Satunnaiset kuvat

Spu Varo ja minä ite

Uusimmat

Blogin arkisto

176 Ettäs tiijät

Torstai 8.12.2016 klo 17:44 - yrjöpoeka

Tämän lauseen sanoja lisäsi siihen sellaisia minuun liittyviä määreitä, etten sitä ilkeä edes julki kirjoittaa. Tuohtumus ei ollut vähäinen hänellä. Tulin palautteesta siihen tulokseen, ettei minun pitäisi puuttua metsähallituksen toimiin. Päättäjänä olen asiasta eri mieltä. Muutoin olen saanut enemmän positiivisia ja kyseleviä puheluita eilisistä kirjoituksistani. Palautetta sain kirjallisena myös metsähallituksen suunnalta. Se on mielestäni hyvä asia.

Pahoittelut tapahtuneesta eivät poista sitä, että minä kunnan päättäjänä tunsin eilen sähköpostin ja kuvat saadessani itseni harvinaisen typeräksi. Typeräksi sen takia, että uskoin kansallispuistohankkeen olevan niin tärkeän, ettei sitä vaaranneta ennen avajaisia millään tavalla. Etenkään hakkuiden muodossa näkyvillä alueilla. Päätäjänä oleminen tilanteessa, jossa alueilla hakataan ja toimitaan ja että saamme tapahtuneesta tiedon jälkikäteen.

Jos se tuntui typerältä ja tyhmistävältä, sai se aikaan myös toimintaa koneeni kirjoitusosiossa. Voin sanoa, että savua tuli korvista ja teksti oli välillä erittäin sapekasta. Sen verran olo kirjoittaessa rauhoittui, että sain tekstin korjattua asiallisempaan muotoon. Toivottavasti nyt kuitenkin päästäisiin siihen tilanteeseen, ettei hakkuutöitä kansallispuiston välittömässä läheisyydessä avattaisi. Järvinäkymiä kuvataan eniten ja ei näytä kuvissa hyvältä rantaan saakka hakatut metsät. Turisti voi syystä kysyä, mikä kansallispuisto tämä Hossa oikein on? Kyllä matkailija haluaa kuviinsa luonnontilaista maisemaa.

Naamakirjaa lukiessa yksi asia on eroittunut joukosta. Iranin suurlähettiläs ei ollut kätellyt rouva Jenni Haukiota. Se oli ollut vastaanoton kauhein tilanne. Yksi ja sama mielipide useiden samanmielisten kirjoittamana kertoi selvää sanomaa, että maassa maan tavalla. Kun Jenni kerran piti huivia Iranissa käydessään, pitäisi Iranilaisten ymmärtää täällä kättelyn tärkeys. Ohjeena oli presidentille, ettei Iranista pidä kutsua seuraaviin pippaloihin ketään. Suuri oli suru ja parku sen mukainen. Niin minä mieleni pahoitin, voisi siteerata.

Kaikenkaikkiaan voisi sanoa naamakirjan perusteella, että meno jatkuu normaalina. Valitetaan tämä ensimmäisen vuosisadan viimeinen vuosi ihan kunnolla. Linnan juhlien pukeutumisten osalta kaikki oli mennyt väärin. Naisten rintoja on ihmetelty aivan koko Suomen voimin. Yhden ministerin rouvan rintoja eritoten. Ihan oikeat muotiasiantuntijatkin ovat sanoneet, että ei sitä noin saisi tehdä. Heidän mielestään rouvan kanssa on vaikea puhua, koska katse siirtyy väkisin rintoihin.

Minusta siinä ei ole mitään ongelmaa. Minäkin katselen mielelläni rintoja ja linnan juhlissa edes yksi yritti näyttää rintojaan kunnolla. Eikö se ole meille miehille ihan hyväksi? Muotiasiantuntijoita (miehiä) en kyllä itse oikein miehinä pidä. Minusta he ovat hieman outoja. Kiinnostuneita naisten vaatteista? Ilmanko rinnat ovat heille outo asia.

