Satunnaiset kuvat

Joulukuun 31

Uusimmat

Blogin arkisto

189 Lakselvilta suoraan hölmölään

Sunnuntai 4.8.2019 klo 20:02 - yrjöpoeka

Kylmä ja erittäin tuulinen viikko takana Norjan lohijoella Lakselvilla. Vuorokausi kaupalla tuiversi kova puuskainen pohjoistuuli jokivartta. Öisin vyöryi mereltä vetistä sumua joka kietoi kaiken vaippaansa. Tuuli ja sade saivat aikaan sellaisen kylmyyden, etten ole pitkään aikaan kalastaessa sellaista kokenut. Käsissäni on valkosormisuutta nuoruuden ajoilta ja yhtenä yönä oli lopetettava, koska en tuntenut siimaa enkä vapaa oikeassa kädessäni.

IMG_20190730_050243.jpg
Yhtäkkiä aurinko loi satumaisen tunnelma kylmyyden ja tuulen keskelle.
IMG_20190802_090521.jpg
Ja sateenkaari merisumussa kruunasi kaiken.

Mutta sellaista on perhokalastus. Keleistä riippumatta on sinniteltävä joella ja uskottava sen ison joskus nykäisevän. Paremminkin vetävän voimillaan. Nyt sellaista ei kohdalleni sattunut. Oli tyydyttävä pieniin yksilöihin, eli titteihin. Yksi iso, eli 13 kiloa nähtiin ja sen toi oman seurueen mies leirin leikkauspöydälle. Malliksi muille. Kalaa söimme niin paljon viikon aikana, että iltaisin paistoimme makkaroita ja perjantaina oli keittona muuta kuin kalaa. Viisi miestä ja viiden litran kattila tyhjeni tekemästäni hernekeitosta, jota palvilihalla (lue läskillä) tuunasin. Kaikesta tuulesta ja kylmyydestä huolimatta reissu oli todella onnistunut. Kuvat kertovat joen tunnelmasta ja siitä mikä pitää kalastajan otteessaan.

IMG_20190803_072241.jpg
Vesi oli todella vähissä ja jatkoi laskuaan.

Ainoa asia joka huolestutti oli suurten lohien puuttuminen ja kalojen pintakäynnit. Vesi oli ajankohtaan nähden todella kylmää, mutta sateen vähäisyydestä johtuen Lakselv-jokea vaivasi sama kuin muitakin Pohjois-Norjan jokia. Veden vähyys. Sen tuloksena jokeen ei noussut kalaa ja tulevalla viikolla uusilla kalastajilla voi olla edessään se, että joki suljetaan kalastukselta. Useita jokia on jo suljettu samoista syistä.

Kotona on sillä aikaa eletty kuin Hölmölässä ikään. Kirjoitin tarinoita hölmölästä jutun muutamia päiviä sitten. Nyt kirjoituksiini on herätty ja paikallislehti on tehnyt aiheesta juttua. Aiheen tiimoilta minua haastateltiin kalastusreissuni aikana. Lukiessani tänään viestejä paikallislehden artikkeliin liittyen 4.8 facebookista, olen todella tyrmistynyt erinäisistä kommenteista. Niistä saa selkeän kuvan, etteivät kaikki ole sisäistäneet millainen on satama-alue ja millaista toimintaa siellä voi harjoittaa. Kaikki toiminbta vaatii valtavan määrän suunnittelua ja vielä enemmän erilaisten lupien hankkimista ja lausuntojen pyytämistä erityisesti turvallisuutta valvovilta virnaomaisilta.

Uuden keskustelun ryöpsähdettyä pintaan, odotan kunnan suunnalta nopeata toimintaa satama-alueen käytön muutosilmoituksen suhteen. Koska siitä on kunnan päätöksillä tehty asumisalue, siellä on kiellettävä kaikkinainen satamiin liittyvä toiminta. Lausuntoja on pyydettävä palo- ja pelastustoimelta, poliisilta ja erityisesti ELY ja muut valtion suunnan viranomaiset haluavat saada sellaisen käsiinsä. Minusta aivan tuntuu siltä, etteivät kaikki ole kunnolla lukeneet, eivätkä sisäistäneet kunnan suunnitelmia Jätkänpuiston osalta, eikä myöskään kunnan yrittämiseen liittyvää strategiaa.

Nyt kunta haluaa syödä vastuullisilta yrittäjiltä leivän suusta. Ilmeisesti kiusaa tehdäkeen annetaan matkailuajoneuvoille ilmainen majoittumis- ja roskaamisoikeus kunnan puistoalueelle. Paikallinen yrittäjä tarjoaa viiden (5) kilometrin päässä wc-pönttöjen tyhjennyspalvelun, mutta siitäkin halutaisiin tehdä kunnan avustuksella ilmainen. Osa lehden kommentoijista on todella sitä mieltä, että alueen rakentamisen mahdollistaneet maksajat voivat siityä veneineen muualle. Eli he todella haluavat kuntalaisten maksavan matkailijan ulostamisen. Lisäksi he haluavat paikalle rakennettavan kahvilan. He haluavat viedä sadan metrin päässä olevilta kahvila yrittäjiltä kunnan avustuksella leivän suusta.

