Satunnaiset kuvat

Syysaamu

Uusimmat

Blogin arkisto

008 Keskustan kujanjuoksu

Perjantai 5.2.2021 klo 12:10 - yrjöpoeka

Patavanhoillinen keskustapuolue on pulassa. Sitä vahvistaa entisestään se, että puolue meni perussuomalaisten asettamaan miinaan. Perussuomalaiset ymmärtävät sen, että menestyäkseen kuntavaaleissa heidän on hyökättävä keskustaa vastaan. Mahdollinen tuleva vaalivoitto on mahdollinen vain puristamalla se keskustan kannattajista. Kuntavaaleissa persuilla on suuri mahdollisuus se tehdä. Vaalien alla tehtävä työ ei tapahdu toreilla. Se tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Siellä perussuomalaiset pesevät kepulaiset 10 – 0.

Keskustan vahvuus on ollut vuosikymmeniä se, että sillä on ollut jokaisessa maaseudun kylässä oma puolueosasto. Vaikka osastot eivät vaalien välillä juurikaan toimi, niin vaalien alla ne ovat aina aktivoituneet. Ylhäältä tulevat ohjeet ja neuvot äänestystä varten on sitten siirretty suusta suuhun tupailloissa äänestäjille. Sen toimiminen on muuttunut 2000-luvulla ja nyt puolueen verkosto on romahtanut. Romahdus johtuu yksinkertaisesta syystä. Kylät ovat autioituneet ja kepulaiset aktiivit joko hautausmailla tai hoitolaitoksissa.

Jälkipolvi on opiskelun ja työn perässä muuttanut kaupunkeihin. Siellä he eivät äänestä keskustaa. Siellä on vaihtoehtoja enemmän pelkän keskustan tilalle. Perussuomalaiset tietävät tämän oikein hyvin ja he suuntaavat sanomansa tälle maalta muuttaneelle sukupolvelle. Samaan aikaan keskusta tuskittelee lopun edessä ja ei tiedä kuinka toimia. Sosiaalisen median käyttö keskustan sisäisessä viestinnässä on olematonta. Kaiken lisäksi puolueella ei ole edes olemassa mitään varasuunnitelmaa, miten vaalityö pitäisi koronan aikana tehdä. Siinä ei auta se, että muutama keskustan satraappi mekastaa somessa.

Vanhoilliset eivät seuraa sosiaalista mediaa ja heitä on liian vähän pitääkseen keskustan vahvana puolueena itä- ja pohjois-suomessa. Keskustan osastojen kuoleminen johtui siis vanhuudesta ja kuolemasta. Sama ilmiö on nyt edessä kun puolue etsii ehdokkaita. Puolueen kuvaa täydentää se, että heidän nykyisten edustajiensa keski-ikä on dementian ja kuoleman välissä. Puolue on pitänyt kiinni siitä, että kunnissa heidän yhdet ja samat kellokkaansa ovat pitäneet valtaa 40 – 50-vuotta. Siksi ei ole ihme, että puolueen listoilla käyneet nuoret häviävät vähin äänin yhden kauden jälkeen. Vain valtaa pitävien valtuutettujen jälkeläisillä on mahdollisuudet edetä.

Tänään tämä polku on taputeltu. Perussuomalaiset ilkkuvat julkisesti ja äänestäjät näkevät kuinka avuttomia keskustan aktiivit ovat. Keskustan aktiivit yrittävät vakuutella kunnissa, että oikea gallup annetaan vaaleissa. Tämä ei enää riitä ja sen tietäen perussuomalaiset ovat rynnänneet pesänjakajiksi. Maatalous oli Pohjois-Suomessa keskustan ydintä. Tänään maatalous on muuttunut ja tilat ovat miljoonaluokan yrityksiä. Lisäksi niitä on todella vähän keskustan ydinalueilla. Siksi perussuomalaiset hyökkäävät julkeasti keskustan harjoittamaa maaseudun tukipolitiikkaa vastaan.

Tämä on keskustalle uutta ja se ei osaa nyt taistella. Yritykset leimata perussuomalaiset maaseudun vihollisiksi eivät puoluetta auta. Suurin osa persujen kannattajista on entisiä kepulaisia ja he ovat kaikikein kiivaimpia kintuille potkijoita.

Omat koirat purevat tänään keskustaa. Se voi syyttää vain itseään.

Puolue ei osannut uudistua. Sen sijaa kepu aloitti puheenjohtajien vaihtoviikot.

