Satunnaiset kuvat

Kesä 2003

Uusimmat

Blogin arkisto

027 Käänteistä sosialisointia

Perjantai 26.1.2018 klo 11:37 - yrjöpoeka

Sosialisoinniksi sanottiin ennen sitä, että sinun tavarasi muuttuvat yhteisiksi tavaroiksi ja tavaroiden käytöstä päättävät sitten muut. Viimeisten vuosien aikana meillä on ollut menossa käänteinen tilanne. Hallitukset ovat vaihtuneet, mutta sotea on pakotettu muottiin jos toiseenkin. Viimeisimmän ponnistelun tuloksena kuntien verovaroilla rakennetut ja maksetut terveydenhuollon kiinteät rakenteet ovat lipumassa yksityiseen omistukseen. Osan nämä yritykset kelpuuttavat ja osan jättävät lahoamaan kuntien kontolle. Mitäpä niillä kunnat tekevät, koska työvoima on siirtynyt yksityisiin firmoihin

Yksityiset firmat saavat ne kiitoksilla haltuunsa lupaamalla sitten hoitaa kunnan tarvitsemat palvelut. Kissa kiitoksilla elää ja kuntalaiset saavat entistä kauempana olevat palvelut. Esimerkiksi eri maakunnissa ovat yksityiset yhtiöt jakaneet reviirinsä joihin toinen kilpailija ei tule. Palvelun tuottaja voi sitten myydä osan kiinteistöistä pois ja keskittää palvelut yhteen. Tähän ei ole julkinen puoli koskaan pystynyt, vaikka haluja on ollut. Yksityisellä puolella ei estoja ole ja kassat vahvistuvat kun ilmaiseksi saatu myydään kalliilla hinnalla vaikkapa kunnalle takaisin.

Käänteinen sosialisointi jatkuu nyt kiivaana kaikkialla. Seurakunnat ovat nyt tämän saman atteen lumoissa. Jokainen toitottaa sitä, ettei enää ole varaa mihinkään. Siksi on aloitettu isojen yksikköjen kasaamiset. Kainuussa koko maakunnan kirkot halutaan yhteen. Sitä minä joskus olen kummastellut, että satavuotta sitten oli köyhyyttä ja monenlaista vaivaa. Silti rakennettiin kirkkoja ja muita rakennuksia seurakuntien käyttöön. Tänään sanotaan kaiken olevan niin kallista ja yksin ei voi enää jatkaa. Mitä voi parantaa jos useita köyhiä yhdistyy yhdeksi isoksi?

Paljonkin. Osa kirkoista mätänee paikoilleen. Osa jotenkin kitkuttelee. Kainuussa muutama kirkko voisi jatkaa. Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi ja Kajaani. Muut saisivat muuten vain harrastella omissa kodeissaan hengellisiä menoja. Suomeksi sanottuna palvelut paranee, kun ne keskitetään. Kajaanilaisten tarpeet nousisivat aivan uuteen kukoistukseen yhtymisen kautta. Miksi näin kävisi kysyy nyt moni? Kajaanilla on kirkko ja seurakuntalaiset. Muutamilla kunnilla on näiden lisäksi tuhansien hehtaarien maa- ja metsäomaisuudet. Paltamo, Puolanka ja Suomussalmi kärjessä. Yhtymisen kautta enemmistö päättäisi sitten, mitä niillä tehdään.

Kirkko seuraa näin aktiivisesti sitä yhteiskunnan mallia, joka on nyt muodissa. Sosialisoidaan meidän ylläpitämät omaisuudet muiden käyttöön. Mitään sananvaltaa siihen ei sitten enää olisi. Ennen tätä köyhien yhteenliittymistä nämä maa- ja metsäomaisuudet pitäisi muuttaa kuntien yhteismetsiksi. Suomussalmella olevat seurakunnan maat liitettäisiin kunnan alueella olevaan yhteismetsään. Metsistä vuosittain tulevat varat käytettäisiin kunnan asukkaiden hyvinvointiin. Hautausmaiden ylläpitoon. Ikäihmisten hengelliseen hyvinvointiin. Kunta olisi se jakava organisaatio.

Käänteinen sosialisointi ilmeisesti toteutuu hallituksen aktivointi mallissa. Otetaan kansalaisten työpanos ilmaiseksi yksityisten yritysten käyttöön. Ilmainen työvoima voi sitten hakea leipää Hurstin leipäjonoista. Kätevää tämänkaltainen toiminta. Eläkekassojen miljardit säästyvät, koska tulevaisuudessa ei ole enää ketään eläkkeeseen oikeutettua.

Milloin kuppi kääntyy nurin? Ihminen haluaa omansa takaisin.

