Satunnaiset kuvat

Vapojen kasausta/ kuva Teppo Turpeinen

Uusimmat

Blogin arkisto

027 The Ruthless Rajan historia

Keskiviikko 12.2.2020 klo 19:52 - yrjöpoeka

Olen saanut runsaasti kyselyjä siitä, kuinka ja miten The Ruthless Raja syntyi. Erityisesti nimen historia on on jäänyt useita mietityttämään. Kyselijät ovat olleet tietoisia, että allekirjoittanut on ollut yhtenä ideoimassa tätä hiihtotapahtumaa. Yritän lyhyestä käydä lävitse syntyhistoriaa ja nimen syntyä.

Olin rajavartiolaitoksen palveluksessa vuoteen 2003 saakka. 1990-luvulla sisälläni nousi kipinä kuntoiluun. Aloin kaikessa hiljaisuudessa harrastaa juoksua ja hiihtoa. Myös polkupyörä kuului lajivalikoimaan. Talvella hiihto alkoi tuntumaan lajiltani ja sitä tein vapaalla ollessa ihan työkseni. En koskaan ole ollut kilpailuhenkinen. Nuoruudessa tehty metsätyö ja vuodet rajan palveluksessa olivat pohjustaneet valmiutta lisätä rasitusta. 1990-luvun loppuvuosina aloin usein pohtia sitä, miksei järjestettäisi pitkää hiihtotapahtumaa rajavyöhykkeen reunaa pitkin. Ladut olivat siihen aikaan huippukunnossa ja loppuvuosina hiihtelin työaikoinakin paljon ylimääräisiä kilometrejä.

Ollessani kunnallisissa luottamustehtävissä, esitin tätä hiihtotapahtumaa, mutta se ei ottanut silloin tulta alleen. Itse haaveilin siitä, kuinka mahtava olisi Kainuun kolmen kunnan välinen hiihtotapahtuma. Edessä olisi satojen kilometrien pituinen reitti asumattomissa selkosissa. 2010-luvulla sitten tuli tilaisuus, jossa kyseltiin mahdollisuuksia löytää uusi talvinen hiihtotapahtuma. Sain silloin esitellä ideaani Kainuun Liikunnalle ja se alkoi elämään. 2016 hiihdettiin ensimmäinen testihiihto. Tarkoitus oli sujutella Kuhmon Vartiuksesta Kuusamon Iivaaraan.

Kipakassa pakkasessa alkoi matka ja se muuttui Suomussalmen pohjoisosissa talvimyrskyksi. Silloin ensikertaa toteutui se, miksi olin suunnitellut tapahtuman nimeksi The Ruthless Raja. Armoton Raja. Keskeytimme testihiihdon aamuyön tunteina osanottajille vaarallisena. Olin usein työvuosina joutunut kokemaan säätilojen rajuja vaihteluita. Koskaan sää ei estänyt työtehtävien suorittamista. Niistä tuli vain hyvin paljon rasittavampia. Jokaiselle talviselle reissulle lähtiessä piti valmistautua vastaanottamaan kireät pakkaset ja lumimyrskyt. 2016 suoritimme ensimmäisen virallisen hiihtotapahtuman Kuusamon Iivaarasta Raatteen Portin talvisotamuseolle.

Seuraavana vuotena muutimme vielä kertaalleen reitttiä ja tällä kertaa kokonaan Suomussalmen kunnan alueella. Lähtöpaikkana Hossa ja tapahtuman maali Hotelli Kiannon Kuohut Suomussalmen keskustassa. Nyt neljännen kerran jälkkeen voimme sanoa, että tuote alkaa olla valmis. Pientä hiottavaa löytyy joka kerta ja se pitää järjestäjät skarppina. 2020 tapahtuma on vasta päättynyt ja nyt pohditaan jo jatkoa. Odottelemme osallistujien palautetta ja aloitamme valmistautumisen seuraavan kertaan.

