Satunnaiset kuvat

Kuningastaimen

Uusimmat

Blogin arkisto

075 Koulutuspäivä

Keskiviikko 19.5.2010 klo 23:16 - yrjöpoeka

Tänään sain mahdollisuuden olla mukana ”Työllä osallisuutta! Kehitysvammaiset ihmiset matkalla palkkatyöhön” koulutustilaisuudessa. Päätilaisuus pidettiin Helsingissä, mutta se videoitiin useammalle paikkakunnalle ja myös Kajaaniin.

Päätilaisuudessa Helsingissä oli todella hyviä alustuksia. Professori Asko Suikkanen aloitti aamupäivän ja suunnittelija Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten tukiliitosta päätti aamupäivän. Luennot pitivät todella hyvin hereillä ja ne on luettava nyt uudelleen. Iltapäivän odotetuin luento kainuulaisille, oli vastaava lääkäri Markku Nymanin luento oppisopimuskoulutuksesta. Monta kivirekeä on vielä käännettävä, ennen kuin kaikki ennakkoluulot on murrettu.

On todella kummallista, että useat katsovat palkkatyön olevan kehitysvammaisille mahdotonta. Kehitysvammaisia on kuitenkin sellaisissa tehtävissä. josta heille suoritetaan työosuusrahaa, eli muutamia euroja koko päivältä! Yleensä 3 – 7 euroon, eli se ei riitä edes päivän ruokaan. Työ kyllä kelpaa, kunhan siitä ei tarvitse maksaa. Toivottavasti nyt on aika kypsä ja näitä uusia koulutusmahdollisuuksia käytettäisiin hyväksi. Valitettavasti alan ammattilaisilla on parempi tieto kehitysvammaisten mahdollisuuksista, kuin kehitysvammaisilla itsellään. Myös kehitysvammaisten omilla vanhemmilla olisi kehitettävää ajatusmaailmoissaan. Vanhemmat yrittävät ylisuojella erikoisen lapsensa, mutta yhtä aikaa omat terveet lapset saavat mahdollisuuden vaikka itsensä tuhoamiseen. Terveisiin lapsiin ollaan valmiita satsaamaan vanhempien varallisuutta, kehitysvammaisen kohdalla tilanne on usein toinen.

Koulutuspäivän aikana tuli myös todetuksi, että kehitysvammaisten osuus on marginaalinen. Kyse on kuitenkin noin 10000 tuhannesta vajaakuntoisesta, jotka voisivat toimia aivan hyvin avustavissa työtehtävissä. Kaiken lisäksi kehitysvammaiset ovat halukkaita tekemään työtä mistä saa palkkaa. Työ tuo meille kaikille itsetuntoa ja antaa elämälle tarkoituksen.

Toivottavasti osa ns. ”kotoutus” rahoista ja mahdollisuuksista suunnattaisiin oman maan kansalaisten työmahdollisuuksien parantamiseen. Kotouttaminen tuntuu muutoinkin viime päivien uutisten perusteella todella turhalta työltä. Maassa on yli 20 asumisvuoden jälkeen maahanmuutaneita, jotka eivät osaa kieltä ja eivät ole hankkineet mitään koulutusta. Sitten vielä ihmettelevät, miksi heillä on yli 50% työttömyys?

Maassa on noin 100000 vajaakuntoista ja sen päälle 300 – 500000 työtöntä. Miksi jatketaan hokemista, että meillä on työvoimapula?

Yleensäkin ihmetyttää tämä kotouttaminen, onko se tapa jolla työllistetään oma sosionomeiksi koulutettu väestö? Sellaiseen työhön joka ei tuota kansantaloudelle mitään? Maahan ollaan tuomassa täysin kouluttamatonta väestöä ja en oikein usko, että se porukka alkaa toimia aktiivisesti yritysrintamalla?

Olen useasti pohtinut sitä, miksi ei kotouteta omaa väestöä yhtä aktiivisesti, kuin ummikkoja ulkomaalaisia? Jos sama panos laitettaisiin oman vajaakuntoisen väestön työkyvyn parantamiseen, uskon sillä saavutettavan paremmat tulokset. Ei se ainakaan voi olla huonompi kuin Astrid Thorsin totuus aiheesta?

Avainsanat: vajaakuntoiset, työlläosallisuutta, kehitysvammaistentukiliitto, työosuusraha, maahanmuuttopolitiikka