Satunnaiset kuvat

Syysmyrskyn satoa

Uusimmat

Blogin arkisto

146 Kunnallista demokratiaa

Maanantai 7.11.2016 klo 22:52 - yrjöpoeka

Keskusta on puolueena lähtenyt voimallisesti kaikkialla Suomessa puolustamaan valtuustojen koon säilyttämistä ennallaan. Keskustalle tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Mitä suurempina valtuustot sen vahvoilla alueilla säilyvät, sitä enemmän piilopuoluetukea valuu kunnallis- ja piirijärjestöjen kassoihin. Tämä siksi, että puolueet perivät edustajiltaan puolueveroa jokaisesta kokouksesta. Tämän tilanteen keskusta haluaa säilyttää, vaikka kuntien väkimäärät ovat jo puolittuneet Itä- Ja Pohjois-Suomen kunnissa.

Tätä puolue ja sen edustajat puolustavat sillä, että näin säilyy aito demokratia. On mielestäni outoa demokratiaa, mikäli valtuuston koko on kohta sama, kuin kunnan väkiluku? Tähän tämä meno johtaa hyvin pikaisesti. Puhutaan korskeasti kansalaisten kuulemisesta ja siitä, että näin säilyy vaikuttamisen mahdollisuus syrjäisimmisäkin torpissa. Kuntalaisia tässä ei kuunnella, vaan puoluetoimistoa ja -johtoa.

Tänään näin valtuuston kokouksessa perin oudon tilanteen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ei puolustanut kunnahallituksen tekemää päätösehdotusta valtuuston kokouksessa. Keskustalainen valtuuston puheenjohtaja antoi keskustalaiselle kunnanhallituksen puheenjohtajalle puheenvuoron ja mitä saimme kuulla. Voimallisesti hän rusikoi kunnanhallituksen tekemän päätösehdotuksen maanrakoon. Kunnanjohtaja joka oli virkamiehenä puolustamassa päätösehdotusta, joutui nyt nolona näkemään kunnanhallituksen puheenjohtajan takinkäännön.

En itse muista tilannetta, jossa kunnahallituksen tekemää esitystä olisi ollut kaatamassa istuva kunnahallituksen puheenjohtaja. Nyt se tuli sitten nähdyksi. Varmaan joku viisas kertoo, että hänellä on siihen oikeus. Mutta normaalisti puheenjohtajan pitää tukea hallituksen tekemää esitystä. No, näin toimii tämä yksipuoluedemokratia. Maksajana toimivat kuntalaiset. Sinä ja minä. Meidän veroeurojemme suurin hyötyjä on keskustan kunnallisjärjestö. Piikki on tutusti auki.

Näistä lähtökohdista joudumme lähtemään seuraavaan valtuustokauteen. Syrjäisissä kunnissa meno säilyy samankaltaisena, kuin satavuotta sitten. Vahakantiseen vihkoon merkitään tulot ja menot. Suuret luottamusmiesten joukot istuvat jakamassa kuntalaisilta kerättyjä veroäyrejä. Sulle, mulle ja kunnallisjärjestölle. Istuva pääministeri on halunnut Suomen kuntien tekevän voimallisen digiloikan tulevaisuuteen. Kenttäväki sensijaan hamuaa menneisyyteen. Siinä on insinöörillä kestämistä!

Tämmöinen päivä tänään. Opin uutta kunnallisesta demokratiasta. Onneksi oli myös tuttua. Meno jatkuu kepulaisena.

Avainsanat: piilopuoluetuki, luottamusmiesvero, digiloikka

111 Kunnanvaltuustojen koko

Keskiviikko 14.9.2016 klo 20:17 - yrjöpoeka

Tuleva maakunta- ja soteuudistus mullistavat kuntakentän. Kainuun hallintokokeilun aikana valittiin maakuntavaltuutetut. Heidän tehtävänsä oli päättää maakunnallisista asioista ja myös sotepalvelut olivat maakuntavaltuutettujen päätösvallassa. Kainuun kunnissa jo silloin oltiin sen tosiasian edessä, että kunnille jääviä asioita hoitamassa oli liian raskas organisaatio. Nyt tulevat maakuntavaalit muuttavat koko maassa tilanteen samankaltaiseksi.

Siksi kunnilta odotetaan vastauksia valtuustojen koon suhteen. Suomussalmella se tarkoittaa sitä, että meillä olisi mahdollisuus nyt keventää luottamusorganisaatiota 35 valtuutetusta 27. Kaikissa kunnissa käydään nyt keskustelua siitä, mikä on järkevä määrä. Suurin osa kunnista ei aio muuttaa valtuustojen kokoa. Kainuussa on Sotkamon kunnahallitus esittämässä valtuustolle valtuutettujen lukumääräksi 27. Tämä on sama luku jota minä itse kannatan.

Aikaisemmassa järjestelmässä ovat valtuutetut jaettu maakunnallisiin ja kunnallisiin muihin luottamustehtäviin. Nyt sitä ei enää tapahdu. Maakuntavaaleilla valitut jakavat tehtävät keskenään. Kunnissa ollaan silloin sen edessä, että kaikilla valtuutetuille ei riitä muita luottamustehtäviä. Nyt joku sanoo, että onhan siinä valtuutetun tehtävissä jo aivan riittävästi. Valitettavasti valtuustot kokoontuvat harvoin, noin 3 – 5 kertaan vuodessa.

Mikäli ei ole muita kunnallisia luottamustehtäviä valtuutettu ei pysy ajan tasalla ja kokee olevansa aivan turhan panttina. Tärkeimmät muut valtuutetuille kuuluvat kunnalliset luottamustehtävät ovat Suomussalmella, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, sivistyslautakunta, tekninenlautakunta ja ympäristölautakunta. Sote on kuulunut maakunnalle ja kunnanvaltuuston jäsenistä osa on saanut toimia siellä lisätehtävissä.

Tämä päivä vaatii valtuutetulta paljon ja silloin on oltava järkevästi tehtäviä, jotta pysyy ajan hermolla. Tulevien vaalien aikana usea ehdokas voi joutua vastamaan siihen, onko valtuutettu ajan hermolla, jos käy vain 4 kertaa vuodessa kokouksessa? Ehdokkaiden värväämisessä tulee varmasti ongelmia, jos ei ole tarjota vastuullisia tehtäviä. Myönnän valtuutetunroolin olevan vastuullinen, mutta on mahdotonta olla päättämässä budjetista ja tilinpäätöksestä 4 kokouksen osaamisella.

Osissa kuntia muutosta vastustetaan varmasti myös sillä, että kunnallisjärjestöjen suurin tulokohde ovat luottamusmiesverot. Kokouspalkkioista vähennetään suoraan kunnallisjärjestöjen tileille tietty prosenttimäärä. Tätä nimitetään myös piilopuoluetueksi. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän veroja tilille vuosittain kilahtaa. Siksi tämä muutos voi olla osalle suurista ryhmistä vaikea. Ei pystytä luopumaan rahoitusatomaatista.

Näen itse tämän tilanteen sellaisena, että väestön vähetessä myös organisaatioiden on muututtava. Valtuustojen ja kunnallisten lautakuntien kokoa on vähennettävä, samoin lautakuntien määriä. Kunnallisjärjestöjen kassatilanne ei voi määritellä sitä, mikä on järkevää tehdä. Valtuusto asiasta itse päättää, mutta vasta sen jälkeen kun puolueorganisaatio on oman päätöksensä tehnyt.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Avainsanat: maakunatuudistus, kunnanvaltuustojenkoko, luottamusmiesvero, piilopuoluetuki, sananlaskut