Satunnaiset kuvat

Silloin nuorena

Uusimmat

Blogin arkisto

038 Kysymyksiä ja vastauksia

Keskiviikko 28.8.2013 klo 8:25 - yrjöpoeka

Näinä päivinä Suomen kunnat antavat vastauksia valtiovallalle erilaisiin kyselyihin. Kyselyjä on sote- ja kunta-asioista. Lausuntoa on pyydetty myös julkisen hallinnon asiakaspalvelujen loppuraportin päätelmistä. Hallitus on työntämässä lisää toimimattomia palvelujaan kunnille.

Olen viimeisten vuosien aikana pohtinut usein kuinka kansalaisten osallistumista vaaleissa voitaisiin lisätä. Kuntalain kokonaisuudistukseen liittyvässä kyselyssä on kohta, joka antaisi mielestäni yhden mahdollisuuden parantaa osallisuutta. Samalla se toisi kokonaan uuden mahdollisuuden poliittisten puolueiden vaalikampanjoihin.

Kysymyssarja alkaa valtuuston toimikausien aikaistamisella ja seuraava kysymys koskettelee sitä kuinka ja millä tavoin. Useiden vaihtoehtojen joukossa on kohta, jota minä itse kannatan. Perinteisiltä puolueilta se ei saa tukea. Vaihtoehdossa esitetään, että vaalit pidettäisiin yhtäaikaa eduskuntavaalien kanssa. Minusta tämä on vastaus monen kansalaisen väsymiseen jatkuviin vaaleihin. Puolueet myös ovat väsyneet vaaleihin ja niiden kasvaviin kustannuksiin. Yhtäaikaisissa vaaleissa kuntavaalit saisivat selkeästi poliittisemman linjauksen.

Valitettavasti viesti muiden puolueiden suunnasta kertoo, kuinka vähän halua on muutokselle. Muutosta vastustetaan mielestäni kestämättömällä argumentilla. Syyksi nostetaan se, etteivät kansalaiset pystyisi erottamaan mistä vaalista milloinkin on kysymys. Muualla maailmassa äänestetään samoissa vaaleissa useita eri asioita ja hyvin ne ovat onnistuneet. Samaa sanovat myös Suomen asettamat vaalitarkkailijat. En usko etteivätkö suomalaiset oppisi uutta tapaa.

Jokainen puolue valittelee vaalienalla ja -jälkeen, miten saada kansalaiset osallistumaan paremmin vaaleihin. Mikäli ei tehdä sekeitä muutoksia koko vaalijärjestelmiin, muutosta ei tule. Maailma on muuttunut ja muuttuu joka päivä. Nyt olisi aika uudistaa myös vaalijärjestelmää. Uudet valtuustot aloittaisivat työskentelyn edellisen valtuuston tilinpäätöksen jälkeen. Se olisi hyvä vedenjakaja valtuustotyöskentelylle. Nyt tilinpäätös edellisen valtuuston toimista tehdään kesäkuussa uuden valtuuston toimesta.

Toivottavasti päättäjien taholla uskalletaan tehdä päätöksiä. Nyt on sen aika.

Avainsanat: suomenkunnat, kuntalainkokonaisuudistus, kuntavaalienaikaistaminen, muutoksenaika

009 Vedet liikkuvat

Perjantai 15.2.2013 klo 14:14 - yrjöpoeka

Istuva hallitus on ollut ajamassa kuntauudistushanketta ja sitä on sitten voimallisesti vastustanut edelliset kaksi kautta hallinnut keskustapuolue. Keskusta lähti viimesyksyn kuntavaaleihin iskulauseenaan ”kotikunta”. Tämä sana piti sisällään kuntien itsenäisyyden, johon inhalla hallituksella ei ollut oikeutta puuttua. Vain kunnan ajautuminen kokonaan yhteiskunnan holhoukseen voisi viedä kunnalta itsemääräämisoikeuden. Tällä ajatuksella iskettiin kuntavaaleissa blogin pitäjää, koska olin aikaisemmin ottanut kantaa yhden kunnan puolesta.

Perussuomalaisten Kainuun-piiri oli myös valmis kuntarakenteiden muuttamiseen. Piirin kannaksi muodostui kolmen kunnan Kainuu. Puolueen Kainuun-piiriä syytettiin hallituksen aisankannattajaksi, koska olimme valmiita muutoksiiin kuntarakenteissa. Itse olin kokenut maakuntavaltuutetun toimessa ja sote-lautakunnan jäsenenä, että Kainuu voi toimia kuin yksi kunta. Kainuun kuntien yksissä tuumin perustama yhteinen sosiaali- ja terveystoimi oli herätyksen moottorina.

