Satunnaiset kuvat

pikku raisa iltapesulla

Uusimmat

Blogin arkisto

180 Olemmeko vastuullisia metsästäjiä

Maanantai 18.9.2017 klo 12:38 - yrjöpoeka

Muistan kuinka pienenä poikana sain metsästyskärpäsen pistoksen. Yrjö-vaari oli se, joka sen minulle iskosti. Luin poikosena kaikkea mahdollista metsästyskirjallisuutta. Luin kaiken ansapyynnistä ja aloin itse sitten kokeilla sitä käytännössä. Hieman toisella kymmenellä kuljetin isältä salaa hänen metsästysasettaan. Lopulta isäni antoi minulle luvan ottaa ase ja mennä katsomaan mitä koiramme haukkui. Tellu-koira haukkui metsopoikuetta. Kuinka ollakkaan sain ensimmäisellä laukauksella metsopojan putoamaan. Se antoi lopullisen sykäyksen harrastukselle.

Kotiseudulla oli silloin mittaamattomat ja hakkaamattomat selkoset. Siellä sain opetella suunnistamaan ilman karttaa ja kompassia. Kokemus lisääntyi kerta toisensa jälkeen. Parhaimpina vuosina ammuin runsaasti riistaa ja sille oli kova tarvis. Meillä oli isän ja äidin lisäksi 9 nälkäistä suuta. Siksi riista oli pöydässämme todella tarpeen. Perustaessani oman perheen olin aktiivinen metsästäjä ja riistaruoka oli arvossaan myös omassa pöydässäni.

Sitten tuli aika, jolloin havahduin riistan vähenemiseen. Runsas metsäautotiestö ja hakatut selkoset toivat erityisesti metsälintukadon tutuksi. Syyskuun alussa alkanut metsästyskausi toi mukanaan autometsästäjät. Aamusta iltaan metsästäjät ajelivat satoja kilometrejä  vain tiestöllä. Havaittu lintu katosi metsästäjien autoihin. Metsälintujen tapa etsiä pikkukiviä kivispiiraansa metsäautoteiltä ruoan hienontamista varten, koitui näiden kohtaloksi. Linnunmetsästys pitäisi siirtää kokonaan talvelle. Joulukuu ja tammikuu olisivat parasta aikaa. Silloin riistalla on mahdollisuus ja metsäautotiet ovat lumensaartamia.

Nyt useita vuosia entistä synkempänä jatkunut kato on surullista seurattavaa. Erityisen surullinen olen metsästysjärjestöjen hampaattomuudesta. Vaikka laskennat osoittavat riistakantojen laskeneen, kukaan ei tee elettäkään riistan rauhoittamiseksi määräajaksi. Mielestäni se on ainoa keino enää vaikuttaa lintukantoihin. Lappi ja Kainuu ovat pääosin metsävaltion omistamia maita. Metsähallituksen lupatulot romahtaisivat, jos lintukannat rauhoitettaisiin. Siksi siellä ei tapahdu mitään. Tyhjiä vesakkoisia puskia myydään metsästäjille riista-aittoina. Riistasta maisemat tyhjenevät parin ensimmäisen viikon aikana tiemetsästäjien ansiosta.

Nyt olen 15-vuotta lunastanut metsästysluvan, mutta useina vuosina en ole enää edes vienyt aseitani metsään. Viimevuonna kävin yhtenä päivänä kävelemässä haulikon kanssa entisillä kotimaisemilla. Keitin kahvit tutussa paikassa ja paistoin makkarat. Muutamana vuotena olen käynyt vaimoni kanssa tekemässä saman kierroksen. Mitä metsästäjä sitten voi tehdä, ellei juokse riistalinnun perässä? Mikäli haluaa kuljettaa aseitaan metsässä ja käyttää niitä on kaksi mahdollisuutta. Hirvijahti vie koko syksyn, mikäli sitä haluaa. Toinen ja hyvä vaihtoehto on keskittyä pienpetojen jahtiin. Sillä on vaikutus riistakantoihin.

Itse olen siirtänyt suurinpiirtein kaiken viettini kalastukseen. En ole pyydyskalastaja. Minä haluan kalastaa aktiivi välineillä. Uistimella ja erityisesti jigi-kalastus on tullut mielipuuhakseni. Kalastan kaikkina sulanveden aikoina. Kevään ensimmäisestä sulasta syksyn viimeiseen sulapaikkaan. Parasta on kuitenkin kalastaa perhovälineillä ja itse tehdyillä perhoilla.

Saalista tulee, tai ei tule. Se on kohtuullista.

Lakselv1.JPG
Joskus onnistaa.

