Satunnaiset kuvat

Antti Sorron teoriatunti/kuva Teppo Turpeinen

Uusimmat

Blogin arkisto

142 Normi Juhannuksen kaksi taikaa

Maanantai 25.6.2018 klo 10:18 - yrjöpoeka

Saimme kokea jälleen normi Juhannuksen. Olen vuosikymmenten saatossa tottunut siihen, että Juhannuksen taika ja varmuus on kahdessa asiassa. Varaa aina mukaasi sadevarusteet ja paljon lämmintä vaatetta. Tämä ei pettänyt viimeisimmässä 2018 Jussin vietossa. Nyt mukana oli myös myrskytuulta ja ukkosta, vain pakkanen puuttui.

Olin sopinut kalakavereitteni kanssa, että vietämme yhteisen Juhannuksen Kiannan Kelkka- ja kalaetapissa, arkisemmin entisellä Kiannan kansakoululla. Siellä toimii matkailuyritys ja satama sijaitsee 50-metrin päässä majoituksesta. Saimme aatto iltapäivänä veneet satama altaaseen. Illan mittaan saimme vaimoilta luvan lähteä järvelle vetouistelun pariin.

Alku sujui kohtuullisen hyvässä säässä ja tuuli oli kohtalainen. Koska oli luvattu ukkospuuskia, olimme siihen valmistautuneet. Veneet olivat merikelpoisia ja kokeneet merellä kovia kelejä. Missään emme havainneet muita venekuntia. Muutamassa kohdassa näimme savuavia Juhannus-kokkoja. Jatkuvan sateen kastelemat kokkopuut saivat aikaan runsaasti savua. Koveneva tuuli lietsoi ne lopulta kunnon tuliksi.

Lopulta luvattu ukkosrintama saapui ja sen mukana tuli todella rajuja tuulenpuuskia. Olimme silloin Kiekkiselän eteläreunalla ja näkymä oli kuvauksellinen toisella puolella paistoi vielä aurinko ja toinen puoli mustui ja muuttui todella pimeäksi. Toinen venekuntamme katosi ensin ukkosrintaman ja myrskyn sisään. Olimme kääntyneet varuilta niin, että tuuli tuli takaamme. Myrskyn iskiessä näkyvyys katosi olemattomiin ja vettä alkoi tulla todella rajuina ryöppyinä, seassa annos rakeita.

IMG_20180622_213658.jpg
Ukkosrintama lähestyy Kiekkiselällä. Tuuli melkein tyyntyi ennen rytinää.

Jatkoimme rauhassa uistelua ja odottelimme rintaman ohimenoa. Yllättäen vaimoni soitti ja kysyi hieman hätääntyneenä onko meillä ongelmia. Pian hän antoi puhelimen satama alueelle tulleelle palomiehelle. Hälytyskeskus oli saanut aiemmin ilmoituksen Kiekkiselältä lähetetyistä valomerkeistä. Soittaja oli nähnyt kahden valkoisen veneen kohtaavan ja pian oli toisesta lähetetty valomerkkejä. Koska emme nähneet myrskyssä toista venekuntaamme soitimme heti siihen ja varmistimme että kaikki on Ok. Näin myös oli.

Puhelun aikan palomiehille varmistui se, että kyseessä oli väärä ilmoitus. Itse keksin valomerkkien selitykseksi sen, että kovassa tuulessa kääntyessämme vene keikkui todella paljon ja suuret ikkunapinnat auringon puolella saivat aikaan rannalta katsoen välkkeen. Olimme silloin auringossa ja toiselta puolen lähestyi ukkosrintama. Rannalta kilometrien päästä voi katsojasta näyttää, että veneet kohtaavat, kun toinen on menossa toiseen suuntaan ja ovat katsojasta katsoen kohdakkain. Vakuutin palomiehelle, että me emme olleet havainneet ketään muuta venekuntaa vesillä. Molemmat veneemme ovat valkoisia ja ainoita myrskykelpoisia alueella.