Tämä maailma on tullut hulluksi. Suomussalmelaisten veronmaksajien pitäisi muuttaa muulla ja maksaa. Perkele, mitä tyhmyyttä. Olemme todella hölmölässä.

Avainsanat: norja, lohenkalastus, lakselv, tarinoitahölmölästä, suomussalmenjätkänpuisto

188 Jäämeren lohi kutsuu

Perjantai 26.7.2019 klo 12:13 - yrjöpoeka

hippivaunu-crop.jpg
Hippivaunu

Lastenlasteni kuvittama vanha vankkuri pääsee taas tien päälle. Suunta on kauas pohjoiseen. Sinne missä jäämeren lohet esiintyvät. Sieltä voi joskus hyvällä onnella saada muutakin kuin karkuun päässeitä isoja. Alla yksi esimerkki.

12.8-crop.jpg
Aamuyön antia.

Pitkä talven aika on jälleen käytetty hyväksi ja sidottu suuri määrä uusia perhoja. Jokaista yksilöä tehdessä kalastaja miettii lohen aivoituksia ja ammentaa tekemisessään omia ja muiden kokemuksia. Itse en sido millintarkkoja kopioita toisten tekemistä. Toki jokaisessa perhossa voi löytyä samankaltaisia yksityiskohtia kuin muidenkin tekemissä. Huippusitojat tekevät niin kauniita perhoja, että minä en ainakaan raski uittaa sellaista, jos joskus sellaisen onnistun saamaan. Omissa on sitä särmää joka kiehtoo omaa silmää. Joskus ne kiehtovat lohienkin makutottumuksia. Alla eräs rujo yksilö usean yli kymmen kiloisen purujen jäljiltä. Muistan aina ne kaksi vuorokautta, jolloin tämä antoi isoja lohia. Sellaisia, joita toivoisin kohtaavani tulevalla viikolla.

Ottikone-crop.jpg
Ottikone

Viimeiset päivät Suomi on kylpenyt helteessä ja kesä on tuntunut kesältä. Ennusteet kertovat sään kylmenevän ja ainakin pohjoisessa voi olla todella viileätä. Se ei kalastajaa haittaa, vaan päinvastoin. Helteet saavat veden lämpiämään liikaa ja nyt näyttää tuleva viikko hyvältä. 

Toivotan lukijoille hyvää kesänjatkoa. Nautitaan kesästä ja perhokalastuksesta!

Maisema-crop2.jpg
Skoganvarre

Avainsanat: salmosalar, lakselv, perhokalastus

001 Uusi sivu ja lupaukset

Tiistai 1.1.2019 klo 16:45 - yrjöpoeka

Vuosi vaihtui melkoisessa paukkeessa. Menin nukkumaan aikaisin ja kuvittelin paukuttelun loppuneen. Se oli väärä luulo. Puolen yön molemmin puolin alkoi todellinen sota lähikortteleissa. Tuli kunnon jytky, kuten Soini aikoinaan sanoi. Oli todellakin sellaisia pommeja, että talon seinät kumahtelivat. Hieman mietitytti se, kun siinä vaiheessa oli myrskytuuli. Mutta eivät kopsahdelleet paukut vasten taloa. Hetken aikaa kuuntelin pauketta, lopulta käänsin kylkeä ja nukahdin. Vaimolla oli mennyt paljon kauemmin. Alakerrassa koirani ilmeisesti kuvitteli jonkun potkivan taloa, kun ärähteli välillä isomman paukun tutinoita talon rakenteissa.

Aamulla olimme aikaisin virkeitä ja lumityöt odottivat. Onneksi on keksitty lumilingot ja hyvin pian oli lumet siirretty sivummalle. Nyt odotellaan seuraavaa myräkkää joka ennusteiden mukaan on entistä äreämpi. Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan alkuvuosi on todella vaihteleva. Välillä poutaa ja pakkasta 10-20 astetta. Joka toinen päivä sää muuttuu ja lauhtuu tuoden samalla lumisateet. Olemme aivan normaalin talven rytmissä ja ei tarvitse enää tuskailla lumenpuutetta. Päinvastoin, pian on edessä tilanne mihin lumet tontilla mahtuvat. Ovat onneksi mahtuneet tähän saakka. Viime talvena olivat tosin kulkuväylien penkat pihalla melkoisen korkeat.

IMG_20180106_102717.jpg
2018 tammikuun 16 päivä kotipihallani. Yli metri lunta jokapaikassa.

