Satunnaiset kuvat

Titti

Uusimmat

Blogin arkisto

016 Voi tätä ilon ja onnen päivää

Torstai 23.1.2020 klo 11:00 - yrjöpoeka

Suomalaisten ankeaa ja harmaata talvea sulostuttavat sydäntä sykähdyttävät jutut. Osaamme iloita ulkomaan elävien asioista, vaikka muutoin vastustamme ulkomaan elävien maahantuloa. Kuninkaallisten elämä sykähdyttää suurta joukkoa. Hekin jotka eivät tykkää kuninkaallisista, heillä on myös vankat mielipiteet. Hyvänä esimerkkinä on juuri tänään Englannin kuningashuoneen elämä.

Harryn ja Meghanin elämä on rojalistien mielestä pyhäinhäväistys. Harrya tietysti ymmärretään, mutta Meghanista on tullut rojalistien mielestä pyrkyri ja hovin idyllisen elämän särkijä. Suomen media on kiitettävästi tuottanut materiaalia silmillemme ja korvillemme. Media tietää ”asiantuntijoiden” ansiosta mitä kuningattaren mielessä kulloinkin liikkuu. Mitä nämä ”asiantuntijat” kertovat se on jumalan sanaa rojalisteille.

Jos suomen media on kyykyssä kuninkaallisten edessä, niin sitä se on myös Englannissa. Puolesta ja vastaan mielipidettä riittää ja välillä lasketaan rahoja. Lehtijuttujen saatteena olevissa keskusteluissa ottavat suomalaiset tiukasti kantaa, kuinka Harryn ja Meghanin on maksettava talonsa korjauskustannukset heti takaisin. Osaamme todella olla sympaattisia Englannin verokarhulle. Voi tätä ilon ja onnen aikaa Eurooppalaisessa ykseydessä.

Itkemme onnesta kun näemme kuninkaallisten lasten syntyvän ja kasvavan. Ruotsin hovi on meille tuttu ja hovi on melkein kuin meidän omaa. Koska meillä ei kuitenkaan ole kunkkua, on kansamme hyväksynyt Sauli I:n Jenni vaimoineen meidän omiksi kuninkaallisiksi. Tätä rojalismin halua lisää presidentti parille syntynyt lapsi. Vielä puuttuu, että kansa haluaa Saulin jatkavan. Ei kai se suomalaisillekaan voisi olla vaikeata, kun suuri naapurimme Venäjä muuttelee perustuslakia heti kun Putin haluaa. Pieni Suomi voisi kutsua Putinin kylään kertomaan kuinka homma oikein tehdään. Olisi se ilon ja onnen päivä.

Varsinaisesti repesin tänään Maisa Torpan ilmoitukseen. Maisa erosi juuri tovi sitten ralliautoilija Jari-Matti Latvalasta. Ero tuli ilmeisesti siksi, että Maisa sai tietää Jari-Matin joutuvan työttömäksi. Koska Maisa on seurapiirisuttura, hän tarvitsee vakituisen elättäjän. Maisa on nykynainen ja haluaa esineellistää itsensä, koska juuri hänen ulkoinen muotonsa vetää rahassa rypeviä uroksia. Maisa ei voi nyt kuvauttaa itseään ja maitorauhasiaan ralliauton voimaa uhkuvalla konepellillä. Sellaista onnettomuutta ei meistä kukaan voi sallia.

Aamun uutinen kertoi, että Maisa aikoo mennä naimisiin helmikuun aikana Mikko-rakkaansa kanssa. Uutinen kertoi Mikko-rakkaan olevan it-alalla. Tuntien Maisan vaativan maun, hän varmasti on ottanut selvää millainen konepelti on Mikko-rakkaalla. On tietysti selvää, että Mikko on ollut tietoinen siitä, mitä tarvitaan Maisan seulan läpäisemiseen. Vakavaraisuus on tietysti selviö ja kohta saamme ihastella Maisan sormessa killuvaa kihlasormusta. Se on tietysti ostettu jostakin ulkomaan fiinistä paikasta. Vaatimuksena on tietysti lähes sadantuhannen hinta.

Onneamme lisää se tieto, että kohta viikko- ja iltapäivälehdet tapetoivat sivunsa Maisan erittäin vähäpukeisella vartalolla. On se tuo rakkaus (raha) ihana asia. Sillä saa Mikko-rakkaan elättäjäksi. Tämä rakkaus sulostuttaa silmämme kyyneliin.

Voi tätä ilon ja onnen päivää. Arjen harmaus ei enää ahdista!

Avainsanat: englanninhovi, harryjameghan, rojalistit, maisatorppa, jarimattilatvala, voitätäilonjaonnenpäivää

001 Hullu vuosi 2020 alkaa

Keskiviikko 1.1.2020 klo 11:28 - yrjöpoeka

Vuosi vaihtui perinteisesti. Muutaman päivän ajan pohdittiin pitäisikö ilotulitus kieltää kokonaan Suomessa. Olen itse pitänyt tätä niuhottamisena ja tuuminut, että edes kerran talvisessa synkkyydessä saisi iloita. Käytin koiraamme iltakävelyllä, koska halusin nähdä kuinka kaksivuotias sharpei Usva suhtautuu paukkeeseen. Nuorisolla oli heti iltakuuden jälkeen paukut käytössä ja Suomussalmen kirkonkylällä oli suurempi pauke kuin 80-vuotta sitten, puna-armeijan rauhanomaisen ilotulituksen jäljiltä raunioituneessa kylässä.

Koiramme ei välittänyt paukkeesta, vaan oli huomattavasti enemmän kiinnostunut merkkaamaan reitin omilla tuotteillaan. Muita koiran ulkoiluttajia ei näkynyt. Ääniä kyllä kuului ja eniten valitti eräs koira, joka ei ole häkistään päässyt enää minnekkään. En tiedä oliko paukkeella mitään tekemistä asian kanssa, koska sama koira on ulissut kesät talvet. Ilmeisesti yksinäisyyttään. Ilotulituksen pauke kiihtyi iltaa kohden ja aamuyöllä tuntui siltä, että jostakin oli saatu paukkuja lisää. Aivan aamuyön viimeisille tunneille riitti jytkettä ja suurimmat paukut herättivät minut vähän väliä.

Tuli väistämättä mieleen aamukolmelta, että onko tässä mitään järkeä. Paukutella tiheästi asutulla omakotitalo alueella puolivuorokautta. Aamun uutisia kuunnellessani tuli selväksi, ettei tässä paukuttelussa ole enää järki tallella. Ammutaan raketteja ihmisä kohden, tehdään ilkivaltaa räjäyttelemällä roskiskia ja postilaatikoita. Selkeästi nyt keulii mopo todella pahasti. Vastuullisuus on karkaamassa ja luulen tämän aiheuttavan sen, että kansalaisaloite ilotulituksen kieltämiseksi taviksilta hyväksytään. Jatkossa ilotulitukset olisivat olisivat ammattilaisten käsissä. Annan tälle tänään tukeni.

Suomi on saanut EU:lta 5 miljoonaa euroa sitä varten, että kuuden vuoden ajan metsissämme partio poliisi susia suojellen. Tässä hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen poliisi, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Onhan sanomattakin selvää, että Uudenmaan luonnonsuojelupiiri tietää parhaiten, miten susia pitää kohdella. Kuuntelin poliisin ja erätarkastajan jutustelua YLEn lähetyksessä ja korviini pisti yksi asia. Poliisin ja erätarkastajan mukaan kansalaisten ja viranomaisten välillä vallitsee luottamuspula.

Mitä kauemmin he puhuivat, sitä selvempää oli se mistä se johtui. Kansalaiset eivät näiden viranomaisten mukaan ymmärrä, miksi susien määrää pitää jatkuvasti kasvattaa. Toisaalta nämä valvojat olivat sitä mieltä, että kansalaiset liiottelevat susien uhkaa. Tämän valvoja partion pyhänä velvollisuutena oli heidän itsensä kertomana, edistää ihmisen ja suden välistä rinnakkaiseloa. Tätä kuunnellessani tuli myös selväksi, että hallinto on etääntynyt tavallisesta kansasta. He tietävät mikä kansalle on parasta.

Sitä mukaa kun susien määrä on lisääntynyt, ovat lisääntyneet koirien kuolemat susien takia. Metsistä on todella vaikea enää löytää vuosikkaita hirvenvasoja. Yhtäaikaa on myös karhujen määrä räjähtämässä käsiin. Tämä yhtälö on kestämätön. Suomalaisten suojeleminen ei kiinnosta, vaikka väestö on pian uhanalaisessa asemassa alhaisen syntyvyyden takia.

Jos lakia ei suojele kansaa, se ei ole oikein. On siis aika ratkaista mikä on oikein. Hulluudelle on laitettava piste. Olisiko 308 se piste, jota sudet ymmärtävät.

Avainsanat: hulluvuosi2020, kansalaisaloiteilotulituksenkieltämiseksi, eunsusilifehanke, susipartio, ihmistensuojelu

250 Höplästä vedettäviä

Torstai 14.11.2019 klo 15:00 - yrjöpoeka

Jos on johonkin pakko uskoa, niin sitten se on suomalaisten uskomaton hölmöys. Olemme todella helposti uskomassa melkeinpä mihin tahansa. Sananjulistajat tietävät tämän kaikkein parhaiten. Niilo Yli-Vainion ei tarvinnut kuin koskea ihmistä otsaan, niin kosketusta odottanut ja jännittänyt reppana kaatui satavarmasti. Vainion kosketusta pidettiin jumalallisena. Jumalisuuden kanssa sillä ei taatusti ollut mitään teklemistä. Pääasia oli päästä ihmisten rahapusseihin kiinni. Hyväuskoiset reppanat olivat valmiita maksamaan mitä tahansa kokeakseen jumalan kosketuksen.

Tämän jälkeenkin on riittänyt näitä sanajulistajia ja jokaisella on ollut yksi jumalallinen tavoite. Tyhjentää hupsujen rahapussit liiallisesta maallisesta mammonasta. Olen itsekin saanut näihin huruveikkoihin hurahtaneilta opastusta lähteä mukaan. Vuosikymmeniä sitten syntynyt kehitysvammainen poikani kärsi lapsuudessaan todella rajusta epilepsiasta. Sain ohjeen viedä poikani yhden hurumaakarin kosketeltavaksi, jotta jumala voisi parantaa hänet. Olen sen verran paatunut ja ymmärrän tosiasiat, että en tuollaiseen touhuun lähtenyt. Paljon lähti silloin, mutta kukaan ei parantunut. Tänään ei kukaan silloin rahapussinsa avannut halua muistella koko asiaa. Hyväuskoisuus hävettää.