Koska myrsky jatkui ja rannalla olivat vaimot huolestuneina, lopetimme kalastuksen ja ajoimme satamaan. Missään vaiheessa meillä ei ollu mitään ongelmia. Aallokko oli kova ja tuulenpuuskat kovia, mutta niistä ei ollut mitään haittaa veneillemme. Palomiehet pääsivät vähällä. He olivat peruuttaneet jo venetrailerin laskuluiskalle. Ensimmäisen venmme nähtyään heille valkeni ainakin se, että he itse olisivat olleet pian meidän pelastettavinamme.

Loppu juhannus kului tuulta ja sadetta pidellen. Suurin saamamme hauki painoi arviolta kymmenen kiloa. Se sai vapautuksen, koska olimme hakemassa järvilohta tai taimenta. Muutama kova tärppi ilmaisi siellä olevan muutakin kuin junnaavia haukia. Lopuksi saimme kokea sen Juhannuksen toisen taian. Toisen Juhannuspäivän kuluessa aurinko tuli esiin ja sateet loppuivat. Kova tuuli asettui ja taikaan kuuluen riisuimme aluskerrastot pois päältä.

Lopputulema oli se, että venekuntamme käy vielä uudelleen Kiekkiselällä. Toivomme tietysti sitä, että silloin olisi hieman vähemmän tuulta. Luonto ei tietysti meidän toiveitamme kuuntele ja otamme vastaan sen mitä tulee.

IMG_20180624_032156.jpg
Kalastrusveneet siirtymässä trailereille.

Kaikesta huolimatta meillä oli hyvä Juhannus. Hyvässä seurassa hyvää ruokaa syöden ja välillä kalastaen.

Jokainen hetki kalastuksen parissa antaa lisäpäiviä elämään. Näin uskomme.

Avainsanat: normijuhannus, vetouistelu, kiannankelkkajakalaetappi, merikelpoisetveneet, juhannuskokko, kiantajärvi, kiekkiselkä, kaksitaikaa,

142 Juhannusta pukkaa

Perjantai 22.6.2018 klo 10:08

IMGP4166.JPG
Kalan väsytystä parivuotta sitten Muojärvellä.

Kautta koko ikäni olen viettänyt Juhannukset melkein kaikki veden äärellä. Aikuisikääni ovat hallinneet virtaavat vedet. Nyt vietän Juhannuksen ystävieni seurassa vetouistelua harrastaen. Tukikohtanamme on Kiannan Kelkka- ja kalaetappi. Säätiedoitusten perusteella voi ennustaa itsekin, että vedet todella virtaavat. Kaikenlaista keliä on luvassa. Vain normaali pakkanen puuttuu.

Toivotan kaikille lukijoille ja seuraajilleni todella Rauhaisaa Juhannusta!

Avainsanat: suomenjuhannus, normaalikeli, kiannankelkkajakalaetappi, vetouistelu, suomussalmi, kiantajärvi

117 Kiannan kelkka- ja kalaetappi

Maanantai 21.5.2018 klo 14:17 - yrjöpoeka

18.5 iltapuhteella kolme toivorikasta kalastajaa laski uisteluveneet Kiannan kelkka- ja kalaetapin tontilla olevaan satamaan. Saavuimme paikalle alkuillasta ja veneen laskuluiska oli vielä paksun jää- ja lumipeitteen alla. Kevät talvella pidetyn pilkkikisan aikana satama alue oli puskettu lumesta tyhjäksi ja lumille sopiva paikka oli löytynyt satama-altaasta. Muutaman pikaisen soiton jälkeen paikan omistaja hälytti paikalle traktorin ja luiska avatui hetkessä. Sen jälkeen veneitten lasku sujui pikaisesti ja varustimme ne heti valmiiksi aikaen aamun uistelua varten.