Sain viimevuoden loppupuolella usein kuulla kysymyksen, aionko lähteä mukaan seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kysymys myös kuului, minkä ryhmä riveissä. Vastaus on ollut itselleni selvä jo kauan. Olen maksanut siitä lystistä aivan riittävästi. Samoin olen saanut niskaani riittävästi suoranaista paskaa, joten en kaipaa sitä. Tästä huolimatta on tivattu, enkö voisi mennä vaikka jonkin uuden ryhmän, kuten Liike Nyt riveihin. Tiukkaamisen jälkeenkin on helppo vastata, että edelliset kommentit pätevät kaikkiin. Tänään kilahti sitten sähköposti ja siinä oli kysymys samasta asiasta. Ihmiset olisivat valmiita tekemään työtä hyväkseni. Kiitän kaikesta tuesta ja toistan. En ole lähdössä vaaleihin. Seuraan niitä kuitenkin ja varmasti kommentoin aihetta pitkin kevättä.

Toinen lupaukseni koskee kirjoittamista. Minulta on kesän jälkeen kyselty, kuinka kauan aion kirjoittaa blogia. Sitä en tiedä itsekään. Kirjoitan niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Sen verran voin lisätä, että kirjoitan tulevana vuonna toisen mokoman pöytälaatikkoon. Näinhän sanonta kuuluu. Sitä en vielä tiedä, mitä niistä kirjoituksista tulee. Voi olla, ettei niistä ole julkisuuteen asti. Itselleni se on kuitenkin aikaa tutkiskella menneisyyttä, lapsuudesta tähän päivään. Kirjoittamisesta on tullut yksi osa elämääni. Sanonta kuuluu myös, että olenpahan jostakin muusta pahanteosta silloin pois.

Kolmas lupaukseni on olla toisten mukana miettimässä ja tekemässä jotakin mainittavaa. Kuulostelen kotikyläni Piispajärven vaiheita. Hänkkäröin toisten joukossa katsomassa, kuinka jotkut hiihtävät The Ruthless Raja hiihtoa. Mikäli mukaan hyväksytään, jatkan pällistelyä yksinäisten joulun järjestelyissä. Ja tottakai joutilaalle löytyy aina jotakin pientä puuhaa. Mieluisin sellainen on päästä elo-heinäkuun vaiheessa Lakselv-joelle viikoksi. Viikko lohien ja hyvien kalakaverin parissa on elämän parhautta.

En toki unohda vaimoani. En myöskään lapsiani ja lastenlapsiani. Useampi viikko lastenlasten parissa tuo lisävuosia miehelle. Näin minä uskon.

Näillä mietteillä vuosi alkaa.

Avainsanat: tulikunnonjytky, uudenvuodenlupaukset, kirjoittaminenpöytälaatikkoon, vapaaehtoistyö, theruthlessraja, lakselvjoki

162 Oikea vanhanajan kesä

Sunnuntai 5.8.2018 klo 17:06 - yrjöpoeka

Kesäkuun säät eivät suosineet ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Hyonteisistä puhumattakaan. Tämä näkyi erittäin hyvin siinä, ettei hyttysten invaasiota tullut. Hyönteisten vähyys näkyi myös pölyttäjien määrässä. Kolea ja kylmä sää hidasti kasvua. Kun siihen lisätään veden vähyys vesisateina, sen lopputulos mitattiin sitten helteiden alettua. Kirsikka ja omenapuu pudottivat hedelmien alut jo kahden helleviikon kuluttua. Myös metsämarjojen tilanne on heikompi kuin aikoihin. Tämä kesä on varmasti syönyt myös riistakantoja ja erityisesti metsälintuja.

Ikäiseni ihmiset ja vielä vanhemmat muistelevat kaiholla menneitä lapsuuden kesiään. Silloin oli lämmintä ja uitiin jokapäivä. Nyt saavat lastenlapseni muistella jälkipolville sitä unohtumatonta kesää 2018. Silloin aurinko paistoi koko kolmenviikon keäloman ajan. Lämmintä oli yöllä ja päivällä. Lapset saivat juosta paljain jaloin mummolan pihamaalla kilpaa koiramme Usvan kanssa. Uimassa käytiin jatkuvasti ja se jäätelö vasta hyvää oli. Fenno oli mummolan kesässä viikon ja Ilona ja Aliisa kolme viikkoa.

Useina kesinä lapset eivät ole juuri uimaan päässeet sateiden ja koleiden kelien takia. Nyt lapset saivat ottaa menetettyä takaisin. Ukin rooli oli kuljettaa ja tehdä päivisin ruokaa. Siinä sivussa valmistelin joutohetkillä perhoja kalastusretkeä varten Norjan Finmarkeniin. Mummolan pihamaa on nyt hiljainen. Ei kuulu lasten nauru ja huuto. Eivät kirmaa koiran kanssa kilpaa talon ympäri. Jälleen kerran olen yhtä aikaa iloinen lasten kesästä ja toisaalta surullinen, kun seuraavaan kertaan on pitkä aika.

Kalastusretki Finmarkenin Lakselv-joelle on nyt takana. Koskaan ennen eivät ole ilmat niin hyvin suosineet. Melkein koko viikon saimme kalastaa pelkissä shortseissa. Lämmintä oli päivisin 32 astetta ja öisin ei lämpö laskenut 20 alle. Joen vesitilanne oli sateiden puuttumisen takia heikko. Jokiveden lämpötila nousi melkein 21 ja se on lohikaloille vaarallinen lämpö. Kaloja oli vähän, mutta porukkamme jokainen jäsen sai kalaa ja useina päivinä lohi säilyi ruokalistalla.