The Ruthless Raja nimeen päädyin, koska halusin siitä tuotteen joka sopii myös ulkomaiseen käyttöön. Armoton Raja kertoisi kyllä meille jotakin, mutta siihen sekoittuisi muistikuvia muustakin, kuten sodista. Historia on ja oli vahvasti mielessäni miettiessäni mahdollisuutta hiihtotapahtumaan. Suomussalmen ja Venäjän raja on pysynyt sodista huolimatta paikoillaan jo Täyssinä rauhan ajoista 1685. Täyssinän rauhan rajaa on paikoillaan Kuusamon Iivaarasta lähtien etelään Kuhmon Miinoankiveen saakka. Tämä paikoillaan pysynyt raja on Euroopan vanhin raja.

Rajan läheisyyteen liittyy paljon Suomen itsenäisyyden ajan tapahtumia. Talvisota on tästä kaikkein vavahduttavin esimerkki ja siitä kertoo yhtenä etappipaikkana toimiva Raatteen Portin talvisotamuseo. Raatteen tien nimen tuntevat kaikki, jotka ovat tutstuneet sotahistoriaan. Jokaisen kannattaa tutkia historiaa, koska niitä voi muistella hiihtotapahtuman aikana. Matkan varrella on paikkoja, joissa on ratkaistu elämä ja kuolema. Samoin Suomen itsenäisyys. Reitin päättyminen Suomussalmen kuntakeskuskeen ei myöskään ole vailla historiallista merkitystä. Suomussalmella kansalaiskokous ensimmäisenä vaati Suomelle itsenäisyyttä huhtikuussa 1917. Suomussalmen kuntakeskus siirrettiin valtioneuvoston päätöksellä Kianta-järven länsipuolelle talvisodan jälkeen. Se on ainoa tällainen päätös Suomessa.

Reitin loppupäässä sijaitsee myös Karhulanvaara. Sieltä löytyy muistomerkki jossa on Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin nimi. Hänen asuinpaikkansa oli Karhulanvaara. Kaikenkaikkiaan Suomussalmi on uskomattoman rikas historiastaan. Useilla tapahtumilla on ollut vaikutuksia Suomen historiaan. Täältä on lähdetty Ruotsin vallan aikaan hoitamaan luottamustehtäviä Tukholmaan saakka. Ruotsin kruunu on merkkinä esimerkiksi Sarvikivessä Hossan itäpuolella.

The Ruthless Raja on myös armoton, jos ei kuuntele omaa itseään. Matka on pitkä ja se vaatii fyysisen kunnon lisäksi myös psyykkistä kuntoa. Yön yksinäisinä tunteina on apua siitä, että hiihdetään useamman henkilön ryhmissä. Toisiaan tsempatessa kivut ja vaivat lientyvät. Tapahtuma on aina itsensä ylittämistä, olipa matka mikä tahansa. Vuoden 2019 Kireä yli -30 asteen pakkanen asetti osallistujat raakaan testiin. Kylmyyden lisäksi luisto hävisi ja matkan teko oli äärimmäisen rasittavaa. Kaikesta armottomuudestaan huolimatta tapahtuma on sellainen, että usea kertoo jo maaliin saavuttuaan tulevansa ensivuonna uudelleen.

The Ruthless Raja on täynnä historiaa. Se on täynnä elämyksiä keskitalvella. Se on luonnon täydellisen hiljaisuuden kokemista. Ihminen on reitillä kaukana asutuksista. Yksin toisten samanmielisten joukossa.

The Ruthless Raja on joka vuosi erilainen. Lähde mukaan. Armoton on voitettavissa. Kokemuksena The Ruthless Raja on ainutkertainen.

1990- luvun haaveeni on toteutunut.

Avainsanat: theruthlessraja, täyssinänrauhanraja, sarvikivi, miinoankivi, talvisota, kjståhlberg

192 Historia puhuttelee

Maanantai 9.10.2017 klo 15:28 - yrjöpoeka

Tämä vuosi on ollut ja on edelleen muistelujen aikaa. Suomi100 on ollut näkyvillä koko vuoden. Suomussalmi on saanut oman näkyvän osan tästä, kun valtioneuvosto perusti juhlavuoden kansallispuiston Hossaan. Se on näkynyt välittömästi kävijämäärissä. Viime vuonna kävi alueella yhteensä noin 50000 matkalaista. Nyt kävijöitä on ollut syyskuun alkuun mennessä 100000. Hossan alue on edelleen loppuun myyty ja on mielenkiintoista nähdä joulukuussa mihin luku asettuu.

