Satunnaiset kuvat

yrjöpoeka ja taimen

Uusimmat

Blogin arkisto

009 Vedet liikkuvat

Perjantai 15.2.2013 klo 14:14 - yrjöpoeka

Istuva hallitus on ollut ajamassa kuntauudistushanketta ja sitä on sitten voimallisesti vastustanut edelliset kaksi kautta hallinnut keskustapuolue. Keskusta lähti viimesyksyn kuntavaaleihin iskulauseenaan ”kotikunta”. Tämä sana piti sisällään kuntien itsenäisyyden, johon inhalla hallituksella ei ollut oikeutta puuttua. Vain kunnan ajautuminen kokonaan yhteiskunnan holhoukseen voisi viedä kunnalta itsemääräämisoikeuden. Tällä ajatuksella iskettiin kuntavaaleissa blogin pitäjää, koska olin aikaisemmin ottanut kantaa yhden kunnan puolesta.

Perussuomalaisten Kainuun-piiri oli myös valmis kuntarakenteiden muuttamiseen. Piirin kannaksi muodostui kolmen kunnan Kainuu. Puolueen Kainuun-piiriä syytettiin hallituksen aisankannattajaksi, koska olimme valmiita muutoksiiin kuntarakenteissa. Itse olin kokenut maakuntavaltuutetun toimessa ja sote-lautakunnan jäsenenä, että Kainuu voi toimia kuin yksi kunta. Kainuun kuntien yksissä tuumin perustama yhteinen sosiaali- ja terveystoimi oli herätyksen moottorina.

Aiemmin erillisinä toimineet kuntien sote-toiminnot pystyivät hallintokokeilun loppuvaiheissa erinomaiseen yhteistyöhön. Samoin oli nähtävissä, että yksi hallinto tuo säästöä. Huolimatta pitkistä etäisyyksistä hallinto ja organisaatio pystyi ja pystyy tuottamaan maakunnan asukkaille heidän tarvitsemansa palvelut. Siksi oli loogista ajattelua pohtia myös kuntien muita toimintoja maakunnallisina.

Eri toimijoiden esille nostama yhden kunnan malli on nostanut esille pelon maakuntastatuksen menettämisestä. Se on nähty itseisarvona, kuten kuntien itsenäisyys. Pahimmaksi peloksi on nostettu esille uhkakuva joutumisesta Oulun takamaastoksi. Kukaan ei ole vielä oikeasti pohtinut tarvitsemmeko me Kainuun maakuntastatuksen, vai riittäisikö entisen Oulun-läänin alueelle yksi yhteinen maakunta? Onko esimerkiksi Kuusamo joutunut takamaastoksi?

Nyt vedet ovat lähteneet liikkeelle ja sen liikkeelle laittamisen nimeksi on noussut keskustapuolueen vahva nimi Matti Kemppainen Hyrynsalmelta. Kemppainen kirjoitti maakuntalehden Kainuun Sanomien yleisönosastoon (KS.13.2.2013) vahvan kannanoton. Hänen mielestään nyt on selvitettävä yhden kunnan malli. Samoin hän toi esille hyvin vahvasti maakuntahallinnon tiivistämisen tarpeen. Kemppaisen näkemys myös oli, ettei pienissä kunnissa demokratia enää toimi. Samat henkilöt toimivat jokaisessa kunnan toimielimessä ja lopulta myös tekevät päätökset.

Maakuntahallinto toimii alueen edunvalvojana Helsingin suuntaan. On eri asia tehdä vaikuttamista, jos takana on kaikki alueen 18 kansanedustajaa. Nyt entisen Oulun-läänin alueella toimii kaksi erillistä kilpailevaa hallintoa vartioimassa mustasukkaisesti omaa reviiriään. Kemppaisen laatima kirjoitus on juuri nyt ajankohtainen, koska kunnat joutuvat antamaan lausunnon valtiovallalle. Toivottavasti kirjoitus avaa nyt myös muiden hänen puolueensa päättäjien silmät.

Kevät on muutosten aikaa. Valo lisääntyy ja ihmisten mieli virkistyy.

Sen myötä myös vedet liikkuvat.

