nämä hyväuskoiset ovat niin idiootteja, että heitä ei tarvitse pyytää. Muistuvat ajat entisen mieleen, kun toverit ja kepulaiset mielistelivät Neuvostoliiton johtajia. Nyt usealla entisellä politiikolla on ahdistuneet oltavat. Koskaan ei tiedä, milloin toverit tulevat kyselemään uusia vastapalveluksia. Arkistot ovat Venäjällä hyviä ja huolella pidettyjä.

Nyt näihin arkistoihin lisätään jokapäivä lisää hyväuskoisia perussuomalaisia. Kätevää on se, että he ilmoittautuvat itse. Toivottavasti SUPO pitää hyvää kortistoa näistä itsenäisen Suomen myyjistä. Veikko Vennamo kääntyilee tänään levottomasti haudassaan. Timo Soini ja kumppanit myivät aatteensa muutamasta hillotolpasta ja heitä ei edes hävetä. Ahneilla on paskainen loppu ja hyväuskoisilla idiooteilla vielä surkeampi. Poliisi taustaisen kansanedustaja Tom Packalen esiintyminen oli aikamoinen pohjanoteeraus A-Talkissa torstaina. Hänellä oli sellaisia vertauksia, että jonkun pitäisi haastaa hänet oikeuteen Karjalan myymisestä.

Lukiessani toimittaja Timo Haapalan analyysiä Iltasanomista, voin allekirjoittaa hänen näkemyksensä. Sillä lisäyksellä, että hän voisi surutta nimittää näitä hyväuskoisiksi idiooteiksi. Olemme jo viimevuosina tottuneet siihen, että kansanedustajien sivistyksen taso on vajonnut pohjalle. Siksi tämä idioottien määrä ei yllätä. Ei myöskään heidän puolueensa. Seuraavissa vaaleissa kansalla on mahdollisuus nostaa kansanedustajien tasoa. Sen voi huoletta sanoa, että näitä idiootteja on paljon vähemmän. Sinisiä vieläkin vähemmän. Soinia ei yhtäkään.

Pohja se on idiotismillakin.

Avainsanat: hyväuskoisetjahyödyllisetidiootit, perussuomalaisetkansanedustajat, laurahuhtasaari, tompackalen, toimittajatimohaapala, veikkovennamonperintöhukassa

063 Valtiota kupataan korruption avulla

Lauantai 10.3.2018 klo 11:51 - yrjöpoeka

Aloitan suurpedoista. Sana joka saa ihania väristyksiä aikaan ja meillä kaikilla on siitä mielipide. Tuomitseva mielipide siitäkin huolimatta, että olisimme nähneet vain puolikesyn eläintarhan asukin aneemisena kaltereiden takaa. Media on tuonut eteemme villin pedon, jolla on pelkkä raateleva tappaminen verissä. Erityisesti poronhoitoalueiden lehdissä on määräajoin raadeltujen porojen kuvia ja ohessa omistajien verta tihkuvia kommentteja. Paliskuntain yhdistyksen piäsnuatsikat teroittavat sapeleitaan ja vaativat lisää panoksia petojen hävittämiseen.

Erittäin kyynisenä kirjoittajana otan kohteekseni nyt sitten porot, koska toimittajat syövät paliskuntien lautasilta porokeittoa ja koparasoppaa. Palan painikkeeksi saunotaan ja otetaan kuppia. Mukana ovat aina myös alueen kansanedustajat. Toimintapäivästä ja -yöstä terhakoituneina toimittajat kaivavat kameransa esiin ja kuvaavat antaumuksella poronomistajien esittelemiä porojen raatokasoja. Toimittaja tuntee suuren väristyksen yrittäessään kuvata tunteitaan raadeltujen luukasojen äärellä. Parastaan laittaen maakuntien lehdet saavat loistavilla kuvilla varustetun katasrofin päättäjien aamupalapöytään.

Iltapäivälehdet ottavat lisää värikuvia ja suosio on taattu. Petohysterian vaivaannuttamat maakunnat pitävät petoseminaareja, joissa suojelijat saavat päätään pelätä. Suurin osa osallistujista ei ole koskaan nähnyt luonnossa suurpetoja eikä tule näkemäänkään. Siitä huolimatta heillä on varma mielipide. He läiskäisevät lehden esille ja esittelevät raadeltujen porojen kuvia. Yritä siinä vakuutella muuta. Yritä siinä esitellä erilaisia vaihtoehtoja porojen tappotantereelle. Ei onnistu. Ihmiset ovat petoja laumassa. Heillä on siinä hyvä esimerkki. Se esimerkki on susi.

Susi saalistaa laumassa ja kun ne saavat porotokan kynsiinsä tarkoitus on todella tappaa. Ne tappavat elämistä varten. Mitä useampi tappo kerralla, sitä helpompaa on tulevina päivinä laumalla. Ihminen saalistaa myös laumassa. Ihminen ei tapa enää elääkseen. Tappaminen on tänään elämyksien etsimistä. Erityisesti se on petojen vihaamista. Kaikki koukkunokkaiset liunnutkin ovat samassa kategoriassa. Pöllöjä myöten. Vain talitinttejä ruokitaan ja yritetään saada ne syömään ihmisen kädestä. Tintit eivät ole uhkana ihmiselle.

Ympyrä sulkeutuu kun palaamme poroihin ja ihmiseen. Ilman poroja ei olisi petovahinkoja. Poroja yritetään aivan väkisin pitää mahdollisimman etelässä, vaikka niitä ei siellä olisi koskaan luonnostaan oleillut. Tänä päivänä eteläisimmät poropaliskunnat ostavat suuren määrän nuoria poroja pohjoisesta. Siitä on tullut osalle pohjoisten paliskunnista erittäin tuottava elinkeino. Kasvattaa eteläisille poromiehille vasoja. Mihinkä ne vasat sitten joutuvat? Petojenko uhreiksi? Kyllä ja ei.

Pohjoisesta tuotu poro ei omaa paikallista opittua tapaa. Siksi sitä syötetään mahdollisimman lähellä suolattuja tiestöjä. Poro kaipaa suolaa ja niin se joutuu autojen yliajamiksi. Raadot roudataan yhteen ja samaan paikkaan jonnekin poromiesten suosimalle jäkäläkankaalle. Hyvin nopeasti pienpedot ja korpit raatelevat ruhot sen näköisiksi, että on aika kutsua paikalle toimittaja. Hyvän ruoan ja juoman jälkeen voipunut toimittaja tuntee vihaa petoja kohtaan. Toimittaja ei kuitenkaan tiedä sitä, että osaava ammattilainen on irroittanut kolaroidusta porosta isoimmat paistit jo toimittajan syötäväksi. Loput laitetaan turisteille myyntiin. Itse ei kukaan omistaja syö kolariporoa.

Pedoista pahin, ihminen rahastaa valtiolta. Myy petovihaa. Verta tihkuvat tarinat ja raatojen kuvat saavat meissä aikaan ihania väristyksiä. Omistajat ostavat uusia poroja jotta kierre jatkuisi. Tätä ihminen tekee elääkseen, koska siihen on annettu mahdollisuus. Sen mahdollisuuden antaja olet sinä. Suurpetojen ns. luontokuvaajat. Toimittajat ja kansanedustajat. Olette helposti vedätettävissä. Toisaalta syötte poronomistajien kupista. Onneksi meilä Suomessa ei ole korruptiota. Meillä on vain hyvin toimiva hyväveli järjestelmä.

