Satunnaiset kuvat

Kuusinki nuorena

Uusimmat

Blogin arkisto

192 Vaalit ovat ovella

Torstai 13.9.2018 klo 10:54 - yrjöpoeka

Syksyn satoa ovat tulossa olevat seurakuntavaalit. Suurin osa meistä suomalaisista kuuluu kirkon jäsenistöön. Meidän omia verorahojamme käytetään kaikenlaiseen hyvään ja vähemmän hyvään. Hyvää ovat erilaiset vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseen tarkoitetut menot. Huonoa ovat omasta mielestäni kirkon raskaan (miehisen) byrokratian ylläpito ja vahvistaminen. Miksi kirkon jäseniä ei kiinnosta vaikuttaminen seurakunnissa? Tätä on syytä kaikkien pohtia, koska sitä ihmisten auttamista me haluamme heidän vaikeuksissaan toteuttaa. Minä näen kirkon parhaana hyvän ihmisläheisen avun toteuttajana.

Katson omaa seurakuntaani sen hiljaisena jäsenenä. Itse olen aina pitänyt kirkkoa kaukaisena ja sen johtamistapaa menneisyyteen takertuneena. Kuvakulmaa ei suinkaan ole parantanut kirkon sekava käyttäytyminen tasa-arvo kysymyksissä. Osalle kirkon papistoa (miehiä) ei käy naisten tulo papeiksi ja seurakuntien johtajiksi. Kirkko ei ole pystynyt potkimaan näitä ulos, vaan sietänyt näitä. Useat papit ovat myös kieltäytyneet kaikesta yhteistyöstä naispappien kanssa. Tämä kirkon ns. munattomuus on yksi vahva syy, miksei itseäni kiinnosta osallistua kirkon vaaleihin.

Kaiken hyvän lisäksi itsestäni näyttää siltä, ettei kirkko oikeasti halua että ihmiset sankoin joukoin ryntäisivät vaaliuurnille. Mitä pienempänä äänestäjien joukko on säilynyt, sitä vahvempana on vallansäilyminen harvojen ja valittujen käsissä. Oma arvioni on, että kirkon todellinen valta on edelleen säilynyt kapealla ruotsinkielisellä alueella. Tämä näkyy hyvin, kun valitaan piispoja. Melkeinpä aina siellä on samojen sukujen edustajia säilömässä kirkkoa menneisyyteen. Tämä vahvojen sukujen vaikuttaminen estää tosiasiassa naisten tasa-arvoisen pääsyn piispoiksi.

Olen itse ärtynyt useasti siihen, että kirkossa odotetaan naisten tekevän kaiken valmiiksi ja passaavan pappeja (miehet) kaikessa. Heidän odotetaan niiavan nöyrästi ja kuuntelevan miespapin tuikeaa saarnaa siitä, mikä on naisen osa seurakunnassa. Harvat naispapit eivät ole uskaltaneet aloittaa kapinaa näitä miespappeja vastaan. Minä odotan sitä, koska vain sen antaman julkkisuuden avulla kirkko voitaisiin päivittää tähän aikaan. Taidan odottaa turhaan. Naispapit kääntävät toisen poskensa kuunnellakseen miespuolisten pappien tuomiopäivän messua.

Voi hyvinkin olla, että vaalipäivä tulee ja menee huomaamattani. Erityisesti siihen vaikuttaa se, että vaaleissa ovat ehdokkaina eri puolueiden asettamat ehdokkaat. Miksi ei voitaisi vain asettaa ehdokkaaksi jokainen sitä haluava kirkon jäsen? Ilman puolutunnuksia ja jonkin ryhmän edustamista. Kirkon jäsenetkin ovat yksittäisiä ihmisiä ja he äänestäisivät tuntemaansa seurakunnan jäsentä. Ihmistä jonka arvostelukykyyn he luottaisivat. Kirkkovaltuustoon valittaisiin eniten ääniä saaneita ehdokkaita. Nyt äänestäjä antaa äänensä puolueryhmälle ja hyviä äänimääriä saaneita yksittäisiä ihmisiä jää rannalle. Samaan aikaan suuren puolueen ehdokas voi mennä muutamalla yksittäisellä äänellä valtuustoon.

Valitettavasti suurin osa papistosta (miehistä) omistaa keskustan tai kokoomuksen jäsenkirjan. He eivät halua muutosta. Eikä RKP.

Avainsanat: seurakuntavaalit, naispappiensyrjintä, metooliikekirkossa, naispappiensyrjintä, puoluetunnuksetkirkollisvaaleissa