Avainsanat: kuntarakenneuudistus, kotikunta, itsemääräämisoikeus, maakuntastatus, muutoksenaika, vedetliikkuvat

010 Kainuun kunta

Torstai 16.2.2012 klo 19:47 - yrjöpoeka

Perussuomalaisena maakuntavaltuutettuna olen joutunut osaltani pohdiskelemaan koko Kainuun tulevaisuutta peruspalvelujen osalta. Perussuomalaisten Kainuun-piiri esitti ennen kuntauudistus selvityksen julkituloa, että Kainuuseen muodostettaisiin 3 kuntaa. Kuntauudistuksen esitys Kainuuseen on kolme kuntaa tai yksi kunta. Osa puolueista on jo ehtinyt tyrmätä koko esityksen. Kunnat haluavat perustaa vain kuntayhtymiä, eli pelkkiä hallintoja lisää.

Alkuun ajatus yhdestä kunnasta tuntui vieraalta, mutta tutustuessani paremmin selvityksiin Kainuun tulevaisuudesta, olen tullut samoihin ajatuksiin. Lisää kimmoketta sain tehdessäni lukukierroksen valtioneuvoston sivustoilla. Hakusanalla valtioneuvosto.fi/kunnat/kainuu.pdf löytyy karua lukemista. On pakko sanoa, etteivät meidän rahkeemme riitä yksittäisinä kuntina ja kuntayhtymät eivät ole ratkaisu palveluihin. Samaisen selvityksen mukaan Kainuu oli vuonna 2010 taloudellisesti maan heikoin maakunta. Väestöennusteet ovat olleet laskevia viimeiset 20 vuotta ja tahti kiihtyy nyt erityisesti Kainuun reuna-alueilla. Yhtenä kuntana Kainuussa olisi yhteinen elinkeinotoimi ja silloin sen hartiat olisivat riittävän leveät ottamaan vastaan karun tulevaisuuden. Kainuun on saatava verotulopohjaansa leveämmäksi.

”Kaikissa Kainuun kunnissa valtionosuudet muodostavat tuloista suuren osan. Vuonna 2010 valtionosuuksien osuus tulopohjasta oli matalin Kajaanissa 29,3 prosenttia ja Ristijärvellä 32,7 prosenttia, mutta näissäkin varsin korkealla tasolla koko maan tasoon verrattuna.
Kaikkien muiden kuntien tulopohjasta valtionosuudet ovat yli 40 prosenttia, mikä tarkoittaa merkittävää valtionosuusriskiä. Hyrynsalmen 51,1 prosenttia ja Puolangan 52,7 prosenttia olivat maan korkeimpia.” Lainaus samasta raportista kertoo sen olennaisen seikan, että muutokset valtionosuuksiin romahduttavat tulopohjan palvelujen tuottamiseen.

Kainuulla on nyt kokemusta koko maakuntaa käsittävistä vaaleista ja uskoisin, että meillä on myös kokemusta koko Kainuuta koskevasta ajattelusta. Mielestäni meidän on nyt käytettävä hyväksi saatu kokemus. Viimeksi suoritettu maakunnallinen vaali oli osoituksena, että valituksi tulevan on saatava kannatusta koko Kainuusta. Siitä on samalla erinomainen hyöty Kainuulaisen näkökulman laajentamiseen. Oma kotikyläni on edelleen erittäin tärkeä paikka ja se tulee säilymään jatkossakin. Kainuussa on paljon samanlaisia kotikyliä ja niillä kaikilla on aivan samanlaisia ongelmia. Ihmisten identiteetti säilyy jatkossakin. Kotikyläni Piispajärvi on osa Suomussalmea ja Suomussalmi on osa Kainuuta.

Olen viime vuosien aikaan joutunut kiertämään Kainuun maakuntaa. Tuntemus sieltä on, että ihmiset ymmärtävät talouden realiteetit paljon paremmin kuin me poliitikot. Kaikkien palvelujen ei tarvitse enää olla joka kylällä, sen maakunnan asukkaat ymmärtävät oikein hyvin.

Miltä tuntuisi kunnan nimenä Kainuu?

Avainsanat: perussuomalaistenkainuunpiiri, kuntauudistusselvitys, maanheikoinmaakunta, kainuunväestöennuste, kainuunkunta, ihmistenidentiteettikotikuntaan