Oikeasti en minä halua liikaa suojeltuja ja syötettyjä ihmisiä pelkäämättömiä susia pihapiiriini. Tänään niille syötetään koiraruokaa ja lohikalojen jätteitä. Nämä pullasudet on päästettävä taivaallisille porolaitumille. Oikeat sudet elävät erämaissa. Eivät ihmisten ruokittavina ja kuvattavina. Oikeat sudet saalistavat erämaissa ja syövät saalistamaansa villiruokaa. Se on niitten oikeata elämää.

ps. saiko toimittaja kuivalihaa ja paistia kotiinvietäväksi? Tuliko kasnsanedustajalle riittävästi... Tulkaahan toistekin saunomaan. Ilmoittakaa niin lämmitetään sauna ja kuvataan enemmän petojen tappamia poroja. Ja sitten on koparasoppaa taas tarjolla. Kotiinviemisistä puhumattakaan. Pidetään toisistamme huolta. Jookos...

Avainsanat: suomensuurpedot, koiranruokaapedoilleluontokuvauskohteissa, paliskuntainyhdistys, suomalainenpetoviha, suomalainenhyvävelijärjestelmä, koparakeitto, kolariporonlihaamyytävänä, pidetääntoisistammehuolta

019 Koira ei karvoistaan eroon pääse

Keskiviikko 17.1.2018 klo 14:47 - yrjöpoeka

Suomessa on tällainen sanonta ja se pitää paikkansa, kun seuraa itäisen naapurimme touhuja. Kaksi esimerkkiä aivan viime päiviltä ovat hyvin paljastavia. Venäjän ulkoministeri Lavrov kierteli toimittajan kysymystä siitä, kuka oli syyllinen talvisotaan ja Mainilan laukauksiin. Syylliseksi tunnustaminen ei sopinut Lavroville, hän jopa esitti yhteisen komission perustamista asiaa pohtimaan. Neuvostoliiton ja sen perillisen Venäjän toimia yhdistää suora kieltely ja valehtelu. Talvisodan alkamisen laukaukset on jo aiemmin tunnustettu venäläisten toimesta, mutta nyt sotilaallisen pullistelun aikana kielletään taas kaikki.

Toinen tuore juttu ovat Valamon luostarista sodan aikana turvaan kuljetetut uskonnolliset arvoesineet. Putinin vaalikampanjan aikana Venäjällä herätellään kansallista hurmosta, jotta nämä aikoinaan Valamossa olleet aarteet saataisiin takaisin  hinnalla millä hyvänsä. Nämä aarteet kuuluivat Suomen ortodoksiselle kirkolle ja kuuluvat edelleenkin. Suomelta vallattu Valamo on nyt kunnostettu Putinin ja Venäjän ortodoksikirkon yhteisellä liitolla. Kirkko on saanut Putinin avulla menetetyn valtansa takaisin ja nyt uskonnon varjollla herättellään ”kansaa” vaatimaan aarteita Venäjän kirkon hallintaan.

Aina kun itäisessä naapurissa on valtaa pitänyt itsevaltias tyranni, se on käyttänyt kirkkoa ja uskontoa valtansa pönkittämiseen. Putin ei ole poikkeus. Presidentinvaali kampanjoinnissaan hän käyttää nyt hyväkseen kirkon tuomaa valtaa ja lisää löylyä nationalismille. Vaatimukset sellaisesta, joka on kuulunut aiemmin Suomelle ovat oire sellaisesta. Kansallisen nationalismin kiihkossa ”kansa” alkaa pian vaatia muutakin hinnalla millä hyvänsä. Venäjällä on uutisten mukaan käytetty tällaisia puiheenvuoroja, missä Suomea vaaditaan palauttamaan Valamon aarteet ”hinnalla millä hyvänsä”.

Kirkon ja diktaattorin yhteistyö ei koskaan ole tuottanut muuta kuin verta, hikeä ja kyyneleitä. Historia on täynnä esimerkkejä näistä liitoista. Jotkut pitävät tämän blogin kirjoittajaa turhan epäluuloisena. En ole edes epäluuloinen. Olen tosissani siitä, että naapuriamme on syytä tänään taas kerran varoa. Kaikki sen ulostuloissa kertovat kansallisen nationalismin kasvusta. Samaan aikaan valtio on aloittanut sotilaallisen pullistelun ja aseidensa testaamisen tosioloissa.

Näin toimivat suurvallat hetki ennen toista maailmansotaa. Espanja oli Euroopassa se alue, missä testattiin sotakoneet ja sen perusteella niitä korjattiin ja muutettiin. Samoin on tänään Venäjä tehnyt Syyriassa. Venäjän kenraalit ovat kehuneet, kuinka hyvä on tosioloissa ollut kokeilla pommien tehoa. Tosiasia on, että vasta sodanolot kehittävät laitteita paremmiksi ja paljon nopeammin kuin missään testiolosuhteissa. Nyt kenraalit pääsevät näkemään vastapuolen videolähetyksissä kuvia, kuinka hyvin pommit ovat silponeet aseettomia naisia ja lapsia, sekä tuhonneet kaupunkeja kivikasoiksi.

Historia toistaa itseään. Koira ei karvoistaan eroon pääse.

Avainsanat: ulkoministerilavrov, totuuskomissionperustaminen, valamonluostarinaarteet, suomenortodoksikirkko, putinjavenäjänkirkko, hinnallamillähyvänsä, venäjännationalismi

012 Ei oppi ojaan kaada

Torstai 11.1.2018 klo 10:15 - yrjöpoeka

Vanha sanalasku kertoo näin ja sitä on meidän uskominen. Ainakin kun seuraa meidän valitsemiemme kansanedustajien toimintaa. He ovat oppinsa saaneet seuraamalla maamme ylimmän virkamieskunnan toimintaa. Suomalaisille on oma hallintomme ja sitä liehakoiva media kertonut jo vuosikymmeniä, ettei meillä ole korruptiota. Eipä tietenkään ole, koska siitä ei puhuta korruptiona.

Sen sijaan meillä on pieni valtaa pitävien herrojen verkosto. Siitä käytetään tuttavallisesti hyväveli verkoston nimeä. Suomen pieni väkiluku on mahdollistanut sen, että vuosikymmenten kuluessa yhdet ja samat kasvot istuvat vallankammareissa. Siellä istuvat samat rikkaat suvut. Siellä istuvat samat 30 – 50 vuotta valtaa pitäneet polititikot. Poliittiset päättäjät pysyvät vallassa meidän avustamina ja meidän ”hyväksi” havaitulla puoluejärjestelmällä.

Kävi vaaleissa miten tahansa vuosikymmenten aikana, samat kasvot ilmestyvät kertomaan kuinka maa makaa. Näin tapahtuu vuosikymmenestä toiseen. Mikäli joku merkittävä puoluesatraappi kuitenkin tipahtaa eduskunnasta ja vallasta, hyväveli verkosto auttaa. Ensimmäisenä auttajana on muhkea sopeutumiseläke. Hyväveli tarvitsee edelleen yhteiskunnan tarjoamaa rahoitusta. Tämä siitä syystä, että pudonnut pystyy ylläpitämään saavutettua elintasoaan. Näin he asian ilmaisevat.

Hyväveliverkosto auttaa myös uuden palkkioviran järjestelyissä. Koska kaikki tuntevat toisensa, jostakin löytyy pian lupsakka tehtävä. Tehtävässä ei juurikaan tarvitse tehdä mitään, tärkeintä on, että palkan maksaa veronmaksaja. Sopeutumiseläke ropisee tilille tästä huolimatta. Pudonneet katsovat sen olevan oikeutettua. Lehtijutuissa nämä parasiitit pitävät eläkettä kärsimyskorvauksena. Heidän mielestään se on korvausta äänestäjien ymmärtämättömyydestä. He eivät osaa äänestää oikein.

2017 oli kansanedustajien toilailuja täynnä. On tasaisen varmaa, että meno jatkuu samankaltaisena myös armonvuonna 2018. Naisia puristellaan ja kouritaan. Viinaa juodaan ja örvelletään. Lakituvassa käydään kuulemassa tuomioita solvauksista ja vihapuheista. Mikään ei ole heille pyhää. Mikäli joku joutuu vaikeuksiin, ymmärtäjiä löytyy tukemaan kiusattuja. Onneksi raskaan työn raatamisen katkaisevat lyhyet lomajaksot. Hiihtoloma kevättalvella Saariselällä. Kesäloma kesäkuun puolestavälistä syyskuun alkuun. Talviloma joulukuun puolesta välistä helmikuun alkuun.