Saimme kuulla paikallisilta, että CR-kalastuksen (pyydä ja päästä) takia olisi jo joki suulle ajautunut kuolleita kaloja. Privaattipoolin talonmies oli tiukkana, että kiinni tarttunutta ei saa päästää jokeen kuolemaan. Vakuutimme, että tarkoituksemme on saada syonti kalaa, ei kiusata kaloja. Hyvät ilmat ja hyvä kalapitoinen ruoka pitivät joukon hengen hyvässä kurssissa ja ensi kesänä on jälleen aika retkeillä Jäämerenlohien syntysijoilla. Kiitos Matille, Jyrkille, Ukille ja Jukalle hyvästä ja rentouttavasta retkestä.

Niin lapset kuin me aikuisetkin saimme nauttia vanhanajan kesän lämmöstä.

Avainsanat: vanhanajankesä, ilmastonmuutos, sateidenvaikutuseliöstöihin, finmarken, lakselv

244 Miten se vuosi meni

Sunnuntai 31.12.2017 klo 13:07 - yrjöpoeka

Mennyttä vuotta voisi kuvailla vaihderikkaaksi. Paljon on tapahtunut maamme elämässä, niin poliittisessa kuin taloudellisessa. Omaa elämää on rikastuttanut erityisesti viimevuodenvaihteessa tapahtunut mittava vesivahinko. Nyt vuoden päättyessä saamani vesimittarilukema kertoi vettä kuluneen yli 70 kuutioita enemmän kuin normaalisti. Vesi oli vielä lämmintä ja se aiheutti öljylaskuun tuplauksen. Kulutuksen kasvu huomattiin ja alan ammattilaiset tutkivat mistä se johtuu. Poltinta huollettiin ilman tulosta. Aikansa ihmeteltiin, kunnes vaimon tarkat silmät huomasivat ylimääräistä kosteutta. Siitäkin selvittiin. Mitä nyt vuoden lopuksi taas tutusti ilmaantui putkimiehen tarvetta.

Kalastuksellisesti vuosi oli todella hyvä. Lakselv-joki Norjassa antoi reilusti tapahtumia ja saalista myös. Reissuun liittyi myös erikoisia sattumuksia. Reissun opetuksena oli, ettei mukaan kannata ottaa pelkän yhden tapaamisen tuttavia. Opetus oli myös se, ettei alkoholiongelmasta kärsivää kannata kuljettaa ulkomaille ryyppäämään. Oppia oli myös siinä, että loppuviikko reissusta meni valvoessa ja tarkkailtaessa millaisia ongelmia alkoholisti keksii. Loppulaskuna huonosta kalatuurista kärsinyt holisti oli jopa hengelle vaarallinen. Ensimmäisen kerran elämässäni jouduin piilottelemaan kaikki terävät esineet. Oppia ikä kaikki.

Politiikan vuoteen kuului myös kaiken poliittisen toiminnan lopettaminen. Vuoden lopulla katselin usein helpottuneena kunnantalon parkkipaikoille. Minä sain viettää aikaani ilman alituista kokouksissa istumista. Sain viettää aikaani vaimoni ja lastenlasteni kanssa. Alussa ihmeteltiin, voinko olla ilman politiikkaa. Tähän sanoin silloin, että kyllä elämä tehtävät luokseni tuo. Se on toteutunut todella hyvin. Olen saanut vapaasti toimia erilaisissa järjestöissä ja muissa yhdessä tekevien ihmisten liittymissä. Vuoden päätti yksinäisille järjestetty joulujuhla ruokailuineen. Sain olla yhtenä osasena tekemässä ainutlaatuista juhlaa iloisten ihmisten joukossa.

Politiikassa yleensä tapahtui mullistuksia. Persut hajosi ja istuvat ministerit ja joukko kansanedustajia perusti uuden puolueen; siniset. Nyt puolue on pitänyt puoluekokouksen ja sen ansiosta sen gallup kannatus lähti nousuun. Politiikan saralla keskustan kannattajat ovat iloinneet Suomen kuntoon laittamisesta. Talous on ilman hallituksen toimiakin lähtenyt hiljalleen liikkeelle. Tottakai keskustan kannattajat näkevät sen olevan oman puolueen ansiota. Puolueen ansiota on ainakin työttömien ja muiden reppanoiden ankara kurittaminen. Tästä puolueen kannattajat eivät jostakin syystä kunniaa halua nostaa itselleen.

Vuoden vaihteen päättää oman kunnan Suomussalmen 150-vuotis juhlallisuuksiin kuuluva tilataideteoksen julkistaminen ja ilotulitus. Keskustan läheisyydessä oleva järvenrantapuisto saa näkyvän maamerkin. Suomussalmella on toinenkin tilataideteos, Hiljainen kansa viitostien varrella. Kymmenet tuhannet matkailijat näkevät sen vuosittan. Oma ennustukseni on, että tänään julkistettava teos valoineen pysäyttää tulevina vuosina matkailijat ihmettelemään ja katsomaan sitä. Samalla sen vetovoima tuo mahdollisuuksia palvelualan yrityksille sen läheisyydessä.

