Satunnaiset kuvat

Taimen väsytys 3

Uusimmat

Blogin arkisto

017 Huoli tulevaisuudesta

Torstai 19.1.2017 klo 10:33 - yrjöpoeka

Tämä kysymys on heitetty viime päivinä usein minulle. Kysyjiä tuntuu huolettavan, kun he ovat saaneet tietää minun lopettaneen puolueen kannattamisen. Seuraava kysymys on ollut automaattisesti, mihin puolueeseen aion nyt lähteä? On hyvä näin ihmisen kannalta, että kanssakulkijat ovat huolestuneita minun jaksamisestani. Aamulla käydessäni paikallisessa arvauskeskuksessa kokeissa, sain välittömästi vierustoveriltani kysymyksen, miksei asiaa ole uutisoitu?

Tämä on mielenkiintoinen tulokulma aiheeseen ja on syytä avata asiaa. Tehdessäni päätöksen lähteä puolueesta, en sitä tehnyt hetken mielijohteesta. Se on useamman vuoden aikana kertynyt sellaiseksi taakaksi, ettei sitä kannata enää kuskata mukanaan. Liityttyäni aikoinaan puolueeseen, kaikilla tekijöillä oli nuorekas eteenpäin menevä mieli. Puolueen ohjelma sopi meille ja pikkuhiljaa saimme mukaamme suuren joukon Kajaanilaisia nuoria. Olimme silloin itsenäisesti ajattelevien ihmisten puolue.

Kiertäessäni Kainuuta ja Oulun vaalipiirin kenttiä, minulla oli aina mukana autontäysi nuoria aktiivisia toimijoita. Heillä oli myös intoa toimia uudessa liikkeessä. Se antoi lupauksia muutoksesta. Politiikan tekeminen oli meistä kaikista hauskaa. 2011 vaalien jälkeen aistin hyvin nopeasti muutoksen ja kerroin siitä ääneen tukiryhmälleni. Vuosikymmenet hiljaa levänneet vanhat SMP-osastot aktivoituivat. Muutamien vanhojen ja katkerien ihmisten muodostamat osastot saivat paikan, missä heidän äänensä sai vastakaikua.

Sen seurauksena kaikki ne, joilla oli muutoksen ja uudistuksen mieli siivottiin osastoissa ja piireissä ulos. Seuraavissa vaaleissa siivottiin ulos ehdokkuuksista ne, jotka olivat puolueen nostaneet jaloilleen. Vanhoilliset katkerat kaiken vastustajat, hakivat kokonaan uusia kasvoja toteuttamaan heidän haaveensa. Tämän seurauksena puolueessa nousi valtaan ”nuivat”. Tämän satoa puolue nyt niittää. Jokaviikko käräjäjillä on niitä kasvoja, joita katkeruus menneisyydestä nosti esille.

Nuorten aktiivien joukko hajosi heti vuoden 2011 jälkeen. Muutama vanhojen SMP-jälkeläisten siemen on jäänyt jatkamaan katkeruuden ja kaunan levittämistä. Ennen vuotta 2011 puolueessa oli maahanmuuttokriittisyyttä. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tämän päivän puheiden ja tekojen kanssa. Maahanmuuttokriittisyys on muuttunut vihaksi kaikkia erimieltä olevia kohtaan. Samoin kaikkia muualta tulleita kohtaan ja erityisesti uskonto on nostettu kummallisesti jalustalle.

Kaikkea vastustetaan, erityisesti kirkon tekemisiä. Yhtenä päivänä erotaan kirkosta, sen edustajien humaanien puheiden takia. Islam on tullut möröksi, joka vetää vertoja juutalaisten vainolle toisen maailmansodan aikana. Minä en ole voinut hyväksyä tällaista menoa. Kainuussa ja Suomussalmella on aina autettu niitä, joilla hätä on. Auttamisen yhteydessä on katsottu ihmistä, ei uskontokuntaa. Meillä on niitä maassaamme jo riittävästi ja islam-uskonto on kuulunut maahamme jo hyvin kauan. Tataarit olivat rintamalla sodan aikana. Ei uskonto ole ollut esteenä, kun maata on puolustettu.

Kaikille kysyjille yhteiseksi tiedoksi. En ole liittymässä mihinkään puolueisiin, vaikka kysyntää on ollutkin. En ole miettinyt tulevia kuntavaaleja mitenkään. Toimiminen luottamusmiehenä ei ole elinikuinen toimi. Olen sitä kyllä jo saanut mielestäni riittävästi. Olen oppinut elämässä sen, että tyhjiö aina täyttyy. Näin on aiemminkin käynyt ja uskon sen jatkuvan.

Onko tästä aiheesta uutisoinnin arvoiseksi? Muut saavat sen arvioida.