Näillä eväillä sitä jaksaa sitten puurtaa yhteiseksi hyväksi. Vaikka ymmärtämättömät kansalaiset kiusaavat erilaisilla aloitteilla. Kuten aktiivimallin perumisella ja sopeutumiselääkkeen lopettamisella. Mutta sitkeä on tämä edustajamme. Mitä hän nyt miettinee? Nyt varmasti pohditaan, pitäisikö kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrää nostaa? Nämä aloitteet murentavat vakavaa työtä tekevien kansanedustajien työmoraalia ja arvovaltaa.

Mitä me opimme tästä? Itsenäisyyden alussa tapeltiin. Vastakkain parempiosaiset ja huonompiosaiset. Mikään ei ole sadassa vuodessa muuttunut. Sadanvuoden päästä tuleva sukupolvi arvioi riittikö 200-vuotta? Eipä taida muuttua, koska me äänestämme samat satraapit ja parasiitit valtaan seuraavissa vaaleissa. Me äänestäjinä olemme kyllä oppineet. Äänestämme kuten hyvätveljet haluavat.

Avainsanat: suomalaisetsanalaskut, hyväveliverkosto, satraapit, parasiitit, kansanedustajienlomat, sopeutumiseläke, kansalaisaloite

240 Maailmassa monta

Torstai 21.12.2017 klo 19:38 - yrjöpoeka

Näin alkaa eräs tuttu lastenlaulu. Maailmassa monta, ihmeellistä asiaa, hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa. Näitä pohtiessa aika kuluu mukavasti talvipäivän seisauksessa. Ensimmäinen kummasteltava asia on tuo iänkaikkinen selkäkipuni. Pienenä poikasena aloitin ryskätyöt metsissä ja sillä oli vaikutuksensa. Moottorisahan käytön jäljiltä valkosormisuus vaivaa erityisesti kosteilla ilmoilla kuten nyt. Selkäkipua hoitanut lääkäri lohdutti minua tuossa 40-ikävuoden korvilla sanoen, että iänmyötä välilevyt luutuvat yhteen ja kipu jää. Siinä on lääkäri ollut oikeassa. Kipu on todella jäänyt asumaan selkääni. Viikon sen on taas asunut ja elänyt Buranalla.

Olen usein kummastellut kaikkia puheita siitä, että meidän maassamme olisi erikokoisia euroja. Naisten euron arvo on tämänpäivän uutisissa 76 senttiä. Minun rahapussiini on aina vaihtorahoina annettu sellaisia euroja, jotka ovat kokonaisia, arvoltaan tasan 1 euro. Miten kummassa ne osaa kassoilla antaa naisille pienemmän arvoiset eurot? Olen tutkinut vaimoni käytössä olevia euroja ja ne ovat aivan samanlaisia. Lieneekö sitten niin, että naisen maksaessa hänen euronsa arvoksi annetaan tuo 76 senttiä. Tästä juohtuu mieleeni se, että vaimoni on yrittäjänä hoitanut perheemme maksuliikenteen. Johtuneeko tuosta se, ettei eläkkeeni tunnu riittävän mihinkään? Kummallista on tämä.

Kuntapolitiikassa olleena olen seurannut Kittilän kunnan menoa. Vuosikaupalla sen päätöksenteossa on ollut ihmeellisiä kiemuroita. Lopputulemana on nyt se, että valtiovalta ottaa sen hellään huomaansa. Kunnan luottamushenkilöt ovat jämähtäneet sellaiseen uskoon, ettei laki kosketa heitä koska he ovat Lapista. Aluksi näytti etteivät syyttäjät lähde hyväveli verkostoa hämmentämään, koska sitä on kaikkialla. Lopulta valtakunnan tasolta saatiin homma liikkeelle. Nyt on syytteitä kasattu melkein jokaiselle vaaleilla valitulle päättäjälle. Valtuusto vielä kummastelee yhtä asiaa. Heidän pitäisi pidättää itsensä luottamusviroistaan. Luotettava kepu ei petä, eikä erota ketään.

Iänkaikkinen kummastelun aihe on lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Kouluissa, kerhoissa, urheilussa ja erityisesti uskonnollisissa järjestöissä. Olen varmasti iänkaikkisen kalkkeutunut ja vanhoillinen, mutta tunnen voimatonta raivoa. Varmaan eduskunnasta johtuvasta syystä lasten raiskauksista ei anneta muuta kuin päänsisilitystä. Eduskunnassa ovat edustettuina kaikista noista luettelemistani tahoista edustajat. He eivät pysty käsittelemään sellaisia lakiehdotuksia, joiden seurauksena heidän edustamiensa tahojen ihmisiä lyötäisiin rautoihin ja osa salvettaisiin. Uskonnollisten järjestöjen pedofiilit ovat lukeneet raamattunsa ja uskovat sen sanaan. Siellä Jeesuksen sanoo näin: sallikaa lasten tulla minun tyköni.

Tänäänkin nousi ihan väkisin tuo eduskunta esiin. Aioin olla siitä hiljaa, mutta siellä ovat kaikkien kummastelujen äidit ja isät. Näiden venkuloiden tekemiset ja tekemättä jättämiset saamme iloksemme vaikka emme edes taho. Kuten Esko Aho. Sitä minä kummastelen kuitenkin, mitä ne siellä oikein työkseen tekevät? Toki ryyppäävät, remuavat ja matkustelevat. Käy se työstä. Aikaeroihin eivät kuulemma kaikki totu. Ei edes Teuvo. Luulee pikkujoulujen olevan ympärivuotisia.

Talo on täynnä. Lastenlapset kummastelevat mihin ukki ja mummo on piilottaneet kaikki lahjat. Kummallista on tämä.

Avainsanat: ihmejakumma, selkäkipujasenhoito, naiseneuro, kittilänpäättäjillekymmeniäsyytteitä, lastenseksuaalinenhyväksikäyttö, lastenevankeliumi

178 Populistit ja laillisuusvalvonta

Keskiviikko 13.9.2017 klo 15:01 - yrjöpoeka

Eduskunnassa on useita harmittomia kansanedustajia. Useinkaan heistä ei kukaan äänestäjä kuule mitään. Neljä vuotta he ovat hiljaa ja sitten avaavat toreilla ja turuilla sanaisen arkkunsa. Omien sanojensa mukaan he ovat ryhmiensä kantavia voimia. Paino on sanalla, omien sanojensa mukaan. Muiden edustajien mielestä he ovat niitä pakollisia ja harmittomia jeesmiehiä ja -naisia. Näitä on erityisesti Kainuussa ja Lapissa.

Näiden hiljaisten lisäksi siellä on juuri nyt kaksi erittäin syyntakeetonta edustajaa. Persujen Laura Huhtasaari on heistä toinen. Hänen ajatusmaailmansa on vinksahtanut täysin ja siksi hänen suustaan tulee mitä oudoimpia lauseita. Ilmeisesti kaikki on kuitenkin suunniteltua ja sillä kosiskellaan näitä torien laitamilla liikuskelevia reppanoita. Opettajana hän tietää oikein hyvin, että hyvin yksinkertaisilla toistoilla saadaan luokan reppanat taputtamaan iloisesti. Tämä ilmeisesti toimii, koska hyvä huuto kaikuu opetuslasten suusta heti kun Laura-täti sanoo islamisaatio.

Kepulaisten joukosta on noussut esiin surullisen hahmon ritari Lapista. Varakansanedustajan tontilta eduskuntaan noussut Mikko Kärnä suoltaa suustaan ulos jokaikinen päivä jotakin äänestäjiä kosiskelevaa kurnutusta. Viimeisin aloite pamahti tänään ehtymättömästä toiveiden tynnyristä. Hän haluaisi metsästäjille elokuun 20:n päivän kansalliseksi vapaapäiväksi. Silloin alkaa sorsa- ja karhujahti. Tämä aloite tietysti lämmittää Lapin alueen metsästäjiä. Kärnältä on vain päässyt unohtumaan yksi asia.

