Satunnaiset kuvat

Elokuun 2

Uusimmat

Blogin arkisto

106 Hajanaisia havaintoja Vapun päivänä 2018

Tiistai 1.5.2018 klo 12:00 - yrjöpoeka

Lähdin mielenkiinnosta käväisemään Suomussalmen vapputorilla. Kerrankin sai mennä sinne sivullisena, ei enää politiikkona. Ilma oli aivan normaali Vapun sää. Tuivertava tuuli pitkältä Kiantajärven selältä poisti hien. Hikeä ei toki päässyt muutoinkaan syntymään yöpakkasen takia. Torilla pysähdyin miettimään Suomussalmen tulevaisuutta. Se tuli väistämättä mieleen, kun laski suurinpiirtein paikalla olevan väestön määrän ja ikärakenteen.

Itse edustan 65-vuotta täyttänyttä ikäpolvea ja sain huomata, että kuuluin melkein nuorimpiin paikalla olleisiin. Minua vanhempaa Lions Leijona väkeä oli huomioliiveissä myymässä jäidenlähtöarpoja. Arpojen myyjiä oli liiveistä päätellen melkein yhtäpajon kuin muuta yleisöä. Arpojen pääpalkintona mainostettiin useampivaihteista polkupyörää. Keppin tukemat minua ikääntyneemmät kuntalaiset ostelivat arpoja ja minä jäin miettimään mitä tapahtuu kun he voittavat pyörän? Jäävätkö kepit kotiin ja hameen helmat liehuen sukeltavat pyöräilyn ihanaan maailmaan.

Torimuusiikki oli sellaista kuin musiikin valitsijat ja kuuntelijat. Humppamusiikkia vanhoilta hyviltä ajoilta 60-80-vuotta sitten. Kaiholla jäin muistelemaan aikoja entisiä. Torilla oli kaikenikäistä väkeä ja kojuja makkaranmyyjineen useampia. Lions Leijonat olivat tänään paikalla myymässä heliumpalloja, mutta en nähnyt yhdenkään ikääntyneemmän sellaista ostavan.Mikäli toritapahtuma järjestetään jatkossakin tämänkaltaisena, hyvin pian on edessä tilanne, että paikalla ovat vain Lions Leijonat.

Vappu on aina mielletty poliittiseksi. Tänään siitä ei ole enää mitään jäljellä. Olen itse ollut useina vuosina aiemmin puhumassa torilla. Tänään ei todellakaan ole enää kenelle puhua. Suomussalmen syntyvyys on tänään pohjamudissa. Sama on edessä kaikkialla maaseudulla. Nuorempi väki muuttaa suuriin kaupunkikeskuksiin ja lopuille soitetaan humppamusiikkia menneisyyden hämärästä. Mietteisiini nousi väkisin kuinka Kainuussa rakennetaan sadoilla miljoonilla uuttasairaalaa. Jokaisessa kunnassa, niin Suomussalmellakin, rakennetaan kymmenillä miljoonilla uusia korskeita koulurakennuksia.

Jäin enemmän ja enemmän pohtimaan kuka kaiken oikein lopuksi maksaa? Kuka niitä tiloja lopulta käyttää? Mistä on lähtenyt liikkeelle tämä hullutus? Miten valtio ylimpänä viranomaisena sallii tämänkaltaisen kansallisomaisuuden haaskaamisen? Meillä ovat vallassa sellaiset tahot, jotka hamuavat poliittista valtaa vaikka väki siirtyy hautausmaille. Metsien hakkuut estetään heittämällä liito-oravan papanoita kuusikon juuristolle. Liito-oravalla on edes papanoita, homesosiopaateilla ei edes sitäkään. Kaikki nykyiset koulurakennukset ovat muuttuneet homekouluiksi. Tutkijat eivät sitä löydä, ainoastaan muutamat asialle vihkiytyneet homesosiopaatit saavat kuntien päätöskoneistot valtansa alle.

Aiemmin uskovaiset tunnettiin ja tunnetaan vieläkin siitä, että he uskovat vaikkeivat näe. Nyt homeeseen uskotaan, vaikkei sitä näy eikä kuulu. Ilmeisesti meillä on tänään niin paljon joutilasta rahaa hassata turhuuteen. Pahinta on se, että tiedän kuka tämän hullutuksen lopulta maksaa. Ikääntynyt väestö. Palvelut katoavat lopullisesti. Vain humppamusiikki jää elämään YLEn Areenalla.

Palvomme sen jälkeen tyhjiä, mutta ah' niin uusia seiniä.