Suomalainen Ponsse metsäkone yhtiö on nyt hyväuskoisuuttaan nöyrtynyt ruotsalaisen naisjärjestön pöyristymisestä. Ponssen koneita on kuvattu kauniiden naisten kera ja näitä kuvia on käytetty kalentereissa. Nyt Ponsse pyytelee anteeksi ja kertoo, ettei tämä enää toistu. Voi hyvät hyssykät, en muuta sano. Samaan aikaan jokainen kynnelle kykenevä maailmanlaajuinen brändi tekee kaikkensa saadakseen tuotteen, josta tehdään kauniita tyttökalentereita. Suurimmat ja kauneimmat kuten Pirellin kalenteri, niitä eivät köyhät edes saa. Samaan aikaan myydään myös puolialastomilla miehillä kuvitettuja kalentereita ja ostajina naiset. Ponsse olisi voinut kuvata toisen kalenterin alastomilla miehillä. Ruotsalaiset nymfomaanit olisivat tyytyneet kuolaamaan ja pyytämään miesten osoitteita.

Nykyaikaa ovat sitten uudet hyväuskoiset. He haluavat selvittää oman DNA:sa salaisuudet. Sylkinäytteitä lähetellään pitkin poikin maailmaa. Sieltä sitten tulee selvitys siitä, mistä olet oikein peräisin. Onko sinusta puhtaaksi suomalaiseksi. Tässä vinkki eräälle poliittiselle puolueelle. Suomessa on myös yrityksiä ja ne lupaavat kertoa tuletko onnelliseksi vai sairastutko ja milloin. Hyvälle kiiltopaperille painetut kuvat ja loistavasti suunnitellut nettisivut saavat kukkarot löystymään. YLE, tämä suomalainen media päätti tutkia pitävätkö lupaukset paikkansa. Pikaisella otannalla selvisi, että hövelisti kerrotaan sellaista, jota DNA:sta ei voi edes nähdä. Mutta lähettäjä on ikionnellinen kun sai muutamalla satasella tietää itsestään melkein kaiken.

Varsinaiset alan ammattilaiset, eli kansainvälisesti arvostetut tutkijat kertoivat otannasta sitten sen totuuden. Suomeksi he kertoivat näiden tutkimusten olevan horoskooppitason huuhaata. Eli mitään tekemistä tieteellisen tutkimuksen kannalta niissä ei ollut. Lisäksi tutkivat yhtiöt eivät tunnistaneet YLEn lähettämää koiran DNA:ta ihmisen DNA:sta.

Mikähän siinä lienee, että hyväuskoisia eivät ole köyhät? Vain ne, joilla on pätäkkää rahapusseissaan. On siitä rahasta todella hyötyä.

Todennäköisyys joutua kusetetuksi on rikkaamman etuoikeus!

Avainsanat: hyväuskoisuus, niiloylivainio, taloudellinenhyväksikäyttäjä, ponssentyttökalenteri, ihmisendna,

177 Suomessa ei ole tilaa suomalaisille

Torstai 4.7.2019 klo 21:01 - yrjöpoeka

Samaan aikaan kun osa kansalaisista tuskailee maahamuuton kanssa, osa kansankunnasta yrittää estää ihmisen elämisen täällä. Tätä seuratessa on itselle tullut mieleen se, että Suomi pitäisi paketoida ja pistää pulloon. Siellä kansakunta saisi itsekseen tuskailla. Ollakko vaiko ei olla.

Kaikissa Suomen rannikkokaupungeissa ja tänään jo syrjäisimminklin tuppukylän torilla on yksi ihmisiä haittaava ilmiö, lokit. Useat linnut ja myös nisäkkäät sopeutuvat erittäin nopeasti ihmisen rakentamiin ympäristöihin. Siinä auttaa erityisesti se, että rakennetuilla alueilla niiden ravinnon saanti helpottuu. Ja se tapahtuu tietysti ihmisen toimesta. Muinaisina aikoina eivät lokit eläneet kaupungeissa, koska siellä ei ollut jaettavissa helppoa ruokaa. Lisäksi linnuille ja muille pieneläimille koittivat lopun ajat ihmisen lähellä.

Tänään on toisin. Tänään lokkiyhdyskunta terrorisoi ihmisten jokapaäiväistä elämää Oulussa. Toreilla ja missä tahansa ne hyökkäävät ihmisten käsissä olevan ruoan kimppuun ja ne eivät pelkää enää ihmistä. Ne tietävät, että ne saavat terrorisoida aivan rauhassa, koska niillä on suojelijat. Lokki on äärimmäisen älykäs ja se uskoo vasta sitten, kun niitä aletaan ampumalla lopettaa. Juuri näin tulisi Oulussakin tehdä. Siellä on pyritty hakemaan lupia, että josko viritettäisiin siimoja torin ylle. Lokki on niin viisas, ettei se niitä arastele. Se osaa väistellä niitä ja kulkea jalkaisin kohteen tykö. Siitä on helppo ponkaista liikkeelle hampurilainen nokassaan.

Saimaalla on noussut kohu muutaman norpan poikasen joutumisesta verkkoihin. Ihminen asutti aikoinaan Saimaan rannat ja aloitti sen vedenviljan pyytämisen. Tänään ihmisen pitäisi väistää ja antaa norppien puuhastella siellä. Siinä on se kummallisuus, ettei se sitäkään saa tehdä rauhassa. Suuria laumoja erilaisia maailmanparantajia kasailee keväisin lunta kolaamalla pitkin Saimaan rantoja. Siitäkin voisi joku jo sanoa, että turhaa työtä teette. Ilmasto kuulemma lämpenee niin, ettei Saimaassa kohta ole jäätä. Maalaisviisaudella voisi myös sanoa, että norppa joko sopeutuu tai tuhoutuu. Näin se evoluutio on aina toiminut. Paljon ennen ihmistä.

Osa ihmisistä ei salli toisten ihmisten elää rauhassa kotonaan tai asuinympäristössään, turvassa kaikilta uhkatekijöiltä. Lokkia ei saa tappaa vaikka siitä on selkeästi haittaa ihmisen turvallisuudelle ja olemassa ololle. Saimaassa eivät saa ihmiset enää kalastaa ja kulkea, koska toisten mielestä norpilla on suurempi oikeus. Suomi ei olisi tällainen kansakunta, jos ammoisina aikoina olisivat metsästäjät ja kalastajat kokeneet tällaista. Kaikilla oli nälkä ja silloin syötiin luonnonmukaisia eväitä. Tänäänkin juuri se eläimiä suojeleva osa vaahtoaa siitä, että ihmisten tulisi syödä luonnonmukaisia eväitä. Kala ja norppa ovat sitä erityisesti.

Samoin heillä on visio suuresta maahanmuutosta, joka tapahtuu Afrikasta tänne pohjoiseen. Mikäli niin käy, norpat on pian syöty nälkäisiin suihin. Siinä ei auta banderollien esittely norpan oikeuksista. Nälkä on hyvä opettaja. Ja norppa hyvää evästä.

Jossakin vaiheessa jokin ”puolue” herää puolustamaan ihmisten oikeuksia. Sillä on oma gallup vaikutuksensa.

Avainsanat: ouluntorilokit, siimojenvirittelyä, saimaannorppa, verkkokalastuksenkieltäminen, ihmistenoikeudet

112 Lääketieteen arvot ja peacemaker

Perjantai 5.4.2019 klo 9:36 - yrjöpoeka

Suomussalmen seurakunnan järjestämissä arvo-keskusteluissa oli eilen vuorossa lääketieteen arvot. Alustajana toimi lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen. Seurakunnan sali oli täynnä häntä kuulemaan tulleita. Hän puhui vuosikymmenten kokemuksella sellaisille ihmisille, jotka tavalla tai toisella olivat hänelle tuttuja. Joko työyhteisöstä, tai sitten lääkärinpöydän toiselta puolen. Pääkkönen on tunnettu rauhallisesta puhetavasta ja nyt hänellä oli aikaa alustaa aihetta. Nuppineulankin putoamisen olisi kuullut kolahduksena, kun väki kuunteli hänen sanojaan.

Puheen päätyttyä sitä kuvasi osuvasti emeritus kirkkoherra Arto Seppänen. Hän kertoi vuosikymmeniä opetelleensa hyvää saarnaa ja nyt Pääkkönen teki sen puhuessaan lääketieteen arvoista. Ne arvot ovat humaaneja ja sopivat myös seurakunnan arvoihin. Elämän kunnioittaminen oli myös sellainen yhtymäkohta, että itselläkin kävi mielessä kirkollinen tilaisuus. Puhe tuli kuitenkin vuosikymmenten kokemuksesta. Lääkärinä Pääkkönen oli ehtinyt kokea kaiken. Hän pohjusti ihmisyyttä lääketieteen termein ja toi esille sen vanhan sanonnan, jolla terveydenhoitajat olivat vuosikymmeniä sitten todenneet uuden ihmisin syntyneen. Kun lapsen napanuora oli katkaistu ja hän äänsi ensikerran, ihminen oli syntynyt. Itsenäisenä elävänä olentona.

Pääkkönen kävi koko prosessin hyvin seikkaperäisesti ja selkokielellä lävitse alkaen munasolun hedelmöityksestä. Asiat olivat toki itselle tuttuja, mutta sen pohtiminen, missä vaiheessa ihminen on olemassa, antoi ajateltavaa. Ja nyt sen pohdinnan alusti lääkäri, jolla oli kokemusta abortista, syntymästä ja kuolemasta. Tällaista neutraalia pohdintaa tarvittaisiin nyt myös nuorten parissa. Otin tämän esille puheenvuorossani ja esitin toivomuksen, että koko arvo-keskustelujan sarja esitettäissin koululaisille. Lukiolaiset ja yläaste. Erityisesti alustuksen jälkeen tuleva keskustelu ja pohdinta ovat sitä parasta antia. Näin kommentoivat myös poistuvat ihmiset. Paras kuulemani sanonta kuului ulosmenevien jonossa. ”Se oli Jumalan sanaa!”

Pekka Haavisto kertoo itse mielellään siitä, kuinka hän on tunnustettu rauhantekijä (peacemaker). Tätä toitottavat myös mediat ja puhuvat arvostetusta kansalaisesta. Olen itse pitänyt Haavistoa pelkkänä feikkinä ja keulakuvana. Vihreät tarvitsevat valtaan pääsemiseksi sellaista persoonaa vaalivankkurien vetämiseen, joka on neutraali. Tässä Haavisto on taitava ja osaa myös mielistellä juontajia. Lisäksi hän puhuu alentuvasti vastustajille, näin sen itse koen. Oma henkilökohtainen tunteeni on aina ollut vastenmielisyys. Ihmisen sanotaan antavan lopullisen mielikuvan muutamissa sekunneissa kuuntelijalle ja tämä on ollut kokemukseni.