Tästä tämä lähtee. Iranin suurlähettiläs boikottiin. Rinnat kuntoon.

Hmm... Kuulostaa aivan keskustan vaalilauseelta.

Avainsanat: hossankansallispuisto, maisemaluonnontilassa, jennihaukio, iraninsuurlähettiläs

137 Mikään ei kelpaa

Torstai 27.10.2016 klo 13:55 - yrjöpoeka

Viimeisen vuoden aikana vähälukuinen (älystä en sano sanaakaan) joukko on mekastanut ja huutanut kadunvierillä sanomaansa. Heidän viestinsä on ollut: maassa maan tavalla. Sitä on toistettu suu vaahdossa. Perussuomalainen puolue toi sanan esille vuosia sitten. Nyt sitä käyttävät eniten äärijärjestöjen edustajat. Kaiken maailman tynkkyset ovat kertoneet, kuinka he valkoisina suomalaisina ottvat huomioon muiden maiden tavat siellä vieraillessaan.

Nyt alkoi sitten parku presidenttimme puolison esiintymisestä Iranissa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vierailulla Iranissa ja vaimo on mukana. Rouva Jenni Haukio toimii kuten on tapana, maassa maan tavalla. Iran on erittäin uskonnollinen maa ja se on kaikkien tiedossa. Uskontona on Islam ja sen opetuksiin kuuluu, että naisten on aina peitettävä päänsä. Tätä maan tapaa rouva Haukio kunnioitti laittamalla huivin päähänsä. Kuvan mukaan se sopi hänelle täydellisesti.

Vielä 50- ja 60-luvulla maaseudun naisilla oli aina huivi päässä aamusta iltaan. Ei silloin kukaan räkänokka huudellut, ettei huivia saa pitää. Huivi oli yhtä olennainen osa vaatetusta, kuin miesten lakit ja lätsät. Vanhempien naisten huivi oli yleensä tiukasti leuan alta solmittu. Vielä tänäkin päivänä tapa on olemassa vanhoillislestadiolaisissa yhteisöissä. Ei sielläkään kukaan huutele huivi kieltoa. Huivi on osa arkea.

Tämän päivän kaikkitietävät ikuiset opiskelijat ja tyhjäntoimittajat luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. Heidän pitäisi lukea hieman enemmän myös oman maan historiaa ja tapoja. Nyt he lukevat vain arabimaiden tavoista kertovia juttuja MV-lehdestä. Se on heidän raamattunsa. Heidän oppi isänsä on Suomessa etsintäkuulutettu monenlaisista rötöksistä. Mutta se ei tunnu opetuslapsia haittaavan.

On todella kummallista, että kun joku toimii heidän opettamallaan tavalla, se ei kelpaa? Heidän mielestään ilmeisesti kaikkien muiden on oltava kuten he haluavat. Valitettavasti heiudän joukkonsa on niin vähäväkinen ja eripurainen, ettei heidän toimistaan ole haittaa. Hieman tietysti tuo mesominen kaduilla risoo. Annettakoon heidän posmittaa. Ulkoilu on aina hyväksi.

Talvi on tulossa ja heidän on muistettava pukeutua lämpimästi. Tynkkysmäisissä pillihousuissa ja liian lyhyillä lahkeilla saavat vielä virtsatie vaivoja vanhemmiten. Onneksi heillä on pellenaamareita, jotteivat posket pakkasessa punerru. Tämäkin tapa on kummallinen, koska se ei ole suomalainen tapa. Halloween on aitoamerikkalainen tapa. Ei siis suomalainen.

Mutta kun mikään ei kelpaa, eikä käy. Heillä on omat Big Brother-tavat. Joillakin jopa paskat housuissa.

Avainsanat: maassamaantavalla, jennihaukio, iran, tasavallanpresidentinvierailu