Lapin ja Kainuun alue on metsästäjien valtakuntaa. He ovat jo niin ikääntyneitä, että he ovat tuona päivänä vapaita työelämän paineista. Kouluikäisiksi heistä ei enää ole. Nuorten määrä on romahtamassa ja uutta metsästäjien sukupolvea ei tule. Lapissa metsästävät tulevaisuudessa ulkomaalaiset ja turistit. Täytyy silti ihailla sitä kyltymätöntä tarmoa millä hän suoltaa ehdotuksia ulos. Hänelle on myös tärkeätä saada ajatuksensa facebookiin. Tässäkin kohden hänen ajatuksensa on hukassa. Naamakirja on täynnä muita kuin metsästäjiä. Kärnä saanee sitä mitä tilaa.

Siniset ajatukset eduskunnassa ovat todella sinistyneet. Sampo Terhon ilmestyminen uutisruutuun masentaa kokeneemmakin politiikan seuraajan. Sieltä virtaa aivan samaa liturgiaa kuin kiihkeimmiltä perussuomalaisilta. Koira ei karvoistaan eroon pääse. Hänen ulkoinen habituksensa tuo sanomalle aina synkän vivahteen. Nykivä ja pätkivä puhetapa, sekä iloton ilme kertoo kuinka siniset ovat hänen ajatuksensa. Olen joskus miettinyt, että onko hänellä kylmä? Pitkät kalsarit ja hyvät sukat tuovat lämpöä, sekä sopiva villapusero. Tämä näin kansalaisen neuvona. On surullista nähdä kylmissään oleva kansanedustaja.

Keskustan Juha Rehula pyöri soten kimpussa kaksi vuotta. Nyt hän on siirtynyt perustuslakivaliokuntaan valvomaan, että hänen suunnittelemansa sote täyttä laillisuuden kriteerit. Juhalla on taas suu somasti supussa, kun hän jatkossa kommentoi omaa entistä työtänsä ja kuinka sen laillisuus on kohdallaan. Tätä paikkojen kierrätystä seuratessa ei voi välttyä yhdeltä ajatukselta.

Meillä on hyvä ja toimiva hyväveliverkosto. Mutta meillä ei ole korruptiota. Eihän?

Avainsanat: koiraeikarvoistaaneroonpääse, laurahuhtasaari, mikkokärnä, juharehulavalvoosotenlaillisuutta, hyväveliverkosto

175 Ilmianto Suomi

Perjantai 8.9.2017 klo 15:31 - yrjöpoeka

Meidän hyvä hallituksemme on ehdottoman oikeamielinen ja vanhurskas. Se ottaa ja antaa kaikille ansioittensa mukaan. Rikkaat saavat enemmän tuloja ja köyhemmät enemmän veroja maksettavakseen. Tässä me näemme hyvän hallituksen oikeamielisyyden. Hallituksen hyvästä tahdosta kertovat myös kaikki lakiesitykset. Parempiosaisia ne suosivat ja heikoimpia kurmottavat. Tässäkin toteutuu hyvä tahto.

Hallitus on hyvän tahdon eleenä aloittanut pohdiskelun kansalaisten kiinniottoikeudesta. Laki on mahdollistanut tämän tähänkin päivään saakka, mutta sitä on todella vähän käytetty. En edes muista sellaista tapahtumaa. Tämä laki antaa oikeuden silloin, kun rikoksesta on mahdollista saada puolivuotta vankeutta. Kukaan ei ole mennyt raaoissa väkivalta tilanteissa väliin, koska siinä voi mennä oma henki. Ei myöskään törkeiden ryöstöjen estämistä ole ilmaantunut.

Nyt hyvä hallituksemme on oivaltanut kaduilla vetelehtevien paskahousujen, Suomi ensin ja nahkatukkaiset natsijoukot mahdollisuudet tähän lain suomaan oikeutettuun väkivaltaan. Siksi Sipilän soturit ovat oikeusministerin hyvässä johdatuksessa läimäisemässä 6 kuukauden vankeuden niille, jotka suojelevat karkoitusta pakoilevaa turvapaikanhakijaa. Tällä oikeutettaisiin kaduilla vellovat pelleporukat potkimaan hengiltä suvakkeja ja turvapaikanhakijoita.

Yksin näistä vellihousuista ei kukaan tohtisi suutaan avata. Mölisevässä joukossa vellihousukin tormakoituu hakkaamaan ja potkimaan itsenäisen Suomen kunniaksi. Lehtien kirjoitettua aiheesta oikeusministeri Häkkänen ilmaantui kertomaan, ettei sellaista ole suunniteltu. Ei tarvitse, koska laki on valmiina ja hallituksen tarkoitus meni vellihousujen tietoon. Kirjoitin jo aiemmin hieman aiheesta ja ennustukseni tulee pitämään varmasti kutinsa. Mellakoivat joukot odottavat vesikielellä mahdollisuutta lähteä ”tosipartiointiin” kaduille, kirkkoihin ja ihmisten koteihin.

Kuulen jo äänen missä joukolla väitetään, etteivät suomalaiset ole ilmiantoporukkaa. Siihen voin vastata tällä uutisella. Suomalaiset ovat kateellista ja toisiaan kyräilevää joukkoa. Epäilyskin siitä, että toisella menee paremmin taloudellisesti, tai toinen on yhteyksissä pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin saa suomalaiset toimimaan. Onko tämä suomalaisten geneettinen ominaisuus, jää muiden pohdittavaksi.

Tämä operaatio ilmianto- ja kiinniottoikeudesta oli hallitukselta kekseliäs. Se voi irroittautua siitä ministereiden suulla. Laki on jo olemassa ja sitä ei ole tarkoitus lähteä muuttamaan. Voin vain ennustaa, että tämä voi vellihousujen kantajillekin tulla hintoihinsa. Ainakin pöksyt tahriutua, kun vastapuolella voi tulla vastaan sotimisen ammattilainen.

Varuilta poliisijohto päätti lyödä konstaapeleiden kouriin konepistoolit. Aivan kuin joku olisi joskus sanonut; Saat mitä tilaat.

Avainsanat: jokamiehenkiinniottoikeus, ilmiantojärjestelmäddrmalliin, poliisiaseistetaankonepistooleilla, nukuhyvinkampanja

115 Eilistä muistaen ja ikävöiden

Perjantai 26.5.2017 klo 11:36 - yrjöpoeka

Viimeaikoina olen saanut suruliputtaa ahkerasti. Eilen oli jälleen sellainen päivä. Presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivä. Olisin halunnut istua kokopäivän television ääressä ja käydä omia muistikuviani läpi liittyen Mauno Koiviston presidenttiys aikaan. Lastenlapseni olivat tulossa etelästä junalla ja lähdin hakemaan heitä Kajaanista. Sainkin tilaisuuden kuunnella radiosta kuulokuvina hautajaistenkulkua. Radion antoi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuulla ja samalla muistaa.

Olen elänyt Kekkosen aikaa ja se aikausi oli aivan omalukunsa. Maalaisliitto/keskusta sementoi silloin itsensä ”valtiohoitajapuolueeksi” ja Kekkosen avulla osa suomalaisista demokraattisista puolueista julkisesti teilattiin neuvostovastaisiksi. Se aikakausi päättyi Mauno Koivistoon. Kannatin ja äänestin Mauno Koiviston valitsijamiestä ja omalla äänelläni oli silloin vaikutusta. Mauno Koivisto muutti Suomen suuntaa länteen ja antoi tilaa demokratian vahvistumiselle.