Aiemmin erillisinä toimineet kuntien sote-toiminnot pystyivät hallintokokeilun loppuvaiheissa erinomaiseen yhteistyöhön. Samoin oli nähtävissä, että yksi hallinto tuo säästöä. Huolimatta pitkistä etäisyyksistä hallinto ja organisaatio pystyi ja pystyy tuottamaan maakunnan asukkaille heidän tarvitsemansa palvelut. Siksi oli loogista ajattelua pohtia myös kuntien muita toimintoja maakunnallisina.

Eri toimijoiden esille nostama yhden kunnan malli on nostanut esille pelon maakuntastatuksen menettämisestä. Se on nähty itseisarvona, kuten kuntien itsenäisyys. Pahimmaksi peloksi on nostettu esille uhkakuva joutumisesta Oulun takamaastoksi. Kukaan ei ole vielä oikeasti pohtinut tarvitsemmeko me Kainuun maakuntastatuksen, vai riittäisikö entisen Oulun-läänin alueelle yksi yhteinen maakunta? Onko esimerkiksi Kuusamo joutunut takamaastoksi?

Nyt vedet ovat lähteneet liikkeelle ja sen liikkeelle laittamisen nimeksi on noussut keskustapuolueen vahva nimi Matti Kemppainen Hyrynsalmelta. Kemppainen kirjoitti maakuntalehden Kainuun Sanomien yleisönosastoon (KS.13.2.2013) vahvan kannanoton. Hänen mielestään nyt on selvitettävä yhden kunnan malli. Samoin hän toi esille hyvin vahvasti maakuntahallinnon tiivistämisen tarpeen. Kemppaisen näkemys myös oli, ettei pienissä kunnissa demokratia enää toimi. Samat henkilöt toimivat jokaisessa kunnan toimielimessä ja lopulta myös tekevät päätökset.

Maakuntahallinto toimii alueen edunvalvojana Helsingin suuntaan. On eri asia tehdä vaikuttamista, jos takana on kaikki alueen 18 kansanedustajaa. Nyt entisen Oulun-läänin alueella toimii kaksi erillistä kilpailevaa hallintoa vartioimassa mustasukkaisesti omaa reviiriään. Kemppaisen laatima kirjoitus on juuri nyt ajankohtainen, koska kunnat joutuvat antamaan lausunnon valtiovallalle. Toivottavasti kirjoitus avaa nyt myös muiden hänen puolueensa päättäjien silmät.

Kevät on muutosten aikaa. Valo lisääntyy ja ihmisten mieli virkistyy.

Sen myötä myös vedet liikkuvat.

Avainsanat: kuntarakenneuudistus, kotikunta, itsemääräämisoikeus, maakuntastatus, muutoksenaika, vedetliikkuvat

019 Kirjoitus-sarja

Torstai 15.3.2012 klo 11:16 - yrjöpoeka

Kuntauudistusta käsittelevä kirjoitussarjani on nyt julkaistu maakuntalehti Kainuun Sanomissa. Ensimmäinen osa julkaistiin 23.2, toinen 9.3 ja viimeinen nyt 15.3.

Tiesin jo kirjoittaessani aiheesta, etten tule saamaan palautetta lehdessä ja muuallakaan julkisuudessa kainuulaisilta poliitikoilta. Palautetta olen saanut aivan tavallisilta kainuulaisilta. Vain kaksi palautetta antaneista on ollut vastaan ajatuksiani. Perusteluina ovat olleet epämääräiset puheet palveluiden turvaamisesta. Puolesta puhuneet ovat samaa mieltä kanssani, että muutos on pakollinen. Veronmaksajien väheneminen ja väestön ikääntyminen ovat kansalaisille arkipäivää.

Hallintokokeilun aikana väestö on oppinut siihen, että tärkeät päätökset tehdään yhdessä paikassa ja se on ollut maakuntavaltuusto. Kunnallispoliitikot ovat pudonneet kehityksestä, valitettavasti he vieläkin päättävät rahoituksen määrästä palveluihin. Kunnissa ymmärretään jotenkin muutoksentulo, nyt on havahduttu pelkoon omien paikkojen menetyksistä.

On mahdotonta ajatella, ettei väestön väheneminen vaikuttaisi hallintoon ja luottamusmiesten määrään. Kainuun väkimäärä oli parhaimmillaan yli 100 000 henkeä, nyt niukkanaukka 80 000. Silti Kainuussa on aivan saman kokoiset valtuustot. Lisäksi olemme saamassa kaksi eri maakuntakuntayhtymää. Utelias kansalainen alkaa väistämättä miettimään, turvaako raskas hallinto kansalaisten palvelut. Väestön väheneminen jatkuu samanlaisena ja ikääntymisen takia huoltosuhde muuttuu todella vaikeaksi. Palkkatyön saajien määrä laskee samaan aikaan.

Nyt on uskallettava pohtia, kuinka paljon me tarvitsemme hallintoa!

Avainsanat: kuntauudistus, hallintokokeilupäättyy, uusiamalleja, politiikkaonuhkapeliä, onmuutoksenaika, raskashallinto, kainuunsanomat