Avainsanat: puolueohjelmat, politiikan katkeroittamat, islam, suomentataarit

008 Musta päivä

Torstai 15.1.2015 klo 12:57 - yrjöpoeka

Sain eilen illalla tietää, että politiikkaan mukaan houkuttelemani nainen luopuu tehtävistään.

Maarit Nurmi toimi perussuomalaisten Kainuunpiirin puheenjohtajana viime kesästä lähtien. Tehtävään hän tuli äänestyksen jälkeen, edellisen lopettaessa kesken kauden. Toisen kerran alle puolenvuoden hän joutuii äänestyksen kohteeksi piirin syyskokouksessa. Maarit Nurmi voitti tämänkin äänestyksen selkeästi. Vastustajana oli sama henkilö kuin kesälläkin.

Huolimatta selkeästä vaalituloksesta, jossa melkein sataprosenttisesti äänestäjinä oli miehiä, hän ei missään vaiheessa saanut piirin muun johdon selkeätä ja yksimielistä tukea. Hävinneet eivät koskaan pystyneet tappiotaan nielemään, eikä onnittelemaan vaalintuloksesta. Naiset ovat valitettavasti meidän puolueessamme ja erityisesti täällä Kainuussa, pelkkiä seinänkoristeita. Kun olet kiltisti ja tottelet, saat olla koristeena. Kaikki naiset eivät tällaiseen kohteluun taivu. Maarit Nurmi ei suostu seinäkoristeeksi. Eikä hänen osaamisellaan siihen ole mitään syytä!

Meillä on ollut unelma ja ajatus, että perussuomalaiset ovat itsenäisesti ajattelevien ihmisten puolue. Sellainen se on ollut. Sitä mukaa, kun toimintaan on tullut uusia kasvoja, tämä ajattelu on murtunut. Itsenäisen ajattelun estäjiä tuntuu löytyvän jatkuvasti lisää. He toimivat kuin islamin uskonnon imaamit. Vain heillä on oikea ajattelu ja tieto. En ole koskaan kuullut heiltä pohdintoja kuinka Kainuu selviää ajan haasteista. Mistä saadaan Kainuulle elinvoimaa. Heillä on elämässä vain oma asia. Pakkomielle.

Tämän aamun uutisia kunnellessa ja erityisesti lukiessa, olen tuntenut oloni todella surkeaksi. Puolueen toimintaan mukaan houkuttelemani 7-ammatin osaaja, laittoi elämän palikat kohdalleen. Hän valitsi rakastamansa työn, jossa hän on maakunnallinen ja myös valtakunnantason osaaja. Siellä hänen ammattitaitoaan arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Sukupuoli ei siellä ole esteenä. Siksi tämä uutinen on itselle rankka. Puolueessamme ei ole yhtään liikaa sote-alan ammattilaisia. Olen itse toiminut luottamustehtävissä sotessa pitkään. Siksi meillä on ollut paljon yhteistä tarttumapintaa.

Kaiken mustan keskellä on myös toivoa. Maarit on luvannut jatkaa tehtävissään Ylä-Kainuun perussuomalaisissa. Kunnanvaltuuston jäsenenä ja tarkastuslautakunnan jäsenenä hänellä riittää tehtäviä. Unohtaa ei voi myöskään uutta kirkkovaltuutetun roolia. Me jatkamme työtä yhdessä muiden osaston jäsenten kanssa. Toisiamme kunnioittaen ja arvostaen.

Työ ihmisten hyväksi jatkuu. Tänään alkaa luottamustehtävien hoito.

Toivottavasti uusi viikko tuo valoa harmaaseen päivään.

Siihen voi luottaa. Päivä nimittäin jatkuu nyt selkein harppauksin.

Avainsanat: maaritnurmi, islaminuskonnonimaamit, työtäihmistenhyväksi

025 Suvaitaan vai ei suvaita

Sunnuntai 30.3.2014 klo 16:04 - yrjöpoeka

Kirjoitin 15.2 siitä, kuinka Kainuu ja Suomussalmi voisi kohdata Syyrian pakolaiset. Olen saanut aiheesta paljon palautetta sähköisessä mediassa ja eri lehtien keskustelupalstoilla. Olen aiheesta jutellut paljon myös kasvokkain ihmisten kanssa. Kasvokkain kohtaaminen ja keskustelu on aivan erilaista, kuin kohdata samojen ihmisten mielipiteet keskustelupalstoilla.

Keskustelupalstoilla ei juuri kukaan oikeasti pysähdy pohtimaan, mitä oikein kirjoituksellani yritin kertoa. Siellä on olemassa vain ja ainoastaan, puolesta tai vastaan tilanne. Muutama kommentoija on kasvokkain keskustelussa sanonut, ettei netin keskusteluissa voi kertoa kannattavansa minun kirjoitusta. Se siitä syystä, että he kokevat joutuvansa vihan kohteeksi ja he eivät sitä kestä. Nämä ihmiset kokevat olonsa tuskaiseksi julkisuuden kanssa. Olen joutunut kertomaan heille omia kokemuksiani ja kuinka se vaikuttaa minuun.