Toivotan lukijoilleni erinomaista vuotta 2018. Pitäkäämme huolta toisistamme ja erityisesti omista rakkaimmistamme. Eletään yhdessä toisiamme tukien ja arvostaen. Suomi on hyvä maa asua ja elää.

Avainsanat: menneenvuodenmuistelua, lakselvjoki, jäämerenlohi, omaaaikaaperheenkera, persuthajosi, suomussalmenkunta150vuotta, hiljainenkansa

153 Lakselv 2017

Sunnuntai 6.8.2017 klo 11:52 - yrjöpoeka

Viikon kirjoitustauko on nyt takana. Kokonainen viikko ilman mahdollisuutta kuunnella uutisia maailmalta ja kotimaasta oli todella rauhoittavaa. Keskittyminen pelkästään kalastukseen ja erityisesti perhokalastukseen tekee ihmiselle hyvää. Erityisesti tämän Pohjoisen Norjan lohijoen maisemat ovat aivan uskomattomat. Säätila oli kalastajalle erinomainen. Päivittäin pienoista sadetta ja erittäin heikkoa tuulta. Lakselvilla tuulee normaalisti ja lujaa. Merenläheisyys takaa tuulelle uskomatonta voimaa.

Koostan oheen muutamalla kuvalla sitä, mitä reissu antoi, kaloineen ja maisemineen. Kuvat ovat kaikki otettuja kännykän kameralla. Itselleni taso riittää aivan hyvin.

hippivaunu-crop.jpg
Tämä kuviointi on tuonut majoitteelleni kalastajien keskuudessa nimen hippivaunu. Lastenlapseni Ilona 10v halusi maalata ukille rantamaiseman spray-maaleilla ja siitä tuli hyvä. Huoltoasemilla ihmiset seurasivat usein sitä, minkälainen hippi vaununveturiin asettuu.
IMG_20170730_132329-crop.jpg
Isojen lohikalojen seassa kulki myös kalastajia. Tässä oman joukkueeni miehiä ottikaarteessa. Tämä vuosi toi meidän ryhmälle useita yli 10-kiloisia lohia.
IMG_20170803_232438-crop.jpg
Tässä reilu 11-kiloinen verkoissa ollut ja hylkeen purema lohi.
12.8-crop.jpg
Sain itsekin jotakin. 12.8-kiloinen lohi antoi ankaran vastuksen. Tuossa vaiheessa mieli oli vielä kiihkeä, mutta tyytyväinen.
Ottikone-crop.jpg
Tämä oma sidokseni toi kolme kalaa, joista kaksi oli yli kymmenkiloista.

Maisema-crop2.jpg
Reissulla tallentui kamerani näyttöön myös tällainen uskomattoman kaunis maisema. Yksinäinen pintaperhokalastaja kokeilee onneaan veneestä käsin.

Näissä maisemissa säätilalla on valtavan suuri merkitys. Mereltä voi hetkessä työntyä sumu- ja saderintama peittäen kaiken näkyvistä. Pilvien repeäminen ja auringon näyttäytyminen valoineen ja varjoineen tuo eteen muuttuvan maisemataulun. Kainuulaisena hämyisten korpien kasvattina mieleni saa näistä maisemista niitä sellaisia kicksejä, joista nykyajan ihmiset puhuvat. Valtavasti mielen muistoja ja ne kantavat.

Nyt retken muistoja ja kuvia katsellaan ja niitä jaetaan omanporukan kesken. Uskomaton reissu kaikenkaikkiaan. Isoja kaloja ja tiukkoja tilanteita riitti jokaiselle päivälle. Seuraavaa odotellessa voi sitoa muutamia perhoja ja hiplailla perhovälineitä. Tietysti kuumetta on uusiin varusteisiin.

Avainsanat: perhokalastus, lakselvjoki, norja, hippivaunu, jäämerenlohi

081 Minne tie vie

Maanantai 10.4.2017 klo 18:21 - yrjöpoeka

Jostakin syystä tämä kysymys on tullut esiin nyt iltapäivän aikana. Minä olen vastannut siihen, etten tiedä vielä itsekään. Jokatapauksessa voin nyt huomattavasti vapaammin pohdiskella erivaihtoehtoja. Muutaman viimevuoden aikana olen saanut tehdä suuria muutoksia elämässäni. Ensimmäinen suuri muutos tapahtui muuttaessamme kunnan keskustaajamaan asumaan. Se oli itselleni suuri muutos, mutta sitä helpotti muutama muu henkilökohtainen asia.