Suomussalmen kunnan perustamisesta on kulunut 150-vuotta lokakuussa. Sitä on juhlittu kunnan alueella koko kuluneen viikonlopun ajan. Juhlia on riittänyt nuorista ikäihmisille. Koulut ovat olleet erittäin näkyvästi mukana tässä juhlinnassa. Ruukinkankaan koulun ruokailutiloissa tarjottiin kuntalaisille ilmainen ateria. Samoin Suomussalmen kirjaston tiloissa tarjottiin kuntalaisille hengen ravinnon lisäksi hernesoppaa. Sunnuntain aikana vietysssä pääjuhlassa oli ensin juhlajumalanpalvelus. Pääjuhlaa vietettiin Karhulanvaarankoululla. Koulu ja sen alue viestii historiaa itsessään.

Karhulanvaara on Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin asuinpaikka. Siksi pääjuhlan pitopaikaksi sopi erityisen hyvin tämä koulu. Historia on tällä alueella erityisen suuri, koska talvisota tuhosi alueen täysin. Venäläisten 163 divisioona mellasti alueella aikansa. Lopulta hyökkääjän oli vetäydyttävä. Silloisen koettelemuksen jälkeen valtioneuvosto teki päätöksen siirtää kuntakeskus vesistölinjan länsipuolelle. Kaikesta huolimatta myös vanha kuntakeskus rakennettiin uudelleen. Myös pääkirkon paikkana säilyi vanha kuntakeskus.

Olen joutunut itsekin miettimään historian kulkua oman kotikyläni maamiesseuran osalta. Piispajärviseuran hallitus teki eilen päätöksen siitä, että allekirjoittanut selvittää maamiesseuran historiaa ja esittää sen seuran juhlassa 18..8.2018. Ongelma on siinä, että kaikki vanhat seuran toimihenkilöt ovat jo edesmenneitä. Kukaan ei tiedä mitä seuran arkistoille on tapahtunut vuosien varrella. Löysin seuran 35-vuotisjuhlan ohjelman kansallisarkiston kätköistä kevättalvella. Ohjelma on ollut vahvasti isänmaallinen, koska sodasta oli silloin kulunut vain pieni hetki. Juhla pidettiin elokuussa 1953 ja samalla vihittiin talkoilla rakennettu maamiesseurantalo.

Omat muistikuvani eivät yllä kuin reilun 6o-vuoden päähän. Kaikesta huolimatta itselleni on selvinnyt vuosikymmenten kuluessa se, että Piispajärvellä on aina vallinnut suuri talkooinnostus. Samoin siellä on heittäydytty kulttuuriin kimppuun suurella sydämellä. Kaikissa suuremmissa kylän juhlissa on aina ollut kyläläisten voimin tekemä näytelmä. Laulua ja runonlausuntaa unohtamatta. Musiikista ovat aina pitäneet huolta kylän omat pelimannit. Näin tulee käymään myös seuravan vuotena. Runoja, laulua ja näytelmä löytyvät ohjelmistosta.

Historia on läsnä ja hyvin lähellä meitä kaikkia. Mitä enemmän sitä tutkii, sitä enemmän arvostaa menneitä sukupolvia. Tulossa on mnielenkiintoinen talvi menneisyyden parissa. Omilla juurilla.

Avainsanat: suomi100hossankansallispuisto, suomenensimmäinenpresidenttijakarhulanvaara, suomussalmi150vuotta, kjstählberg, piispajärvenmaamiesseura, omatjuuret

185 THE RUTHLESS RAJA 2018

Maanantai 25.9.2017 klo 14:51 - yrjöpoeka

Hiihtotapahtuma kulkee nyt uudella reitillä. Ensimmäiset 20-kilometriä hiihdetään Hossan kansallispuistossa. Siitä hiihtoreitti sukeltaa kohti itärajaa ja saapuu rajavyöhykkeen reunalle Suomussalmen kunnan koilliskulmalla. Hiihtoreitti kulkee sen jälkeen reilut 110 kilometriä rajavyöhykkeen reunassa Puraksen korkeudelle asti. Siitä reitti siirtyy länttä kohden. Seuraava etappipiste on Raatteen talvisotamuseo. Reitti jatkuu siitä kohti määränpäätä Suomussalmen kunnan keskustaajamaa, päättyen Hotelli Kiannon-Kuohuihin. Hiihtoreitti kulkee suurimmilta osiltaan metsähallituksen omistamien maiden kautta. Metsähallitus on suurin maanomistaja Suomussalmella.

