Satunnaiset kuvat

Metsäkurjenpolvi

Uusimmat

Blogin arkisto

193 Hypokondria

Lauantai 15.9.2018 klo 16:47 - yrjöpoeka

Suomen kuntia uhkaa valtava velkaantuminen ja lisälasku ”homeisten” koulujen purkamisesta ja uusien rakentamisesta. Purkaminen on todella kallista puuhaa, koska useimmat vanhat koulukiinteistöt sisältävät valtavat määrät sellaisia ainesosia, joita ei tänään enää käytetä rakentamisessa. Kaiken lisäksi purkamista hidastavat entistä tiukemmat turvamääräykset purkujätteiden käsittelystä. Pienikin koulu saa purkamisesta vähintään sadantuhannen (100 000) euron hintalapun. Suurimmat kiinteistöt saavat kuntalaisten kukkaron kevenemään useilla sadoilla tuhansilla euroilla.

Kymmenissä kunnissa käydään eriasteisia kiihoittuneita väittelyjä koulujen ilmanlaaduista ja koulujen homeisuudesta. Tätä keskustelua johtavat useimmiten muutama kiihkomielinen ”home” asiantuntija. Sosiaalisen median avulla kaikkien kuntien valtuutetut ovat langenneet julkisuuden ansaan. Nyt keskusteluja käydään vain siitä, millaisen koulun nämä kiihkoilijat oikein haluavat. Nyt kohistaan hyvin paljon Kuhmon Tuupalan koulusta. Koulu rakennettiin liimapuusta ja sen kehutaan olevan maailman paras. Sitä käy katsomassa jatkuvasti eri koulujen lähetystöt. Joka kunnassa vaahdotaan nyt tällaisen koulun puolesta.

Julkisuudessa kohistaan, miksi kaikki julkisen puolen rakennukset nyt yhtäkkiä ovat todella sairaita? Kaikki nämä rakennukset ovat suomalaisten rakentamia. Olemme vuosikymmenet kehuneet suomalaista rakennustaitoa ja vastustaneet vaikkapa virolaisten rakentajien tuloa maahamme. On varmasti niin, että rakentamiseesa on tullut joskus sutta ja sekundaa. Mutta en millään voi uskoa, että kaikkialla vain julkiset rakennukset ovat sairaita. Nämä samat rakentajat ovat samaan aikaan rakentaneet samoilla säännöksillä maahamme kymmeniä tuhansia pientaloja. Mikseivät ne homehdu? Miksi niiden tilasta ei puhuta mitään? Miksei niitä tutkita aivan ensimmäisnä?

Tänään riittää, kun yksi aloittaa huudon jostakin median avustuksella. Hyvin pian käy niin, että mikään asiantuntijoiden lausuma ei enää läpäise tajunnan virtaa. Hyvänä esimerkkinä pidän omaa kotikuntaani. Yhtäkkiä kaikki koulut olivat julkisuudessa homeisia ja kaikki lapset sairaita. Tänään miljoonien eurojen hukkainvestointien jälkeen suurin osa lapsista käy koulua väistötiloissa. Ns. konttikouluissa ja käyttöön on otettu yksi entinen koulu, joissa kymmenen vuotta sitten väitettiin olevan hometta. Huuto ja mekastus käy sen eteen, että kunnan on satsattava 10-20 miljoonaa uuteen puukouluun.

Lapsia syntyy tänään noin 30 vuodessa ja luku laskee kokoajan. Kysyä voi, onko enää mielekästä satsata kiinteään kouluun valtavia summia? Hyvin pian joudumme sen eteen, että joku saa mieleensä sairauden joka johtuu tästä uudesta koulusta. Kuten olemme viime viikkoina huomanneet, some kohu on hyvin nopea tuomioistuin. Tuomioista ei voi valittaa ja kaikki uskovat tähän kohuun. Somekohu jatkuu siten, että television ajankohtaistoimitus tekee koskettavan raportin Suomen rakentamisen tilasta. Entistä useampi sairastuu homeeseen. Minä nimitän sitä luulotaudiksi ja hysteriaksi.

Kevennyksenä mainittakoon, että kun kunta sitten aloittaa purkamisen suunnittelun mitä me saamme kuulla? Sitä ei voikaan purkaa näiden sairaiden toiveesta. Kunnan pitäisi remontoida niistä yhtäkkiä heidän vapaa-ajan vietto kohteita. Koska ne eivät ole enää kouluja ne ovatkin käyttökuntoisia.

Hypokondria sentään.

Avainsanat: hypokondria, homekoult, tuupalanpuukoulu, liimapuu, väistötilat, konttikoulu