Nyt Haavisto kertoo, että Venäjän vastainen raja olisi pitänyt sulkea, kun sieltä tuli 1700 turvapaikanhakijaa. Hän ei puhu samaa Ruotsin rajasta, vaikka sieltä tuli yli 30000 nuorta miestä. Miksi Venäjän raja? Neuvostoliiton syntyessä sieltä tulvi pakolaisia kymmeniä tuhansia. Ne on hoidettu ilman rajan sulkemista. Neuvostoliiton hajotessa Suomi varautui pakolaistulviin ja etsi paikkoja, joihin voisi perustaa pakolaiskeskuksia. Rajoja ei suljettu.

Haavisto paljastui melkoiseksi rasistiksi tällä lausunnollaan. Venäjän rajan yli tuli muita kuin valkoihoisia. Haavisto olisi ottanut vain jehovan todistajat ja homot tämän uutisen mukaan.

Persumpi on hän, kuin oikea persu. Kierolla tavalla.

Avainsanat: suomussalmenseurakunta, arvokeskustelut, lääkintöneuvostuomopääkkönen, pekkahaavisto, piilorasismi

285 Vuosi päättyy ? uusi alkaa

Maanantai 31.12.2018 klo 21:55 - yrjöpoeka

Vuosi 2018 on lopuillaan. Vuosi on päättymässä samalla tavoin kuin se alkoikin. Lumimyräkällä ja runsaalla sellaisella. En usko lumen aiheuttavan sellaista vahinkoa kuin viime tammikuussa. Nyt ei ole sellaista lumikuormaa puissa eikä langoilla. Ankara myrsky sitävastoin voi aiheuttaa yksittäisten puiden kaatumista linjoille. Kotikuntani Suomussalmi oli tammikuun aikana ongelmien ytimessä. Sähköt olivat silloin poikki pitkiä aikoja. Siitä on opittu ja nyt osataan varautua lumentuloon ja myrskyyn vielä paremmin.

Kävin oman kuntani torilla kuuntelemassa juhlapuheita ja seuraamassa ilotulitusta. Väkeä tuli paikalle todella runsaasti. Ilmeisesti määrään vaikutti se, että nyt ovat mielensä pahoittajat huutaneet kieltojen puolesta riittävästi. On suorastaan käsittämätöntä, että muutaman tunnin aikana vuodesta ei saisi iloita ja pitää hieman meteliäkin. Kun olen seurannut YLEN lähetyksiä viimeisen viikon aikana, tuntuu siltä, että ilotulitus on suoranainen maailmanloppu. Keksitään vaikka minkälaisia avauksia jokaiseen uutislähetykseen, joilla muokataan mieliä ilotulitteita vastaan.

Torille tulvinut väki osoitti sen, että ilotulitusta tullaan katsomaan kokoperheen voimalla. Kaikki olivat hyväntuulisia kovasta tuulesta ja -10 asteen pakkasesta huolimatta. Kyllä Suomussalmen ja muunkin Suomen ihmiset haluavat kuulla ja nähdä pimeyden keskellä iloista tulitusta. Se ajaa pimeyden hetkeksi kauemmaksi. Toisaalta se on myös merkkinä sille, että päivä jatkuu. On siis syytä olla iloinen ja antaa muidenkin iloita.

Mielensäpahoittajat voivat muuttaa siksi aikaa vaikka Timbuktuun. Toisaalta, siellä pauke voi olla vielä runsaampi. Me muut sen sijaan heräämme huomenna virkeinä siirtelemään myrskyn tuomaa lunta. Lumitöitä tehdessä on hyvää aikaa miettiä mitä tuli luvattua ennen vuodenvaihdetta. Toivottavasti tekemämme lupaukset pitävät edes hetkisen. Yhtä asiaa toivon kaikilta. Olkaamme ihmisiä toisillemme. Tukekaamme heikoimpia.

Ja lopuksi. Toivokaamme ymmärryksen valoa Sipilän hallitukselle. Ymmärryksen valoa istuville kansanedustajille. Laiskoiksi ja luusereiksi nimittämänne työttömät ja köyhät voivat äänestää. Äänestää sellaisen muutoksen puolesta, että tuleva hallitus palauttaa heille ihmisarvon. Ihmisarvo on sitä, että jos ihmisen on tehtävä työtä, siitä maksetaan oikeata palkkaa. Suomalaisilla työehdoilla. Palkkaa jolla jokainen heistä saisi oikean suomalaisen eläketurvan.

Toivotan kaikille lukijoilleni erinomaisen onnekasta Uutta Vuotta 2019!

Avainsanat: ilotulitus, uudenvuodenjuhlinta, suomussalmenkunta, tavataantorilla, uudenvuodenlupaukset, työttömänihmisarvo

282 Perinteitä ja uhriutumista

Sunnuntai 30.12.2018 klo 9:21 - yrjöpoeka

On menossa jokavuotinen uhriutuminen. Uhriutuminen on hyvä sana kuvaamaan miten ihmismieli seuraa vuodenaikoja ja niiden mukana tulvivia muistoja. Vuodenvaihteessa luvataan paljon. Parannetaan tapamme. Ollaan kilttejä koko tuleva vuosi. Lopetetaan viinan juonti ja tupakointi. Vuoden vaihteeseen ajoittuu myös perinne, jossa joukko uhriutumisherkkiä haluaa kieltää ilonpidon kansalaisilta. Niiltä jotka haluavat juhlia äänekkäästi ja riemuiten vuoden vaihtumista.

Kaikkialla maailmassa on perinteitä ja niissä kaikissa vuodenvaihteeseen liittyy ilonpito ja juhlinta. Paitsi pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa. Meillä ei missään tapauksessa saa näkyä iloisia ilmeitä ja sitä ei saa juhlistaa äänekkäästi. Tässä tapauksessa on otettu ensimmäiseksi kohteeksi ilotulitukset. Useina vuosina on kauhisteltu pauketta uhriutujien toimesta. Uhriutujat ovat eneiten olleet huolissaan koirien tilasta. Heitä ei kiinnosta mikään muu. Tiedän kyllä heidän jatkavan, vaikka ilotulitukset lopetettaisiin. Heille ei käy millään muotoa iloinen äänekäs juhlinta. Synkkää ja ilotonta sen olla pitää.

Sosiaalinen media on nyt muuttanut tilanteen uhriutujille helpoksi. Nimien keräys vain liikkeelle ja kas kummaa. Eduskunta saa jälleen uuden kansalaisaloitteen pohdittavakseen. Pohditaan aikansa ja seuraavana uutena vuotena jatketaan uhriutumista. Luin juuri tänään Maaseudun Tulevaisuudesta kuinka eläinlääkäri ja hyvinvoinnin tutkija Laura Hänninen tietää kertoa ilotulituksen olevan metsäneläimille helvetti. Uhriutujissa on todella paljon elävästä elämästä ulkopuolelle siirtyneitä hippiäisiä. Heille riittää ihan omat uskomukset. Pitkäaikainen oleskelu yliopistojen hämärissä kammioissa vinkkua siemaillen, on kuorinut näistä uhriutujia.

Vinkkua siemailevat ja juustoja napostelevat uhriutujat eivät itse näe virheitä omassa elämässään. Matkaillessaan lentokoneella vinkuintiaan hakemaan henkisiä kokemuksia, he vaurioittavat ilmakehää. Sen vaikutukset ovat huomattavasti pahemmat kaikille luonnoneläimille. Sitä se on myöskin ihmisille. Myös uhriutujille. LUKE, eli luonnonvarakeskus on tutkinut uhriutujien lentomatkustusten aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle. Tutkimuksen mukaan uhriutujan lentäessä Thaimaaseen, hän kuormittaa aivan yhtä paljon ympäristöä kuin kahdeksan vuotta Suomessa pysyvä naudanlihansyöjä.

Tutkimuksessa laskettiin siis yhden lennon aiheuttama kuormitus kaikelle luonnolle. Siinä ei huomioitu sitä, että henkisyyttä ja aurinkoa hakeva uhriutuja käy jopa useamman kerran vuodessa kaukomailla. Samaan aikaan kotimaassa pysyttelevä iloluonteinen naudanlihansyöjä elää luonnonmukaisesti. Vuoden vaihtuessa kotimaassa elävä haluaa iloitella. Syödä hyvin. Juoda hyvässä seurassa ilolientä sopivissa määrin. Tälle suurelle enemmistölle on yhteistä se, että vuodenvaihtuessa he siirtyvät ulkoilemaan ja ilakoimaan ilotulituksen paukkeessa. Tämä on perinteinen tapa kaikkialla maailmassa.

Meillä iloa ei sallita. Ei etenkään äänekkäästi. Eikä erityisesti suurella joukolla iloten ja remuten. Tästä melusta häiriintyvät eniten henkisyyttä kaukomailta hakevat elämän pelastajat. Joille on tärkeintä huolehtia eläimistä. Ei ihmisistä. Matkustelu lentokoneilla ei ole heidän mielestänsä haitallista. Miksikö?

Kas, he ovat nähneet kuinka savu häviää taivaalta.

Avainsanat: uudenvuodenlupaukset, ilotulitus, vuodenvaihteenperinteet, suomessaeisaailoita, luonnonvarakeskus, maaseuduntulevaisuus, lentäväkasvisyöjä

243 Neulanpistot

Sunnuntai 11.11.2018 klo 18:05 - yrjöpoeka

Jos ovat maailman johtajat nykyisin kummallisia, niin ovat myös tavalliset kansalaisetkin. Australiassa on etsitty kissojen ja koirien kanssa henkilöä tai henkilöitä, jotka ovat halvaannuttaneet sikäläisen mansikanviljelyn. Mansikoista alkoi löytyä niihin pistettyjä neuloja ja niiden takia mansikoita onkin rahdattu kaatopaikoille. Kaupat joutuivat tyhjentämään varastonsa kaikesta marjasta. Nyt uutiset kertovat pidätyksestä ja syylliseksi epäiltynä on keski-iän ylittänyt nainen.