Hiihtoreitin muutos tuli hiihtäjien antaman palautteen pohjalta. Toivomme sen vastaavan useimpien toiveisiin. Hiihtoreitti kulkee useiden historiallisten kohteiden kautta. Hossan kansallispuisto on niistä ensimmäinen. Puisto perustettiin Suomi100-vuoden kunniaksi valtioneuvoston päätöksellä. Hossan alue on kuitenkin historialtaan tuhansien vuosien ikäinen. Siitä kertovat alueelta löytyneet kalliomaalaukset. Alueen yritykset kasvavat nyt voimakkaasti kävijämäärien kasvun kautta. Hossa on kokemisen arvoinen kaikkina vuodenaikoina. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Nämä voi matkailija vielä kokea täällä Suomussalmella.

Yli 110 kilometrin matkalla reitti kulkee Euroopan vanhimman paikallaan pysyneen rajan läheisyydessä. Täyssinänrauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän kesken 1595. Tämän rauhan merkkinä on Sarvikivi Suomussalmen koilliskulmalla. Kohdalla mistä reitti siirtyy seuraamaan rajavyöhykettä. Raja kulkee pitkin vedenjakajaa. Suomen puolelta vedet virtaavat Pohjanlahteen ja Venäjän puolella Vienamereen. Rajavartiosto on useina vuosina järjestänyt matkailijoille mahdollisuuden vierailla Sarvikivellä. 1900-luvulla olleista sodista huolimatta raja on säilynyt tällä erämaa alueella paikallaan. Rajavartiostolla on ollut viime vuosisadalla suuri merkitys koko itärajan osalta. Se on ollut ainoa viranomainen alueella ja on sitä myös tänään.

Sodan muistoja alueella on runsaasti. Talvisodan aikana silloinen Neuvostoliitto lähetti Lehtovaaran kohdalta kokonaisen divisioonan ja samoin Raatteen kohdalta. Sotien historiaa ja muistomerkkejä on runsaasti Suomussalmen itäosilla. Raatteen talvisotamuseo on koonnut talvisodan muistoja yhteen paikkaan ja museo on kokemisen ja näkemisen arvoinen paikka. Sota ei ollut vain sotilaiden kohtaamista. Suomussalmen itäosien siviiliväestö koki kovia sotien aikana. Talvisodassa väkeä vietiin Kintismän vankileirille Uhtuaan. Aikuiset miehet ammuttiin ja muut saivat kokea nälkäkuuriin. Ihmisiä kuoli aliravitsemukseen. Jatkosodassa Neuvostoliiton partisaanit hyökkäilivät siviilien asuttamiin taloihin tappaen ja raiskaten. Kukaan ei ollut turvassa. Naiset ja lapset ja vanhukset surmattiin.

Hiihtoreitti siirtyy Lehtovaaran jälkeen Martinselkosen luonnonsuojelualueelle yli 20-kilometrin matkan. Luonnonsuojelualue on perustettu 1992. Silloin ympäristöministerinä toimi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen. Hän oli itse mukana avajaisissa ja hänen mukaansa on nimetty eräs lampi puiston sydämessä. Matkailija saa lisää tietoa alueesta Lehtovaarassa Arolan maatila- ja erälomat yrityksestä. Toinen on Martinselkosen Eräkeskus joka sijaitsee alueen eteläpuolella. Hiihtoreitti kulkee näiden yritysten kautta.

