Satunnaiset kuvat

Kesä ja virtaava vesi

Uusimmat

Blogin arkisto

017 Haavekuva katoaa

Keskiviikko 4.2.2015 klo 14:31 - yrjöpoeka

Kainuussa on viimeisten vuosien aikana elänyt haavekuva uudesta uljaasta sellutehtaasta. Pääsin minäkin kertomaan siihen, että sen oikea paikka olisi Suomussalmella. Täällä eletään puuvarantojen keskellä. Viime vuosituhannen loppupuolella Suomussalmelta hakattiin vanhat kuivettuneet tureikot pois ja nyt tilalle on kasvanut todella sakeat metsät. Sellun raaka-ainetta siis riittäisi. Toki Kajaani on pitänyt ääntä aiheesta ja nokkamiesten vaikutuksella paikkaa on pidetty Kajaanin omana.

Nyt haavekuva saa sinetin. Uutiset Kuopiosta kertovat, että sinne se Savonsydänmaille nousee. Korpikainuu saa kuihtua metsien keskellä. Mutta edes hetkisen, haavekuva päättäjiä lämmitti. Kuopio on selkeästi myös nostanut ennakkoon saavutettavuuttaan. Investointi lentoasemalle on puolimiljoonaa (0,5) euroa. Tässä kohtaa näen juuri Kainuun ongelman ja se on saavutettavuus. Uutisessa myös kerrotaan, että Finavia satsaa Lapien kenttien kunnostukseen kuluvana vuonna. Kainuu kuihtuu saavutettavuuden osalta.

Kainuussa ovat kaikki kansanedustajaehdokkaat suurista puolueista Kajaanin talousalueelta. He eivät huomaa, eivätkä myöskään ymmärrä, kuinka suuri ongelma saavutettavuus on koko Kainuulle ja samalla koko Kainuun tulevaisuudelle. Muutama on joskus haikaillut yöjunaa takaisin, joku maininnut jotakin lentoaikatauluista. Siihen se on sitten jäänyt. Joku on peräti sivulauseessa kertonut olevansa pätevä pommikoneen ohjaajaksi. Saavutettavuus on paljon muuta, kuin sopivat lentovuorot Kajaanista. Me tarvitsemme satsauksia tiestön kunnostukseen. Me tarvitsemme satsauksia rautateille. Erityisesti juuri nyt.

Kuopioon rakennettava sellutehdas tarvitsee paljon raaka-ainetta. Sama koskee myös Äänekoskelle suunnitteilla olevaa tehdasta. Siksi on äärimmäisen tärkeää saada rautatieyhteys korjattua väliltä Kontiomäki – Suomussalmi - Taivalkoski. Samalla rautatieyhteys loisi kaivosteollisuudelle kokonaan uuden mahdollisuuden. Etäisyydet ovat sellaiset, että vain rautatien avulla on kaivosteollisuus ja selluraaka-aineen kuljetus kannattavaa. Kainuu on aina elänyt metsistään ja metsä on tulevaisuudessakin meidän selkärankamme. Huolimatta kaivosteollisuuden saamista kolhuista näen sen olevan toinen vahva lenkki Kainuun huomiselle.

Haavekuvaa on suunnattava uudelleen!

Avainsanat: kuopionuusisellutehdas, äänekoski, kainuunsaavutettavuus

057 Kuinka meidän täällä oikein käy

Perjantai 24.10.2014 klo 13:58 - yrjöpoeka

Tuo laulun sana alkoi kiertämään ajatuksissani, kun tutustuin tilastokeskuksen sivuilla elinajanodotuksiin eri alueilla. Kainuu on sivulla hyvin esillä. Valitettavasti taas kerran ei niin hyvin kuin pitäisi olla. Kainuulaisten miesten elinajanodote tuntuu itsestä aika pahalta. Onko niin, että minulla on jäljellä rapiat 10-vuotta? Naissukupuolella ei mene myöskään hyvin, kun sitä verrataan muihin maakuntiin. Väkisin tilastoja tutkiessa tulee mieleen yksi ajatus. Olisiko Kainuun maakunnan vähäinen väkimäärä ripoteltava Pohjanmaalle? Siellä on molemmilla sukupuolilla pisin elinajanodote!

