Satunnaiset kuvat

Paras kalakumppani

Uusimmat

Blogin arkisto

049 Joutilaalle tekemistä

Tiistai 30.9.2014 klo 10:21

Tämän lausahduksen sain kuulla eilen, kun minulta kysyttiin mitä olen tänään tehnyt. Kerroin lähteneeni aamulla Kajaaniin kuntapäättäjien kokoukseen jossa meni myöhäiseen iltapäivään. Sen jälkeen minulla oli vielä kunnantalolla puheenjohtajiston useampituntinen palaveri. Sieltä kotiuduin iltaseitsemän jälkeen. Eli aika tarkasti siinä touhussa meni puolivuorokautta. Puhelimessa soittaja sitten kertoi siinä olleen joutilaalle tekemistä.

En kyllä itse kokenut pitkän istuntorupeaman jälkeen olleeni joutilas. Ilmeisesti kuitenkin soittaja, samoin kuin moni muukin, pitää luottamustehtäviä joutilaan puuhasteluna. Sama ilmiö on aina ollut olemassa. Ne jotka eivät ole itse koskaan olleet luottamustehtävissä, eivät niitä arvosta. Eivät myöskään pidä työnä. Työksi sitä ei voi itsekään kutsua, koska siitä ei saa palkkaa. Ilmeistä on, että vasta palkanmaksu tekisi luottamustehtävistä työtä. Ja sikäli sitä ehkä arvostettaisiin eritavalla.

Olen usein miettinyt, millaista luottamustyö olisi jos siitä maksettaisiin oikeata palkkaa? Erityisesti kuntien puheenjohtajistojen tehtävät ovat ajoittain todellista työtä ja siinä voi mennä jopa useita päiviä viikossa. Ainoastaan kesä on keveämpi työmäärältään. Näitä asioita voi aina pohtia. Suuremmissa kaupungeissa näitä asioita on pohdittu ja niissä maksetaan aivan eri korvauksia kuin köyhissä maaseutukunnissa.

Tämä kulunut vuosi on ollut luottamushenkilöille työteliäs ja se jatkuu kiihtyvänä vuoden loppuun ja ylikin. On sote-uudistusta, on kuntauudistusta ja sen päälle monta pienempää asiaa. Sitä täydentää normaaliin menoon kuuluva talousarvion valmistelu. On puheenjohtajistojen palaveria, kunnahallitusten kokouksia, erilaisia maakunnallisia yhteistyökokouksia kuntaselvityksineen ja valtuustojen kokoukset päälle. Muutama kunnan edustaminen eri tilaisuuksissa vielä kaupanpäälle.

Kyllä siinä on joutilaalle tekemistä!

Avainsanat: kainuunkuntapäättäjät, joutilas, luottamustyöstämaksettavapalkka

018 Kainuun-kunta, osa III

Tiistai 13.3.2012 klo 16:56 - yrjöpoeka


Kainuun maakunta on saanut valmiiksi yhteisen sähköisen palveluverkon, verkon joka helpottaa kansalaisten saamia palveluja ja tuo samalla säästöjä. Nyt kunnat alkavat osittain purkaa järjestelmää, johon on sitkeästi yhteistyöllä pyritty. Erityisen merkittävä on terveyspuolen sähköinen verkko kokonaisuudessaan.  Pohjois-Suomen ERVA-alue laboratorioiden osalta mahdollistaa näytteidenoton missä tahansa sopimus alueella. Lähetteet palveluihin ovat voimassa koko sopimusalueella ja kansalainen ei enää ole sidottu siihen lähimpään palvelupisteeseen. Yhteinen verkko nopeuttaa ja antaa nyt mahdollisuuksia säästää  niin ihmistyövoimassa kuin euroissakin.

Yhtäaikaa kehitetty ensihoito on nopeuttanut avun tuloa merkittävästi verrattuna aikaan 2005 ja sitä ennen. Silloin oli joka kunnassa yksi ambulanssi ja mikäli auto vei potilaan Ouluun kunta jäi ilman ambulanssia. Nyt autoja on Kainuun alueella 15 ja kaikki toimivat ensihoito periaatteella. Henkilöstö on myös koulutukseltaan aivan toista, kuin ennen vuotta 2005. Nyt potilas arvioidaan ja hoidetaan etälääkärien päätöksillä itse kohteessa. Tämä on todella merkittävä parannus kaikille Kainuulaisille. Kainuun tieverkko on pysynyt sellaisessa kunnossa, että potilaiden kuljetus pitkistä välimatkoista huolimatta on parantanut ja nopeuttanut potilaiden pikaista hoitoonpääsyä.

