140 Kotijokeni Kuusinki

Maanantai 3.7.2017 klo 12:25 - yrjöpoeka

Kuusinkijoki on ollut minulle melkein pyhiinvaelluspaikka jo vuosikymmeniä. Pikkuhiljaa vuosien kuluessa opin hiukkasen kalojen sielunelämästä ja Kuusingin Kuningas Taimen tarttui yhä useammin tarjoamaani perhoon. Valtava määrä on muistikuvia eri tapahtumista ja aika kultaa jo useita muistoja. Vuosikymmneten mittaan joen kalakanta on kuihtunut varjoksi entisestään. Syynä on tietysti kalastuspaine, joka oli 1990-luvulla ajoittain suunnaton. Tänään voi kalastaa joella, ilman että törmää yhteenkään toiseen kalastajaan. Se kertoo joen tilasta hyvin paljon.

Kalakantojen hoitoon ei ole enää satsattu vuosiin. Emokalojen pyynti on lopetettu ja kalankasvatuslaitos tyhjillään. Välillä tuntuu oikeasti siltä, ettei Kuusamon kaupunki oikeasti ymmärrä, kuinka arvokas taimenjoki Kuusinki on maailman mittakaavassa? Kuusinkijoen taimen ei nouse syönnökselle, vaan nousee jokeen kutemaan. Käyttäytyminen on täysin lohenkaltainen. Taimenkanta on niinsanottu reliktijäänne. Aikanaan Neuvostoliitto rakensi voimalaitoksia ja niin myös Venäjän puolella oleva suuri Pääjärvi eriytyi irti merestä.

Aikana ennen voimalaitosta meritaimen nousi Pääjärveen laskeviin jokiin kutemaan. Rakentamisen jälkeen meritaimenen kotijärveksi tuli Pääjärvi ja se on suvun syönnösalue nyt. Saimaan norpaa suojellaan kaikin tavoin sen relikti ominaisuuden takia. Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajoen kannat olisivat isonkin metelin arvoisia. Mutta ei näytä tämä asia kiinnostavan Kuusamon kaupungin johtoa, vaikka pitäjä kehuu runsaalla matkailutarjonnallaan. Rikkaat ulkomaiset turistit ovat nyt löytäneet pohjoisen. Siinä joukossa on valtavasti kalastaja potentiaalia valmiina kantamaan matkailu euroja pitäjään.

Tästä muistelustani huolimatta kävin nyt 5-vuoden tauon jälkeen oikeasti kalastamassa tällä kotijoellani. Lähdin vaimoni kanssa karavaani-reissulle viikonlopuksi. Illan aikana näimme muutaman ajoneuvon käyvän tienpäässä ja hetken aikaa joella. Koska ei kala ei nykinyt, he poistuivat. Grilliruokailun jälkeen nukutti jo niin makeasti, että oli aika nukkua hetki. Aaamuyöllä laitoin termospulloon kuumaateetä ja eväät. Olin jo iltasella laittanut perhovapani kuntoon ja valinnut siihen juuri edellisenä päivänä rakentamani perhon.

Joella ei ollut ketään. Ilma oli todella kylmä jokivarressa, mutta ei aivan laskenut nollarajaan. Otin ensimmäiseksi runsaasti kuvia tutusta joesta ja ympäristöstä. Sen päätteeksi kahlasin jokeen, joka oli todella kovassa tulvassa myöhäisen kevään takia. Noin kymmenen minuutin heittelyn jälkeen perhooni jysähti oikein kunnolla ja kala tarttui hyvin kiinni. Tuttuun tapaan taimen antoi kalastajalle kierroksia hyppiessään pitkin suvantoa. Väsyttelin kirkasta hopeanhohtoista kalaa parikymmentä minuuttia ja nostin sen pyrstöstä tarttumalla kuiville. Näin sen heti suureksi uroskalaksi ja painoksi puntari kertoi 4.6 kiloa.

Joen anti oli itselleni sellainen, että tiesin viikonlopun menevän yhdessä oloon vaimoni kanssa. Sunnuntai aamuna kävin kameran ja vavan kanssa vielä joella hakemassa muistikuvia. Niitä sain. Laitan oheen muutaman kuvan joesta ja kalasta. Kuvat kertovat kaikille, että tällainen kala ja sen joki ovat paremman kohtelun arvoisia.

Hieman ennen ottia otettu kuva

Se on siinä!