IMGP4737-crop.JPG
Kiannan kelkka ja kalaetappi kuvattuna satamasta käsin

Saunomisen ja iltasyönnin jälkeen otimme muutaman tunnin nokoset ja sitten aikaisin aamuyöstä lähdimme järvelle. Säätila oli koko viikonlopun todella hyvä. Ainoastaan yöt olivat vilpoisia. Kiantajärvi ja erityisesti Kiekkiselkä oli kohteenamme. Muutamien alamittaisten jälkeen saimme sunnuntai aamuna sen mitä olimme hakeneet. 65 senttinen järvilohi kertoi meille, että ahkeruudella järvi vielä palkitsee kalastajan. Veden lämpötila oli vielä lauantaipäivän aikana noin 4 astetta. Sunnuntain aikana vesi oli lämmennyt jo 1-2 astetta. Se sai myös kalojen iskuhalukkuuden heräämään.

IMGP4735-crop.JPG
Kalaetapin satama. Vesi oli vielä hieman yli metrin päässä ylärajasta.

Kiekkiselkä on Kiantajärven suurin selkävesialue ja tilaa on todella paljon. Samoin vettä ja kalakaiun mukaan myös kaloja on runsaasti. Kalaa oli joka syvyydellä 6-7 metrin jälkeen. Sitä emme tiedä mitä kalojen lajia olivat ne suurten kalojen massat joita oli kaikkialla. Pienten kalojen kuten muikkujen palloparvia oli harvakseltaan. Säätila suosi meitä ja saimme ainakin aurinkoa tarpeeksi.

IMGP4759.JPG
Kiekkiselkä lauantai iltana 19.5

Majoituspaikkan meillä oli entinen Kiannan kansakoulu. Sen nykyinen nimi on Kiannan kelkka ja kalaetappi, omistajana Veikka Juntunen. Majoitustilaa on todella paljon ja paikka sijaitsee 50 metrin etäisyydeltä satamaa. Satamassa on todella hyväkuntoinen grillikota jota käytimme ruoan laittoon. Järvilohen kohtalona oli joutua sunnuntaina paistin pannulle ja siitä ruisleipien päälle. Sen voin taata, että parempaa ei ole. Sisätiloissa teimme vain yhden aterian. Majoitustilat ovat ovat siistejä ja sopivat todella hyvin suuremmillekin kalastusporukoille.

IMGP4765-crop-crop.JPG

Järvilohi oli todella hyvin syönyt!

Me kolme (Yrjö, Matti, Kimmo) kyllä suosittelemme tätä paikkaa. Kaikki on lähellä ja toimii. Pakastimia saaliille on riittävästi. Alueella on hyvä käydä vaikka perheen kanssa. Tulemme varmasti kokeilemaan paikkaa uudelleen.

Avainsanat: kiannankelkkajakalaetappi, veikkajuntunen, vetouistelu, suomussalmenkiantajärvi, kiekkiselkä

002 Ikuisuusasiat

Maanantai 1.1.2018 klo 18:30 - yrjöpoeka

Suomussalmella on ollut päätettävinä niinsanottuja ikuisuusasioita. Asioita joihin käyttäjät eivät saa vastausta useiden kyselyjen ja aloitteiden jälkeenkään. Valoa on ollut nyt hieman näkyvillä.

Ensimmäisenä ikuisuusasiana toteutui mattojenpesupaikka. Se rakennettiin Kiantajärven rantaan ja sinne tulee vesi järvestä. Pesuvedet eivät mene järveen. Sitä on kiitelty ja sen mukana olemme sitten saaneet sen paikan ikuisuusvaltaajat. Ihmiset jotka kuvittelevat sen olevan vain heidän tarpeitaan varten.