Avainsanat: suomussalmenvapputori, ikääntyväväestö, syntyvyydenrajulasku, pystytämmetyhjiäseiniä, liitooravat, homekoulut

022 Kohtaaminen

Lauantai 15.3.2014 klo 8:14 - yrjöpoeka

Suomussalmella, niinkuin kaikissa pohjoisen ja itärajan kunnissa, on valtava määrä rakennettua infraa puolitehoisella käytöllä. Se tarkoittaa tyhjiä koulukiinteistöjä ja autioituvia kyliä. Väestön ikääntyminen ja nuoremman väen siirtyminen koulutuksen ja työn perässä asutuskeskuksiin kiihdyttää maaltapakoa edelleen seuraavat kaksi vuosikymmentä. Valtion ja kuntien satsaamat miljoonat ja miljardit rakentamiseen, jäävät täysin ilman käyttöä. Suomessa ja Suomussalmella on etsitty sitä viisasten kiveä, mikä täyttäisi autioituvan maaseudun. Mistä saada paikkakunnalle nuoria ja lapsiperheitä? Ja millä keinoin?

Syrjäalueiden pahin puute on työpaikat. Mikäli niitä löytyy, löytyy myös työntekijöitä. Maatalous ei enää ole se maaseudun tukipylväs. Yksikkökoot ovat suurentuneet ja niiden vaikutus hyvin rajallinen. Metsätalous ei myöskään ole ratkaisu nopealla aikataululla. Unelmat jostakin muualta muuttavasta tehtaasta, eivät ole muuta kuin unelmaa. Tulevaisuuden toivo elää kaivosrakentamisessa ja niiden mukanaan tuomista työpaikoista. Nämä työpaikat eivät aukene tässä ja nyt, vaan vasta vuosikymmenien päästä.

Mitä pitäisi tehdä suurella rahalla rakennetulle infralle? Poltetaan vai puretaan? Vai jätetäänkö ne kummitusten pesäpaikoiksi? Olisiko näille asunnoille ja kouluille missään käyttäjiä? Mitä tapahtuisi, jos niille löytyisi käyttäjät? Kainuun kehitys on aina liittynyt väestön kasvuun. Historian aikana alue on usein taantunut. Maakunta on aina ollut väestön kasvattaja, väki on siirtynyt suuriin kaupunkeihin ja myös ulkomaat ovat saaneet osansa. Väestön lisäys on aikaisemmin tullut Savosta ja Venäjän suunnasta. Nyt sieltä ei ole odotettavissa minkäänlaista muuttoa. Samoin ei muualtakaan Suomesta.

Maailmalla on menossa paljon suuria kriisejä. Sotia ja nälästä johtuvia. Suuria pakolaisleirejä perustetaan ja länsimaat käyvät anekauppaa omista sieluistaan, ottamalla hädänalaisia pieniä määriä joka maahan. Suomi on mukana tässä sielujen puhdistamis operaatiossa. Kunnille tarjotaan pieniä valtionapuja, mikäli nämä sijoittavat muutamia pakolaisia alueilleen. Näiden pakolaisten ahdingosta käydään sitten jokaisella paikkakunnalla omanlaisensa näytelmä. Koskaan se ei ole ollut ihmiselle mieltäylentävää.

Mitä tapahtuisi, jos Suomussalmi ilmoittaisi ottavansa alueelleen heti tuhat Syyrian sotapakolaista? Asuntoja olisi heti valmiina ja koulut olisivat valmiina. Välittömästi pakolaisten mukana alueelle muuttaisi koulutushenkilökuntaa ja muuta tarvittavaa henkilöstöä. Aluetalouteen siirtyisi runsaasti uutta muualta tulevaa rahaa. Aluetalouden piristyminen ruokkisi itsestään myös muuta lisääntyvää toimeliaisuutta. Syyriasta tulevat pakolaiset eivät ole kouluttamattomia paimentolaisia. Syyriassa on ollut korkeasti koulutettu väestö, nyt tämän väestön osana on hitaasti kuolla pakolaisleireissä. Näillä pakolaisleireillä lasten ja nuorten määrä on erittäin suuri.

Mielestäni nyt on aika muuttaa kokonaan ajatusta pakolaisten vastaanotosta. Muutamien pakolaisten määristä on siirryttävä suurempiin yksiköihin. Suomussalmi ei olisi mikään uhrautuja, vaan riittävän suuren muuton ansiosta kuntamme olisi enemmän saavana osapuolena. Niin taloudellisesti kuin henkisesti. Talouden piristyessä kukaan kuntalainen ei jäisi pohtimaan, saavatko pakolaiset ehkä jotakin enemmän kuin alueen kantaväestö. Tämänhetken mallilla näin tapahtuu väistämättä. Tämän hetkinen muuttotapa ei ole hyväksi pakolaisille ja ei myöskään kantaväestölle.

Suomussalmi ja Kainuu voisivat olla nyt edelläkävijöitä. Muutetaan tyhjät tilat työksi ja toimeliaisuudeksi. Kaikki tilat on rakennettu ihmisiä varten.

Nyt näiden olisi kohdattava. Kohtaaminen riippuu sinusta ja minusta.

Avainsanat: maaltamuutto, ikääntyväväestö, kasvattajamaakunta, sotapakolaiset, maahanmuutto