100 Kisat on kisailtu

Maanantai 2.8.2010 klo 21:30 - yrjöpoeka

Kuusamon upeissa maisemissa pidettiin viikonloppuna Kuusingin Kuningas Taimen jokikalastuskilpailut. Kilpailut olivat 15 peräkkäiset ja osanottajia oli 73. Huolimatta kohtuullisen kuivasta joesta, kiitos siitä kuuluu voimayhtiölle ja Myllykosken voimalalle. Veden lämpötila oli reilusti yli 20 ja kalat pysyivät tiukasti piilossa. Puolen yön pimeimpänä hetkenä kalat olivat aktiivisina ja niinpä minäkin sain kosketuksen isoon kalaan. Valitettavasti kysymyksessä oli hauki ja sen arvostus jokikalastajien keskuudessa on erittäin alhainen.. Saan kesäisin useita hauki kaloja joesta ja viimevuosina niiden määrä tuntuu lisääntyvän.
Heinä – elokuun vaihde on erittäin hyvä ajankohta kilpailulle, erityisesti lisääntyvän hämäryyden ansiosta. Kisan aikana sain todeta kalastajien sisäistäneen herrasmieskalastuksen säännöt. Tilaa oli kaikille joella ja suosituissa kalastuspaikoissa pääsi kohtuullisessa ajassa heittämään. Palkintojen jaossa oli väsyneitä kalastajia, mutta hurtti huumori pysyi pinnalla. Kisassa ei saatu yhtään taimenta rannalle ja punnitukseen, muutama irtipäässyt jäi harmittamaan niitä, jotka saivat tuntea taimenen ryntäilyn. Palkintojen jaossa haluttiin muistaa erityisesti nuorten sarjan osanottajia ja kaikki punnituspaikalle tulleet nuoret saivat palkinnon.
Saamani hauki on saanut kekseliäät kalakaverit kuittailemaan tekstiviesteillä ja sähköposti onj tuonut myös muistamisia. Maineeni taimenen pyytäjänä tuntuu olevan mennyttä ja saa nähdä tuodaanko minulle jokivarressa haukivieheitä ja – perhoja käytettäväksi. Kalamiehet ovat erittäin kekseliästä porukkaa, jokivarressa on aikaa miettiä sinisiä ajatuksia.
Kuusingin ja myös muiden Kuusamon suurjokien tilanne on todella huolestuttava. Kalamiehet ovat jo useita vuosia tuoneet huolestumisensa julkisuuteen, mutta vesialueen omistajat eivät juuri kuuntele ulkopuolisten ajatuksia kalavesien hoidosta. Nyt erityisesti Kuusingin tila alkaa olla pohjalukemissa ja joessa alkaa olla muita kalalajeja enemmistönä. Jokialueen poikastuotto ei pysty enää ylläpitämään taimenkantaa ja viimeiset kalat alkavat olla laarissa. Jokialueen kalastuspaine ei ole enää niin kova kuin oli 1990 luvulla. Kalalla on ottajia Venäjän puolen syönnösalueilla ja joen kuivuminen aina talvisin, tuhoaa lopunkin kudun. Suuret koskelo-poikueet syövät jokivarressa kuivuvasta joesta loput taimenen poikaset ja kalastajille jää vain upea jokivarren luonto ihailtavaksi.
Mielestäni nyt on aika rauhoittaa joki muutamaksi vuodeksi ja sinä aikana selvittää kaikki mahdollisuudet ainutlaatuisen kudulle nousevan taimenkannan pelastamiseksi. Kuusamon kunta ja vesialueen omistajat ovat pääroolissa jokien tulevaisuuden suhteen ja heidän tehtävänään on etsiä keinot rahoituksen suhteen. Kalakantojen pelastamiseksi on saatava mukaan myös naapurimaa Venäjä, siellä sijaitsevat taimenten syönnösalueet. Raha on aina ongelmana ja siksi on etsittävä keinoja rahoittaa tulevaisuus projekti EU:n avulla. Samalla on selvitettävä Myllykosken voimalan kohtalo, se tuhoaa säätelyllään lopullisesti Kuusinki joen.
Suomessa kohistaan monista pienistä ötököistä ja ihmiset sitovat itseään vaikka kettingillä puihin ja laitteisiin. Miksi ei tehdä kohua taimenen puolesta? Miksi ei iltapäivälehtien lööpit kerro suurin otsikoin, kuinka tärkeästä asiasta on kyse? Alueet liittyvät Venäjän puolella kansallispuistoon ja on myös Suomen etu säilyttää jälkipolville jotakin ainutlaatuista. Kuningas Taimen on sen arvoinen ja meidän lapsemme ovat sen arvoisia, että myös he voisivat kokea jokikalastuksen tenhon.

