Satunnaiset kuvat

Perhonheittokurssi/ kuva Teppo Turpeinen

Uusimmat

Blogin arkisto

057 Tyhjät seinät, vai palvelut

Maanantai 25.11.2013 klo 15:31 - yrjöpoeka

Kainuussa on menossa väen vähennys luonnollisista syistä. Väestö ikääntyy ja vähenee luonnollisesta syystä. Toinen väestön vähenemisen syy on laskenut syntyvyys. Syntyvyyden laskuun suurin syy on pitkään jatkunut työttömyys ja teollisten työpaikkojen raju vähentyminen. Työpaikkojen vähentyminen jatkuu ja nuoret muuttavat opiskelun ja työn takia kasvukeskuksiin. Muutosta tilanteeseen ei ole lyhyellä ja pitkällä aikavälillä näköpiirissä.

Tämän rakennemuutoksen seurauksena Kainuun kunnat ovat pullollaan tyhjiä teollisia ja kunnallisia kiinteistöjä. Kunnat kauppaavat kouluja ja jopa kokonaisia asuinkerrostaloja, muista kiinteistöistä puhumattakaan. Tyhjät kiinteistöt reunustavat taajamien katukuvaa ja niitä tulee koko ajan lisää. Kuntien taloutta nämä kiinteistömassat rasittavat rajusti. Tulevaisuuden vaihtoehtona on niiden kylmilleen jättäminen, tai sitten kokonaan purkaminen.

Kiinteistöjä taajamissa pyritään myös saneeraamaan, mikäli se vain on mahdollista. Uusien seinien rakentamiseen ei kuihtuvassa taloudessa ole juurikaan mahdollisuuksia. 1990-luvun alusta asti on usea toimija puhunut tyhjistä seinistä ja siitä, etteivät ne lisää palveluja. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen on puhunut siitä, ettei ”joka pajukossa” voida palveluja jatkossa tuottaa. Pääkkönen on ollut oikeassa ja tilanne tulevaisuudessa on vielä karumpi.

Kainuun väkiluku laskee ensivuoden aikana alle 80 000 asukkaan ja lasku jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Kainuu on nyt tienhaarassa. Kainuu painiskelee terveydenhuollossa supistuvalla palvelurakenteella ja erittäin ongelmallisella lääkäripulalla. Erikoissairaanhoidon palvelujen osalta palvelut ovat jatkuvasti hankittu joko Oulun- tai Kuopion yliopistollisen sairaalan puolelta.

Kainuussa laitettiin muutama vuosi sitten jalalle ”Uusi sairaala” hanke. Alussa hankkeen kustannusarvioksi ilmoitettiin 60 miljoonaa euroa. Summa nousi hyvin nopeasti yli 100 miljoonaan. Nyt on jo puhuttu 160 miljoonasta eurosta. Nyt on noussut väkisin ajatuksiini se, että onko meillä varaa tuollaiseen summaan seiniä? Toiseksi meidän väestöennusteemme ei tue mahtirakennusta. Kolmanneksi olen joutunut pohtimaan, voisiko tuolla summalla ostaa tarvittavat terveydenhuollon palvelut jo olemassa olevista laitoksista?

Poliitikkona minua pelottaa ajatus, että tuemme ja pönkitämme tyhjillä seinillä maakuntastatusta! Status ei tuota yhtään ainoaa palvelua. Tällä hetkellä Kainuussa ei käydä minkäänlaista keskustelua aiheesta. Virkamiehet tekevät suunnitelman eteen töitä ja maakunnallinen sote siunaa kaikki lisääntyvät vaatimukset ”Uudesta sairaalasta”. Nyt on aika herätä! Onko maakuntastatuksen ylläpito tärkeämpää kuin palvelut?

Suomessa on käynnissä valtakunnallinen keräys Helsinkiin suunniteltavasta uudesta lastenklinikasta. Sattumalta sen summa on sama, 160 miljoonaa. Jos ei Uudenmaan sairaanhoitopiirillä ole varaa itse rakentaa sitä, niin onko pikkuriikkisellä Kainuulla varaa rakentaa ”Uusi sairaala”?

Pytinki jolle ei ole asiakkaita?

Vai uskotaanko asiakkaiden tulevan muualta suomesta? Tai peräti rajojen ulkopuolelta?