Valitettavan usein keskustelu siirtyy heti henkilöön, ei itse asiaan, mistä pitäisi puhua. Niin on käynyt minunkin kirjoitukseni kanssa. Olen saanut kuulla kunniani siitä, että olen vääräoppinen. Perussuomalaisten joukossa on joukko sellaista väkeä, että kaikki ulkomaalaiset ovat heille punainen vaate ja että ne kaikki ovat tulossa loisimaan heidän verovaroillaan. Tämä joukko on marginaalinen, mutta heillä on hyvin hallussaan sosiaalinen media ja sen tuoma julkisuus. Puolueen virallinen ohjelma ei kerro missään kohdassa, että puolue vastustaa kaikkea maahanmuuttoa.

Kuusamossa on käyty viimeviikkoina myös maahanmuuttokeskustelua Syyrian pakolaisiin liittyen. Siellä oli kyse 25 mahdollisesta pakolaisesta. Nyt vaalien lähestyessä eräs taho on nostanut kaikkein pahimpia uhkakuvia pakolaisten tuomasta vaarasta. Paikallislehti Koillissanomat nosti päätoimittajansa ansiokkaalla kirjoituksella suvaitsevaisuuden kaikkien pohdittavaksi. Kirjoitus oli niin mainio, että minun oli suorastaan pakko kommentoida sitä heti lehden palstalla. Sain vastauksen heti ja taas kerran siirretään keskustelua omiin tarkoitusperiin sopivaksi.

Suunnitelmallista maahanmuuttoa harrastetaan muualla maailmassa paljon. Australia ja Uusi – Seelanti ovat hyviä esimerkkejä aiheesta. Oma väestö ei siellä riitä hyvinvoinnin kasvattamiseen ja siksi siellä suositaan runsasta maahanmuuttoa. Siellä nähdään selkeästi se, että nuoremmat ihmiset tuovat työn ja toimeliaisuuden. Vanheneva väestö tarvitsee samoin siellä kuin meilläkin, koko ajan uutta väkeä. Siellä nämä muuttajat nähdään mahdollisuutena. Meillä suunnitelmallisesta maahanmuutosta ei oikein uskalleta puhua, koska kaikki näkevät siinä heti pelkkiä uhkakuvia.

Esimerkiksi Uudessa – Seelannissa ei nähdä uhkakuvia siinä, että siellä on runsaasti eri uskontoja. Meillä on myös runsaasti eri uskontokuntia ja niiden kirkkoja. Viime vuosien keskustelua on hallittu näyttävästi islamin uskonnolla ja heidän moskeijoillaan. Ne on nostettu sellaiseksi syyksi, millä voidaan kiihkoilla kaikkea maahanmuuttoa vastaan. Ville Haapasalon tv-ohjelma 30-päivässä suomalais-ugrilaisten heimojen parissa, toi eräässä jaksossa hyvin esille eri uskontojen kohtaamisen. Siinä jaksossa Kazanissa näytettiin, kuinka yhden aukion ympärillä oli useita komeita eri uskontokuntien kirkkoja. Ne olivat olleet siinä vierekkäin jo satoja vuosia. Satoja vuosia rauhallista yhteiseloa.

Mielessäni olen joutunut pohtimaan menneitten aikojen vaikeita vaiheita ja vertaamaan niitä nykyiseen. Silloin kaikki mahdolliset uhkakuvat olivat päällä, niitä ei tarvinnut enää keksiä. Nyt meillä ei ole uhkakuvia, mutta pieni osa väestöstä on kehittänyt uhkakuvien ylläpitämisestä suoranaisen taiteenlajin. Voiko sellainen ryhmä estää kaiken ajattelun suunnitelmallisesta maahanmuutosta?

Ajattelin ensikertaa kirjoitaessani aiheesta, että se oli siinä. Nyt on ollut pakko muuttaa suunnitelmiani ja kirjoittaa lisää. Voi olla, etten tämän jälkeen pääse aiheesta enää eroon. Tiedän toki sen, että muuttajat tuovat mukanaan myös joitakin ongelmia. Sen ei pidä estää kuitenkaan maahanmuuttoa. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi ja se on ihmisten tehtävä.

Mutta siitä olen mielissäni, että hyvin monet ihmiset näkevät samoin kuin minä. Ihmiset tuovat työn ja toimeliaisuuden ympärilleen. Se tuo elinvoimaa.

Avainsanat: suvaitsevaisuus, hallittumaahanmuutto, uusi-seelanti, uskontokiihkoilu, islaminuhka, elinvoima