Nyt villitys on saapunut myös meille Suomeen. Merikarvialla jäi mieshenkilö kiinni neulojen piilottamisesta elintarvikkeisiin. Austaraliassa pääministeri rinnasti neulojen aiheuttaman haitan terrorismiksi. Nyt olisi syytä antaa viestiä kaikkialla, että vastaavanlaiset tapahtumat kaikkialla luettaisiin terrorismiksi. On todella käsittämätöntä että joidenkin ihmisten pitää tehdä tuollaista. Austaraliassa ehtivät jotkut jopa nielaista neulan. Miltä tuntuisi nähdä oman lapsensa syövän marjoja, jotka on ansoitettu neuloilla? Pidän tällaisten tekijöitä todella vaarallisina terroristeina, koska heitä ei voi tunnistaa joukosta.

Tänään on pidetty rauhanfoorumia Ranskassa ja muisteltu 100-vuotta sitten loppunutta ensimmäistä maailmansotaa. Sellaiseen voidaan edelleenkin sortua, siitä varoitti Ranskan presidentti Macron puheessaan. Johtajat ovat olleet huolestuneita islamilaisesta terrorismista. Näiden neulanpistojen jälkeen itselleni on tullut mielikuva sekoavasta maailmasta, jossa kuka tahansa voi olla terroristi. Yksittäinen kauppaketju, yksittäinen maanviljelysala, yksittäinen kaupunki tai mikä muu pienikin alue voi muuttua yhden ihmisen aiheuttamalla neulanpistolla. Tuotanto pysähtyy. Valmis tuotanto joudutaan tuhoamaan. Kansalaiset alkavat kytätä toisiaan. Jos näiden tekijöitä ei rangaista ankarasti, se on merkkinä muille epävakaisille ihmisille.

Sitä on jo tapahtumassa, matkijoita on liikkeellä. Huomisen terroristi ei ole enää musta. Hän ei ole muslimi. Hän voi olla kuka tahansa. Lisääntyvä valvonta siirtyy hintoina asiakkaille. Siksi meillä Suomessa olisi virkavallan ja politiikkojen toimesta heti tehdä selväksi Merikarvian tekijän kautta, että kyseessä oli terroristinen teko. Vankeutta heti maksimituomio pohjaksi ja sen jälkeen mielenterveyshoitoa määräämätön aika.

Tänään on vietetty isänpäivää. Media on päässyt mielipuuhaansa ja kaikkialla selvitetään mitä isyys on. Kepulaiset ovat jo huomanneet, että eduskuntavaalit lähestyvät. Siksi ministeri Saarikko tuli täti tomerana kertomaan, että nyt on aika laittaa isänpäivä viralliseksi liputuspäiväksi. Kokoomuksen ministeri Mykkänen kiiruhti heti hiekkalaatikolle, että juupasta juu. Laitetaan viralliseksi merkkipäiväksi. Olen joutunut turhaan odottamaan sinisten heräämistä, siellä ei vielä tunneta pelkoa tulevista vaaleista. Kepulaiset tietävät, että vaaleissa kyyti on kylmää ja silloin on hyvä kertoa, että mitä on saatu aikaiseksi. Virallistettu isänpäivä.

Me juhlistimme vaimoni kanssa isänpäivää toisenlaisella tavalla. Minä hieroin vaimoni jalkaterät hyvin isänpäivän kunniaksi. Muistaapahan vielä myöhemminkin, että se tapahtui isänpäivän alla 2018.

Avainsanat: australianmansikat, marjoihinpiilotetutneulat, neulojamerikarvilla, terroristinenteko, isänpäiväviralliseksi

208 He tekevät sen itse

Sunnuntai 7.10.2018 klo 14:42 - yrjöpoeka

Joitakin pitkään kansanedustajina olleita konkareita on päättämässä poliittisen uransa valtakunnan tasolla. He ovat päätöksen tehtyään myös perustelleet lähtöään. Usea on sanonut eduskunnan olevan tänään väärinymmärtäjien kerho. Politiikan teosta on tullut somemaailmassa elämistä ja siellä jaettavien tykkäysten määrän laskemista. Siltä se todella näyttää, kun seuraa median julkaisuja. On todella alkanut tuntua siltä, että eduskunta on oikea rikollisten pesä. Jatkuvasti on joku heistä oikeudessa kertomassa, että olen syytön. Kukaan ei ole vielä ollut syytön oikeuden mielestä. Rapsuja on tullut, mutta nämä sankarit aloittavat sen jälkeen uhriutumisen.

Kansanedustajien suunnasta on aika-ajoin kuulunut vaatimuksia siitä, ettei heitä arvosteta riittävästi. Lisäksi he kokevat alemmuutta pienten palkkojensa takia. Ilmeisesti he kuvittelevat arvostuksen kasvavan sitä mukaa, mitä enemmän euroja tilille kilahtaa. Urhoollisesti nämä ketkut yrittävät kuroa palkkakuilua kiinni. Siksi he matkustelevat vain taksilla ja keksivät kaikkea mahdollista, millä saada eduskunnan palkanlaskennasta lisää tuloa. Onhan se tietysti ymmärrettävää koska edustajilla on niin pitkät lomat ja vapaat, että se vaatii ylimääräistä tuloa jotta pärjää. Jani toivola koki saalistuksen paljastumisen elämänsä raskaimpana aikana. Nyt hänen oli lopetettava, jotta jaksaa olla sopeutumiseläkkeellä.

Kansanedustajat ovat myös itse olleet koko ajan kertomassa turhautumistaan. Kukaan ei ole heille kertonut, että mikäli ei osaa/jaksa/ymmärrä, voi erota. Eiväthän he halua toki erota, koska missään muualla ei ole näin vapaamielistä työpaikkaa. Työpäivänä voidaan aloittaa rilluttelu ja pitää vaikkapa pikkujouluja. Siellä voikin sitten vapautuneesti puristella tyttösiä ja muutenkin melskata. Nyt on vasemmiston Anna Kontula kirjoittanut kirjan. Siinä hän avoimesti kertoo millainen juopottelu paikka eduskunta on. Lisäksi hän kertoo suorasukaisesti edustajien huoraavan säännöllisesti. Tämän he tekevät siitä syystä, että eukon rupukka tai ukonkörmy ovat kaukana. Siksi on paikallaan työpäivänä saunoa, ottaa kaljaa ja muita limuja. Sen jälkeen onkin mukava lähteä tutkimaan seksuaalisia nautintoja edustaja tovereiden kanssa puoluerajoista välittämättä.

Eduskunta avustajien jatkuva vaihtuminen joillakin edustajilla kertoo siitä, että joko he eivät anna tai sitten heihin on jo kyllästytty. Avustajilla on todella heikko työsuhde ja jotkut ovat oikeuden kautta yrittäneet avata suhdettaan edustajaan huonolla menestyksellä. Jalkavaimon osa on surkea. Edustajilla on helpompaa, heitetään verkot seuraavan edustajan reviirille. Muutaman kaljan jälkeen se onkin sitten helpompaa. Kontula yrittää siloitella sanomisiaan, kertomalla että muutkin suomalaiset juopottelevat pikkujouluissa. Kontula autuaasti unohtaa sen, että muualla pikkujoulut pidetään työajan ulkopuolella. Työaikana ei muutoinkaan juopotella. Vain eduskunnassa on mahdollista juopotella ja sammua työaikana. Kontulan mukaan edustajatoverit kollegiaalisesti auttavat sammuneet omien torkkupeittojensa alle.

Tämä meidän veroillamme kustantama laitos vielä viitsii puhua seksuaalisesta ahdistelusta. Toisaalta voiko olla niin, että joitakin ei todella ahdistella ja he loukkaantuvat tästä syystä. Kaikesta tästä syntyy kuva, että olemme tekemisissä ilotalon kanssa. Laillistetussa bordellissa. Eipä siis ole ihme miksi eduskunnasta tulee jatkuvasti huonosti valmisteltuja lakeja.

He tekevät sen itse. Kertovat olevansa hourulasta, kuten Kontula todistaa.

Avainsanat: somemaailma, kansanedustajienarvostus, janitoivola, annakontula, eduskuntaystäviäjavihollisia, laillistettuilotalo, hetekevätsenitse

194 Lohisoppa kiehuu jälleen

Sunnuntai 16.9.2018 klo 15:36 - yrjöpoeka

Suomen rajoilla on kaksi suurta jokea, joissa kutee lohi. Toinen on Teno, johon nousee pohjoisen Jäämeren lohi. Toinen on Tornionjoki. Juuri tällä joella olisi kaikki mahdollisuudet tuottaa valtavat määrät luonnontilaista lohta kaikkien Itämeren rantavaltioiden käyttöön. Lobbaus järjestöt (ammattikalastajat) syöttävät Euroopan komission jäsenet niin hyvin, että sieltä on jälleen tulossa isku luonnonkutuiselle lohelle. Komissio haluaa lisätä todella tuntuvasti mereltä pyydettävien lohien määrää.

Kaikki tutkijat lähtevät siitä, että Itämeren pääaltaalta saisi pyytää vain 65000 lohta ja komisiio nostaisi sen 105000 loheen. Ammattikalastajat ovat takuulla tyytyväisiä, lohi on maistunut komission jäsenille. Useina vuosina olemme saaneet nähdä mihin tämä tempoileva kalastuspolitiikka johtaa. Tornionjokeen nousevien lohien määrä romahtaa ja sillä on heti valtaisa vaikutus luonnonkutuisten poikasten määriin. Komissiota ei kiinnosta se mahdollisuus, että Euroopassa oleva joki tuottaisi luonnontilaisia kaloja.

Komission syöttäjiä ovat myös valtaisat kalankasvattamot Norjan vuonoissa. Nämä kasvattamot pyytävät kaikkialta maailman meristä järkyttävät määrät muuta kalaa lohien rehuksi. Tämä lohi on syönyt kotimaisen kirjolohen kasvattajien mahdollisuuksia, koska sitä tuotetaan halvemmalla. Kaupoissa on tarjouksessa norjalaista lohta huomattavasti halvemmalla ja asiakas on se joka valinnan tekee. Siksi näille suurille kasvattamoille on edullista, että jokien poikastuotanto supistuisi. Heidän etujensa mukaista ei ole se, että luonto tuottaisi pohjoisella alueella lohta.

Lohen hinta on kaikkein suurin silloin, kun se pääsee nousemaan jokeen. Siellä vapavälinein pyydetyn lohen hinta on omien kokemusteni mukaan todella posketon, mutta se on silti sen väärti. Lohen hinnasta saavat oman osansa jokivarsien yritykset. Samoin kalastusalueiden omistajat ottavat oman osansa. Usein he myös ovat majoittajia kalastajille ja myös oppaita. Tornionjoki varsi on hyvä esimerkki siitä, että hyvin tuottava joki tuo kalastajia ympäri maailmaa. Rajoitusten ja kalastussäännösten avulla jokivarsilla huolehditaan siitä, että vapakalastajat eivät voi tyhjentää jokea.