Tämän yhteisen hyvän aikaansaatuamme kunnat ovat nyt valmiita puolustamaan vanhoja kuntarakenteita puolustaen niitä kuntalaisten palveluilla. Samaan aikaan kuntalaiset siirtyvät vauhdilla sähköiseen verkkoon. Pankkipalvelut jo osataan ja nyt Kainuun asukkaat opettelevat terveyspalveluiden ajanvarauksia. Uudenajan sähköistä verkkoa rakennetaan vauhdilla jokaiselle syrjäkylälle, kylille joista kaikki palvelut ovat jo poistuneet vanhojen kuntien toimesta. Maakunnan asukkaita opetetaan uudenajan palveluiden käyttöön ja Kainuulaiset ovat ottaneet ennakkoluulottomasti uusia palveluita käyttöön.

Vanhojen kuntarakenteiden puolustajat eivät näe, kuinka uusiaika tekee vanhat kunnat tarpeettomiksi. Tulevaisuuden Kainuussa ei etäisyys enää ratkaise, pääasia on että saa haluamaansa palvelua. Nyt ei ole aika peruuttaa ja siirtyä takaisin hevosvetoiseen aikaan. Tämä ei palvele vähenevien maksajien rasitusta. Kuntien on muutoin hyvin pian korotettava veroprosenttejaan. Kainuun poliittisilta päättäjiltä vaaditaan nyt tulevaisuuden näkemistä. Rakennammeko me menneisyyden Kainuuta puhelinvaihteineen ja keskusneiteineen?

Vai uskallammeko nähdä minne Kainuulaiset ovat menossa?

Avainsanat: kuntauudistus, kainuunkunta, pohjoissuomenervaalue, sähköinenverkko, ensihoito, etälääkäri, hevosvetoinen, palveluidenkarsinta, uusiaika, puhelinvaihde, keskusneiti

017 Kainuun kunta osa II

Torstai 8.3.2012 klo 10:08


Kirjoitin edellisen kerran aiheesta 16.2. Koska tekemäni avaus maakuntalehden palstoilla 23.2 ei johtanut minkäänlaiseen keskusteluun, on aika avata sitä lisää.

Näen edelleenkin erittäin tärkeänä, ettemme hukkaa sitä oraalla olevaa osaamista maakunnallisesta ajattelusta. Valitettavasti viimeiset vuodet ovat ajautuneet kaaokseen ja erilaisiin valtapoliittisiin pyrkimyksiin. Kaiken lisäksi valtaosa kuntien luottamusjohdoista on ajautunut omien seiniensä pönkittämiseen ja kuntalaisten tarpeet ovat joutuneet sivuraiteelle. Sivuraiteelle on joutunut Kainuun mahtipuolue keskusta. Puolueen johdosta alkaen on siirrytty aktiiviseen kaiken mahdollisen vastustamiseen. Toisaalta se on ihmiselle hyväksi, nyt tiedämme missä he ovat. Nahkurin orsilla, sanoisi Lipponen.

Blogissani olen tuonut esille ajatuksen Kainuun yhteisestä elinkeinotoimesta, sitä ei ole tohdittu kommentoida yhtään missään. Jokainen elinkeinotoimen kanssa puuhaava haluaa pitää oman turvallisen kotipesän.  Sosiaali- ja terveystoimelta haluavat useimmat kunnat yhteistyötä, miksei sitten elinkeinotoimelta? Uskon siihen, että kokoamalla yhteen koko Kainuu, voisimme säästää monessa projektissa. Nyt jokainen kunta puuhastelee samansuuntaisten projektien parissa ja ne eivät pääse hyödyttämään muita kuin elinkeinojohtajia. Koska kyseessä ovat kainuulaisten kuihtuvat eurot, nyt on syytä etsiä mahdollisimman halpoja keinoja tuottaa yhteistä hyvää.

Yhteinen Kainuun-kunta antaisi mahdollisuuden pohtia koko Kainuuta vaivaavan tyhjenevien kiinteistömassojen hoitoon. Kunnat joutuvat jokainen vuosi miettimään, mitä tehdä tyhjenevillä kiinteistöillä. Yhteiseen kuntaan siirryttäessä kaikki  kiinteistömassa siirrettäisiin sitä varten perustettavan yhtiön hoidettavaksi. Yhtiön tehtävänä olisi hallinnoida ja myydä kaikki tyhjät kiinteistöt markkina hintaan. Mikäli jotakin kohdetta ei saada myytyä, se on purettava.

