Satunnaiset kuvat

Paras kalakumppani

Uusimmat

Blogin arkisto

064 Äitienpäiväpuhe

Maanantai 9.5.2016 klo 10:03 - yrjöpoeka

Tervetuloa Piispajärven koululle, viettämään keväistä äitienpäivän juhlaa. Keväinen sää on juuri nyt kauneimmillaan. Aurinkoinen sää antaa äitienpäivänvietolle nyt kauneimmat mahdolliset puitteet.

Piispajärveläisenä sain kunnian tulla äitien juhlaan puhujaksi. Pidän tätä suurena kunnianosoituksena. Arvostan äitienpäivän juhlan todella korkealle. Äidit ovat juhlan ansainneet.

Muuttaessani tuosta koulun vierestä vaimoni työn perässä kunnan keskustaajamaan, moni ihmetteli valintaani. Etenkin ne, jotka tiesivät kuinka paljon minä käytän aikaa luonnossa liikkumiseen ja kuntoiluun Piispajärven metsissä.

Jotkut alkoivat käyttää minusta nimitystä, entinen Piispajärveläinen. Olen vastannut ja tulen vastamaan jatkossakin kaikille; Minä voin muuttaa muualle asumaan, mutta Piispajärvi ei lakkaa olemasta minun kotikyläni ja osa minua. Piispajärvi ja Piispajärveläiset ovat nyt ja aina osa minua.

Olen saanut itse osallistua 1960-luvulla muiden koululaisten mukana 7 vuotena äitienpäivän juhlaan, Siiri Luukkosen ja Simo Viinikkalan ohjauksessa. Kouluvuosien jälkeen olen aikuisena isänä saanut saattaa vaimoni ja äitini keväiseen juhlaan, missä omat lapseni ovat olleet esittämässä ohjelmaa äideille. Vuosikymmenet ovat vierineet, mutta juhla on säilyttänyt sijansa Piispajärveläisten sydämissä.

Nyt koulun lakattua virallisesti olemassa opinahjona, kyläseura sai luvan kunnalta järjestää äitienpäivän juhla koulukiinteistössä. Kiinteistön tulevaisuudesta me emme vielä tiedä kuinka se päättyy. Onko kiinteistö kenen omistuksessa. Yksi on ainakin varmaa, että keväinen äitienpäivän juhla järjestetään jatkossakin Piispajärvellä.

Näin äitienpäivänä on syytä pohtia, miksi äiti on tärkeä. Sinulle, minulle ja meille?

Kahlil Gibran on runoilija ja hän on ilmaissut asian näin runollisesti:

Kaikki luonnossa kertoo äidistä.
Aurinko on maan äiti, joka ravitsee sitä lämmöllä;
se ei koskaan jätä maailmankaikkeutta yöllä
ennen kuin on nukuttanut maan meren lauluun
ja lintujen ja purojen hymniin.
Ja tämä maa on puiden ja kukkien äiti.
Se synnyttää ne, hoivaa niitä ja vieroittaa ne itsestään.
Kukista ja puista tulee kauniiden hedelmiensä
ja siemeniensä ystävällisiä äitejä.
Ja äiti, elämän esikuva,
on ikuinen henki, täynnä kauneutta ja rakkautta.

Tämä kirjoitus ilmaisee mielestäni hyvin osuvasti sen,mikä on äidin rooli luonnossa ja ihmisten joukossa. Äiti on se, josta kaikki alkaa ja minkä ympärille kaikki kerääntyvät. Itselleni tämä Gibranin alkuvoimainen teksti tuo mielikuvan siitä , mitä äiti minulle on ja merkitsee. Niin lapsena, aikuisena, kuin nyt vanhempana.

Äiti on kaikille lapsille se ensimmäinen sana, minkä hän oppii itse sanomaan. Äiti sanana on meille itsekullekin tuttu. Jokainen meistä voi ummistaa silmänsä ja muistella omaa äitiään. Kuinka tuttu ja turvallinen on se muistikuva. Kuinka elävä se muistikuva on. Ja kuinka vahva on sen tuoma kuva omasta äidistä.

Kahlil Gibran on kirjannut äiti sanaa näin:

Kaunein sana ihmiskunnan huulilla on sana ”Äiti”, ja kaunein sanonta on ”Minun äitini”.
Se on täynnä toivoa ja rakkautta, hellä ja ystävällinen sanonta, joka tulee sydämen syvyyksistä.

Äiti on kaikki – hän on lohdutuksemme surussa, toivomme epätoivossa ja voimamme heikkoudessa. Hän on rakkauden, säälin, myötätunnon ja anteeksiannon lähde.

Hän, joka menettää äitinsä, menettää puhtaan sielun, joka siunaa ja suojelee häntä jatkuvasti.

Tähän kaikkeen hänen kirjoittamaansa voi yhtyä. Kuunnellessani omien lasteni puhetta omalle äidille ja lastenlasten puhetta omille tyttärilleni, useimmiten kuultava sana on äiti. Kuten tänään olen saanut kuulla.

On ilo viettää äitienpäivää täällä teidän kanssanne ja juhlia äitejä sekä kiittää omasta äidistä. Osalla meistä on vielä äiti elossa, ja osalla on äiti jo kuollut, mutta äiti on aina sellainen, joka seuraa meidän mukanamme, meidän sydämissämme. Äidin opetukset ovat aina mielessämme. Usein tiedämme, mitä äiti sanoisi tai tekisi missäkin asiassa. Vaikka me teemme omat ratkaisumme, kyllä ne oman äidin ajatukset ja mielipiteet ovat aina mielessämme ja ohjaavat meitä päätöksissämme..

Kunnian arvoisat äidit! Tämä juhlapäivä on teidän. Iloitkaa, riemuitkaa ja olkaa onnellisia yhdessä. Te olette sen ansainneet. Toivon tämän päivän muistuttavan erityisesti meitä miehiä äitien tukemisen tärkeydestä. Tänään, huomenna ja joka päivä.

Päätän puheeni kotimaisen runoilijan Lauri Viidan Alfild-runon säkeeseen.

Äidit vain, nuo toivossa väkevät,

Jumalan näkevät.

Heille on annettu voima ja valta

kohota unessa pilvien alta

ja katsella korkeammalta.

Oikein riemukasta ja aurinkoista äitienpäivää kaikille!

Avainsanat: äitienpäivänjuhlaperinnepiispajärvenkoulu, kahlilgibran, lauriviita