Avainsanat: keskustapuolue, perussuomalaiset, pesänjakajat, itäjapohjoissuomi, maaltamuutto, väestönikääntyminen, puheenjohtajienvaihtoviikot

124 Vintagea ja nuoruutta etsimässä II

Keskiviikko 7.6.2017 klo 14:16 - yrjöpoeka

Suomussalmen kunta on perustettu 12.10.1867. Kunnan keskuspaikaksi muodostui kirkonkylän alue, johon kunnan kaikki toiminnot oli keskitetty sotavuoteen 1939 -40. Tiestöt olivat silloin harvassa ja silloisen puna-armeijan joukkojen päästyä Suomen tieverkostolle, se työntyi välittömästi tietä myöten kunnan keskuspaikkaan. Suomalaisten oli peräännyttävä, mutta sotilaat polttivat kaikki talot, ettei vihollinen saa niistä mitään hyötyä.

Vastarinnan sitkistyessä suomalaiset sotilaat saivat uskoa itseensä ja he saivat torjuttua ylivoimaisen vihollisen. Kunnan väkiluku oli ennen sotaa noin 10000. Vihollisen sotajoukkoja oli enimmillään kunnan alueella yli 30000 sotilasta. Tammikuussa 1940 myös suomalaisten voima vahvistui ja voidaan arvioida, että kunnan alueella oli suoranainen exodus 50 – 60000 ihmistä. Sotien jälkeen väkiluku kävi 1960 luvun lopulla noin 16000 asukkaassa. Nyt väkeä on enään hippusen yli 8000, eli väkiluku on puolittunut.

Sotien jälkeen alkoi jälleenrakennus ja kirkonkylän asuttaminen ja rakentaminen uudelleen. Valtioneuvoston päätöksellä Suomussalmen kuntakeskus päätettiin siirtää järven länsirannalle Emäjoki suun Ämmänsaari nimiselle saarelle. Sitä perusteltiin silloin paremmilla mahdollisuuksilla puolustaa kuntakeskusta. Uusi kuntakeskus kasvoi hyvin nopeasti suuremmaksi kuin vanha kirkonkylä ja se oli alkusysäys jatkuville kärhämille. Vanhan kirkonkylän asujamisto katsoi, ettei heitä kuunnella. Väestön rajun vähenemisen seurauksena ensimmäisenä kärsi kirkonkylän alue tyhjenevistä asunnoista ja perään myös rapistuvasta kouluverkosta.

Itselleni oli yllätys lukea Vintage Suomussalmi palstalta, että myös sotien jälkeen syntyneet ikäpolvet katsovat heitä kunnan toimesta syrjittävän. Keskusteluja seuratessa olo on epätodellinen. Koska olen pitkään toiminut kunnallisissa luottamustoimissa, tiedän myös mitä päätösten taustoilla on. Koskaan en ole päätöstilanteissa törmännyt sellaiseen asetelmaan, että Ämmänsaari ja kirkonkylä olisivat jotenkin vastakkain. Kunnan väestö on pikkuhiljaa muuttanut kuntakeskuskeen ja syrjäkylillä asuvat enää vanhukset.

Väestön muutto on sanellut kaikki ratkaisut, erityisesti kouluverkkoa ja palveluja koskevat päätökset. Vanhojen koulukiinteistöjen tilanne on kieltämättä surkea, mutta muutolle ja väestön vähenemiselle ei edes poliittisesti valittu valtuusto voi mitään. Samaan aikaan kaikki muukin koulutus on siirtynyt entistä kauemmas ja harvempiin yksiköihin. Kaiken on sanellut muutto ja syntyvyyden lasku. Työttömyydellä on myös ollut suuri rooli 1980-luvun lopulta lähtien. Suomussalmen työttömyys on Kainuun maakunnan suurinta.

Olisko Suomussalmi Vintage-ryhmän suunnattava mielenkiinto vanhoista kuvista näiden väestöön liittyvien asioiden syvälliseen tutkimiseen. Itse olen kokenut, että Kainuun historia kirjasarjan lukemisella pääsee hyvään alkuun. Tietoa on paljon erityisesti sosiaalisessa verkossa. Oma kansalaisopisto voi myös antaa erinomaisen katsauksen asiantuntijoiden avulla Suomussalmelaiseen päätöksenteon kulttuuriin.

Olen tietysti hieman jäävi puhumaan noin 30-luottamusvuoden jälkeen, mutta kuntamme päätöksenteko kulttuuri on kilpailukykyinen minkä tahansa muun kunnan luottamustoimen kanssa. Jokatapauksessa se on Kainuun paras.

Vintage soikoon. Asun nyt itse vanhalla kirkonkylällä.