014 Vammaispalvelut puhuttavat

Tiistai 26.1.2010 klo 18:01 - yrjöpoeka

Maanantaiaamu valkeni hieman keveämmin pakkas lukemin -16 ja se tuntui heti sopivalta. Autokin lähti liikkeelle pehmeämmin ja renkaat tuntui pyöreiltä, eikä kantikkailta kuten useana aikaisempana aamuna oli ollut. Vein vaimoni aamupäivällä töihin ja ajelin itse omien juttujeni pariin Kajaaniin. Siellä oli tapaamisia ja tärkeimpänä tapaaminen sote asioiden tiimoilta, aiheina vammaispalvelua asiat ja kuljetus palvelut. Sote-palveluja on arvosteltu ankarasti viime vuoden puolella edellä mainituista asioista, osin syystä ja osin ilman omaa syytä. Kuljetuspalveluita olen itsekin arvostellut julkisesti ja nyt oli mahdollisuus käsitellä asioita silmästä silmään. Toivoakseni palvelut saadaan sujumaan asiakkaita tyydyttävällä tavalla ja poistettua kevään aikana. Osa ongelmista on kuitenkin riippuvaisia kuljetuspalveluiden tuottajista, eli käytännössä taksi kuskeista. Minkä takia kuljetuspalvelu asiakkaat saavat huonompaa palvelua kuin ns. oikeat maksavat asiakkaat? Töykeää kohtelua ja myöhästelyä sovituista tuloajoista, nämä kaksi asiaa ovat eniten korventaneet asiakkaita. Asiakkaista eniten ongelmia ovat kohdanneet ne ryhmät, joilla on ongelmia kommunikoinnin kanssa ja myös pyörätuoli asiakkaat. Palveluiden tuottajat eivät tältä osin saa kiitosta asiakkailta, ei myöskään maksajalta.  Kainuun maakunta ja sote-palvelut ovat saaneet syytökset tietysti niskaansa ja näiltä osin on saatava kuljetuspalveluiden tuottajat saman pöydän ääreen pohtimaan asioita myös asiakkaan ja maksajan näkökulmasta.

Vammaispalvelujen puolella tuli viime syksynä uusi laki voimaan henkilökohtaisesta avusta ja se puhuttaa, avustajien vähäisyys on yksi ongelma ja asutusten hajallaan olo erittäin suuri ongelma. Ongelmia aiheuttaa myös lain tulkinta siltä osin, kun aiemmin omaishoitajina toimineita ei haluta laintulkinnan nojalla henkilökohtaisiksi avustajiksi. Toivon että näiltä osin saamme yhteisen näkökulman tulkinnoille maakunnan osalta. Inhimillisyys on yksi näkökulma asiaan ja erittäin tärkeää on saada palvelusuunnitelmat ajan tasalle kaikilta asiakkailta. Palvelusuunnitelma jota jatkuvasti päivitetään, antaa kaikille oikean näkökulman asiaan ja helpottaa merkittävästi asioiden käsittelyä. Tapaamisen yhtenä osiona olivat myös erinäiset ongelmat Ylä-Kainuun alueella, näitten ongelmien osalta nähdään kuinka käy maaliskuun loppuun mennessä.

Tiivis parituntinen tapaaminen oli mielestäni oikein hyvä, vapaamuotoinen keskustelu antaa hyvät mahdollisuudet asioiden sujuvaan eteenpäin menemiseen. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri on leimannut näitä tapaamisia ja siitä on annettava tunnustusta Kainuun maakunnan sote-palveluiden johdolle.

Vuoden 2011 eduskuntavaalit puhuttavat ihmisiä entistä enemmän ja niiden tiimoilta on viime päivinä ollut runsaasti yhteyden ottoja. Useille olen joutunut toteamaan, että olisi syytä ottaa rauhallisesti ja odotella. Aivan selkeästi Kainuun osalta on hieman vaalikuumetta ilmassa, vaikka on tällaiset pakkaset.

Tänään olen saanut jatkaa mieluisinta harrastustani, eli hiihtämistä. Yöllä satanut uusi kevyt pakkaslumi, teki kelistä aika sitkeän. Koko suksen pohjalle voideltu vanha Mäntyrannan vihreä purkkivoide teki kelistä kuitenkin siedettävän. Auringon lämmittävä vaikutus tuntui tänään ensimmäisen kerran, hiihtäessäni varjosta suon reunalle johon aurinko jo paistoi, se todella lämmitti. Varjossa pakkasta kuitenkin oli edelleenkin kipakka -20 ja parta meni todella kuuraan ja jäähän. Palattuani hiihtämästä tuntui vielä olevan virtaa, joten hyppäsin takahuoneessa olevan polkupyörän kimppuun ja virta loppui hyvin pian.

Tänään ilmaan on päässyt hieman nokihiukkasia, lämmitin pirtin uunin ja nyt on myös sauna lämpiämässä. Saunotaan vaimon kanssa ja siihen päälle hyvää ruokaa. Tulee valmiiksi hyvä mieli.

Pulska neilikan kukintaan on nyt puoli vuotta ja se on tärkeä asia sen takia, että Kuusingin kuningastaimen on silloin syönnillään ja minä saan sitten syödä sitä.