Avainsanat: väestörakenne, kurjistuvakainuu, uusisairaala, tuomopääkkönen, maakuntastatus

009 Vedet liikkuvat

Perjantai 15.2.2013 klo 14:14 - yrjöpoeka

Istuva hallitus on ollut ajamassa kuntauudistushanketta ja sitä on sitten voimallisesti vastustanut edelliset kaksi kautta hallinnut keskustapuolue. Keskusta lähti viimesyksyn kuntavaaleihin iskulauseenaan ”kotikunta”. Tämä sana piti sisällään kuntien itsenäisyyden, johon inhalla hallituksella ei ollut oikeutta puuttua. Vain kunnan ajautuminen kokonaan yhteiskunnan holhoukseen voisi viedä kunnalta itsemääräämisoikeuden. Tällä ajatuksella iskettiin kuntavaaleissa blogin pitäjää, koska olin aikaisemmin ottanut kantaa yhden kunnan puolesta.

Perussuomalaisten Kainuun-piiri oli myös valmis kuntarakenteiden muuttamiseen. Piirin kannaksi muodostui kolmen kunnan Kainuu. Puolueen Kainuun-piiriä syytettiin hallituksen aisankannattajaksi, koska olimme valmiita muutoksiiin kuntarakenteissa. Itse olin kokenut maakuntavaltuutetun toimessa ja sote-lautakunnan jäsenenä, että Kainuu voi toimia kuin yksi kunta. Kainuun kuntien yksissä tuumin perustama yhteinen sosiaali- ja terveystoimi oli herätyksen moottorina.

Aiemmin erillisinä toimineet kuntien sote-toiminnot pystyivät hallintokokeilun loppuvaiheissa erinomaiseen yhteistyöhön. Samoin oli nähtävissä, että yksi hallinto tuo säästöä. Huolimatta pitkistä etäisyyksistä hallinto ja organisaatio pystyi ja pystyy tuottamaan maakunnan asukkaille heidän tarvitsemansa palvelut. Siksi oli loogista ajattelua pohtia myös kuntien muita toimintoja maakunnallisina.

Eri toimijoiden esille nostama yhden kunnan malli on nostanut esille pelon maakuntastatuksen menettämisestä. Se on nähty itseisarvona, kuten kuntien itsenäisyys. Pahimmaksi peloksi on nostettu esille uhkakuva joutumisesta Oulun takamaastoksi. Kukaan ei ole vielä oikeasti pohtinut tarvitsemmeko me Kainuun maakuntastatuksen, vai riittäisikö entisen Oulun-läänin alueelle yksi yhteinen maakunta? Onko esimerkiksi Kuusamo joutunut takamaastoksi?

Nyt vedet ovat lähteneet liikkeelle ja sen liikkeelle laittamisen nimeksi on noussut keskustapuolueen vahva nimi Matti Kemppainen Hyrynsalmelta. Kemppainen kirjoitti maakuntalehden Kainuun Sanomien yleisönosastoon (KS.13.2.2013) vahvan kannanoton. Hänen mielestään nyt on selvitettävä yhden kunnan malli. Samoin hän toi esille hyvin vahvasti maakuntahallinnon tiivistämisen tarpeen. Kemppaisen näkemys myös oli, ettei pienissä kunnissa demokratia enää toimi. Samat henkilöt toimivat jokaisessa kunnan toimielimessä ja lopulta myös tekevät päätökset.

Maakuntahallinto toimii alueen edunvalvojana Helsingin suuntaan. On eri asia tehdä vaikuttamista, jos takana on kaikki alueen 18 kansanedustajaa. Nyt entisen Oulun-läänin alueella toimii kaksi erillistä kilpailevaa hallintoa vartioimassa mustasukkaisesti omaa reviiriään. Kemppaisen laatima kirjoitus on juuri nyt ajankohtainen, koska kunnat joutuvat antamaan lausunnon valtiovallalle. Toivottavasti kirjoitus avaa nyt myös muiden hänen puolueensa päättäjien silmät.

Kevät on muutosten aikaa. Valo lisääntyy ja ihmisten mieli virkistyy.

Sen myötä myös vedet liikkuvat.

Avainsanat: kuntarakenneuudistus, kotikunta, itsemääräämisoikeus, maakuntastatus, muutoksenaika, vedetliikkuvat