Avainsanat: talvisotasuomussalmella, kuntakeskuksensiirto, suuretikäluokat, maaltamuutto, syntyvyydenlasku, pitkäaikaistyöttömyyssuomussalmella

022 Kohtaaminen

Lauantai 15.3.2014 klo 8:14 - yrjöpoeka

Suomussalmella, niinkuin kaikissa pohjoisen ja itärajan kunnissa, on valtava määrä rakennettua infraa puolitehoisella käytöllä. Se tarkoittaa tyhjiä koulukiinteistöjä ja autioituvia kyliä. Väestön ikääntyminen ja nuoremman väen siirtyminen koulutuksen ja työn perässä asutuskeskuksiin kiihdyttää maaltapakoa edelleen seuraavat kaksi vuosikymmentä. Valtion ja kuntien satsaamat miljoonat ja miljardit rakentamiseen, jäävät täysin ilman käyttöä. Suomessa ja Suomussalmella on etsitty sitä viisasten kiveä, mikä täyttäisi autioituvan maaseudun. Mistä saada paikkakunnalle nuoria ja lapsiperheitä? Ja millä keinoin?

Syrjäalueiden pahin puute on työpaikat. Mikäli niitä löytyy, löytyy myös työntekijöitä. Maatalous ei enää ole se maaseudun tukipylväs. Yksikkökoot ovat suurentuneet ja niiden vaikutus hyvin rajallinen. Metsätalous ei myöskään ole ratkaisu nopealla aikataululla. Unelmat jostakin muualta muuttavasta tehtaasta, eivät ole muuta kuin unelmaa. Tulevaisuuden toivo elää kaivosrakentamisessa ja niiden mukanaan tuomista työpaikoista. Nämä työpaikat eivät aukene tässä ja nyt, vaan vasta vuosikymmenien päästä.

Mitä pitäisi tehdä suurella rahalla rakennetulle infralle? Poltetaan vai puretaan? Vai jätetäänkö ne kummitusten pesäpaikoiksi? Olisiko näille asunnoille ja kouluille missään käyttäjiä? Mitä tapahtuisi, jos niille löytyisi käyttäjät? Kainuun kehitys on aina liittynyt väestön kasvuun. Historian aikana alue on usein taantunut. Maakunta on aina ollut väestön kasvattaja, väki on siirtynyt suuriin kaupunkeihin ja myös ulkomaat ovat saaneet osansa. Väestön lisäys on aikaisemmin tullut Savosta ja Venäjän suunnasta. Nyt sieltä ei ole odotettavissa minkäänlaista muuttoa. Samoin ei muualtakaan Suomesta.

Maailmalla on menossa paljon suuria kriisejä. Sotia ja nälästä johtuvia. Suuria pakolaisleirejä perustetaan ja länsimaat käyvät anekauppaa omista sieluistaan, ottamalla hädänalaisia pieniä määriä joka maahan. Suomi on mukana tässä sielujen puhdistamis operaatiossa. Kunnille tarjotaan pieniä valtionapuja, mikäli nämä sijoittavat muutamia pakolaisia alueilleen. Näiden pakolaisten ahdingosta käydään sitten jokaisella paikkakunnalla omanlaisensa näytelmä. Koskaan se ei ole ollut ihmiselle mieltäylentävää.

Mitä tapahtuisi, jos Suomussalmi ilmoittaisi ottavansa alueelleen heti tuhat Syyrian sotapakolaista? Asuntoja olisi heti valmiina ja koulut olisivat valmiina. Välittömästi pakolaisten mukana alueelle muuttaisi koulutushenkilökuntaa ja muuta tarvittavaa henkilöstöä. Aluetalouteen siirtyisi runsaasti uutta muualta tulevaa rahaa. Aluetalouden piristyminen ruokkisi itsestään myös muuta lisääntyvää toimeliaisuutta. Syyriasta tulevat pakolaiset eivät ole kouluttamattomia paimentolaisia. Syyriassa on ollut korkeasti koulutettu väestö, nyt tämän väestön osana on hitaasti kuolla pakolaisleireissä. Näillä pakolaisleireillä lasten ja nuorten määrä on erittäin suuri.

Mielestäni nyt on aika muuttaa kokonaan ajatusta pakolaisten vastaanotosta. Muutamien pakolaisten määristä on siirryttävä suurempiin yksiköihin. Suomussalmi ei olisi mikään uhrautuja, vaan riittävän suuren muuton ansiosta kuntamme olisi enemmän saavana osapuolena. Niin taloudellisesti kuin henkisesti. Talouden piristyessä kukaan kuntalainen ei jäisi pohtimaan, saavatko pakolaiset ehkä jotakin enemmän kuin alueen kantaväestö. Tämänhetken mallilla näin tapahtuu väistämättä. Tämän hetkinen muuttotapa ei ole hyväksi pakolaisille ja ei myöskään kantaväestölle.

Suomussalmi ja Kainuu voisivat olla nyt edelläkävijöitä. Muutetaan tyhjät tilat työksi ja toimeliaisuudeksi. Kaikki tilat on rakennettu ihmisiä varten.

Nyt näiden olisi kohdattava. Kohtaaminen riippuu sinusta ja minusta.

Avainsanat: maaltamuutto, ikääntyväväestö, kasvattajamaakunta, sotapakolaiset, maahanmuutto