Suomussalmi on oikein hyvä esimerkki tällaisesta rakenteellisesta muutoksesta ja sen hallinnasta edes jotenkin. Viime vuosituhannen loppupuolella kunta joutui laittamaan ns. koipussiin kaksi kerrostaloa. Lopulta niitä mietittiin jo purettaviksi. Lopulta kokeiltiin, voisiko niitä myydä markkinahintaan. Nyt jokainen asunto on myyty ja ostajina ovat olleet, joko takaisin muuttavat eläköityneet Suomussalmelaiset, tai sitten aivan uudet muuttajat Etelä-Suomesta. Yhtiö sai kohteista vajaan kaksimiljoonaa euroa ja ne eurot ovat olleet todella tarpeen muiden käytössä olevien kohteiden remontoinneissa. Suomussalmella on edelleen valtava määrä tyhjiä kiinteistöjä odottamassa ja samalla rasittamassa kunnan taloutta. Karhulanvaaran kotitalousoppilaitos on siitä hyvä esimerkki. Kuntien taloutta rasittaa jatkossakin tyhjenevien kiinteistöjen ongelma ja siitä olisi päästävä irti. Kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta voisimme vastata jotenkin seuraavien 20 vuoden aikana kasvavaan palvelutarpeeseen.

Kaiken vastustajat huutavat nyt suureen ääneen, kuinka kaikki päätösvalta valuisi Kajaaniin. Vaaleilla valittava valtuusto ei jakaisi kaikkia paikkoja nykyiseen Kajaaniin. Tästä on hyvänä esimerkkinä nykyinen maakuntavaltuusto. Ei nykyinen Kajaani pysty sanelemaan, kyllä sen on löydettävä yhteistyöhön kykeneviä koko Kainuusta. Sama myös toisinpäin, kuten kunnissa nyt toimitaan. Uskon siihen, että valitussa valtuustossa reuna-alueet pitäisivät puolensa. Jokatapauksessa kyseessä olisi kaikkien Kainuulaisten yhteinen hyvä.

Kainuu on juuri sopivan kokoinen huomisen kunnaksi!

Avainsanat: kuntauudistus, kainuunkunta, nahkurinorsilla, ihmisellehyväksi, elinkeinotoimi, senaattikiinteistöt, koipussi,

011 Ollakko vai ei olla?

Tiistai 21.2.2012 klo 22:53 - yrjöpoeka


Päivän lehteä lukiessani tämä tuli väistämättä mieleeni.
Olin eilen mukana Suomussalmella järjestetyssä tilaisuudessa jossa alustajana oli myös ministeri Merja Kyllönen. Keskustelua käytiin todella ajankohtaisesta kuntauudistuksesta ja siihen liittyvästä  Kainuun tulevaisuudesta, ei pelkästään Suomussalmen. Nostin tilaisuuden ensimmäisessä yleisön puheenvuorossa esille, kuinka monta kuntaa tarvitaan tulevaisuuden Kainuuseen ja miksi. Aiheesta nousi todella vilkas keskustelu ja keskustelun ohessa tilaisuuden juontaja halusi äänestyttää paikalla olevia. Kaikilla oli vihreä ja punainen lappu, vihreä oli kyllä ja punainen ei. Juontaja halusi tietää mitä mieltä yleisö on esille nostamastani väitteestä. Väitteeni oli, että tulevaisuuden Kainuussa on vain yksi kunta. Juontajan leuka valahti rinnalle, kun yleisö nosti esille enemmän vihreitä kyllä lappuja.

Palaute keskustelun annista on päivän aikana joiltakin osin ollut epätietoista. Jotkin tahot nostattavat huutoa, että kaikki palvelut keskittyvät kohta Kajaaniin. Osa haluaa selkeästi tietää, mitä mieltä maakunnan poliitikot ovat Kainuun kuntien määrästä. Kanssani keskustelleet haluavat myös kuulla selkeät perustelut. Heille ei riitä perusteluksi väite palvelujen karkaamisesta jonnekin.

En ole tilannut itselleni Kainuun Sanomat nimistä maakunnallista lehteä. Sain aamusella ennen aamukahvin juontia ensimmäisen puhelinsoiton ja soittaja oli ihmeissään lehden uutisoinnista. Sama ihmettely jatkui pitkin päivää. Luin päivän aikana lehden Kontiomäen Shellin kahviossa ja toden totta. Toimittaja oli tehnyt uutisen aivan tilaisuuden sivuannista. Itse pääaiheesta kuntauudistuksesta ei sanaakaan! Ei sanaakaan siitä, että paikalla olleiden enemmistö oli yhden kunnan kannalla. Olen mielestäni erittäin hyvin aistinut ihmisten realistisen ajattelun viimeisen vuoden aikana. Vallassa olevien on vaikea nähdä ja uskoa muutoksen olevan tulossa. Vallassa oleviin lasken myös paikallisen median.

Nyt on mielenkiintoista nähdä, kuinka oma paikallislehti aihetta käsittelee torstain numerossaan? Nettisivustolla kyllä nostetaan esille tilaisuuden pääaihe.