Tilasto ei itsessään ole yhtä kuin totuus. Suuntaa antava se kuitenkin on. Kainuu on koko historian ajan ollut kasvattaja maakunta, eli väki on aina täältä lähtenyt muualle. Sota ja kurjuus on historiamme aikana kulkenut usein maakunnan ylitse. Kaiken lisäksi historiamme on ohut, vaikka täältä löytyy esihistoriallisia asuinpaikkoja. Maakunnassamme on aina valiteltu kurjuutta ja tunnuslauseemme on ollut melkein aina vähättely: Mitäpä sitä, tai eipä sitä meikäläinen!

Mitä pitäisi tehdä? Olisiko tuo Pohjanmaalle ripottelu ratkaisu? Mistä sitten väki tänne kuolevien maakuntaan? Olisiko tänne perustettava pakolaisten ja maahanmuuttajien reservaatti? Nykymenolla maakunnan väki käy kokoajan pienemmäksi ja sen takia olisi pohdittava joko pakolaisia tai sitten susia. Susilaumat ovat jo kasvaneet niin suuriin mittoihin, että se on jo hyvää matkaa toteutumassa. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, mikä olisi pakolaisten elinajanodote, jos maakunta täytettäisiin niillä?

Kainuuta on viimeisten 20-vuoden aikana kurjistettu valtiovallan toimesta kovalla kädellä. Viimeisin tulevaisuuteen ja nuoriin koskettava päätös oli tuo opettajakoulutuksen lakkauttaminen ja satavuotisen historian lakkaaminen. Nuoriin koskettavana asiana on nyt esillä jo vihonviimeinen isku. Valtiovallan mielestä maakunnan synnyttäjien määrä, noin 700/vuosi, ei riitä. Siksi se on siirrettävä joko Ouluun tai Kuopioon. Ei ole ollenkaan ihme, että täällä elinajanodote on alamaissa.

Kaiken lisäksi Kainuun saavutettavuutta on koko ajan järjestelmällisesti heikennetty. Ensin lähti yöjunayhteys ja kaiken aikaa on julkinen liikenne jatkanut rappeutumistaan. Huolimatta maanteitten jatkuvasti lisääntyneestä käyttöasteesta, tiestöjen kunto on laskenut niin, ettei mene kauan kun saavutamme itärajan takaisen möykkelikön. Lentoliikenne takkuilee ja on kaikenlisäksi niin kallista, ettei se juuri palvele nuoria ja maakunnan vähävaraista väestöä. Koko ajan huononeva saavutettavuus vaikuttaa siten myös yritysten ja teollisuuden pysymiseen ja uusien perustamiseen maakunnan alueelle.

Kainuun alueelle on pikaisesti saatava valtiovallan toimesta työttömyystöitä. Joku kysyy mitä tekemään? Meidän on parannettava Kainuun saavutettavuutta. Meillä on niin paljon korvausvelkaa radoilla ja tiestöllä, ettei se ole ongelma. Juuri nyt raha on halpaa ja työttömyys kasvaa jatkuvasti. Valtiovalta joutuu jokatapauksessa ottamaan velkaa työttömyyden hoitamiseen. Työvoiman pitäisi edelleen olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Odottaessamme laman taittumista, meillä olisi oikea hetki laittaa infra kuntoon. Tämä on myös valtiovallan, metsäteollisuuden ja kaivosteollisuuden etu.

Kontiomäen ja Taivalkosken Mustavaaran välille olisi nyt pikaisesti saatava ratatyöt käyntiin. Laman loppuessa puuntarve tehtailla kasvaa ja rautateillä sen kuljetus on edullisinta. Kaivosteollisuus lähtee takuuvarmasti käyntiin siinä vaiheessa, koska raaka-aineitten tarve nostaa hintoja. Teollisuuden tuleminen alueelle on tulevaisuudessa entistä enemmän kiinni saavutettavuudesta.

Kainuulaisten ihmisten elinajan odote kasvaa työn mukana. Ihmisten usko tulevaisuuteen on murentunut. Täällä masennutaan olemaan pelkkinä numeroina ja köyhäinavun kohteena. Tekemällä työtä jokainen saa arvostusta ja uskoa tulevaisuuteen. Kuka tietää vaikka lapsilykky lisääntyisi työn mukana?

Uskon siihen, että tilastokeskus vuosikymmenten jälkeen löytäisi piikin elinajan odotteeseen.

