Satunnaiset kuvat

Tammikuu

Uusimmat

Blogin arkisto

115 Kassakaappisopimus

Maanantai 8.4.2019 klo 11:57 - yrjöpoeka

Olin aikeissa pitää taukoa politiikasta kirjoittamisesta, mutta se taisi jäädä yhden kirjoituksen mittaiseksi. Koska tykkään politiikasta ja sen tekijöistä haluan tutkailla heidän tekemisiään, siksi tulee seurattua myös lähinaapureiden vaalijuttuja. Virossa pidettiin vaalit ja onnittelin jo mielessäni Viroa siitä, että pääministeriksi nousee nuori nainen. Ilo oli todella lyhyt, koska Viron kepulla oli vetää takataskustaan kassakaappisopimus.

Paavo Väyrynen teki kuuluisan kassakaappisopimuksensa 1986 kokoomuksen ja RKPn kanssa. Kevään 1987 vaalien jälkeen sopimus kaivettiin naftaliinista ja Paavo kuvitteli nousevansa kalifiksi kalifin paikalle. Mauno Koivisto oli vallan kahvassa ja presidentillä oli vielä valtaa lakaista Paavolla lattiaa. Koivisto laittoi tunnustelijaksi Harri Holkerin ja tästä sai Paavo Väyrynen elinikäisen trauman. Se kalvaa häntä edelleen. Samalla tuo sopimus jätti keskustan satraapeille vamman, josta se yrittää toipua vastustamalla SDPn kaikkia ajatuksia verisesti. Juha Sipilä ja keskusta toivovat nyt ihmettä, koska heillä olisi halu jatkaa ay-väen, köyhien ja työttömien kurmottamista.

Kun kuulin uutisen Viron muuttuneesta tilanteesta sanoin heti vaimolleni, että nyt on keskustan satraapit innoissaan. Moni pitää kirjoitukseni sanomaa mielikuvituksen tuotteena. Sitäkin se on, mutta kepun tuntien ajatus ei ole täysin tuulesta temmattu. Nykyiset hallituskumppanit ovat kertoneet haluistaan jatkaa viitoittamallaan tiellä. Siksi on varmaa, että sopimuksia tehdään juuri nyt. Niitä tehdään siksi, että sillä pystyttäisiin estämään SDPn ja vihreiden johtama hallitus. Mitkä puolueet olisivat tässä mukana?

Keskusta ja kokoomus varmasti. Heillä on nyt yhtenen talousnäkemys Sipilän ansiosta. Sinisten tilanne selviää vasta vaalien jälkeen, mutta haluja hallitukseen on varmasti. RKP ja kristilliset lähtevät taatusti mukaan. He tietävät saavansa tällä ratkaisulla merkittäviä ministerin paikkoja. Lisäksi tuleva hallitus tekee päätöksen uusien hävittäjien kaupoista ja siitäkin syystä punavihreät halutaan kammeta ulos päätöksenteosta. Puolustuspolitiikka on kaikille edellä mainituille takiaispuolueille tärkeä. Heillä on myös yhtenevät käsitykset ay-liikkeen liialliseksi kokemasta vallasta.

Mikäli nämä puolueet saisivat enemmistön, he tekisivät yhdessä hallituksen. Nykyiset hallitukset eivät vähästä kaadu. Sipilän itsensä kaatama hallitus oli poikkeus. Se piti tehdä, jotta puolue saisi edes joltisenkin vaalituloksen. Koska minulla on vilkas mielikuvitus, pidän jopa todennäköisenä, että kokoomus ja siniset tiesivät tilanteen ennakolta. Julkisuudessa voidaan sitten pulista mitä sattuu. Viron tilanteen jälkeen olen tutkaillut uudelleen puolueiden lausuntoja tulevaisuutta silmälläpitäen. Se on yllättävän yhteneväinen. Punaviherhallitusta pidetään niin pahana, että sen voittamiseksi puolueet ovat taatusti valmiita vaalien voittajan selättämiseen.

Tässä vaiheessa ei ole pelkoa presidentin puuttumisesta peliin, koska Koiviston aikainen valta on kadonnut puolueiden toimesta. Mitenkähän Paavo Väyrynen nyt saa unta, kun joutuu katsomaan kepun pelaamista sivuraiteelta? On hänellä kyllä yksi takaportti ministerin salkkuun. Paremmalla vaalituloksella kuin RKP, Paavo nousisi kuninkaan tekijäksi.