Muitakin suuria muutoksia mahtui näihin muutoksen kuuteen vuoteen. Lähdin aikoinani Suomussalmen kunnanvaltuusta 2000-luvun alussa. Itse olin päättänyt, että se on siinä. Kainuun hallintokokeilun tuloksena lähdin maakuntavaaleihin mukaan. Kiersin Kainuun toreja ja ihmeekseni pääsin maakuntavaltuuston jäseneksi. Toinen kausi tuli sitten samoilla lämpimillä. Siinä vaiheessa alkoi keskustelu siitä, että minun pitäisi lähteä pyrkimään kunnanvaltuustoon ja perustaa paikallisosasto.

Kiertäminen toreilla oli jo verissä ja sen myötä neljä vuotta sitten istahdimme valtuustosaliin 4-hengen ryhmällä. Alku oli auvoista, mutta loppua kohti alkoi Kajaanista lähtenyt kiehunta saavuttaa myös kotipitäjäni reunat. Olin aiemmin sanonut selkeästi sen, että siinä vaiheessa kun minuun ei puheenjohtajana luoteta, paikkani on heti vapaana. Pidin puheeni ja viimeksi kuluneen vuoden aikana tein päätöksen irtaantua politiikasta. Erosin puolueesta ja tämä päättyy nyt toukokuun lopussa.

Se on aivan varmaa, että politiikan parissa minua ei taatusti enää nähdä. Elämää on muuallakin ja erityisesti vaimoni vierellä. Ikää on tullut meille molemmille ja nyt mietimme missä ja miten vietämme yhteistä laatuaikaa. Onko se täällä vai jossakin muualla on aidosti auki. Kevät on sellaista aikaa, että se virkistää ihmismieltä ja saa aikaan muutoksen halun.

Tulevalla viikolla aion ainakin aloittaa ensimmäisten perhojen rakentelun kesää ja Lakselvia varten. Varastoja voisi myös katsella sillä silmällä, että laittaako kaiken kaatopaikalle vai saako osan kierrätykseen. Jostakin syystä sitä rompetta tahtoo tarttua nurkkiin. Kukkamukuloita nostamme kellarista kasvukautta varten ja siinä on sellaista muutosta, jota jokainen ihminen tarvitsee. Uuden kasvua. Elämän syntyä kuiviin mukuloihin.

Tie vie huomenna kauppaan ostamaa kukkamultaa. Se on ensimmäinen tie muutokselle.

ps. kirjoittaminen aivan varmasti jatkuu ja aiheina mitä milloinkin kohdalle ajelehtii.

Avainsanat: muutoksentuulet, kainuunhallintokokeilu, kasvukausialkaa, lakselvjoki

051 Kevät ilmiö

Keskiviikko 3.6.2015 klo 4:30 - yrjöpoeka

Keväisin jokaisella ihmisellä kutitelee multasormia ja on aivan pakko puuhastella puutarhassa. Keväisin luonnon heräämisen myötä, herää myös kalastajien kaipuu virtaavien vetten äärille. Pohjoisten lohijokien kutsu on useimmille perhokalastajille aivan vastustamaton.

Myös minua polttelee paluu jokivesille pitkän talven jälkeen. Sitä kaipuuta poistaa perhovehkeiden huoltaminen ja alan julkaisujen huolellinen tutkiminen. Sen lisäksi on alettava tutkia perhorasioiden sisältöjä, josko siellä olisi näkyvissä tulevan kesän ottiperhoja. Koska mikään ei riitä, niitä on sidottava lisää.

Tiukan toukokuun kokousten ja omakotitaloasukkaan puuhastelujen lomassa olen saanut värkättyä muutamia. Lisää tulee aina kun on joutoaikaa. Kaukokaipuuta virtaaville vesille helpottaa oman paikkakunnan pienten virtavesien kahlailu ja niiden kalastaminen. Joka vuosi olen kokenut todellisia yllätyksiä kotivesistäni.

Kun vielä ehtisi uittamaan kaikki sidokset? Siinäpä on pulma! Mutta se on mieluinen pulma. Vaihtoehtoja jokivarressa tutkaillessa aika kuluu rattoisasti ja valinnan vaikeudet ovat osa kalastajan elämää. Loppujen lopuksi jokainen kevät jokivarressa on ollut sellainen, että vasta siellä ovat valmistuneet lopulliset sidokset!

Sitä inspiraatiota odotellessa, sidon vielä muutaman perhosen!

kkk_2045.jpg
Tenolle ja Lakselville!

Avainsanat: lohijokienkutsu, perhonsidonta, teno, lakselv

042 Kesätauko on päättynyt

Tiistai 19.8.2014 klo 10:23 - yrjöpoeka

Kirjoittelussani on ollut pitkä tauko. Helteinen ja kiireinen kesä on takana ja nyt on aika palata niinsanotusti sorvin äärelle. On aika laittaa ajatuksiaan hieman muistiin tulevaisuutta varten.

