Satunnaiset kuvat

Silloin joskus ennen

Uusimmat

Blogin arkisto

192 Liikennekulttuuri hukassa

Sunnuntai 11.8.2019 klo 18:18 - yrjöpoeka

Sain seurata eturivin paikalta pohjoismaista liikennekulttuuri Norjaan suuntautuneella reissullani. Itsellä oli vedettävänä vanha ja kuhmuinen matkailuvaunu. Vaunu asettaa kulkemiselle selkeät rajat ja vauhtia ei voi olla liikaa. Vauhti on enemmänkin sitä tientukkona olemista, vaikka mitään matelua se ei ole. Tänä päivänä autoilijat ovat kiivaita liikenteessä ja se näkyi matkallani.

hippivaunu-crop.jpg
Vanha ja kuhmuinen hippivaunu Ilonan maalaamalla rantamaisemalla.

Norjalaiset ovat kovia ajamaan ja eivät viihdy kauan vaunun takana. Ohittamaan on lähdettävä vaikka mitä olisi edessä. Takuuvarma ohituspaikka oli norjalaisille kaksoisulkuviivalla varustettu tien kohta. Eräs norjalainen lähti Suomen puolella ohitseni ja ei kiireen takia havainnut tiellä ollutta poroa. Kolaria ei syntynyt, mutta minä sain kulkea omalla kaistallani entistä vauhtia. Tovin aikaa äkkijarrutuksen tekijä veti takanani henkeä, mutta onneksi tulivat keltaiset kaksoissulkuviivat ja niin hän pääsi ohitseni.

Venäläiset ovat liikenteessä aivan oma lukunsa. Heillä on suuret maastoajoneuvot ja vauhtia aina liikaa. Norjan puolella heitä on aina näkynyt ja he ajavat usean auton ryhmissä. Heitä eivät liikennesäännöt tunnu koskettavan, sen koin tälläkin reissulla. Ohitse mennään paikasta riippumatta ja vaikka vastaan olisi tulossa toinen ajoneuvo. Jokainen Pohjois-Norjassa ajellut tietää, että tiet ovat kapeita ja mutkaisia. Korkeuserot ovat suuria ja siitä syystä tiemerkinnöissä on käytetty keltaista maalia tavallista enemmän. Suorankin näköisellä tieosuudella voi olla todella syviä notkoja. Siiksi ainakin minä kunnioitan tien merkintöjä, koska sieltä notkoista tulee todella nopeasti toinen auto vastaan.

Pahimman laatusita oli menomatkalla Lakselviin nähdä, kuinka holtitonta käyttäytymistä oli opastettu moottoripyöräilijöiden meno. Kymmenien mottoripyörien letka sai meidät kiinni todella pahassa paikassa. Oli kaksoissulkuviivaa ja tie kaartui oikealle. Edessä oli todella pahoja näkemisesteitä, mutta se ei hidastanut ensimmäisenä ajavaa oppaan tunnuksilla varustettua ajajaa. Hän ei voinut nähdä mitä minun edessäni oli, koska tie kaartui oikealle ja tien leikkaus peitti pusikoineen kaiken.

Koska opas meni ohitseni lähtio koko letka siinä paikassa ohitseni. Vain joukon viimeinen tuli järkiinsä ja ajeli perässäni runsaan kilometrin jolloin oli turvallista ohittaa. Järjettömän ja vaarallisen ohituksen ansiosta pyöräilijät olivat Karasjoen kylän hotellilla muutamaa minuuttia ennen meitä. Me ajelimme kohti Lakselvia ja toivoimme motoristien pysyvän hotellin asiakkaina riittävän kauan, jotta me pääsemme turvallisesti perille.

Kotimatkalla saimme sitten surata toinen toistaa vaarallisempaa ohitusta. Suomen puolella olivat pääroolissa kotimaan autoilijat. Suomalaiset motoristit saavat kyllä täydet kymmenen pistettä. Yhtään ainoata motoristia ei tullut vastaan ja ei myöskään ohitseni niin että rikkoisi liikennesääntöjä. Autoilijat sitten tekivät kaikkensa saadakseen aikaan vaarallisia tilanteita. Itsestäni tuntuu vuosien kokemuksen perusteella, että kiire on vuosi vuodelta vain pahentunut. Pohjoisella tiestöllä vauhtia on riittää, koska jokainen tietää poliisien olevan poissa. Huolestuttavinta on se, ettei liikenteen pelisääntöjä pidetä enää kunniassa. Ohitse on päästävä oli paikka millainen tahansa.

Kiirettä pitävät ohittivat ajoneuvoni usein toisenkin kerran ja parhain ohitti kolme kertaa. Koska ajoin tasaista vauhtia ja itsellä oli kahden pysähdyksen taktiikka, ei minun tarvinnut pysähtyä joka sadan kilometrin välein. Joillakin kiivas ajotahti pakotti välillä vetämään henkeä, jotta he jaksaisivat taasen ohittaa samat hitaammat ajoneuvot.

Tätä samaa liikenekulttuuria on näkyvissä kaikkialla. Kieltomerkit eivät merkitse mitään. Mitä isompi ja nopeampi ajoneuvo sitä vähemmän muistetaan muita liikenteen osallistujia. Ainoa millä muistetaan, on useiden vaaratilanteiden aiheuttaminen täysin sivullisille. Hyvällä tuurilla selvisimme ehjinä kotimaisemiin kymmenien vaaratilanteiden jälkeen. Yhdistelmä ajoneuvo ei ole nopeita väistöjä varten ja siksi oli kokoajan muistettava jättää edellä ajaviin riittävä turvaväli.

Reissu opetti sen, että seuraavana kesänä myös minun ajoneuvossani on tallentava tiekamera. Sieltä on hyvä sitten laittaa youtubeen kooste elävästä tiekulttuurista. Ennen muinoin oli liikennevartti ja siellä kuului useintodella sattuva Georg Malmstenin laulu: ”Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä.”

Olisiko syytä ottaa tämä laulu lomakautena jatkuvaan käyttöön kaikilla radioasemilla. Tätä hyräillessä muistaisimme muutkin tiellä liikkujat paremmin.

Avainsanat: liikennekulttuuri, liikennesäännöt, tiemerkinnät.georgmalmsten, lastenliikennelaulu