Raatten jälkeen hiihtoreitti kulkee noin 24 kilometrin matkan Saapuen Suomussalmen kuntakeskukseen. Suomussalmi oli edelläkävijä itsenäistymisen alkuaikoina. Kunnan väestö kokoontui kirkonmäelle 7.4.1917 ja lähetti Helsinkiin lähetystön viemään itysenäisyysjulistusta. Hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen vasta 6.12.1917. Suomen enimmäinen presidentti K.J.Ståhlberg on Suomussalmelta. Suomussalmen kuntakeskus on ainoa Suomessa, joka on perustettu valtioneuvoston päätöksellä. Talvisodan jälkeen hallituksen päätöksellä kuntakeskus siirrettiin vesistölinjan länsipuolelle. Kuntakeskuksen nimenä oli Ämmänsaari ja se muutettiin Suomussalmeksi värikkäiden vaiheiden kautta. Vanha kuntakeskus rakennettiin uudelleen, mutta hallinto siirtyi heti. Vuosien kuluessa väestö siirtyi syrjäseuduilta uuteen kuntakeskuskukseen. Suomussalmi oli suurimmillaan 1970-luvun puolella vajaalla 16000 asukkaalla. Maaltamuutto ja väestön ikääntyminen näkyvät täällä. Nyt väestöä on jäljellä noin 8000 asukasta. Suomussalmen kunta täyttää 150-vuotta 2017 lokakuussa. Esihistoria kertoo täällä asutun noin 10000 vuotta sitten. Historian aikana alue on kokenut kovia. Väestö on hävitetty välillä aivan yhdettömiin, mutta aina tänne on palattu ja muutettu. Näin tapahtunee jatkossakin.

Ensimmäinen lähtöpiste on Hossan luontokeskus. Sieltä lähtevät 160 kilometrin hiihtäjät ja myös fatbike-pyöräilijät. Pyöräilijöiden lyhin reitti on kulkee kansallispuistossa ja pisin etappi päättyy Martinselkosen Eräkeskukseen. Sieltä lähtevät seuraavat hiihtäjät kohden Kiannon Kuohuja. Viimeinen ja lyhyin hiihtoreitti lähtee Raatteen Portista. Maali sijaitsee Kiannon-Kuohujen kohdalla.

Jokainen osallistuja varustetaan gps-paikantimella. Maalissa ja myös muissa paikoissa on yleisöllä mahdollisuus seurata näytöltä, missä hiihtäjät/pyöräilijät milloinkin ovat. Yleisö toivotetaan tervetulleiksi kaikille välietapeille. Yrittäjiltä saa pientä maksua vastaan ruokaa ja juomia. Alueen yrittäjät ovat mukana tekemässä The Ruthless Rajasta elämystä alkutalveen. Mukana on Suomussalmen Rasti ja sen hiihtojaosto järjestäjänä. Talkootyötä ja kaikkein tärkeintä työtä tekevät Hossan kelkkailijat ry. Myös Suomussalmen kunnan liikuntatoimi on aktiivisesti mukana järjestelyissä ja latu-urien kunnostuksessa.

The Ruthless Raja ei ole kilpailu. Jokainen kilpailee vain itseään vastaan. Tiedämme kuitenkin sen, että useat hiihtäjät hakevat myös vauhtia. Se ei ole kiellettyä. Toivomme kaikkien reitille lähteneiden saavan sen, mitä ovat hakemassa. Ankaran koettelemuksen kaikille niille, jotka valitsevat pisimmän matkan. Hiljaisen selkosen, joka äärettömyydessään puhuttelee. Unohtumattoman kokemuksen itärajan läheisyydessä. Hiihdon Hossan kansallispuiston sydämessä, ikivanhojen metsien keskellä Hossassa ja Martinselkosessa. Reitti tarjoaa ajateltavaa koko matkan osalta. Historia ja menneisyys kulkevat hiihtäjien ajatuksissa ja paikat soljuvat ohitse matkan edistyessä.

The Ruthless Raja. Elämys vailla vertaa.

Avainsanat: theruthlessraja2018, suomi100kansallispuistohossa, täyssinänrauhanrajanmerkkisarvikivi, talvisotasuomussalmella, partisaanientuhotyötsuomussalmella, itsenäisensuomenensimmäinenpresidenttikjståhlberg