Presidenttiuran jälkeen seurasin Koiviston elämää julkisuuden kautta. Arvostin häntä presidenttinä ja sen jälkeen vielä enemmän. Martti Ahtisaari ei ollut minun ehdokkaani ja hänen lentonsa loppui lyhyeen. Tarja Halonen ei myöskään saanut minun tukeani ja hänen arvostuksensa on viran jälkeen laskenut edelleen silmissäni. Hyviä presidenttejä ei kasva puissa. Onneksi Suomella on aina ollut hyvä herraonni silloin, kun on tarvittu osaavaa ja vahvaa suunnan näyttäjää. Koivisto oli sellainen.

Harmikseni näin eilen sen, että luvattoman paljon oli ympäristössäni tyhjiä lipputankoja. Kaikki eivät halua ymmärtää kuinka hyvä presidentti Koivisto oli. Hänen aikanaan Neuvostoliitto katosi ja Suomi liittyi läntiseen yhteisöön. Minusta kaikkein tärkeintä Koiviston urassa oli se, että hänen aikanaan purettiin kotimaista polittista painolastia. Neuvostovastaisuudella elämöineet kommunistit ja erityisesti ”valtionhoitaja” puolue keskusta saivat kokea mitä demokratia oikeasti on. Sivussa pidetyt poliittisen puolueet pääsivät pannasta. Koiviston johdolla se onnistui ja se on ollut meille onneksi.

Koiviston jälkeen Suomeen on kasvatettu sellainen poliittinen rälssi joiden tehtävänä on eriarvoistaa kansaa. Tämä rälssi voimistui Halosen viranhoidon aikana. Tätä kukaan ei halua tunnustaa, mutta näin sen itse olen kokenut. Tänään eriarvoistaminen on nyt aivan arkista puuhaa ja sitä johtaa Suomessa istuva hallitus. Tästä on uuninpankkopoika Saku Timonen kirjoittanut niin hyvää tekstiä, että voin oikein hyvin allekirjoittaa sen. Lukekaa se tästä.

Nyt yhteiskuntaa ja turvaverkkoja murennetaan ja mikä puolue on vallassa? Minä alan oikeasti pitää tätä puoluetta Suomen syöjänä. Aina kun tämä puolue on ollut vallassa, kansakuntaa on eriarvoistettu. Aiemmin se tapahtui hitaammin. Nyt näyttää siltä, että siihen riittää yksi eduskuntakausi. Apupuolueeksi kepu sain perussuomalaiset, jotka ovat erittäin hyvin sopeutuneet poliittiseen herra rälssiin. Heillä on tälle menolle oma nimityksensä. Hillotolppa.

Ennen jaettiin yhteistä hyvää kaikille. Nyt vain hillotolpan omistajille.

Avainsanat: surulipustus, maunokoivistonvaltiollisethautajaiset, viimeineniltahuuto, suomenhyväherraonni, hillotolppapuolue

080 Tuntoja ja tuntemuksia

Maanantai 10.4.2017 klo 10:58 - yrjöpoeka

Kuntavaalit on sitten taputeltu. Omalta osaltani ne menivät aikalailla niin kuin itse asiaa ajattelin. Ilman mitään vaalityötä on vaikea saada yleensä yhtään ääntä oman lisäksi. Itsellä on jo sen verran kokemusta vaalityön tekemisestä kaikilla Kainuun toreilla, että tiedän mitä valituksi tuleminen vaatii. Suomussalmen vasemmistolla oli hyvä sauma tehdä parempaa tulosta, mutta ei se muutu ääniksi istumalla pimeissä komeroissa. Samoin Merja Kyllösen pitäminen kunnan ulkopuolella. Uskallan sen tässä julkisesti kirjoittaa.

Tein vakaan harkinnan jälkeen päätöksen olla mukana vaaleissa. Ehdokkuuteni toi hieman ääniä ryhmälle ja vahvisti sen asemaa. Samalla se vahvisti persujen alamäkeä ja se on hyväksi kaikille. Olin jo aiemmin tehnyt päätöksen, etten tee vaalityötä ja vaalien tulos on itselleni yhdentekevä. Tulos oli juuri sellainen kuin tilasin.

Vaalitulos on myös sellainen kuin Suomussalmelaiset ovat halunneet. Seuraavat neljä vuotta sitten näyttävät, kuinka onnistunut tämä tulos oli kuntalaisten kannalta. Osaan jo hieman ounastella, että pelkästään Loiste-sähköyhtiöstä puhumalla kuntamme ei saa hyvää aikaiseksi. Olen skeptinen sen suhteen, millaiseksi vaikutusvaltamme muuttuu Kainuun kuntien joukossa. Pilkun paikkaa viilamalla eivät ihmisten väliset suhteet parane. Politiikka on aina ihmisten välistä vuoropuhelua ja toisten huomioonottamista.

Ennakoin aiemmin sitä, että kokoomus voittaa vaalit ja sen tulos alkaa 21+ voittoisena. Se piti paikkansa. SDP ei sittenkään pudonnut niin paljon kuin odotin. Myös vasemmiston tulos oli paljon heikompi odotustani. Odotin kaksinumeroista lukua ja perussuomalaisten lyömistä. Toinen asia onneksi toteutui. Pienellä marginaalilla, mutta kuitenkin. Persujen tulos oli sitä mitä ennustin. Nyt alkaa sisäinen kädenvääntö jatkosta ja se varmasti nousee puoluekokouksen tärkeimmäksi aiheeksi.

Kokonaisuutena vaalitulos oli hyväksi Suomelle. Erityisesti persujen huudon vaimentaminen tekee hyvää yhteiskuntarauhalle. Puolueen lehti mekkaloi ennen vaaleja Kuusamon huipputuloksesta ehdokasasettelussa. Paikallinen vetäjä sai ehokkaaksi 46 ihmistä ja se oli todella kova tulos. Itse pidin alun alkaen listaa hieman epäkuranttina ja en erehtynyt. Kaikkien Kuusamon ehdokkaiden nimilistassa on viimeisenä yli 30 listalla ollutta persua. Hyvin moni on ilman yhtään ääntä ja muutamalla edes oma ääni. Tuloksen oli mahalasku ja paikalliset nimittävät sitä lötköksi.

Tänään ovat soitelleet vahingoniloiset vastustajani ja jopa toimittajakin. Voi sanoa sievistelemättä, että ilmassa leijuu vahingoniloa. Ensimmäinen soittajista aikoi kyllä vedellä minua vasten näköä. Lupasin olla valmiina. Siitä hän ei oikein tykännyt. Kotisivuistani oli kahdella sanomista. He pitivät loukkaavina tapaani, etten anna ihmisten kommentoida kirjoituksiani. Lupasin jatkaa hyväksikoetulla linjallani. En avaa sivujani. Nämä soitot vahvistivat sitä.

Kaikille teille, jotka vielä tuitte minua sanon lohdutukseksi kuten Esko Aho sanoi hävittyään presidentinvaalit vuonna 2000.

Niin on hyvä kuin käy.”

Avainsanat: kuntavaalit2017, rökäletappiopersuille, yhteiskuntarauha, eskiaho, niinonhyväkuinkäy

140 Kuka tunnustaa

Tiistai 1.11.2016 klo 10:23 - yrjöpoeka

Eilen illalla sain kymppiuutisten jälkeen soiton eräältä lukijaltani. Maailman parantamispuheiden jälkeen hän kysyi, olenko lueskellut viime aikoina Suomi24 sivustoa? Erityisesti Suomussalmen kunnan osalta. Kerroin hänelle, ettei minulla ole aikaa lueskella sitä sotkua ja että minulla on parempaakin tekemistä. Hän kehoitti vilkaisemaan sitä, koska siellä oli hänen mielestään nyt hyvin aktiivisesti kommentoitu kirjoituksiani.

