Satunnaiset kuvat

5.9.1992

Uusimmat

Blogin arkisto

094 Kuinka kauas populismilla pääsee

Tiistai 25.4.2017 klo 10:02 - yrjöpoeka

Presidentti Tarja Halonen kirjoitti Hesarin vieraskynä palstalla 22.4.2017 otsikolla: Ihmisten pakkopalautukset konfliktimaihin tulisi keskeyttää. Kirjoitus oli mielestäni hyvä ja kiihkoton. Kirjoituksessa puhuttiin maahan jo saapuneista turvapaikanhakijoista ja heidän tulevista kohtaloistaan. Lisäksi Halonen otti kantaa siihen, että Suomi voisi korottaa vastaanotettavien pakolaisten määrää 750 hengestä ylöspäin. Mitään lukua hän ei esittänyt ja se kuuluukin eduskunnan päätettäviin asioihin.

Olen useista asioista ollut ja olen jatkossakin eri mieltä Tarja Halosen kanssa. Maanpuolustus on niistä se kaikkein tärkein asia. Miekkojen takominen auroiksi ei ole ihmisten maailmassa rauhan tae. Naapurimme tavat ovat sellaiset, että rakastamalla se ei muutu. Vain voimaa ja tahtoa sen toteuttamiseen, sitä se uskoo.En ole ollut hänen kannattajansa koskaan, eikä minusta tule. Nyt on aivan pakko kompata hänen kirjoitustaan. Entisenä presidenttinä hänellä pitäisi olla hieman institutionaalista vaikutusvaltaa. Toivon niin.

Lueskelin hesaria Helsingissä hotellin aamiaispöydässä. Huomasin saman kirjoituksen olevan useissa pöydissä avattuna ja luettavana. Kyllä se näkyi aiheuttavan myös keskustelua. Minun pöydässäni olevat lastenlapset pitivät huolen keskustelusta ja ne aiheet olivat muuta kuin politiikkaa. Mietin lukiessani, että tässä on aihetta kommentoida sitä jatkossa. Nyt on sen aika.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on myös kirjoittanut Halosen aloittamasta aiheesta. Kärnä on muuttunut muutamassa vuodessa ja hänen tapansa on muuttunut suosion kalasteluksi ja populismin aaltoja haistelevaksi. Lapin kansanedustajana hän hakee suosiota, jotta pärjäisi jatkossa Paavo Väyryselle. Nyt hän on eduskunnassa Väyrysen varapaikalta. Kärnä on siirtynyt populismissa aivan perussuomalaisten linjoille. Nyt hän antaa kasvot ja äänen sille politiikalle, joka elää syvällä keskustan sisällä.

Keskustalla ja perussuomalaisilla on yhteinen vihollinen ja se on muukalaiskammo. Keskusta on pitänyt kammonsa piilossa julkisuudelta. Nyt siitä kammosta on päästy perussuomalaisten ansiosta. Kärnä aikoo kalastella Lapissa nyt myös persujen vesillä. Ilmeisesti hänen ei tarvitse lukea kovin tarkkaan mitä Halonen kirjoituksessaan sanoi. Kärnä kuitenkin oli lukenut Halosen antavan avoimen valtakirjan 456 miljoonan ihmisen saapumiselle Suomeen.

Minä en löytänyt tällaista lukemaa Halosen kirjoituksesta, en edes useamman lukukerran jälkeen. Kärnä on ottanut populismin hyvin käyttöönsä. Heittää vain ilmoille jonkin luvun ja se alkaa elää sen jälkeen omaa elämäänsä. Juuri näin se on tehnyt. Kärnän juttua on jaettu ahkerasti samanmielisten parissa ja sitä on tykätty. Kommenteissa ihastellaan iskevää juttua. Tällaisen aivopierun jälkeen on varmasti messevä olo ”melkein” jatkopaikkansa varmistaneella kansanedustajalla.

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten lisäksi Kärnä on nyt löytänyt syylliseksi vihervasemmiston. Olen itsekin kriittinen vasemmiston ja vihreiden politiikalle useissa kohdin. Mutta se ei tarkoita, että omat aivot on heitettävä narikkaan. Ihmisarvon puolustaminen ei ole yhdenkään puolueen omistama. Se kuuluu kaikille. Halonen on aina puolustanut ihmisarvoa ja niin hän tekee tänään taas.

Presidentti Tarja Halonen on taustastaan huolimatta kirjoittanut meille kaikille tekstiä, johon on helppo yhtyä. Ihmisarvoinen politiikka kunniaan.

Avainsanat: presidenttitarjahalonen, hesarinvieraskynä, mikkokärnä, impivaaralaisuus, muukalaiskammo, aivopieru