Väyrynen löisi sovinnon kättä Sipilälle hyvästä ministerin postista. Hänellä on jo sopiva eduskunta avustaja tiedossa. Ilja Janitskin.

Avainsanat: vironparlamenttivaalit2019, paavoväyrysenkassakaappisopimus, maunokoivisto, paavoväyrynenkuninkaantekijänä

115 Eilistä muistaen ja ikävöiden

Perjantai 26.5.2017 klo 11:36 - yrjöpoeka

Viimeaikoina olen saanut suruliputtaa ahkerasti. Eilen oli jälleen sellainen päivä. Presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivä. Olisin halunnut istua kokopäivän television ääressä ja käydä omia muistikuviani läpi liittyen Mauno Koiviston presidenttiys aikaan. Lastenlapseni olivat tulossa etelästä junalla ja lähdin hakemaan heitä Kajaanista. Sainkin tilaisuuden kuunnella radiosta kuulokuvina hautajaistenkulkua. Radion antoi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuulla ja samalla muistaa.

Olen elänyt Kekkosen aikaa ja se aikausi oli aivan omalukunsa. Maalaisliitto/keskusta sementoi silloin itsensä ”valtiohoitajapuolueeksi” ja Kekkosen avulla osa suomalaisista demokraattisista puolueista julkisesti teilattiin neuvostovastaisiksi. Se aikakausi päättyi Mauno Koivistoon. Kannatin ja äänestin Mauno Koiviston valitsijamiestä ja omalla äänelläni oli silloin vaikutusta. Mauno Koivisto muutti Suomen suuntaa länteen ja antoi tilaa demokratian vahvistumiselle.

Presidenttiuran jälkeen seurasin Koiviston elämää julkisuuden kautta. Arvostin häntä presidenttinä ja sen jälkeen vielä enemmän. Martti Ahtisaari ei ollut minun ehdokkaani ja hänen lentonsa loppui lyhyeen. Tarja Halonen ei myöskään saanut minun tukeani ja hänen arvostuksensa on viran jälkeen laskenut edelleen silmissäni. Hyviä presidenttejä ei kasva puissa. Onneksi Suomella on aina ollut hyvä herraonni silloin, kun on tarvittu osaavaa ja vahvaa suunnan näyttäjää. Koivisto oli sellainen.

Harmikseni näin eilen sen, että luvattoman paljon oli ympäristössäni tyhjiä lipputankoja. Kaikki eivät halua ymmärtää kuinka hyvä presidentti Koivisto oli. Hänen aikanaan Neuvostoliitto katosi ja Suomi liittyi läntiseen yhteisöön. Minusta kaikkein tärkeintä Koiviston urassa oli se, että hänen aikanaan purettiin kotimaista polittista painolastia. Neuvostovastaisuudella elämöineet kommunistit ja erityisesti ”valtionhoitaja” puolue keskusta saivat kokea mitä demokratia oikeasti on. Sivussa pidetyt poliittisen puolueet pääsivät pannasta. Koiviston johdolla se onnistui ja se on ollut meille onneksi.

Koiviston jälkeen Suomeen on kasvatettu sellainen poliittinen rälssi joiden tehtävänä on eriarvoistaa kansaa. Tämä rälssi voimistui Halosen viranhoidon aikana. Tätä kukaan ei halua tunnustaa, mutta näin sen itse olen kokenut. Tänään eriarvoistaminen on nyt aivan arkista puuhaa ja sitä johtaa Suomessa istuva hallitus. Tästä on uuninpankkopoika Saku Timonen kirjoittanut niin hyvää tekstiä, että voin oikein hyvin allekirjoittaa sen. Lukekaa se tästä.

Nyt yhteiskuntaa ja turvaverkkoja murennetaan ja mikä puolue on vallassa? Minä alan oikeasti pitää tätä puoluetta Suomen syöjänä. Aina kun tämä puolue on ollut vallassa, kansakuntaa on eriarvoistettu. Aiemmin se tapahtui hitaammin. Nyt näyttää siltä, että siihen riittää yksi eduskuntakausi. Apupuolueeksi kepu sain perussuomalaiset, jotka ovat erittäin hyvin sopeutuneet poliittiseen herra rälssiin. Heillä on tälle menolle oma nimityksensä. Hillotolppa.

Ennen jaettiin yhteistä hyvää kaikille. Nyt vain hillotolpan omistajille.

Avainsanat: surulipustus, maunokoivistonvaltiollisethautajaiset, viimeineniltahuuto, suomenhyväherraonni, hillotolppapuolue