Mikäli komission esitys menee lävitse, voimme taas kerran kokea kuinka kalastajien määrä romahtaa joella. Ammattikalastajat eivät näemmä koskaan ymmärrä sitä, mikä oikeasti tuo lohen heidän pyytöihinsä. Rajoitusten avulla lohen hinta pysyy myös korkeammalla ja sen luulisi olevan kalastajien etu. Millään istutus toiminnalla emme koskaan saa sellaista tuotantoa aikaiseksi mitä luonnonvarainen joki voi tuottaa. Istutetuista kaloista suurin osa päätyy muiden kalojen suihin. Istutettu kala ei myöskään omaa yhtä vahvaa leimautumista jokiin kuin luonnonkutuinen.

Odotan Suomen hallituksen vastaavilta ministereiltä vahvaa selkärankaa vaikuttaa siihen, että kalakantojen verotus on kestävällä tasolla. Valitettavasti nykyinen hallitus uskottelee kaikkea mahdollista. Siellä luvataan pitää koko Suomi asuttuna. Siellä luvataan vahvistaa erilaisten luontoyritysten toimintamahdollisuuksia. Siellä luvataan suojella jopa lohta. Kyllä ne ammattikalastajat itkivät menneenä kesänä ja se itku on kuultu. Nyt lohi on tulossa henkipatoksi.

Hyvä puoli on se, ettei ammattikalastajien tarvitse enää viritellä siikaverkkoja jokisuun kulkureiteille. Sinne asti eivät lohet enää selviä.

Avainsanat: euroopankomissio, itämerenlohenkalastuskiintiö, ammatikalastajienlobbaus, norjalainenkassilohi, tempoilevakalastuspolitiikka, luonnonkutuinenlohi

128 Onko umpitolloja olemassa

Maanantai 4.6.2018 klo 13:55 - yrjöpoeka

Olin reissussa ja sain puhelun jossa pyydettiin minua kommentoimaan Koillissanomien uusinta kolumnia. Sen kirjoittaja oli kansanedustaja Niilo Keränen Taivalkoskelta. En tietenkään voinut siihen vastata mitenkään, mutta lupasin lukea jutun. Sanoin samalla, että mikäli siinä on mitään kommentoitavaa kirjoituslaitteeni siirtyy punaiselle. Kotiin tultuani keitin kahvit ja luin jutun. En ole varmasti ainoa, joka kysyy, ketä varten kansanedustajat on valittu?

Ovatko kansanedustajat vain omia puolueitaan varten, vai äänestäjien valitsemia ja heidän etujaan ajattelevia yksilöitä? Kolumnin luettuani tuli selväksi, että kepulaiset ovat vain heidän omaa puoluettaan varten. Puolue sanoo mikä on parasta ja sillä selvä. Hupaisaa on lukea kansanedustajan kirjoittamana seuraava lause: ” Lopputuloksesta voidaan vain kysyä: kuka sitten enää ajattelee köyhää? Vanhaa monisairasta? Vammaista? Syrjäytynyttä? Alkoholistia?”

Tähän voin heti sanoa, että täällä kepulaisten valta-alueilla sitä ei ainakaan ole keskusta ajatellut. Keskusta on saanut sanella sydämensä kyllyydestä, kuinka palvelut keskitetään. Ja ne on myös keskitetty. Melkein kaikissa pohjoisen kunnissa on keskustalla valta sanella ja sitä se on myös Koillismaalla. Jokainen joka on lukenut Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä kirjasarjan elämästään Keräsen kotikunnassa tietää, että köyhän ystäviä eivät isäntämiehet ollleet silloin. Lukiessani sosiaalista mediaa alueelta on tullut selväksi, että sama linja pätee edelleenkin. Köyhälle luvataan leipää vain ilmaista työtä tekemällä. Aivan kuten Kalle Päätalo sai kokea.

Keränen haikailee sitä, että täällä syrjäalueilla olisi hyvä säilyttää edes jokunen vuodepaikka terveysasemilla. Seuraavassa kappaleessa Keränen sanookin sitten totuuden, mutta kunnon kepulaisena oman kunnan etu ei ole ensimmäisenä, vaan puolueen etu. On olemassa sanonta, että kepu pettää aina. Yhtä hän ei petä. Puolueen etua. Jos se vaatii palvelujen karsimista Taivalkoskella, niin asia on sillä selvä. Uskonveljet lyövät vain kättä olalle. Lukekaa tämä seuraava kappale ja kertokaa itsellenne, mitä tuli mieleen?

Kun tätä sotea nyt eduskunnan valiokunnissa puidaan, sanoinkin Parviaisen Ullalle, että meidän pitäisi oikeastaan olla sen verran siltarumpupoliitikkoja, että omien kuntalaisten etua ajatellen meidän pitäisi vastustaa koko uudistusta. Valitettavasti vain muualla maassa asiat eivät ole yhtä hyvin kuin meidän kunnissa, ja koko kansan edustajina meidän pitää yrittää parantaa muuallakin asuvien kansalaisten palveluja.” Kirjoitin kappaleen virheineen päivineen. Kolumni on kokonaan luettavissa tästä.

Hallitus on työsketelyssään ollut niin varma omist aikatauluistaan, että se on laittanut olemassa olevat maakuntaliitot, kunnat, ELYt ja sairaanhoitopiirit valmistelemaan uusia maakuntia ja niiden hallintoa. Suomeksi sanottuna siellä on valmisteltu itselle omat uudet työpaikat. Kaikki tämä on hallintoa varten, ei kansalaisia. Hupaisinta on, että ei ole edes olemassa yhtään lakia ja asetusta valmiina. Vuosi sitten taidettiin pienessä porukassa perustaa uusi uljas palvelukeskus. Sille valittiin pomot omista hyvistä miehistä. Tekemistä sillä ei ole. Onkin mukava seurata, mitä se puuhaa sen jälkeen jos sote todella kaatuu?

Onko umpitolloja todella olemassa?

Avainsanat: koillissanomat, kansanedustajaniilokeränen, kallepäätalo, juuretiijoentörmässä, siltarumpupolitiikka, umpitollo

139 Merisairaus

Keskiviikko 28.6.2017 klo 10:09 - yrjöpoeka

Olen vuosien ajan tottunut siihen, etten voi matkustaa autontakapenkillä. En etenkään linjaautossa. Etupenkki on aina ollut pelastukseni matkapahoinvoinnille. Merellä tapahtuvaa matkapahoivointia, merisairautta en ollut aiemmin kokenut. Tuttuni olivat kyllä kertoneet sen olevan sietämätöntä kidutusta. Erityisesti laivalla, joka on pitkään merellä. Nyt sain itse tuntuman tautiin nimeltä merisairaus.

Hyvä kalakaverini houkutteli minut merelliseen ympäristöön Kokkolan vesialueilla. Kokkolan satamasta ajelimme iltamyöhäisellä Tankarin majakkasaarelle. Siellä oli odottamassa aivan loistava majoitus vanhassa kalamajassa. Nykyaikaa olivat sähkövalot, jääkaappi ja sähköhella. Muutoin ympäristössä näkyi ajanpatina. Meren kohinaan oli helppo illallisen jälkeen nukahtaa. Odotuksissa oli heti aamusta alkaen lohen kalastus vetouistellen.

Olen itse tottunut aina kalastuksessani, että minulla on jalat tukevasti rantasoralla. Nyt ajettuamme majakkasaaren satamasta ulos merelle, koin heti, etten ollut nyt omassa ympäristössäni. Tottuneelle merenkulkijalle keli vastasi varmasti lähestyyntä keliä. Koetin sinnitellä yltyvää pahoinvointia ja laskin vieheitä veteen. Viimeinen vapa jäi laskematta ja minun oli pakko laskeutua istumaan. Olin aivan litimärkä ja vatsassa velloi, syljeneneritys pani nieleksimään jatkuvasti. Sitten repesi.

Olin laskenut silmälasini varoksi kajuutan hyllylle ja se oli hyvä. Keikkuvasta veneestä oksentaminen oli alussa helppoa. Sitä mukaa kun kerrat lisääntyivät olo meni entistä heikommaksi. Kaikki vaatteet litimärkinä hiestä ja pakonaomainen yökkärefleksi sai vatsani lihakset heikolle hapelle. Lopulta en saanut enää mitään ulos, mutta yökkääminen vain jatkui ja jatkui. Sinnittelin pitkään, mutta lopulta oli tunnustettava kipparille, että haluan maankamaralle.

Majalla vaivuin lähes koomaan kietoutuneena makuupussiini. Oksentelun jatkeeksi sain vielä lisukkeena voimakkaan päänsäryn. Olotilani ei helpottunut päivän kuluessa ja kun tiesin toisen kaverin tulevan myös illaksi satamaan, sanoin kipparille, että minulle riitti. Oli kidutusta ajella satamaan hikoillen ja välillä oksentaen. Satamassa vaihdoin vaatteeni kuivempiin, otin särkylääkettä ja odotin tovin, että sain käsieni ja vartaloni vapinan rauhoittumaan. Ajellessani kotiin piti odottaa toista tuntia, ennekuin pystyin juomaan riittävästi. Neljä tuntia myöhemmin olin kotipihallani.

Kotiin tultuani menin aivan ensimmäiseksi suihkuun. Laitettuani shampoon hiuksiini suljin silmäni ja välittömästi aloin huojua ja kaatuilla vasten suihkukopin seiniä. Vedenääni ja silmien sulkeminen räjäytti kaiken. Oli pakko avata silmät ja lopulta pidin toisella kädellä seinästä kiinni, jotta sain hiukset pestyä. Silmät avoinna vedenääni ei aiheuttanut mitään tunnetta. Kyllä oli itselle tunnustettava, ettei maakravusta tällä iällä enää tule merenkulkijaa. Ei ainakaan pikaisella ja suoralla liikkeellä toimimaan kalastusveneessä.

Nyt aamulla voin allekirjoittaa Kokkolan matkailutoimen videon mukaisesti, että se oli Visit Tankar!

Avainsanat: matkapahoinvointi, merisairaus, kokkola, tankarinmajakkasaari, merilohenuistelukalastus, visittankar

134 Loikka Loisteeseen

Tiistai 20.6.2017 klo 15:43 - yrjöpoeka

Lopultakin myös kotikuntani valtuusto on tehnyt valintansa ja minä pääsen arvioimaan valintojen vaikutuksia. Itselläni oli odotuksia siitä, että suurin ryhmä keskusta uskaltaisi tehdä sukupolven vaihdon. Tätä toivoin erityisesti kaikkien puheenjohtajien valintojen osalta. Odotin keskustan Raimo Härkösen nousua kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Olen oppinut näkemään hänet puheenjohtajistossa tasaisena ja erittäin osaavana luottamushenkilönä.