Tein kevällä rakentamispäätöksen yhteydessä itselleni lupauksen ostaa remonttitarvikkeita mahdollisimman paljon kotikuntani liikkeistä. Suomen yrittäjät ovat myös kampanjoineet aiheesta ja otin siitä haasteesta kopin itselleni. Otin etukäteen selvää eri tarvikkeiden hinnoista netin ihmeellisen ja helpon maailman kautta. Nopealla vilkaisuilla näytti siltä, että on edullista ostaa tuotteet muualta kuin kotikylältä.

Käytyäni paikkakuntani liikkeissä, tuli selväksi, ettei asia kokonaisuudessaan ole niin. Tärkeintä kodinkoneitten osalta oli se, että huolto on tarvittaessa lähellä. Ostosten keskittäminen toi myös sellaisia alennuksia, ettei netin hinnat enää olleetkaan halvempia. Ostin kaikki tarvitsemani yhtä tuotetta lukuunottamatta kotikyläni kaupoista. Se yksi tuote oli sellainen, ettei sitä täältä löytynyt. Se oli maalaustela, hinnaltaan 39 euroa, telan varteen sai imettyä maalia ison määrän. Sillä oli todella helppo maalata katot ja seinät. Ei tarvittu mitään rimpuilua telineillä.

Sain jokaisessa liikkeessä mielestäni hyvää palvelua. Kaiketi se johtui myös siitä, että rakennuspuolella on hiljaista ja liikkeissä keskitytään paremmin asiakkaisiin ja heidän tarpeisiinsa. Sähkö- ja putkitöiden osalta ei tarvinnut odotella päiviä ja viikkoja. Nopeimmillaan tarpeeseen vastattiin jo samana päivänä. Minusta se osoittaa sitä, että kotikunnassani on oikeasti rakennuspuolenlama. Työkohteita on vähän ja työvoimaa paljon käytössä. Nyt on rakentajan ja remontoijan kulta-ajat. Tarvikkeista saa alennusta ja erikoistyön tekijät löytyvät nopeasti.

Oma kokemukseni on, että heitän Suomen yrittäjien aloittaman haastekampanjan kaikille lukijoilleni. Ostakaa ja käyttäkää oman paikkakunnan tuotteita ja palveluja. Yritykset ja työpaikat pysyvät ja hinnat eivät ole esteenä. Erikoistyö maksaa, mutta takuu ja huolto on omalla paikkakunnalla. Sillä oli erittäin suuri merkitys ostospäätöksiini ja kokonaisedullisuuteen. Nyt kannattaa rakentaa ja remontoida! Siitä saa selvää säästöä.

Kalastusharrastukseni näytti jo ajoittain jäävän tältä kesältä kokonaan pois. Kuitenkin pääsin irti ja sain tehdä kaksi retkeä. Toinen suuntautui Lakselv-joelle Norjaan ja toinen viime viikolla Tenolle. Mukavia reissuja hyvässä seurassa ja molemmilla reissuilla sain syödä jäämeren tuottamaa punaista lohta. Ilmat olivat sellaisia kuin niiden pitääkin olla. Sadetta, tuulta ja poutaa. Paljon turhia harjoitusheittoja. Kalastajan unelmaa ja harrasta odotusta.

Lopulta se jysähtää ja kala on kiinni.

elokuu_2014.jpg
Yön kaunotar!

Nyt vain odotellaan seuraavaa kesää.

Avainsanat: kesätauko, suomenyrittäjienhaastekampanja, rakennuslama, perhokalastajankesä, lakselv, teno

033 Mikään ei ole mitään

Maanantai 22.7.2013 klo 17:27 - yrjöpoeka

Paikallisten lehtien yleisönosastot saavat myös kesäisin palstan täytettä valittajilta. Valittajien aiheet vaihtelevat. Yhteistä näille on se, ettei kukaan tee asioita oikein. Valittajat uskovat vain heillä olevan oikean tiedon ja taidon. Kukaan näistä ei osallistu itse mihinkään sellaiseen, missä yhteisesti päätettäisiin asioista. Valittajat kokevat oikeudekseen valittaa muiden yhteisesti sopimista ja tekemistä päätöksistä.

Uskomaton on se energiamäärä, millä he tuovat kokemiaan ongelmia ulos julkisuuteen. Kaiken lisäksi usein käy niin, etteivät ulkopuoliset ymmärrä heidän ajatuksenjuoksustaan yhtään mitään. Juuri näin kävi kotikuntani paikallislehden julkaiseman mielipidekirjoituksen kohdalla. Kirjoittaja yritti ottaa kantaa kyläkoulujen kohtaloon, mutta päätyi mollaamaan kylätoimikuntaa. Samoin koko kylätoimintaa yleensäkin. Lukijat joutuivat todella miettimään, mikä oli ammattivalittajan sanoma. Kirjoitus oli kyläläisten mielestä typerryttävä. Usea ihminen kysyi voinko kirjoittaa vastineen kylätoimintaa ja kyläläisiä solvanneen kirjoituksen takia.