Avainsanat: käänteinensosialisointi, useastaköyhästäyksirikas, sotesoppa, seurakunnatkriisissä, seurakuntiensuuretmaaomaisuudet

062 Mietteitä hallintokokeilun savuavilla raunioilla 2

Sunnuntai 30.9.2012 klo 18:56 - yrjöpoeka

Olen kiertänyt maakuntaa viimeisten neljän (4) vuoden aikana ja koko ajan on lisääntynyt tyytymättömyys lähipalveluiden katoamiseen. Viimeksi lauantaina sain muutamilta oman kuntakeskuksen asukkaalta musertavia arvioita vanhusten saamasta palvelusta. 80 ylittänyt vanha rouva katsoi minua läheltä silmiin ja sanoi hiljaa, ”te nuoret ette tiedä mitä elämä näissä taloissa on.” Rouva kertoi kuulleensa vuosien varrella aina vaalien alla samat tyhjät lupaukset. Hänen viestinsä oli minulle selkeä. Hän ei luottanut enää yhteenkään poliitikkoon ja äänestäminen oli turhanpäiväinen asia. Mitä voi sanoa ihmisille, jotka ovat raataneet vuosikymmeniä paremman elämän toivossa ja maksaneet kiltisti veronsa? Ei ole ihme, että äänestysprosentti on laskenut vuosi vuoden jälkeen.

Juuri samana päivänä maakuntalehti julkaisi jutun, jossa kehuttiin Suomussalmen olevan Kainuun ainoa elinkelpoinen kunta. Muut kunnat olivat rapakunnossa ja kaksi elinkelvotonta. Suomussalmi on hoitanut taloutensa hallintokokeilun aikana hyvin. Talous on kunnossa, koska valtionosuudet ovat tuoneet erityisesti Suomussalmelle hyvää. Samaan aikaan kunnan alueella olevat lähipalvelut ovat ajautuneet maakunnan talousahdingon takia heikoiksi. Kainuun kaikki kunnat ovat useina vuosina laittaneet sote-asioiden hoitoon entistä vähemmän rahaa, samalla kun valtionosuuksia on käytetty seinien pystyssä pitämiseen. Tulevalle vuodelle 2013 kunnat ovat ilmoittaneet leikkaavansa lisää palveluja. Tämä asia on ilmoitettu sote-johtajalle ja virkakoneisto valmistelee tulevalle sote-kuntayhtymälle budjettia sen tiedon perusteella. Suomussalmella se tarkoittaa akuuttivuodeosastolle toiminnan alasajoa.

Hallintokokeilun alussa Kainuussa haettiin yhteistä hyvää liittämällä sote-palvelut yhdeksi. Kokeilun kuluessa usea kunta huomasi, että kuntarakenne voidaan pitää entisellään vielä muutamalla vuodella. Etsikkoaika rakenteiden keventämiseksi hukattiin. Suomussalmi oli 1967 vuoden lopussa 15900 asukkaan kasvava kunta. Nyt luku on enää vajaa 9000. Silloin kasvatettiin rakenne ja hallinto nykyiseksi. Väestön väheneminen jatkuu edelleen seuraavat 10-20 - vuotta, 200-300 hengen vuosivauhdilla.

”Hallinnollisesti Suomussalmi kuului aluksi Oulujärven erämaa -nimiseen suurpitäjään. Vuodesta 1599 lähtien koko Kainuu kuului Paltamon emäpitäjään, joka jaettiin vuonna 1647 kahtia Sotkamon ja Paltamon pitäjiin. Suomussalmi kuului jälkimmäiseen aina vuoteen 1786 asti, jolloin Suomussalmi liitettiin kappelina Hyrynsalmen seurakuntaan. Kirkollinen hallinto kesti Suomussalmella vuoteen 1867, jolloin siellä siirryttiin kunnallishallintoon. Samalla pitäjän nimi muutettiin Kiannasta Suomussalmeksi.” Tämä lainaus löytyy täältä.

Edellä mainittu kertoo olennaisen. Kuntarakenne ei ole ikuinen, vaan sillä on tiukat siteet väestön määrään ja koko maakunnan tilaan. Nyt ympäröivä yhteisömme on huonossa hapessa ja kunnat vartioivat revirejään mustasukkaisesti. Erityisesti nykyinen valtapuolue keskusta omista taktisista syistään haluaa kuntarakenteen pysyvän muuttumattomana. Kaikki tämä muutosvastarinta siitäkin huolimatta, että kaikki kuntalaisten tarvitsemat palvelut häviäisivät kunnista kokonaan.

Vaalislauseemme ”Kunnat kuntoon!” on todella osuva.

Avainsanat: vaalilupaukset, lupauksiinpettynytäänestäjä, parempielämä, valtiovarainministeriö, elinkelvottomatkainuunkunnat, kainuunhallintokokeiluloppu, kunnatkriisissä, emäpitäjä, kunnatkuntoon