Huolimatta siitä, että on vielä työelämässä, hän on aina ollut ajoissa paikalla. Kunnanhallitusta veti menneellä kaudella nainen. Siksi odotin miehen nousua sille paikalle. Mies sille paikalle tuli. En tiedä millaisia vääntöjä on käyty kunnallisjärjestön sisällä, mutta Raimo Härkösen pudottaminen oli minun mielestäni näyte vanhoillisten jyrästä. Osaava ja suustaan sanoja löytävä mies on aina ollut keskustan sisällä myrkkyä. Nyt puheenjohtajaksi jyrättiin yli 30-vuotta valtuutettuna toiminut patavanhoillinen mies. Edellisellä kaudella hän toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hyvä ja varovainen mies.

Keskustalla on tapana kierrättää valtuuston ja kunnanhallituksen ykköspaikoilla samoja henkilöitä kymmeniä vuosia. Meno on kuin Venäjällä. Siellä Putin ja Medvedev vaihtavat paikkoja vuorotellen. Siinä ei vaaleja tarvita ja rahaa säästyy. Suomussalmen on syytä harkita samankaltaista järjestelmää vakavasti. Erityisesti nyt olisi tarvittu todellista uudistusta, jotta suunta muuttuisi. Puhuin viimekaudella kovasti sähköiseen kokousjärjestelmään siirtymisestä. Viimeisenä vuotena vain muutama kunnahallituksen jäsen uskalsi kokeilla sähköistä kokoustekniikkaa.

Järjestelmä toimi jo loppukaudesta oikein hyvin. Nyt vallan siirtyessä vanhoihin varmoihin käsiin meno palaa entiselleen. Muualla suomessa aletaan oikeasti tehdä sitä digi-loikkaa, jotta päättäjillä olisi oikea kuva sen suomista mahdollisuuksista. Valitettavasti suurin osa joukosta ei omaa sähköpostia ja ilman tietokonetta pärjätään vielä Ryysrannalla oikein hyvin. Saas nähdä joutuuko hallintojohtaja siirtymään vahakantiseen vihkoon.

Viimeiset 30-vuotta aivan samat ihmiset ovat toimineet johtavissa luottamustehtävissä. Samoja puheita on käytetty valintojen jälkeen. Hyvää yhteistyötä korostetaan Suomussalmen hengessä. Ei se toivomus huono ole. Toisena toivomuksena on aina ollut työllisyyteen satsaaminen. Ensimmäisessä valtuustossa pukataan muutama aloite aiheeseen liittyen. Silti mikään ei ole muuttunut ja rohkeus uudistuksiin on puuttunut.

Varovaisuus on tietysti hyvästä, mutta sen jatkuva toistaminen pitää kaikki varovaisina ja tuijotetaan vain kunnan kassaa. Kaikki on hyvin kun siellä silkkaa rahaa ja sijoituksissa sitten vähintään kymmenen miljoonaa. Joka hallituksen kokouksessa luetaan kassa ja sen jälkeen ollaan tyytyväisiä. Luvut kirjataan sentilleen muistiin ja sitä verrataan seuraavassa kokouksessa. En itse koskaan kirjannut lukuja ylös, minulle riitti kuulla se. Tämänkaltainen tapa on vaikuttanut ja vaikuttaa jatkossakin riskinottokykyyn.

Suomussalmen erikoisuus on ollut se, että kokoomus on istunut keskustan ryhmäkokouksissa. Siksi ei sieltäkään ole tullut mitään avauksia yrittäjyyteen liittyen. Näillä eväillä on vaikea nähdä mitään rohkeutta kunnahallituksen työskentelyssä.

Hyristään nyt 4-vuotta onnellisesti Hossasta ja kurmotetaan Loiste-sähköyhtiötä. Siinä se loikka sitten on.

Avainsanat: suomussalmenkunnahallituksenjavaltuustonpuheenjohtajisto, vuoronvaihtovallassaputinintapaan, ikiliikkuja, penttimoilanen, digiloikka, loistesähköyhtiö, mattimulari

079 Vaalipäivän murheita

Sunnuntai 9.4.2017 klo 18:14 - yrjöpoeka

Suomessa on useita vuosia kohkattu digi-loikasta. Pitäisikö olla kohkaamatta, kun lueskelin YLEn uutisia sähköisen vaaliluettelon ongelmista useissa kunnissa. Yleensä meillä on kerrottu kaiken vaaleihin liittyvän olevan todella korkealuokkaista ja laadukasta. Mielellämme olemme neuvomassa muita ja kuljemme vaalitarkkailijoina ympäri maailmaa. Tämä sotku osoitti kuinka kaikki on helposti haavoitettavissa.

Suomen väkiluku on sen verran pieni, että pysykäämme manuaalisessa tarkastamisessa. Kiireellä kohkaaminen ei ole hyväksi ja tuloksen ehtii yön aikana saada valmiiksi. Tuloksia on sitten aamusella virkeänä hyvä tarkastella. Tuli tuosta mieleeni, että huomenna voi useissa kunnissa ilmaantuu valittajia siitä, ettei heitä ole päästetty äänestämään. Joudutaanko vaalit näissä kunnissa pitämään uudelleen? Todennäköisesti.

Yhtä asiaa minä kyllä ihmettelen suuresti meissä suomalaisissa? Miksi juuri nyt levitellään kuvia Ruotsin silpoutuneista uhreista? Aamulla oli ensimmäinen facebookissa esillä ja pidin sitä todella mauttomana. Tällaisten kuvien levittäminen vaalipäivänä ja muistuttaminen maahanmuuton vaaroista samassa yhteydessä hipoo hyvän maun rajoja. Useissa keskusteluryhmissä käydään kovaa vääntöä turvapaikanhakijoita vastaan tällä aiheella.

Näitten kuvien ja juttujen levittäjät autuaasti unohtavat sen, että turvapaikanhakijoilla ja erityisesti arabitaustaisilla ei ole mitään tekoa tämän tapahtuman osalta. Kyseessä on ilmeisesti entisen Neuvostoliiton satelliittivaltion kansalainen, utsbekki. Näitten juttujen levittäjät haluavat kaikessa nähdä haluamansa syyllisen. Jokaisen kannattaisi katsoa sinne omaan peiliin. Siellä on suurin syyllinen kaikkeen.

Tein heti mauttomista kuvista ja jutuista ilmiannon naamakirjassa. Uhrien omaisten tuskaa on vaikea kuvailla ja sitä ei paranna raakojen kuvien levittäminen. Toivottavasti ihmiset eivät lähde näitä juttuja levittelemään ja kommentoimaan. Kaverilistani kyllä puhdistuu tällaiseen leikkiin lähtijöiden osalta.

Kävin tänään aamupäiväkävelyllä vaimoni kanssa. Tasan kaksi kuukautta sitten vaihdetut polvilumpiot alkavat toimia ihan kohtuullisen hyvin. Käväisimme samoilla lämpimillä äänestää rapsauttamassa. Oman äänestysalueen toiminta oli sujuvaa ja ongelmia ei ollut. Ihminen ja manuaalinen luettelo on parasta. Nyt odottelemme iltaa ja ääntenlaskentaa. Mikäli uskoisin juttuja joita sosiaalisen median törkysivustoilla julkaistaan, läpimenoni olis vaikeuksissa.

Onneksi näitten törkyjen kirjoittajat eivät älyä käydä äänestämässä. Puhuminen ei auta, vaan numeroita täytyy vaalilipukkeeseen kirjoittaa, mikäli haluaa vaikuttaa. Usea äänestäjä on sensijaan ilmoittanut käyneensä äänestämässä minua juuri tuon solvauskampanjoinnin takia. On siis jotakin hyvääkin tällaisessa touhussa. Usea muukin kuin minä on ihmetellyt sitä, ettei Suomi24 sivuilla kirjoiteta kenestäkään muusta kunnallispolitiikosta. Vain allekirjoittaneen nimi löytyy useissa aloituksissa.

Näillä mietteillä kohti iltaa. Nyt lähden saunomaan ja mietin lauteilla syntyjä syviä.

Avainsanat: digiloikka, sähköinenvaaliluettelo, terroriiskuruotsissa, oikeusäänestää

006 Kittilästä digiloikkaan

Sunnuntai 8.1.2017 klo 13:41 - yrjöpoeka

Tänä keväänä olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa, kun Kittilän keskustan kunnallisjärjestö pohtii ehdokasasettelua kevään kuntavaaleissa. Pyrkivätkö nykyiset rikostutkinnassa olevat valtuutetut jatkamaan, vai siirtyvätkö häveliäästi syrjään? Luulen heidän pyrkivän jatkokaudelle, koska he ovat kokeneet ettei rikoslaki kosketa kunnallista päätöksenteko organisaatiota.

Kittilän kiemuroiden seuraaminen on kyllä käynyt kotimaisesta reality-sarjasta. Tiukkoja käänteitä ja uhkailuja suuren maailman tapaan. Rinneyhtiö ja sen toimia tukevat valtuutetut toimivat sivusta katsoen mafia tyyliin. Kaikkein uskomattominta on se, etteivät päätöksenteossa mukanaolevat usko oikeusoppineita, kun he ovat varoitelleet päättäjiä karille ajamisesta. Uskomattoman sitkeästi he ajavat päättäjien ja rinneyhtiön keskenään sopimia asioita. Tältä se nimenomaan näyttää ulkopuolelta katsottuna.

Kummallista on se hiljaisuus, millä valtapuolue keskusta on asiaan suhtautunut? Hieman samanlainen tapa kuin perussuomalaisten puheenjohtajalla Soinilla. Niin kauan kun ei ole tuomittu, mennä höllötellään. Ilmeisesti myös harjaaminen tuomioiden jälkeen on samasuuntaista. Pidän kyllä melkomoisena ihmeenä sitä, jos äänestäjät kaikesta tästä sotkusta huolimatta äänestävät samat henkilöt uudelleen kunnan peräsimeen?

Valitettavasti itsellä on usko hiljalleen rapistunut tähän demokraattiseen päätöksenteko koneistoon ja äänestäjien oikeudenmukaisuuden tuntemukseen. Muuutaman hernekeiton jälkeen äänestäjä tekee mielessään ratkaisun ja päättää laittaa entiset jatkoon, koska uusista ei tiedä mitä he tekevät. Vievät vielä kunnan perikatoon. Kittilän nykyinen kunnanvaltuusto ja -hallitus ovat sen kyllä jo tehneet, muutamaa luottamushenkilöä lukuunottamatta.