Avainsanat: eliajanodote, työvoimaonvaltiovallanerityisessäsuojeluksessa, kainuunsaavutettavuus

051 Elinvoimaa

Perjantai 3.10.2014 klo 10:36 - yrjöpoeka

Kaivosteollisuus ja sen avannut Talvivaara, on Kainuun elinvoiman kannalta erittäin merkittävässä roolissa. Talvivaara on saanut aiheesta ja aiheettomasti epäkiitollista julkisuutta. Kaivoksen avaamisen jälkeen maakunnan äänitorvi kainari oli sen varaukseton tukija. Ei lehteä, jossa ei Pekka Perä ollut esillä. Maakuntavaltuuston kokouksessa 15.2.2010 kansanedustaja Timo Korhonen jopa intoutui lanseeraamaan Kainuun uuden brändin. Hänen mielestään tulevaisuuden kuva on, säteilevä Kainuu tai säteilevä Sotkamo. Silloin oli hurmosta liikkeellä.

Nyt on ääni kellossa muuttunut ja silloiset varauksettomat kannattajat ovat jo sulkemassa kaivosta. Miljardiluokan satsausta ei jokapäivä tule kainuuseen. Sen tuomat suorat ja välilliset työpaikat ovat alueen elinvoimalle äärimmäisen tärkeitä. Olen aiheesta kirjoittanut keväällä 2013. Kirjoitus ja kannanottoni on edelleen ajankohtainen. Jokaisen joka on kiinnostunut Kainuun selviytymisestä, on tuettava jokaista hanketta, jolla turvataan Talvivaaran jatko. Jokaisen on myös tunnustettava tehdyt virheet ja niistä on otettava opiksi.

Elinvoiman suurimpana esteenä on mielestäni Kainuun saavutettavuus. Rautatieyhteydet ovat olleet esillä jo useampien eduskuntavaalien alla. Vaalien jälkeen on aina todettu, ettei nyt ole varaa parantaa alueelle johtavia rautatieyhteyksiä. Meillä oli myös ministeri hoitamassa liikenneministeriötä. Mikään ei muuttunut. Sähköistäminen olisi saatava heti liikkeelle ja sitä on myös Kainuun liitto ajanut seuraavan hallitusohjelmaan yhdeksi alueen tavoitteeksi. Samoin Pohjois Suomen neuvottelukunta on ottanut saavutettavuuteen kantaa. Rautatiehankkeista ovat edellämainitut instanssit jättäneet Koillisen rataverkkohankkeen armeliaasti pois.

Koillismaan ja Kainuun pohjoisten osien kannalta Koillisen rataverkkohanke on todella tärkeä. Puuhuollon ja tulevaisuuden kaivoshankkeiden elintärkeänä valtasuonena se lisää saavutettavuutta raaka-ainehuollon osalta. Nyt laman aikana se on saatava jalalle. Istuvien ja tulevien alueen kansanedustajien on sitouduttava hankkeen edistämiseen.

Tiehankkeiden osalta on Kainuussa pidetty huolta valtatie-22 parantamisesta. Se on tärkeä, mutta samalla olisi pidettävä huoli myös pohjoisten osien itä-länsi suuntaisista maantie yhteyksistä. Sote-Ervan toteutuessa tarvitaan turvallisempia ja samalla nopeampia väyliä potilaiden kuljetuksiin. Nämä väylät ovat tärkeitä myös alueen huollon kannalta. Samoin olisi pidettävä erityistä huolta valtatie-5 (E63) kunnostamisesta koko Kainuun osalta. Liikennemäärät ovat kasvaneet ja tämä väylä halkaisee koko maakunnan. Tien leventäminen ja ohituskaistojen rakentaminen parantaisi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Kainuun työttömyys on jälleen pahenemassa ja lama tuntuu jatkuvan. Vanhoina hyvinä aikoina puhuttiin siitä, että työvoima oli valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Nyt sellaisia puheita ei kuulu paatuneimmakaan työväestön kannattajan puheenvuoroista. Ammattiyhdistysjohtajien vyötärönympärys on kasvanut sellaisiin mittoihin, ettei siellä työttömät aiheuta mitään väristyksiä. Työttömyys kaventaa Kainuun elinvoimaa ja luo toivottomuutta tulevaisuuden suhteen.

Olisiko aika palata vanhoihin hyviin aikoihin ja valtion työllisyystöihin?

Avainsanat: kainuunelinvoima, kainuunsaavutettavuus, koillisenrataverkkoyhteys, työvoimaonvaltiovallansuojeluksessa