Toisena pitkään puhuttuna asiana saatiin aivan kunnan keskustaan sijoittuva koirapuisto. Paikka jossa omistajat voivat käyttää koiria irrallaan ja totuttaa niitä toisiinsa. Paikka valmistui pikkuhiljaa viime vuoden lopulla. Nyt olen vain sivusta hieman nähnyt sen olevan käytössä. Mitään kokemuksia siitä ei itsellä ole, koska tällä hetkellä meillä ei ole koiraa. Se on sinällään melkoinen ihme. Lapsuudestani asti minulla ja meillä on aina ollut koira. Tulevaisuus on hämärän peitossa koiran osalta.

Kolmantena ja eniten parranpärinää aiheuttavana aiheena on ollut asuntovaunujen ja -autojen leirintäalue taajaman viereen. Vuosi sitten kunta sai Jätkänpuiston itäpuolella olevan ranta-alueen omistukseensa ostettuaan sen sähkövoimayhtiöltä. Kaiken olisi luullut olevan selvää, mutta mitäsitä tyhjää. Nyt asuntoautot ja vaunut seisovat jokaisella mahdollisella paikalla, missä sitä ei erikseen ole kielletty. Kuntalaisille rakennettu rantapuisto on kesäisin täynnä parkkeerattuja autoja ja vaunuja. Jokainen pysäköivä ihastelee järven läheisyyttä ja hienoja rakennettuja uimarantoja. Frisbee golf rataa sen keskellä. Hyviä palveluja muutaman sadan metrin päässä.

Mikä se nyt tuli esteeksi kysytään? Nyt löytyi esteeksi melu. Kesäisin aivan tien vierellä aikaansa viettävät eivät melusta valita. Päinvastoin alue on heille rauhan tyyssija. Viranomaisten kertomana olen saanut lehdestä lukea, että pitäisi rakentaa meluaitaa tienreunaan ja näköala järvelle silloin peittyy. Matkailija seuraa taajamassa liikennettä ja opasteita. Jätkänpuisto pitäisi tämän mukaan heti kieltää, koska siellä on liikaa tieliikenteen melua. Ymmärtääkö tämän kuntalainen siten, ettei virkakoneisto ja valtuutetut oikeasti halua vaunualuetta taajaman liepeelle? Näin minä sen ymmärrän.

Olen itse asunut ja liikkunut suunnitellulla alueella useana kesänä. Mikäli meluaitaa todella tarvitaan siihen riittää lyhyt pätkä Emäjoen sillan kohdalta pohjoiseen. Sillä kohden on metsää ja sillä ei ole siten vaikutusta järvinäköalaan. Jokainen Suomussalmelainen on ajanut viitostietä etelään ja nähnyt Ristijärven vaunualueen viitostien vieressä. Ei siellä ole mitään meluaitaa. Sama liikenne jyristää sen vierestä. Siellä ajonopeus on 80 km/h ja meillä 60 km/h. Olen käynyt alueella. Se on todella rauhallinen ja liikenteen äänet ovat taustalla. Liikenne on öiseen aikaan siellä ja myös täällä todella hiljaista. Ei se lepoa häiritse. Ei se häirinnyt viime kesän Jätkänpuistossa pysäköiviä.

Vaunuilla tarkoitettu alue on puiston itäpuolella olevassa metsikössä joka itsessään jo vaimentaa melua. Minä esitän kunnan luottamusmiehille ja -naisille pyynnön. Käykää tutustumassa muihin vastaaviin alueisiin ja laittakaa vanualue kuntoon. Sitä varten alue ostettiin. Melusta puhuminen on tekosyy. Vallan pitäisi olla valtuustolla ja hallituksella. Nyt se on jossakin muualla. Valtuutettujen on lopultakin selätettävä nämä ikuisuusasiat.

Jätkänpuisto on Suomussalmen kehittyvän matkailun yksi vetovoimatekijä. Ämmänpäre sen viimeisimpänä kruununa.

Avainsanat: suomussalmenkunta, jätkänpuistonfrisbeerata.aloitevaunujenjaautojenleirintäalueeksi, kiantajärvi, emäjokisuu