On annettava suuri tunnustus näille muutamille rohkeille, jotka ovat jaksaneet puolustaa laillista menoa. Itse luottamushenkilönä toimivana tiedän, että eri mieltä oleminen enemmistön kanssa on joskus todella raskasta. Vähemmistöön jäävät voivat joutua niinsanotusti työpaikkakiusatuiksi. Tätä ei kukaan kunnissa tunnusta olevan olemassa. Tunnen useita kesken kauden lähteneitä valtuutettuja, jotka ovat kärsineet juuri tästä. He joutuvat sivuraiteelle ja he kokevat erittäin suurta syrjäytymistä omasta taustaryhmästään. Lopulta on tehtävä päätös lähteä, oman jaksamisen takia.

Tässä olisi joillekin tutkijoille työsarkaa, koska tämä on erittäin yleistä. Julminta ja pahinta se on minun havaintojeni mukaan suurissa ryhmissä. Voisin jopa sanoa, että olen joskus kauan sitten joutunut sen kokemaan. Suurissa ryhmissä on aina muutama henkilö, joiden suosiosta on kaikkien kilpailtava. Voit joutua näiden henkilöiden epäsuosion kohteeksi, jos olet asioista eri mieltä. Huomaat hyvin pian olevasi eristetty ja oma ryhmä ei puhu sinulle.

Sitten suuret vanhat puolueet ihmettelevät, miksei politiikka kiinnosta nuoria? Muutama pois lähtenyt nuori kyllä kertoo oppimansa ympäristölleen ja erityisesti nyt some-aikana viesti kulkee hyvin. On mielenkiintoista nähdä, kuinka tulevaisuudessa toimitaan, kun uudet toimintavat saadaan kunnissa käyttöön. Kuntastrategian suunnittelu niin, että mukaan otetaan kunnissa toimivia järjestöjä ja yhteisöjä voi (ehkä) avata tätä vanhoillista solmua.

Uudistusta jarruttamaan ilmestyvät takuuvarmasti vanhat puoluesatraapit. Ne joilla ei ole tietokoneita ja sähköposteja.

On se Sipilän ihme, jos digi-loikka toteutuu!

Avainsanat: lexkittilä, leviskirinneyhtiö, inkeriyritys, annamäkelä, pekkaviljanen, digiloikka

001 Näillä eväillä

Sunnuntai 1.1.2017 klo 16:16 - yrjöpoeka

Vuosi on vaihtunut ja raketit ja pommit paukuteltu. Turkissa ovat myös aseet paukkuneet ja viattomia siviilejä kuollut. Väkisin nousee mieleen sellainen ajatus, että kuka on viaton? Ovatko kaikki ne turkkilaiset viattomia, jotka hyväksyvät hirmuhallinnon Recep Tayyip Erdoganin yksinvaltiudella? Täältä Suomesta katsoen Turkin pääministerin toiminta on syvältä. Hän kaivamalla kaivaa verta nenästään. Arabi-kevään vallankumous vie myös Turkin mukanaan, se on ilman muuta selvää.

Kaksi omaan valtaansa hurahtanutta repaleista valtiota, Venäjä ja Turkki, eivät vielä oikeasti tiedä, että kaikki yritykset torjua ääriliikkeet ovat turhia. Mitä kovemmin ne niitä yrittävät estää, sitä todennäköisemmin ne netti-aikakautena pullahtavat ovesta sisään. Venäjä ja Turkki saavat, mitä tilasivat. Ihmisoikeuksien polkeminen kostautuu ja mustia lippuja voi esiintyä näitä maita koskevissa uutisissa.

Keskustelin eilen ihmisten kanssa siitä, että Suomi on rakennettu 100-vuoden aikana yhdessä ja että tämän sukupolven on yritettävä jatkaa isiemme aloittamaa työtä. Tasavallan presidentti ilmaisi asian tänään samoin, yhdessä. Julkisuudessa esiintyvä eripura ja vastakkainasettelu eivät näy silloin kun väki kokoontuu juhlimaan saavutettuja vuosia. Eilinen ilta osoitti sen Suomussalmen torilla (Ämmänsaari).

Tapahtuman aikana väkeä virtasi tori täyteen ja se mitä kuulin ympäriltäni oli avointa ja selkeää puheviestiä yhteisöllisyydelle. Yhdessä tekemiselle. Yhteiselle kokoontumiselle. Mikä tärkeintä kunnan kannalta. Kunnan on oltava se moottori, joka kokoaa ihmiset yhteisen sanan äärelle. Ei puolueet. Ei seurakunta. Ei järjestöt. Tämä on tuhannentaalan paikka uuden kuntastrategian rakentamiselle.

Valvoin viime yönä aikamyöhään ja mietin tulevaisuutta. Aamun valjettua totesin asioiden kulkevan omaa latuaan ja kaiken järjestyvän. Ryhmä missä toimin kevätkauden on selvillä. Ryhmän koko on vielä avoin, mutta vähintään kaksi (2) valtuutettua. Katsellaan ja kuunnellaan.

Hyvää Uutta Vuotta 2017!

Avainsanat: uudenvuodenilotulitussuomussalmella, turkinpääministerion yksinvaltias, kohtalonusko

190 Pelastus, onko se ovella

Maanantai 26.12.2016 klo 21:49 - yrjöpoeka

USA:n seuraava presidentti Trump kiihotti työttömiä äänestämään hänet presidentiksi lupauksella, että hän palauttaa työpaikat takaisin. Samalla hän on vaatinut useaan kertaan muurin rakentamista Meksikon rajalle. Näin hän uskoo saavansa meksikolaisten köyhien miehittämät työpaikat vihannesviljelmillä omille köyhille. Valitettavasti omille köyhille eivät niin pienipalkkaiset työt edes kelpaa. Samankaltainen ongelma on kaikissa teollistuneissa maissa. Suomessa niitä nimitetään paskaduuneiksi.

Oman (vielä?) puolueeni suunnasta on kuulunut hurraahuutoja Trumpin voitolle. Hänessä nähdään oppi-isä rajojen sulkemisille ja eri kansallisuuksien laittamiseksi joko ulos tai sitten valvottuihin oloihin. Samoin useita äänekkäitä kansanedustajiamme ovat kiihottaneet puheet entisten töiden palauttamisesta kotimaahan takaisin. Trumpin opit eivät meitä valitettavasti auta. Näitä puheita nimitetään toisinaan populismiksi, mutta nyt ne ovat täyttä puppua.

Teollisuuden vallankumous on koko ajan nitistänyt työpaikkoja ihmistyövoimalta pois. Raskaita ja fyysistä voimaa vaativia tehtäviä on koneistettu ja automatisoitu. 90-luvulla globalisaation huumassa valtava määrä teollisia työpaikkoja katosi kaukoitään. Sinne rakennettiin kokonaan uusia automatisoituja tehtaita ja kaiken lisäksi kaikki tarvittava työvoima oli halpaa. Osa pienimmistä on pikkuhiljaa palannut takaisin laatuongelmien takia. Kokonaisuudessaan yksikään suuri työllistäjä ei tul takaisin, ellei sille tarjota kokonaan uutta konseptia.

Suomen hallitus on pääministerin suulla puhunut digi-loikasta, joka Suomen on tehtävä. Mitä se voisi käytännössä tarkoittaa. Kaikilla tietotekniikan aloilla se tarkoittaa entistä pidemmälle robotisoituja tuotantoyksiköitä. Hyvänä ja suurena esimerkkinä on Taiwanin Foxconn, joka on maailman suurin tietotekniikan sopimusvalmistaja. Foxconn on aloittanut teollisuuden uuden murroksen Kiinassa olevalla jättitehtaallaan. Tämän uuden tekniikan murroksen ansiosta, se vähensi työntekijämääräänsä 110 000:sta 50 000.

Aina kun uusi teknologinen vallankumous on ollut tulossa sitä on vastustettu. Se ei kuitenkaan koskaan ole auttanut. Yhden otettua tekniikan käyttöönsä, muisden on ollut pakko seurata. Trumppi saa tehtailla lakeja, mutta tegnologian kehitystä hän ei pysty edes omassa maassaan pysäyttämään. On se tietysti sillätavoin mahdollista, että kaikki USA:n kansalaiset kääntyvät AMISH-uskoon. Sen jälkeen kaikille on pelloilla työtä ja hevosten määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja amish-mallisten kärryjen valmistus samoin.

Luulen kyllä, ettei se kaikkia kiehdo. On ironista, että USA on maailman suurin autonvalmistaja. Autojen kuljettaminen on aina ollut siellä raavaitten miesten hommaa ja se lienee tällä hetkellä eniten miehiä työllistävä toimi. Mitä nyt jokunen nainen joukon kaunistuksena. Miten Trump aikoo estää ilman kuljettajaa toimivien autojen esiinmarssin? Tekniikka on jo niin pitkällä, että sitä testataan ympäri maailmaa ja itse uskon sen tulevan hyvinkin nopeasti raskaanliikenteen käyttöön. Jo pelkästään turvalisuussyistä.

Trumpin ja monen Eurooppalaisen maan johtomiehet ja naiset siirtyvät joko AMISH-uskoon, tai sitten seuraavat teknologian eteenpäin menemistä. Minä veikkaan tuota jälkimmäistä. Äänestäjäparka huomaa jossakin vaiheessa, että häntä on jymäytetty.

Onneksi äänestäjän muisti on lyhyt ja sitä politiikot kiittävät iltarukouksissaan.

Avainsanat: presidenttitrump, paskaduunit, digiloikka, uusiteollinenvallankumous, amishuskonto

146 Kunnallista demokratiaa

Maanantai 7.11.2016 klo 22:52 - yrjöpoeka

Keskusta on puolueena lähtenyt voimallisesti kaikkialla Suomessa puolustamaan valtuustojen koon säilyttämistä ennallaan. Keskustalle tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Mitä suurempina valtuustot sen vahvoilla alueilla säilyvät, sitä enemmän piilopuoluetukea valuu kunnallis- ja piirijärjestöjen kassoihin. Tämä siksi, että puolueet perivät edustajiltaan puolueveroa jokaisesta kokouksesta. Tämän tilanteen keskusta haluaa säilyttää, vaikka kuntien väkimäärät ovat jo puolittuneet Itä- Ja Pohjois-Suomen kunnissa.

Tätä puolue ja sen edustajat puolustavat sillä, että näin säilyy aito demokratia. On mielestäni outoa demokratiaa, mikäli valtuuston koko on kohta sama, kuin kunnan väkiluku? Tähän tämä meno johtaa hyvin pikaisesti. Puhutaan korskeasti kansalaisten kuulemisesta ja siitä, että näin säilyy vaikuttamisen mahdollisuus syrjäisimmisäkin torpissa. Kuntalaisia tässä ei kuunnella, vaan puoluetoimistoa ja -johtoa.