Käväisin tutkimassa nyt hieman tätä lukemistoa ja todentotta, sieltä löytyi aktiivisten seuraajieni kommentointeja ja arvioita kirjoituksistani. Tämä lyhyt lukemistuokio osoitti sen, etten minä turhaan kirjoittele. Heti alkuluennalla sieltä nousi esille ne kommentoinnit, että kuka tunnustaa lukevansa näitä kirjoituksia? Suoranaisia tunnustuksia nousi vähän esille. Loppujen lopuksi vähäinen kierrokseni osoitti, että kommentoijat ovat turhaan häveliäitä. He ovat erittäin tarkkaan lukeneet ja sitä myöten kommentoineet aiheitani.

Olenkin tässä ihmetellyt, mistä sivustolleni on tullut erittäin voimakas kävijöiden määrä. Tämä kävijämäärän kasvu ajoittuu syys-lokakuun vaiheille. Lukemalla selveni, että asialla ovat kiltit Kainuulaiset ja erityisesti Suomussalmelaiset lukijani. Tästä on heille annettava erityinen kiitos näin julkisesti. Lupaan kirjoittaa jatkossakin, jotta mielenkiinto sivustoani kohtaan säilyisi.

Moitteitakin siellä annettiin ja niistä pari selvennystä on paikallaan. Minä en aio lukea ja kommentoida Suomi24 sivuston kirjoituksia. En jatkossakaan lue niitä. Kertakäynti riittänee taas pitkiksi ajoiksi. Minä en aio avata sivustoani kommentointeja varten. Minulla ei ole aikaa siivota sivuiltani Suomi24 tasoista lukijapalautetta. Jokainen sivuston pitäjä vastaa siitä mitä sivuilla kirjoitetaan ja minulle riittää vastuu omista kirjoituksistani. Suomi24 sivuilla itsekukin vastaa kirjoituksistaan.

Käyntini tuolla sivustolla osoitti, että kirjoituksillani on terapeuttinen vaikutus. Kirjoittavana politiikkona olen oivallinen kohde kaikille mielensäpahoittajille. Näinä aikoina tarvitaan sellaista kohdetta, johon on turvallista purkaa oma mielensä. Jokainen tietää kuinka terapeuttinen vaikutus on sillä, että saa julkisesti moittia jotakuta suvakiksi, vajakiksi tai muuten mieleltään vajavaiseksi. Politiikko täyttää kaikki nämä tunnusmerkit. Politiikot ovat julkista omaisuutta ja he ovat itse nousseet muiden arvosteltaviksi.

Tulossa on mielenkiintoinen vuosi 2017. Suomi täyttää 100-vuotta. Suomussalmi täyttää 150-vuotta. Huhtikuulla on kunnallisvaalit, joissa valitaan toisen vuosisadan ensimmäiset valtuutetut. Kesäkuussa avataan Hossan kansallispuisto. Suuria aiheita on paljon ja niistä aion kirjoittaa ja kertoa myös omia ajatuksiani. Suomi24 sivuston kommentaattoreilla on edessä työntäyteinen vuosi. Aion kirjoittaa huomattavasti enemmän kuin olen nyt kirjoitellut.

Vaikka kukaan ei tunnustakaan lukevansa, palaute kertoo toista. Kiitos teille siitä. Tästä on hyvä jatkaa.

Aliena vitia in oculis habemus,a tergo nostra sunt.

Avainsanat: suomi24paikkakunnat, hyväpolitiikko, suomi100, hossankansallispuisto

062 Kenen oikeus

Torstai 3.9.2015 klo 11:26 - yrjöpoeka

Kirjoitin viime vuoden alkupuolella yhdestä häiriköstä, joka on piinannut vuosikaupalla Suomussalmen kunnan koulutoimea. Kunnan virkamiehiä ja -naisia. Kunnan luottamushenkilöitä. Kunta on joutunut häirikön aiheuttaman uhan takia pitämään yhtä opettajaa poissa varsinaisesta virkatoimestaan. Nyt opettajan kohdalta tilanne on ohi, hänen siirryttyään eläkkeelle.

Tästä huolimatta häiriköinti jatkuu. Suomi24 sivustolla tämä häirikkö toteuttaa itseään kymmenillä eri aloituksilla läpi vuorokausien. Ei ilmeisesti nuku missään vaiheessa. Virkaihmisiä syytetään jatkuvasti ja aiheettomasti. Blogin pitäjän nimi komeilee melkein kohta kaikissa aloituksissa. Häirikkö sai nyt todellista tulta kirjoituksilleen, kun Kainuun käräjäoikeus langetti blogin pitäjälle sakkoja ja korvauksia maksettavaksi. Näin tuomio kirjattiin:

Kun otetaan huomioon edellä mainitut seikat, Heikkisen asema kunnanvaltuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä, hänen toimintansa ja nettikirjoittelunsa, käräjäoikeus katsoo, että Puurusen kirjoitukset ylittävät sen mitä rikoslain 24 luvun 9 § 3 momentin mukaan voidaan pitää hyväksyttävänä vain kahdessa kohdassa. Ensimmäinen on ”tipautettu homoremmistä” ja toinen maininnat ”maanisessa vaiheessa” ja ”mielenterveyspotilaana”. Käräjäoikeus katsoo, että nämä maininnat ovat olleet Heikkistä halventavia ja Puurunen on tältä osin syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Sillä, että Heikkisen omat nettikirjoitukset voisivat täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistöt, ei ole merkitystä syyllisyyskysymystä harkittaessa.

Heikkisen menetettyä työkykynsä näitten sanojen takia, sekä menetettyään kunniaansa ja koska oikeus näin päätti, siivosin sanat teksteistäni.

Kirjoitin vuoden 2014 alussa, että uhrin osaan joutuneet ovat lain edessä paljon heikomalla kuin rikolliset, tai ahdistelijat ja häiriköt. Tuomio kuvastaa minun mielestäni sitä osuvasti. Se joka yrittää tehdä jotakin saa maksaa. Rikosilmoituksilla häiriköistä ei ole mitään merkitystä. Häirikölle kaikki on ilmaista ja tuomio oli sytyke uuteen tulipaloon. Sen voi nyt nähdä Suomi24 sivustolla.

Häirikkö uhkasi kuntaa käräjillä viime vuoden tammikuussa. Valtuuston pitäisi erottaa kunnajohtaja Asta Tolonen. Kaiken syyttelyn taustalla, kuten hän nytkin oikeudessa ilmoitti, on tämä hänen itse kirjoittamansa teksti Suomussalmen kunnanvaltuustolle:Liittyy cp-vammasen paritukseen,  opettaja Pentti Polvinen ja minun seksuaaliseen hyväksi käyttöön.Siellä on kunnassa sellaisia virkamiehiä, jotka ovat syyllityneet asioiden peittelyyn ja herjaukseen  ja uhkailuun.”

Mikäli hän edelleen saa ilmaisen oikeudenkäynnin, käräjät odottavat. Mikä olisikaan parempi paikka ratkoa tätä, kuin Suomussalmen kunnan valtuustosali. Käräjäoikeus pitää istuntojaan myös täällä. Miten meidän poloisten nyt käy?

Avainsanat: kunnianloukkaus, seksuaalinenhyväksikäyttö,

054 Muisteluksia

Keskiviikko 17.6.2015 klo 15:12 - yrjöpoeka

Olen usen muistellut lapsuuteni kalapaikkoja ja sitä, kuinka niissä oli kalaa. Palasin aikaisin sunnuntaiaamuna 14.6 lapsuuteni kalapaikoille. Kesä oli tullut jokivarteen ja muistot vyöryivät mieleeni kulkiessani entisiä kalapaikkoja.

Lapsuudessani kesät olivat täynnä työtä. Oli heinäntekoa karjalle talveksi. Oli kerppujen tekoa lampaille ja lehmille. Usein raivasimme uutta peltoa. Kaikesta työstä ja sen raskaudesta huolimatta ryntäsimme lauantai iltaisin yöksi jokivarteen. Useiden kilometrien marssit yläjuoksulle eivät rasittaneet.