Kirjoitin vastineen ja sain vastineeseeni vastauksen, jonka sisältö jatkoi typerryttävää linjaa. Keskusteluun liittyi heti toinen samanlainen palstan täyttäjä. Molempien sisältö oli sama. Heitä oli nyt loukattu, koska kalikka oli kalahtanut kipeästi. Olen usein ihmetellyt paikallislehtien linjaa siitä, minkätasoista kirjoittelua ne julkaisevat? Pitäisikö toimitusten edes oikolukea ja korjata kirjoituksia? Sekavat sepustukset eivät tuo hyvää mainosta paikallisten osaamisen tasosta muualla asuville. Pidetäänkö toimituksissa julkaistujen kirjoitusten taso tietoisesti kansanomaisena.

Jään miettimään, pidetäänkö meillä tietoisesti yllä henkistä takapajuisuutta.

Kalastus on jatkunut ja nyt sain käydä ulkomailla asti kokeilemassa lohenkalastusta. Lakselv-joki Norjassa oli kohteena. Sen uskomattoman kauniissa maisemissa meni viikko aivan lentäen. Raju vesisade ja järjettömän kova tuuli, avasivat kalastusviikon. Veljeni saama seitsemänkilon lohi, jäi reissun ainoaksi. Itse sain kokea vain vastoinkäymisiä. Kahden titin osalta mokasin aika paljon itse. Viikon lopuksi sain siiman päähän todellisen suurlohen. Rajun alkulämmittelyn jälkeen sain lopuksi siimat silmille ja lohi jatkoi elämäänsä.

Lohenkalastus on juuri tätä. Suuria unelmia ja toiveita. Ne saavat vastapainoksi suuria vastoinkäymisiä. Silti suuren unelman jahti tulee jatkumaan. Tiedän sen olevan mahdollista.

Teno odottaa elokuussa. Josko nyt unelma täyttyy?

tuolta_pilven_alta.jpg
Tuolta pilven alta..

Avainsanat: moukkamainentyyli, henkinentakapajuisuus, lakselv, suurlohi, unelmasiitäsuuresta

031 Kesä ja kärpäset

Tiistai 9.7.2013 klo 9:16 - yrjöpoeka

Juhannus oli ja meni. Nyt mennään kohti pimeää, mutta vielä ehtii nauttimaan kesästä. Edellisen kirjoituksen pohdinta tuotti tulosta ja Veli-Timo jatkaa kotimaan politiikassa. Kannattajien suurin osa oli samaa mieltä. Ratkaisu on hyväksi puolueelle ja meille kaikille. Puolue jatkaa kasvuaan ja me tarvitsemme seuraavan hallituksen johtoon Timo Soinin. Timon osaamista Euroasioissa olisi kyllä kaivattu Euroopassa. Valitettavasti kahta asiaa ei voi yhtäaikaa saada, saati niistä hyvin suoriutua.

Kesääni on kuulunut kalastusta lähivesissä. Yksi pikainen reissu on tehty kalakaverin kanssa Tenolle. Joki ei antanut muuta kuin hyvää heittokokemusta. Lähivesistä on tullut ruokakalaa kotitarpeiksi. Metsämarjojen suhteen luonto näytti voimansa kesäkuun 13, Railin päivänä. Pakkanen vei hillasadon ja muidenkin marjojen osalta lähiseudut tarjoavat eioota. Vuotta voisi nimetä katovuodeksi marjojen osalta. Muualla Suomessa on säilynyt alueita, joihin marjaa tulee oikeinkin hyvin.

Lastenlapset ovat antaneet mummolaan tänä kesänä väriä ja elämää. Parasta aikaa ovat viikon vieraina Fenno-poika Saksanmaalta ja Alisa Kajaanista. Elämää on todella paljon ja puuhaa sen mukaisesti. Jälkien siivoamisessa taitaa mennä suurin osa aikaa. Touhun takia ei minun tarvitse miettiä erikseen lenkille lähtöä. Illan tullen ei unta tarvitse etsiä. Väsymys pitää siitä huolen. Mukavaa on ollut ja sitä vielä riittänee muutamaksi päiväksi. En tiedä mummon perimmäisiä ajatuksia aivan pilkulleen, mutta uskoan hänen nauttivan lasten äänistä ja touhuista aivan yhtäpäljon kuin minäkin nautin.

Politiikan tekeminen ja luottamusmiestyö on nyt kesätauolla. Heinäkuunalun Suomussalmen Köhäkkä-markkinat ja Puolangan Rokuli-markkinat olivat piste alkuvuodelle. Elokuulla jatketaan.

Tulevan viikonvaihteen aikana saan mahdollisuuden tutustua Norjan Lakselv-jokeen ja sen lohiin. Lohi on käynyt pyydyksiin aika heikosti tämän kesän aikana pohjoisen joilla. Toivottavasti tämän viikon sateet muuttavat tilanteen ja pääsemme lohikeiton makuun. Päivitän retkeä facebookin kautta. Linkki sivuilleni löytyy etulehdeltä.

Nyt jatkan lasten kanssa touhuamista. Ukilla riittää nyt vientiä!

Avainsanat: juhannus, perussuomalaistenpuoluekokousjoensuussa, timosoinijatkaa, kalallelakselvjoelle, lastenlapset