Avainsanat: metsäautotietriistantuho, maantiemetsästys, riistalintujenkatojatkuu, hampaattomatmetsästysjärjestöt, metsähallitusrahastaariistavapaillametsillä, perhokalastusonparasta

106 Vaarallista järjestäytymistä

Torstai 8.9.2016 klo 12:32 - yrjöpoeka

Suomessa on yleinen asevelvollisuus ja sen myötä melkein kaikki miespuoliset saavaat aseellisen koulutuksen. Myös naisilla on tänään mahdollisuus samaan, mutta se on vapaaehtoista. Mahdollisuuden käyttää vuosittain muutama sata naista. Yleinen asevelvollisuus on muualla maailmassa melkoinen kummajainen. Suomessa on tämän myötä satojentuhansien reservi odottamassa käskyä harjoituksiin, tai sitten liikekannallepanoon.

Tämän lisäksi maassamme toimii aktiivisesti useita sotilaallisia järjestöjä, jotka toimivat puolustusvoimien sateenvarjon alla. Samalla nämä järjestöt ovat julkisen vallan silmälläpidon alaisia. Tämä on erittäin hyvä asia. Maaanpuolustus on maassamme erittäin hyvässä asemassa ja sille annetaan tunnustusta, niin valtiovallalta kuin kansalaisten taholta.

Suomessa on tämän lisäksi useita satojatuhansia (yli 300 000) metsästäjiä. Heillä on laskettu varovaisesti arvioiden olevan noin puolitoista miljoonaa (1,5 milj.) erilaista asetta. Metsästäjät harjoittelevat erittäin paljon aseenkäyttöä kilpailuissa tai sitten viranomaisten vaatimuksesta. Metsästäjien liikekannallepano on erittäin helppo. Elokuun 10 alkaa kyyhkynmetsästys, 20.8 alkaa sorsajahti ja karhunmetsästys, 10.9 metsälintujahti ja lopullinen liikekannallepano on hirvijahti syyskuun lopulla.

Kaikenkaikkiaan meillä Suomessa on aseisiin tottuneita ja niitä säännöllisesti käyttäviä suuri määrä. Suomalaiset ovat lisäksi erittäin hyvin järjestäytyneitä.Niin reserviläiset kuin metsästäjätkin. Suomi on sääntöjen ja kieltojen maa. Näin valtiovallan eri organisaatioilla on hyvä kuva maassamme vallitsevasta tilanteesta.

Pidetäänkö näitä järjestäytyneitä aseellisia ryhmittymiä meillä vaarallisina? Ei pidetä, juuri tämän demokraattisen ja tarkan kontrollin takia. Näitä pidetään hyväksyttävinä. Suomeen ja suomalaisille sopivina.

Nyt eräs pelle on julkistanut kirjan ja sen myyntiä vauhdittaakseen on kertonut julkisuuteen, että turvapaikanhakijoissa on epämääräinen määrä sotilaallisen koulutuksen saaneita. Tämän pellen mukaan he ovat merkittävä turvallisuusriski. Tämä pelle on entinen poliisiylijohtaja Paatero. Nimitän häntä naperoksi. Masi sarjakuvassa touhuaa vänrikki Nappula. Näissä hahmoissa on samankaltaisuutta.

Tämä napero ei pidä vaarallisena tai huonona Soldiers of Odinin patikoitia kaduillamme. Hän selkeästi on suosittanut tällaista toimintaa, eli kodinturvajoukkoja. Naperon toiminta kertoo yleisemminkin poliisikunnassa vallitsevasta kaksois-standardista. Toiset eivät näitä halua kaduille, mutta johdon piirissä näitä suositaan.

Eilisen aikana naperoa uutisoitiin TV:n pääutislähetystä myöten. Tänään jokainen voi tutustua naperon puheisiin, missä hän perustelee tietojaan vaaroista. Hän perustelee sanomisiaan sillä, että julkisuudessa on tietoja ja ei ole tietoja. Päätelmiinsä hän on sitten tullut niiden olemattomien tietojen pohjalta. Koska napero kannattaa katupartioita, hän saanee tietonsa MV-lehdestä (Mitä Vittua).

Tämä tietolähde sopii hyvin naperon toimintalinjaan. Nyt nämä katupartiolaiset saivat sitten uhkakuva raamattunsa ja voi sitä riemun määrää. Seuraavaksi vaaditaan sitten aseita tälle pelleporukalle. Naperolla on pellepuku kaapissa valmiina. Hän on valmis johtajaksi.

Avainsanat: yleinenasevelvollisuus, reserviläistenmäärä, reserviläisjärjestöt, metsästysjärjestöt, mikkopaatero