Eväät olivat aina mukana ja kahvi oli tärkein nautintoaine. Kalaa söimme nuotiolla laitettuna ja se oli hyvää. Kaikki kalat kelpasivat silloin. Reissun kruunasivat isot harjukset ja aina silloin tällöin saadut taimenet. Jokivarren rauha oli silloin rikkomaton ja ainoastaan itikat pitivät seuraa. Nyt sitä aikaa ja niitä välineitä muistellessa, aika kultaa muistot. Muistoissani joki oli iso.

Nyt samaa jokea katsellessa voi sanoa, että joen reunusympäristö on ennallaan. Mutta heti rantapusikoiden takana on tapahtunut todella paljon. Metsät on hakattu ja maisema kynnetty ja ojitettu. Sillä ei sinällään pitäisi olla joelle vaikutusta, mutta kun sillä todella on! Kaikki humusaine on kulkeutunut jokeen kevät tulvilla ja sen ovat varmistaneet suuret ojat aivan joen reunuksille saakka.

Jokea reunustaville soille, ei olisi koskaan pitänyt tehdä yhtään ojaa. Se olisi estänyt pahimmat haitat, mutta ei jokapaikassa sekään. Joen alajuoksulla sijaitsevat jyrkemmät rinteet ja siellä auraukset valuivat useita vuosia valtavia määriä hiekkaa ja hiesua. Kynnösten reunalta tehtiin vielä ojat suoraan jokipenkaan. Ensimmäisten vuosien jälkeen ojat olivat täynnä ja hiesu valui suvantoihin täyttäen ne. Samalla menetettiin hyvin paljon erinomaisia harjusten kasvupaikkoja.

Jokeen laski vetensä myös muutamia pikkupuroja ja ne olivat taimenten kasvupaikkoja. Purojen metsät hakattiin totaalisesti ja siellä kävi samoin. Liete täytti purojen syvänteet. Vain kullatut muistot ovat jäljellä. Joen viimeiset suvannot on talvisin tyhjennetty vihonviimeisistä harjuksista. Moottorikelkat ovat olleet siinä apuna. Muistellessa voi kyllä sanoa ääneen yhden asian.

Tekniikka ja sen tuoma kehitys ei kaikessa ole hyväksi. Ei ihmiselle, eikä luonnolle.

lapsuuden_paikka.jpg
Siitä lähti taimenpuro
vanhan_sillan_koski.jpg
Vanhan sillan koski
vanha_vt5.jpg
Vuonna 1967 valtatie 5 kulki tästä.

Avainsanat: vanhathyvätajat, lapsuudenkesä, kullatutmuistot

008 Musta päivä

Torstai 15.1.2015 klo 12:57 - yrjöpoeka

Sain eilen illalla tietää, että politiikkaan mukaan houkuttelemani nainen luopuu tehtävistään.

Maarit Nurmi toimi perussuomalaisten Kainuunpiirin puheenjohtajana viime kesästä lähtien. Tehtävään hän tuli äänestyksen jälkeen, edellisen lopettaessa kesken kauden. Toisen kerran alle puolenvuoden hän joutuii äänestyksen kohteeksi piirin syyskokouksessa. Maarit Nurmi voitti tämänkin äänestyksen selkeästi. Vastustajana oli sama henkilö kuin kesälläkin.

Huolimatta selkeästä vaalituloksesta, jossa melkein sataprosenttisesti äänestäjinä oli miehiä, hän ei missään vaiheessa saanut piirin muun johdon selkeätä ja yksimielistä tukea. Hävinneet eivät koskaan pystyneet tappiotaan nielemään, eikä onnittelemaan vaalintuloksesta. Naiset ovat valitettavasti meidän puolueessamme ja erityisesti täällä Kainuussa, pelkkiä seinänkoristeita. Kun olet kiltisti ja tottelet, saat olla koristeena. Kaikki naiset eivät tällaiseen kohteluun taivu. Maarit Nurmi ei suostu seinäkoristeeksi. Eikä hänen osaamisellaan siihen ole mitään syytä!

Meillä on ollut unelma ja ajatus, että perussuomalaiset ovat itsenäisesti ajattelevien ihmisten puolue. Sellainen se on ollut. Sitä mukaa, kun toimintaan on tullut uusia kasvoja, tämä ajattelu on murtunut. Itsenäisen ajattelun estäjiä tuntuu löytyvän jatkuvasti lisää. He toimivat kuin islamin uskonnon imaamit. Vain heillä on oikea ajattelu ja tieto. En ole koskaan kuullut heiltä pohdintoja kuinka Kainuu selviää ajan haasteista. Mistä saadaan Kainuulle elinvoimaa. Heillä on elämässä vain oma asia. Pakkomielle.

Tämän aamun uutisia kunnellessa ja erityisesti lukiessa, olen tuntenut oloni todella surkeaksi. Puolueen toimintaan mukaan houkuttelemani 7-ammatin osaaja, laittoi elämän palikat kohdalleen. Hän valitsi rakastamansa työn, jossa hän on maakunnallinen ja myös valtakunnantason osaaja. Siellä hänen ammattitaitoaan arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Sukupuoli ei siellä ole esteenä. Siksi tämä uutinen on itselle rankka. Puolueessamme ei ole yhtään liikaa sote-alan ammattilaisia. Olen itse toiminut luottamustehtävissä sotessa pitkään. Siksi meillä on ollut paljon yhteistä tarttumapintaa.

Kaiken mustan keskellä on myös toivoa. Maarit on luvannut jatkaa tehtävissään Ylä-Kainuun perussuomalaisissa. Kunnanvaltuuston jäsenenä ja tarkastuslautakunnan jäsenenä hänellä riittää tehtäviä. Unohtaa ei voi myöskään uutta kirkkovaltuutetun roolia. Me jatkamme työtä yhdessä muiden osaston jäsenten kanssa. Toisiamme kunnioittaen ja arvostaen.

Työ ihmisten hyväksi jatkuu. Tänään alkaa luottamustehtävien hoito.

Toivottavasti uusi viikko tuo valoa harmaaseen päivään.

Siihen voi luottaa. Päivä nimittäin jatkuu nyt selkein harppauksin.

Avainsanat: maaritnurmi, islaminuskonnonimaamit, työtäihmistenhyväksi

065 Lupa annettu

Torstai 13.11.2014 klo 12:23 - yrjöpoeka

Reilu 4-vuotta sitten tilanne oli sama, kuin kuulostaa nyt olevan. Silloin kanneltiin eri kokouksissa tulostettuina minun kirjoituksiani. Niitä yritettiin käyttää jollakin lailla minua vastaan. Sanoin silloin, että minun kirjoituksiani saa tulostaa aivan vapaasti. Lupasin tarvittaessa ostaa lisää tulostuspaperia sitä tarvitseville.

Saman sanon uudelleen tänään. Kirjoituksiani saa vapaasti tulostaa. Tarvittaessa avaan tilin Kajaanin Puuilon myymälään, josta tarvitsijat voivat käydä lisää tulostuspaperia. Käyttötarkoitus tulostuksia varten kuulostaa olevan aivan sama. Minua vastaan käydään minun kirjoittamieni sanojen avulla. Tulostaminen on hyväksi. Niinhän sitä sanotaan, että painettu sana pysyy.

Kirjoituksiani ovat tutkineet myös laillisuusvalvojat kahteen kertaan kuluneen 4-vuoden aikana. Kummallakin kerralla kirjoitukseni on todettu laillisiksi. Laillisuusvalvonta kertoo siitä, että kirjoituksiani todella luetaan. Toisaalta palaute myös kertoo sen, että niitä luetaan suurennuslasi kädessä ja etsitään kirjoituksistani salattuja totuuksia.