Illan parasta antia on ollut ilo lapsenlapsen iloisista äänistä. Mummon kouluttaminen auton takapenkillä oli mielenkiintoista kuultavaa. Matka Kajaanista kotiin sujui mukavasti ja naurua ja pulinaa riitti. Huomenna on luvassa mukava päivä.
On helppoa olla iloinen ukki, kun tytön nimi on... Ilona!

Avainsanat: kuntauudistus, liikenneministerikyllönen, kainuuntulevaisuus, kainuunkunta, ollakkovaieiolla, näytelmäjatkuu

010 Kainuun kunta

Torstai 16.2.2012 klo 19:47 - yrjöpoeka

Perussuomalaisena maakuntavaltuutettuna olen joutunut osaltani pohdiskelemaan koko Kainuun tulevaisuutta peruspalvelujen osalta. Perussuomalaisten Kainuun-piiri esitti ennen kuntauudistus selvityksen julkituloa, että Kainuuseen muodostettaisiin 3 kuntaa. Kuntauudistuksen esitys Kainuuseen on kolme kuntaa tai yksi kunta. Osa puolueista on jo ehtinyt tyrmätä koko esityksen. Kunnat haluavat perustaa vain kuntayhtymiä, eli pelkkiä hallintoja lisää.

Alkuun ajatus yhdestä kunnasta tuntui vieraalta, mutta tutustuessani paremmin selvityksiin Kainuun tulevaisuudesta, olen tullut samoihin ajatuksiin. Lisää kimmoketta sain tehdessäni lukukierroksen valtioneuvoston sivustoilla. Hakusanalla valtioneuvosto.fi/kunnat/kainuu.pdf löytyy karua lukemista. On pakko sanoa, etteivät meidän rahkeemme riitä yksittäisinä kuntina ja kuntayhtymät eivät ole ratkaisu palveluihin. Samaisen selvityksen mukaan Kainuu oli vuonna 2010 taloudellisesti maan heikoin maakunta. Väestöennusteet ovat olleet laskevia viimeiset 20 vuotta ja tahti kiihtyy nyt erityisesti Kainuun reuna-alueilla. Yhtenä kuntana Kainuussa olisi yhteinen elinkeinotoimi ja silloin sen hartiat olisivat riittävän leveät ottamaan vastaan karun tulevaisuuden. Kainuun on saatava verotulopohjaansa leveämmäksi.

”Kaikissa Kainuun kunnissa valtionosuudet muodostavat tuloista suuren osan. Vuonna 2010 valtionosuuksien osuus tulopohjasta oli matalin Kajaanissa 29,3 prosenttia ja Ristijärvellä 32,7 prosenttia, mutta näissäkin varsin korkealla tasolla koko maan tasoon verrattuna.
Kaikkien muiden kuntien tulopohjasta valtionosuudet ovat yli 40 prosenttia, mikä tarkoittaa merkittävää valtionosuusriskiä. Hyrynsalmen 51,1 prosenttia ja Puolangan 52,7 prosenttia olivat maan korkeimpia.” Lainaus samasta raportista kertoo sen olennaisen seikan, että muutokset valtionosuuksiin romahduttavat tulopohjan palvelujen tuottamiseen.

Kainuulla on nyt kokemusta koko maakuntaa käsittävistä vaaleista ja uskoisin, että meillä on myös kokemusta koko Kainuuta koskevasta ajattelusta. Mielestäni meidän on nyt käytettävä hyväksi saatu kokemus. Viimeksi suoritettu maakunnallinen vaali oli osoituksena, että valituksi tulevan on saatava kannatusta koko Kainuusta. Siitä on samalla erinomainen hyöty Kainuulaisen näkökulman laajentamiseen. Oma kotikyläni on edelleen erittäin tärkeä paikka ja se tulee säilymään jatkossakin. Kainuussa on paljon samanlaisia kotikyliä ja niillä kaikilla on aivan samanlaisia ongelmia. Ihmisten identiteetti säilyy jatkossakin. Kotikyläni Piispajärvi on osa Suomussalmea ja Suomussalmi on osa Kainuuta.

Olen viime vuosien aikaan joutunut kiertämään Kainuun maakuntaa. Tuntemus sieltä on, että ihmiset ymmärtävät talouden realiteetit paljon paremmin kuin me poliitikot. Kaikkien palvelujen ei tarvitse enää olla joka kylällä, sen maakunnan asukkaat ymmärtävät oikein hyvin.

Miltä tuntuisi kunnan nimenä Kainuu?

Avainsanat: perussuomalaistenkainuunpiiri, kuntauudistusselvitys, maanheikoinmaakunta, kainuunväestöennuste, kainuunkunta, ihmistenidentiteettikotikuntaan