Satunnaiset kuvat

Lohi 8.7 kg

Uusimmat

Blogin arkisto

145 Aihetta juhlaan

Maanantai 7.11.2016 klo 10:26 - yrjöpoeka

Sain eilen olla mukana kotikyläni Kekri-juhlassa. Juhlaa pidettiin vanhalla maamiesseuran talolla. Nykyinen nimi on Piispajärviseuran talo. Kyläläiset olivat valmistaneet näytelmän ohjattuna ja se oli valmistunut kahdessa kuukaudessa. Huolimatta lyhyestä valmistautumisajasta kylän väki oli onnistunut todella hyvin. Esitys meni kaikilta näyttelijöiltä todella hyvin.

Näytelmän aiheeksi oli valittu kotoisen kyläkaupan asiointi tilanteita menneiltä ajoilta. Kyläkauppoja on tullut ja mennyt vuosien mittaan. Yhteistä näille kaupoille on ollut se, että ne ovat toimineet kauppoina, mutta myös kyläläisten kohtaamispaikkona. Siellä on vaihdettu kuulumiset. Siellä on usein pohdittu kylän tulevaisuuteen kuuluvia asioita. Siellä on poristu myös naapureiden kuulumiset. Kauppa on ollut sosiaalisen toiminnan keskipisteenä sen aukiolon aikoina.

Hyvissä ajoin juhlapaikalle kokoontui väkeä. Järjestäjät olivat laittaneet pihaantuloväylän varteen jätkänkynttilöitä juhlistamaan tilaisuutta. Täyttä seurantaloa oli ilo seurata ja kuunnella. Innokas puheensorina täytti talon ennen ohjelman alkamista. Pitkä pimeä syksy oli ohitse ja kekrijuhla toi mahdollisuuden kokoontua yhteen. Tästä syystä kielenkannattimet saivat kyytiä. Vielä parempaa oli luvassa.

Ohjelmien loputtua ja järjestäjien valmistellessa ruokailua alkoi voimallinen puheensorina ja innokas elehtiminen mukanaolijoiden keskuudessa. Kaikesta kuuli ja näki, että yhteenkoontumista oli kaivattu. Ruokailun aikana äänten sorina vain voimistui, huonokuuloisetkin kuulivat naapurin kertomat jutut. Itsekin sain olla osallisena porinoissa, koska kyläläiset vetäisivät vähän väliä hihasta ja kyselivät kuulumisia. Muutama kyläilytoive esitettiin ja niihin täytyisi vastata.

Kirjoitin keväällä kuvitteellisen tarina riidankylväjistä. Nyt seuran talolla käydessäämme kyläläisten kanssa yhteiskeskustelua nousi tämä aihe esille. Minun kuvitteellisena kirjoittamani tarina muuttui todeksi. Muutamissa puheenvuoroissa nousi esille kyläläisten mielipiteitä voimakkaasti jakanut asia ja näihin liittynyt henkilö. Tämä muualta muuttanut henkilö oli nyt erotettu yhteisöstä voimakkaitten erimielisyyksien takia.

Yleiskeskustelussa tuotiin voimakas toivomus, että yhteinen sävel eri toimijoiden välillä kyläläisten keskuudessa jatkuisi. Aivan samoin kun se on jatkunut jo kymmeniä, jopa satoja vuosia. Molemmat toimijat, Piispajärvi-seura ja Piispajärven kyläosuuskunta toivat vahvasti esille yhteisen viestin toimia tilaisuuden esittämän tahdon mukaisesti. Tämä tilaisuus oli suurin kokoontuminen yhteisissä asioissa pitkiin aikoihin ja nyt paikalla oli suurin osa kyläläisistä.

Kahvia juodessamme sain kuulla useiden paikallaolijoiden sanomana, että nyt ollaan oikealla tiellä. Tilaisuudessa saimme myös kuulla seuraavan yhteisen kokoontumisen Osuuskunnan tiloissa joulukuun 18 päivänä. Kauneimmat joululaulut lauletaan silloin ja kokoonnutaan joulupuurolle. Tätä ilmoitusta kiiteltiin. Minä kiittelin myös.

Mitäkö minä tein kyläni juhlassa? Kylän, jossa synnyin, asuin ja josta muutin neljä vuotta sitten taajamaan.

Pidin puheen.

Avainsanat: maamiesseuratoiminta, piispajärviseura, jätkänkynttilä, riidankylväjätkyläosuuskunta

198 Hotelli viikonloppu

Sunnuntai 22.11.2009 klo 17:24 - yrjöpoeka

Kyllä oli mukava viikonloppu Kuusamon Tropiikissa, jossa oli kehitysvammaisten tukipiirien järjestämä koulutus- ja virkistys viikonloppu. Todella hyviä koulutus sessioita ja mukavassa seurassa oli mukava viettää viikonloppu. Koulutuksien päätteeksi pidettiin vielä piirien syyskokoukset ja se oli siinä, kotiin piti lähteä. Oli oikein mukava tavata vanhoja tuttuja vuosien takaa ja tutustua aivan uusiin ihmisiin.

Viikonlopun aikana ei tarvinnut tiskata ja siivota kertaakaan, aina joku vei tyhjät lautaset pöydästä pois. Kaiken lisäksi sain tanssahdella vaimoni kanssa pitkästä aikaa, useita vuosia olikin jo ehtinyt taito rapistua. Pienen alkujäykkyyden jälkeen lähti humpat ja valssit sujumaan ja hiki irtosi hiihtelijän otsalta. Samalla reissulla tulikin sitten juhlistettua valmiiksi hääpäiväämme, joka on tulevalla viikolla. Hyviä vuosia on ollut ja sain vielä lupauksen vaimoltani jatkosta, olen kuulemma alkanut oppia sisäsiistiksi. Täytyy tunnustaa, että vaimoni silmät olivat todella kauniit kynttilän valossa. Tarkistin ja ovat kauniit vielä tänäänkin.

Tämä pieni uutinen sai minut miettimään, onko ihmisrotu todella sairas ja mitä me olemme valmiita tekemään ja kaikki kauneuden takia. Pitäisikö rasvaimuissa kävijöiden kysyä, minne heistä otettu rasva oikein laitetaan? Rasvakilon hinta on todella hyvä ja nyt näyttäisi olevan markkinoita todella lihaville ihmisille. Rasva imuista peritään sikamaisia hintoja ja tämän jutun perusteella kenenkään ei pidä antaa ilmaiseksi mitään itsestään. Verenluovutus on sitten toinen juttu ja sitä kannatan edelleenkin nykyisenkaltaisena. Ilmankos nuo klinikat rypevät rahassa, kun noin kallista rasvaa saadaan ihmistolloista aivan ilmaiseksi. Tämäkin herra voi antaa naisten lehtiin muutaman jutun vuoden vaihteessa, jotta nais parat alkavat laittaa itseään rantakuntoon ja rahaa tulvii professorin kassaan.

Huomenna on sitten tiedossa maakuntavaltuuston kokous ja päivästä tulee todella pitkä. Toivottavasti ajokeli tiestöllä paranisi hieman, nyt on todella loskainen keli

Avainsanat: kuusamontropiikki, hääpäivä, kynttilä, ihmisrotu, rasvaimu, rasvakilo, klinikat, rantakuntoon