Tänään näin valtuuston kokouksessa perin oudon tilanteen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ei puolustanut kunnahallituksen tekemää päätösehdotusta valtuuston kokouksessa. Keskustalainen valtuuston puheenjohtaja antoi keskustalaiselle kunnanhallituksen puheenjohtajalle puheenvuoron ja mitä saimme kuulla. Voimallisesti hän rusikoi kunnanhallituksen tekemän päätösehdotuksen maanrakoon. Kunnanjohtaja joka oli virkamiehenä puolustamassa päätösehdotusta, joutui nyt nolona näkemään kunnanhallituksen puheenjohtajan takinkäännön.

En itse muista tilannetta, jossa kunnahallituksen tekemää esitystä olisi ollut kaatamassa istuva kunnahallituksen puheenjohtaja. Nyt se tuli sitten nähdyksi. Varmaan joku viisas kertoo, että hänellä on siihen oikeus. Mutta normaalisti puheenjohtajan pitää tukea hallituksen tekemää esitystä. No, näin toimii tämä yksipuoluedemokratia. Maksajana toimivat kuntalaiset. Sinä ja minä. Meidän veroeurojemme suurin hyötyjä on keskustan kunnallisjärjestö. Piikki on tutusti auki.

Näistä lähtökohdista joudumme lähtemään seuraavaan valtuustokauteen. Syrjäisissä kunnissa meno säilyy samankaltaisena, kuin satavuotta sitten. Vahakantiseen vihkoon merkitään tulot ja menot. Suuret luottamusmiesten joukot istuvat jakamassa kuntalaisilta kerättyjä veroäyrejä. Sulle, mulle ja kunnallisjärjestölle. Istuva pääministeri on halunnut Suomen kuntien tekevän voimallisen digiloikan tulevaisuuteen. Kenttäväki sensijaan hamuaa menneisyyteen. Siinä on insinöörillä kestämistä!

Tämmöinen päivä tänään. Opin uutta kunnallisesta demokratiasta. Onneksi oli myös tuttua. Meno jatkuu kepulaisena.

Avainsanat: piilopuoluetuki, luottamusmiesvero, digiloikka

111 Kunnanvaltuustojen koko

Keskiviikko 14.9.2016 klo 20:17 - yrjöpoeka

Tuleva maakunta- ja soteuudistus mullistavat kuntakentän. Kainuun hallintokokeilun aikana valittiin maakuntavaltuutetut. Heidän tehtävänsä oli päättää maakunnallisista asioista ja myös sotepalvelut olivat maakuntavaltuutettujen päätösvallassa. Kainuun kunnissa jo silloin oltiin sen tosiasian edessä, että kunnille jääviä asioita hoitamassa oli liian raskas organisaatio. Nyt tulevat maakuntavaalit muuttavat koko maassa tilanteen samankaltaiseksi.

Siksi kunnilta odotetaan vastauksia valtuustojen koon suhteen. Suomussalmella se tarkoittaa sitä, että meillä olisi mahdollisuus nyt keventää luottamusorganisaatiota 35 valtuutetusta 27. Kaikissa kunnissa käydään nyt keskustelua siitä, mikä on järkevä määrä. Suurin osa kunnista ei aio muuttaa valtuustojen kokoa. Kainuussa on Sotkamon kunnahallitus esittämässä valtuustolle valtuutettujen lukumääräksi 27. Tämä on sama luku jota minä itse kannatan.

Aikaisemmassa järjestelmässä ovat valtuutetut jaettu maakunnallisiin ja kunnallisiin muihin luottamustehtäviin. Nyt sitä ei enää tapahdu. Maakuntavaaleilla valitut jakavat tehtävät keskenään. Kunnissa ollaan silloin sen edessä, että kaikilla valtuutetuille ei riitä muita luottamustehtäviä. Nyt joku sanoo, että onhan siinä valtuutetun tehtävissä jo aivan riittävästi. Valitettavasti valtuustot kokoontuvat harvoin, noin 3 – 5 kertaan vuodessa.

Mikäli ei ole muita kunnallisia luottamustehtäviä valtuutettu ei pysy ajan tasalla ja kokee olevansa aivan turhan panttina. Tärkeimmät muut valtuutetuille kuuluvat kunnalliset luottamustehtävät ovat Suomussalmella, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, sivistyslautakunta, tekninenlautakunta ja ympäristölautakunta. Sote on kuulunut maakunnalle ja kunnanvaltuuston jäsenistä osa on saanut toimia siellä lisätehtävissä.

Tämä päivä vaatii valtuutetulta paljon ja silloin on oltava järkevästi tehtäviä, jotta pysyy ajan hermolla. Tulevien vaalien aikana usea ehdokas voi joutua vastamaan siihen, onko valtuutettu ajan hermolla, jos käy vain 4 kertaa vuodessa kokouksessa? Ehdokkaiden värväämisessä tulee varmasti ongelmia, jos ei ole tarjota vastuullisia tehtäviä. Myönnän valtuutetunroolin olevan vastuullinen, mutta on mahdotonta olla päättämässä budjetista ja tilinpäätöksestä 4 kokouksen osaamisella.

Osissa kuntia muutosta vastustetaan varmasti myös sillä, että kunnallisjärjestöjen suurin tulokohde ovat luottamusmiesverot. Kokouspalkkioista vähennetään suoraan kunnallisjärjestöjen tileille tietty prosenttimäärä. Tätä nimitetään myös piilopuoluetueksi. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän veroja tilille vuosittain kilahtaa. Siksi tämä muutos voi olla osalle suurista ryhmistä vaikea. Ei pystytä luopumaan rahoitusatomaatista.

Näen itse tämän tilanteen sellaisena, että väestön vähetessä myös organisaatioiden on muututtava. Valtuustojen ja kunnallisten lautakuntien kokoa on vähennettävä, samoin lautakuntien määriä. Kunnallisjärjestöjen kassatilanne ei voi määritellä sitä, mikä on järkevää tehdä. Valtuusto asiasta itse päättää, mutta vasta sen jälkeen kun puolueorganisaatio on oman päätöksensä tehnyt.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Avainsanat: maakunatuudistus, kunnanvaltuustojenkoko, luottamusmiesvero, piilopuoluetuki, sananlaskut

057 Valelääkäristä Vappuun

Perjantai 22.4.2016 klo 12:01 - yrjöpoeka

Huhtikuun lopun säätila ei ole suosinut ulkoilijaa. Lunta, räntää ja vettä on sadellut koillis- ja pohjoistuulen suosiollisella avustuksella. Itseäni ei nyt ole suuresti harmittanut säätila, koska jo kolmas viikko on menossa flunssatautia. Tauti alkoi ensin jatkuvana ja välillä todella kovana päänsärkynä. Kuiva yskä seurasi sitä koko ensimmäisen viikon. Toisena viikkona tuli sitten kuume ja yskä muuttui. Lima alkoi kurlata hengityksessä ja jatkuva väsymys on saatellut tautia.

Käväisin yhden kerran paikallisessa arvauskeskuksessa. Se olisi kannattanut jättää tekemättä. Se mitä sieltä sain oli lasku alta aikayksikön postin kuljettamana. Ei otettu crp-koetta, ei kuunneltu hengityksen kurlaamista ja lämmöstä ei välitetty. Lääkäri näki papereistani, että minua vaivaa astma. Omasta mielestäni se ei nyt vaivaa, vaan influenssa. Lääkäri ei kuunnellut, vaan määräsi jotakin troppia. Kokeilin sitä toista vuorokautta ja lopetin sen käytön haittavaikutuksien takia.

Minä todella kaipaan sellaista ”valelääkäriä”, joka kuuntelee potilasta ja ottaa kokeita. Haittaa ei aiheuttaisi sekään, että potilasta käteltäisiin. Tutut ovat tunnistaneet kertomuksestani minua hoitavan lääkärin nimen. Itse en sitä ole kenellekään sanonut. Kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä, että hyvä ”valelääkäri” selättäisi tämän konitohtorin mennen tullen. Itselleni tuli kyllä selväksi, että en vähässä kummassa hakeudu tuohon paikkaan hoidettavaksi. Hoitoa ei sieltä saa, ainoastaan rahanmeno on varmaa.

Vapuksi on nyt luvattu kelin muutosta ja sitä odotellessa toivon taudin loppumista. Nämä viikot ovat olleet todella pitkiä. Erityisen vaikealta on tuntunut se, etten ole pystynyt kuntoilemaan ollenkaan. Hengitys on niin ahtaalla, että jo käveleminen tuo ahdistuksen tullessaan. Minua keväisin vaivaava astma ongelma odottaa nyt puhkeamistaan, kunhan kelit kuivuvat.

Useana Vappuna olen ollut torilla ja pitänyt poliittisen puheen. Nyt olen päättänyt jättää sen väliin ja muiden tehtäväksi. Minulta on jo kyselty, mitkä aiheet ovat esillä Vappu-puheessa. Ei ole hevin uskottu vakuutteluani, että en puhu tänä keväänä. Aiheista ei olisi kyllä pulaa. Juuri tänä keväänä olisi selkeästi tilausta aatteelliselle puheelle ja ripaus työväenhenkisyyttä ei olisi haitaksi. Torilla todennäköisesti käyn tuttuja tapaamassa. Vietän päivän tuttujen kanssa seurustellessa ja nauttimassa makkaroista ja muista torin tarjoiluista.

Viikonloppuna saan olla mukana yhden lapsenlapseni synttäreillä. Se juhla on todella tärkeä ja myös päivänsankari odottaa mummua ja ukkia paikalle. Isovanhemmuus on tuonut mukanaan paljon. On uskomatonta, kuinka nopeasti lapset kasvavat. Itse ei sitä aikoinaan nähnyt, kun eli arjessa omien lasten kanssa. Ikääntyessä näkee asiat selvemmin. On ilo seurata sitä kasvua ja olla mukana siinä kasvutarinassa.

Isovanhemmuuden mukana kiertyvät pienet kädet kaulaan ja usein saan kuulla, kuinka on ikävä ollut mummua ja ukkia. Jostakin kumman syystä olen huomannut silmieni kostuvan.

Juhlia riittää kolmeksi viikonlopuksi. Ensin synttärit, sitten Vappu ja heti perään äitienpäivä.

Avainsanat: influenssa2016, valelääkäri, ilolastenlapsista

Vanhemmat kirjoitukset »