Olen suorastaan otettu siitä kiinnostuksesta, että niitä oikeasti tulostetaan ja luetaan muille. Pari viikkoa sitten minä sain useita yhteydenottoja aiheesta. Tämä kiinnostuksen kasvu näkyy sivujeni selailija määrissä. Ne ovat suorastaan räjähtäneet kahden viikon aikana. Tätä kaikki kirjailijat haluavat, että kirjoituksia siteerataan. Toiseksi halutaan myös sitä, että niitä luetaan itse tai luetaan jopa toisille. Pitänee tulevaisuudessa harkita kirjoittamista vakavammin.

Kirjoitan kaikista minua kiinnostavista asioista. Kirjoitan myös ihmisistä omalla paikkakunnalla ja laajemmin Kainuussa. Jokainen kirjoitusteni ihminen on joko politiikko tai virkaihminen. Tavallisia ihmisiä en nimellä osoittele. Joku on tätä aina kritisoinut. Olen vastannut, että kirjoitan omalla nimelläni. En rähise yleisönosastojen nimettömänä kirjoittajana. Mikäli kirjoitan ihmisistä, koen siihen olevan aihetta. Siitä syystä niitä ovat lukeneet myös laillisuusvalvojatkin. Jotkut ovat kokeneet sanani loukkaaviksi.

Politiikkojen ja virkamiesten on kestettävä se. Olen aivan samoin joutunut ja joudun kestämään kaiken sen, mitä muut minusta sanovat ja kirjoittavat. Käsittelen kiinnostukseni kohteita todella lempeällä kädellä. Kirjoituksissani ei vilise alapäähuumori ja kirosanat. Suoranaisia solvauksia on turha etsiä.

Lupa on annettu. Tulostakaa ja lukekaa.

Avainsanat: painettusanapysyy, lukeminenonhyväksi, lupahallintovirasto

047 Hulluus ja kurjuus

Keskiviikko 9.10.2013 klo 17:23 - yrjöpoeka

Suomi on todella sairastunut hulluuteen. Muuhun ei voi päätyä, kun kuuntelin eilen aamulla paikallisradion uutisia ja luin maakuntalehden päivällä. Viimeisten vuosien aikana on valtion ja kuntien hallintoon pesiintynyt kaikelta elämältä vieraantunut sukupolvi. Nämä kymmeniä vuosia opiskelleet maailmanparantajat ovat nyt pysäyttämässä kaiken tulevaisuuden rakentamisen Pohjois-Suomessa. Koko pohjoinen Suomi halutaan luontoreservaatiksi. Koko alue on yhtä Naturaa, tai siihen liittyviä alueita. Mikäli muilla alueilla meinataan tehdä mitään, sieltä löytyy viitasammakoita ja aina niin uhanalaisia liito-oravia.

Pohjoinen on aina elänyt metsistä ja sen tulevaisuus on edelleen siinä. Nyt on huomattu maailmalla ja suomessa , että pohjoisen tulevaisuuden pelastaa mahdollisesti kaivannaisteollisuus. Sen varaan on tehty paljon suunnitelmia uusien ratayhteyksien toivossa. Nimenomaan kaivannaisteollisuus on luonut tulevaisuuden uskoa ikääntyvien ihmisten kansoittamiin kuntiin. Lisääntyvä palvelujen tarve vaatii nyt ja tulevaisuudessa huomattavan määrän lisätuloa. Valtionosuuksien pudotessa kunnat tarvitsevat uusia tuloja ja uusia veronmaksajia. Mikäli hulluus jatkuu, koko Pohjois-Suomi muuttuu Eurooppalaisten viheralueeksi.

Pohjois-Suomea edustaa valtioneuvostossa ministeri Merja Kyllönen. Paljon on paikallisessa mediassa kehuttu ministeriä ja hänen aikaansaannoksiaan. Edellisen hallituksen aikana osoitettiin jokavuosi 23 miljoonaa euroa yksityisteiden harkinnanavaraisiin avustuksiin. Nämä valtionosuudet ovat olleet tuikitärkeitä, kun on kunnostettu rapistuvia yksityisteitä. Nämä tiet ovat tärkeitä kulkuyhteyksien ja puunhuollon kannalta. Mitä on pohjoisen ”oma” ministeri saanut aikaan?

2012 summa putosi 15 miljoonaan. Vuonna 2013 se romahti 9 miljoonaan. Esitys vuodelle 2014 on 5 miljoonaa euroa! Kataisen hallituksen leikatessa kaikesta mahdollisesta on ministerimme lyömässä lopullisen niitin pohjoisen tulevaisuudelle. Tässä näkyy ministerin kädenjälki. Kunnilla ei ole mahdollisuuksia tukea yksityisteitä. Samaan aikaan valtio on lisäämässä uusia tehtäviä kunnille.

Ministeri Merja Kyllösen avustuksella, elämältä vieraantuneet muuttavat Pohjois-Suomen lopullisesti Eurooppalaisten viheralueeksi.

Liito-oravia ja viitasammakoita esiintyy koko suomessa. Silti niitä kuvataan uhanalaisiksi. Aina kun tarvitaan, alueelta kuin alueelta löytyy yllättäen näitä otuksia.

Viitasammakot ja liito-oravat kiittävät. Ytimennävertäjistä puhumattakaan.

Avainsanat: siunattuhulluus, luontoreservaatti, natura, euroopanviheralue, merjakyllönenleikkaayksityistierahoitusta, viitasammakkovoitti, liitooravahyväkakkonen

030 Niin minä mieleni pahoitin

Torstai 12.4.2012 klo 0:04 - yrjöpoeka


Kirjoitin maaliskuussa ihmissuhdejohtamisesta ja sen jälkikaikuna olen saanut soten-virkanaiset lukemaan blogiani. Sitä seurataan nyt suurennuslasin kanssa ja pahoitetaan mieli yhtä usein kuin sivuni avataan. Nyt on kiireesti pyydettävä anteeksi, että olen maininnut vajaamielishoitajan tutkinnon suorittaneen nimen. Tutkinnon mainitsin, koska hän itse ilmaisi sen moneenkertaan 20.3 olleessa tilaisuudessa.

Koska hän on nyt niin mielensä pahoittanut ja kokenut tulleensa loukatuksi suurena johtajana, muutan ilmaisua. Vajaamielishoitajan tilalla käytän vastedes ilmaisua prinsessa. Tämä sana ilmaisee mielestäni hyvin sen, kuinka herkkiä tämän ajan suuret virkanaiset voivat olla.

Päivä on ollut uskomattoman raskas. Lautakunnan kokous kesti ja kesti ja päivän toinen tilaisuus siirtyi jo aikapaljon myöhemmäksi. Kotiin kuitenkin ehdin illaksi ja ajomatkan ajan olen saanut istua puhelinta kunnellen. Päivän raskautta lisäsi usean minuun yhteyttä ottaneen huoli omaisestaan ja huoli huomisesta. Kahden vuoden aikana Kainuu on muuttunut ihmisten mielestä todella paljon ja se on totta. Säästäminen ja leikkaaminen ajavat palveluja tarvitsevat asiakkaat ja maakunnan työntekijät uupumukseen ja toivottomuuteen.

Samaan aikaan kun maakunnan työntekijöille ei saa ottaa sijaisia, kunnissa on varaa lisätä kovapalkkaisia tyhjäntoimittajien virkoja. Kunnat huutavat johtajiensa suulla maakunnan sote-palveluille, että lähipalvelut on turvattava. Samaan aikaan pitää valmiiksi alijäämäisestä budjetista leikata lisää 6 miljoonaa euroa ja kuntien tahdosta. Yhtälö on täysin mahdoton.

Tänään on ollut musta päivä. Prinsessa-päivä.

Näillä mennään. Nyt on aika unelle vaimon vieressä.

Avainsanat: mielensäpahoittaja, prinsessamaineolo, vajaamielistätouhua, rappiollaonhyväolla, henkilöstöntoivottomuus, tyhjäntoimittajanvirka, hallintosihteeri, mustapäivä

Vanhemmat kirjoitukset »